Venäjä halusi karkottaa ukrainalaiset Wienin talosta – korkein oikeus hylkäsi pyynnön

Neuvostoliiton rakennus siirrettiin aikoinaan Venäjälle. Venäjä vaati siksi ukrainalaisia muuttamaan pois. Nyt korkein oikeus on päättänyt toisin – mikä voi vaikuttaa kaikkiin entisen Neuvostoliiton rakennuksiin.

Währingin kaupunginosassa Wienissä sijaitseva rakennus on Venäjän federaation ja Ukrainan välisen kiistanalainen oikeudenkäynnin kohde: venäläiset yrittivät viimeiseen asti saada Ukrainan valtion omistaman Danube Shipping Companyn (UDP) työntekijät muuttamaan pois entisestä Neuvostoliiton rakennuksesta häätökanteen avulla. Vuosia kestäneen oikeudenkäynnin jälkeen korkein oikeus (OGH) on kuitenkin lopulta hylännyt heidän vaatimuksensa: ukrainalaiset saavat jäädä.

Päätöksen perustelut ovat kiistanalaiset, sillä tapaus koskee kansainvälisen oikeuden herkkiä kysymyksiä, jotka ovat saaneet uuden merkityksen Ukrainan sodan valossa: Onko Venäjän federaatio todella entisen Neuvostoliiton kiinteistöjen ainoa omistaja Itävallassa? Itävallan ulkoministeriö oli kerran vastannut tähän kysymykseen myöntävästi, mutta korkeimmat tuomarit ovat useissa päätöksissään olleet eri mieltä.

Kiista liittämisen jälkeen

Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen neuvostoliittolaisesta valtionyrityksestä tuli ukrainalainen valtionyritys, Ukrainian Danube Shipping Company. Wienin kiinteistö pysyi tärkeänä sijaintina uudelle ukrainalaiselle varustamolle, mutta tämä ei näkynyt Itävallan maarekisterissä: vuonna 2009 Venäjä merkittiin uudeksi omistajaksi, kuten muidenkin entisten Neuvostoliiton kiinteistöjen kohdalla. Tämä perustui ulkoministeriön asiantuntijalausuntoon.

Krimin liittämisen jälkeen tilanne kärjistyi: venäläiset vaativat UDP:tä luovuttamaan toimistonsa. Ukrainan varustamo kuitenkin vastusti vaatimusta – ja vuosien oikeudenkäynnin jälkeen on nyt selvää, että venäläiset ovat hävinneet häätökanteensa. Korkein oikeus (OGH) oli jo viitannut tähän vuonna 2023 ja vahvisti sen lopullisesti viime syksynä antamassaan päätöksessä. (OGH 21.10.2025, 10 Ob 62/25b).

Räjähdysherkkä perustelu

Kolmen korkeimman oikeuden päätöksessä esitetty perustelu on räjähdysherkkä – eikä se jätä mitään hyvää sanottavaa ulkoministeriön aiemmasta kannasta. Vuonna 2008 ministeriö väitti, että Venäjän federaatio oli entisen Neuvostoliiton omaisuuden omistajana merkittävä maakaistaleihin. Tämä perusteltiin ”nykyisellä valtion käytännöllä” ja sen luomalla ”kansainvälisellä tapaoikeudella”.

Korkeimman oikeuden tuomarit ovat päätöksissään eri mieltä tästä näkemyksestä: Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen kansainvälisissä sopimuksissa määrättiin, että omaisuuden tarkka jakaminen olisi säänneltävä Neuvostoliiton seuraajavaltioiden komissiossa. Venäjä ja Ukraina eivät kuitenkaan koskaan päässeet sopimukseen, jonka myös Ukrainan parlamentti olisi hyväksynyt. Korkein oikeus päättelee siksi, että ainakin ”Venäjän federaatio ja Ukraina ovat riidan kohteena olevan kiinteistön yhteisomistajia”. Koska molemmilla valtioilla on omistusoikeus taloon, Venäjän federaatio ei yksinkertaisesti voi vaatia kiinteistön häätämistä yksin.

”Häädön mahdollisuus on lopullisesti poissuljettu korkeimman oikeuden kolmannella päätöksellä asiassa”, sanoo Martin Reinisch, asianajaja Brauneis-lakiasiaintoimistosta, joka edusti ukrainalaista varustamoa oikeudenkäynnissä. ”Korkein oikeus on selvästi todennut, että Venäjän federaatio ei ole ainoa omistaja ja että maastokirjamerkintä on siten virheellinen.”

Venäjän federaation edustaja, Oblin Rechtsanwälte GmbH, kieltäytyi kommentoimasta oikeudenkäyntiä, kun siltä kysyttiin. Ilmeisesti Venäjän federaatio haluaa nyt veloittaa ukrainalaisilta talon käytöstä, ja vastaava rikastumiskanne on nostettu Wienin siviilioikeudellisessa käräjäoikeudessa. Oikeuden tiedottaja vahvisti STANDARD-lehdelle, että ensimmäinen kuuleminen pidettiin siellä joulukuun puolivälissä.

Monet venäläiset talot

Korkeimman oikeuden päätökset herättävät nyt kiistanalaisia kysymyksiä: Mitä sovelletaan lukuisiin muihin kiinteistöihin Wienissä, Ala-Itävallassa ja Salzburgissa, jotka siirrettiin Neuvostoliitolta Venäjän federaatiolle vuonna 2009 ulkoministeriön asiantuntijalausunnon perusteella? Olisiko Ukraina oikeutettu tunnustettavaksi yhteisomistajaksi ja merkittäviksi maakaistalehteen?

”Jos näitä kiinteistöjä vastaan nostettaisiin vahvistuskanne, tuomioistuimet perustavat päätöksensä todennäköisesti oikeudellisesti sitoviin korkeimman oikeuden ratkaisuihin päätökseen saatetuissa oikeudenkäynneissä”, sanoo asianajaja Reinisch.

Tapaus on kiistanalainen myös siksi, että ukrainalainen valtionyhtiö Naftogaz yrittää parhaillaan rahastaa venäläisiä kiinteistöjä Itävallassa. Yhtiö haluaa hakea Venäjän federaatiolta korvausta vahingoista, jotka venäläiset ovat aiheuttaneet Krimin liittämisellä vuonna 2014. Välimiesoikeuden päätöksen perusteella Naftogaz sai kesällä luvan huutokaupata talot Itävallassa. Menettely ei kuitenkaan ole vielä päättynyt – Venäjä taistelee oikeudessa. (Jakob Pflügl, 29.1.2026)