Välimiesmenettely Itävallassa 2026
Asiantuntijan oppaat: toukokuuta 10, 2026
Lait ja instituutiot
Välimiesmenettelyä koskevat monenväliset yleissopimukset
Onko maanne sopimuspuoli ulkomaisten välitystuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta tehdyssä New Yorkin yleissopimuksessa? Mistä lähtien yleissopimus on ollut voimassa? Onko yleissopimuksen I, X ja XI artiklan nojalla tehty ilmoituksia tai ilmoituksia? Mihin muihin kansainvälistä kauppa- ja investointivälimiesmenettelyä koskeviin monenvälisiin yleissopimuksiin maasi on liittynyt?
Itävalta on ratifioinut useita tärkeitä välimiesmenettelyä koskevia yleissopimuksia, mukaan lukien:
- New Yorkin yleissopimus ulkomaisten välitystuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta (New Yorkin yleissopimus), joka on ollut voimassa 31. heinäkuuta 1961 lähtien;
- Euroopan kansainvälistä kauppavälimiesmenettelyä koskeva yleissopimus (Euroopan yleissopimus ja sen soveltamista koskeva sopimus), voimassa 4. kesäkuuta 1964 lähtien;
- sopimus investointikiistojen ratkaisemisesta (ICSID-yleissopimus), voimaan 24. kesäkuuta 1971; ja
- Energiasopimuksen, joka on ollut voimassa 16. huhtikuuta 1998 lähtien.
Laki vahvistettu – 12. helmikuuta 2026
Kaksipuoliset investointisopimukset
Onko muiden maiden kanssa solmittu kahdenvälisiä investointisopimuksia?
Itävallalla on tällä hetkellä voimassa 47 kahdenvälistä investointisopimusta, nimittäin Albanian, Algerian, Argentiinan, Armenian, Azerbaidžanin, Bangladeshin, Valko-Venäjän, Belizen, Bosnian ja Hertsegovinan, Chilen, Kiinan, Kuuban, Egyptin, Etiopian, Georgian, Guatemalan, Hongkongin, Iranin, Jordanian, Kazakstanin, Kirgisian, Kuwaitin, Libanonin, Libyan, Makedonian, Malesian, Meksikon, Moldovan, Mongolian, Montenegron, Marokon, Namibian, Omanin, Paraguayn, Filippiinien, Venäjän, Saudi-Arabian, Etelä-Korean, Serbian, Tunisian, Turkin, Tadžikistanin, Ukrainan, Yhdistyneiden arabiemiirikuntien, Uzbekistanin, Vietnamin ja Jemenin kanssa.
Euroopan unionin tuomioistuimen Achmea-tuomion (C-284/16) jälkeen 6. maaliskuuta 2018 Itävalta sitoutui irtisanomaan kahdenväliset investointisopimuksensa muiden EU:n jäsenvaltioiden kanssa.
Itävalta on myös osapuolena useissa muissa kahdenvälisissä sopimuksissa, jotka eivät ole investointisopimuksia, pääasiassa naapurimaiden kanssa.
Lainvoimainen – 12. helmikuuta 2026
Kotimainen välimiesmenettelylainsäädäntö
Mitkä ovat tärkeimmät kotimaiset oikeuslähteet, jotka liittyvät kotimaisiin ja ulkomaisiin välimiesmenettelyihin sekä välitystuomioiden tunnustamiseen ja täytäntöönpanoon?
Itävallan välimiesmenettelylainsäädäntö sisältyy Itävallan siviiliprosessilain (CCP) 577–618 §:ssä. Nämä säännökset koskevat sekä kotimaisia että kansainvälisiä välimiesmenettelyjä.
Ulkomaisien välitystuomioiden tunnustamista säännellään edellä mainituissa monenvälisissä ja kahdenvälisissä sopimuksissa. Täytäntöönpanomenettelyjä säännellään Itävallan täytäntöönpanolaissa.
Kotimainen välimiesmenettely ja UNCITRAL
Perustuuko maanne välimiesmenettelylaki UNCITRALin mallilakiin? Mitkä ovat suurimmat erot maanne välimiesmenettelylain ja UNCITRALin mallilain välillä?
Itävallan välimiesmenettelylaki perustuu UNCITRALin mallilakiin, mutta kuten useimmissa maissa, mallilain kaikkia näkökohtia ei ole otettu huomioon kansallisessa lainsäädännössä. Sen pääpiirteet on kuitenkin otettu käyttöön.
Toisin kuin UNCITRALin mallilaki, Itävallan laki ei erottele kotimaisia ja kansainvälisiä välimiesmenettelyjä eikä kaupallisia ja ei-kaupallisia välimiesmenettelyjä. Siksi työ- ja kuluttaja-asioihin sovelletaan erityisiä sääntöjä.
Laki julkaistu – 12. helmikuuta 2026
Pakolliset säännökset
Mitkä ovat ne pakolliset kotimaisen välimiesmenettelylain menettelyä koskevat säännökset, joista osapuolet eivät voi poiketa?
Osapuolet voivat vapaasti sopia menettelytavoista (esim. viittaamalla tiettyihin välimiesmenettelysääntöihin) CCP:n pakottavien säännösten rajoissa. Jos osapuolet eivät ole sopineet mistään säännöistä tai laatineet omia sääntöjään, välimiesoikeuden on siviiliprosessilain pakottavien säännösten mukaisesti, suorittaa välimiesmenettelyn tavalla, jonka se katsoo asianmukaiseksi. Välimiesmenettelyn pakottaviin sääntöihin kuuluu, että välimiesten on oltava ja pysyttävä puolueettomina ja riippumattomina. Heidän on ilmoitettava kaikista seikoista, jotka saattavat herättää epäilyksiä heidän puolueettomuudestaan tai riippumattomuudestaan. Osapuolilla on oikeus tulla kohdelluiksi oikeudenmukaisesti ja tasapuolisesti sekä esittää asiansa. Muita pakottavia sääntöjä koskee välitystuomio, jonka on oltava kirjallinen, sekä perusteisiin, joilla päätös voidaan riitauttaa.
Lainmääräys - 12. helmikuuta 2026
Aineellinen oikeus
Onko kotimaisessa välimiesmenettelylaissa säännöstä, joka antaa välimiesoikeudelle ohjeita siitä, mitä aineellista oikeutta sovelletaan riidan sisältöön?
Välimiesoikeuden on sovellettava osapuolten valitsemaa aineellista oikeutta, ja jos tätä ei ole sovittu, sen on sovellettava lakia, jota se pitää asianmukaisena. Oikeudenmukaisuuden perusteella tehty päätös on sallittu vain, jos osapuolet ovat nimenomaisesti sopineet oikeudenmukaisuuden mukaisesta päätöksestä (siviiliprosessilain 603 §).
Lainmääräys – 12. helmikuuta 2026
Välimiesinstituutiot
Mitkä ovat merkittävimmät välimiesinstituutiot lainkäyttöalueellanne?
Wienin kansainvälinen välimieskeskus (VIAC, www.viac.eu) hoitaa kansainvälisiä välimiesmenettelyjä välimiesmenettely- ja sovittelusääntöjen (2021) (Wienin säännöt) mukaisesti. Vuodesta 2021 lähtien VIAC on hallinnoinut myös investointikiistoja sijoitusvälitysoikeudenkäynti- ja sovittelusääntöjensä mukaisesti. Välimiesten palkkiot lasketaan riidan kohteena olevan summan perusteella. Välitysoikeudenkäynnin paikkaa ja kieltä koskevia rajoituksia ei ole.
Wienin pörssin alaisella Wienin hyödykepörssillä on oma välimiesoikeutensa ja oma suositeltava välimiesmenettelylausekkeensa.
Vuonna 2018 Kiinan kansainvälinen talous- ja kauppavälimieskomissio (CIETAC) avasi välimieskeskuksen Wienissä hoitamaan Wienissä käsiteltäviä CIETAC-välimiesmenettelyjä. Vuonna 2022 myös Pysyvä välimiesoikeus avasi toimiston Wienissä.
Tietyt ammattijärjestöt ja kauppakamarit ovat laatineet omat sääntönsä tai hoitavat välimiesmenettelyjä, tai molempia.
Kansainvälinen kauppakamari on suoraan läsnä Itävallan kansallisen komiteansa kautta.
Laki vahvistettu – 12. helmikuuta 2026
Välimiesmenettelyä koskeva sopimus
Välimiesmenettelyn soveltuvuus
Onko olemassa riita-asioita, joita ei voida ratkaista välimiesmenettelyssä?
Periaatteessa kaikki omaisuusoikeudelliset vaatimukset ovat sovittelukelpoisia. Muita kuin omaisuusoikeudellisia vaatimuksia voidaan sovitella, jos laki sallii riidan ratkaisemisen osapuolten kesken.
Perheoikeudessa ja osuuskuntamuotoisessa asunnonomistuksessa on joitakin poikkeuksia.
Kuluttaja- ja työsuhdeasiat ovat välimiesmenettelyn alaisia vain, jos osapuolet tekevät välimiesmenettelyä koskevan sopimuksen riidan syntymisen jälkeen.
Laki julkaistu – 12. helmikuuta 2026
Vaatimukset
Mitä muodollisia ja muita vaatimuksia välimiesmenettelyä koskevalle sopimukselle asetetaan?
Välimiesmenettelyä koskevan sopimuksen on:
- määriteltävä riittävän tarkasti osapuolet (niiden on oltava vähintään määritettävissä);
- määriteltävä riidan kohde riittävän tarkasti suhteessa määriteltyyn oikeussuhteeseen (tämän on oltava vähintään määritettävissä, ja se voi rajoittua tiettyihin riitoihin tai kattaa kaikki riidat);
- määriteltävä riittävän tarkasti osapuolten aikomus ratkaista riita välimiesmenettelyssä, jolloin valtion tuomioistuinten toimivalta suljetaan pois; ja
- sisältyä joko osapuolten allekirjoittamaan kirjalliseen asiakirjaan tai osapuolten välisiin fakseihin, sähköposteihin tai muuhun viestintään, jotka säilyttävät todisteen sopimuksesta.
Selkeä viittaus yleisiin ehtoihin, jotka sisältävät välimiesmenettelylausekkeen, riittää.
Lainmääräys – 12. helmikuuta 2026
Täytäntöönpanokelpoisuus
Missä tilanteissa välityssopimus ei ole enää täytäntöönpanokelpoinen?
Välimiesmenettelyä koskevia sopimuksia ja lausekkeita voidaan riitauttaa sopimusoikeuden yleisten periaatteiden nojalla, erityisesti virheen, petoksen tai pakottamisen tai oikeustoimikelvottomuuden perusteella. On kiistanalaista, pitäisikö tällainen riitautus viedä välimiesoikeuden vai yleisen tuomioistuimen käsiteltäväksi. Jos välimiesmenettelylausekkeen sisältävän sopimuksen osapuolet purkavat sopimuksensa, välimiesmenettelylauseketta ei enää pidetä täytäntöönpanokelpoisena, elleivät osapuolet ole nimenomaisesti sopineet välimiesmenettelylausekkeen voimassa pysymisestä. Maksukyvyttömyyden tai kuolemantapauksen sattuessa pesänhoitaja tai oikeudellinen seuraaja on yleensä sidottu välimiesmenettelyä koskevaan sopimukseen. Välimiesmenettelyä koskeva sopimus ei ole enää täytäntöönpanokelpoinen, jos välimiesoikeus on antanut ratkaisun asian sisällöstä tai jos tuomioistuin on antanut lopullisen tuomion asian sisällöstä ja päätös kattaa kaikki asiat, joista on sovittu välimiesmenettelyä varten.
Laki julkaistu – 12. helmikuuta 2026
Erottamiskyky
Onko olemassa säännöksiä välimiesmenettelyä koskevan sopimuksen erillisyydestä pääsopimuksesta?
UNCITRAL-mallilain mukaan välimiesmenettelyä koskevan sopimuksen erillisyys pääsopimuksesta on voimassa oikeusperiaatteena. Itävallan lainsäädännön mukaan tällainen erillisyys johtuu osapuolten aikomuksista.
Laki julkaistu – 12. helmikuuta 2026
Kolmannet osapuolet – sitoutuneet välimiesmenettelyä koskevaan sopimukseen
Missä tapauksissa kolmannet osapuolet tai allekirjoittamattomat osapuolet voivat olla sitoutuneita välimiesmenettelyä koskevaan sopimukseen?
Yleisenä periaatteena on, että vain välimiesmenettelyä koskevan sopimuksen osapuolet ovat sitoutuneita siihen. Tuomioistuimet ovat haluttomia sitomaan kolmansia osapuolia välimiesmenettelyä koskevaan sopimukseen. Siksi käsitteet kuten yhtiön verhon läpäisy ja yritysryhmät eivät yleensä sovellu tähän tilanteeseen.
Oikeudellinen seuraaja on kuitenkin sidottu välimiesmenettelyä koskevaan sopimukseen, jonka hänen edeltäjänsä on solminut. Tämä koskee myös konkurssipesän hoitajaa ja kuolleen henkilön perillistä. Itävallan korkeimman oikeuden oikeuskäytännössä on lisäksi vahvistettu, että sopimuksen todelliset kolmannet edunsaajat sekä suojatut kolmannet osapuolet ovat sitoutuneet tällaisissa sopimuksissa olevaan välimiesmenettelyä koskevaan sopimukseen.
Laki julkaistu – 12. helmikuuta 2026
Kolmannet osapuolet – osallistuminen
Sisältääkö kotimainen välimiesmenettelylainsäädäntönne säännöksiä kolmansien osapuolten osallistumisesta välimiesmenettelyyn, kuten liittymisestä tai kolmannen osapuolen ilmoittamisesta?
Yleensä kolmannen osapuolen liittymiseksi välimiesmenettelyyn vaaditaan osapuolten vastaava suostumus, joka voi olla joko nimenomainen tai implisiittinen (esim. viittaamalla välimiesmenettelyä koskeviin sääntöihin, joissa säädetään liittymisestä). Suostumus voidaan antaa joko silloin, kun liittymispyyntö tehdään, tai aikaisemmassa vaiheessa itse sopimuksessa. Lain mukaan asiaa käsitellään laajalti sellaisen kolmannen osapuolen väliintulon yhteydessä, jolla on intressi välimiesmenettelyssä. Tässä yhteydessä väitetään, että tällaisen väliintulijan on oltava välimiesmenettelyä koskevan sopimuksen osapuoli tai muuten alistuttava välimiesoikeuden toimivaltaan, ja että kaikkien osapuolten, väliintulija mukaan lukien, on hyväksyttävä väliintulo.
Korkein oikeus on katsonut, että kolmannen osapuolen liittäminen välimiesmenettelyyn vastoin tämän tahtoa tai välitystuomion sitovan vaikutuksen laajentaminen koskemaan kolmatta osapuolta rikkoisi Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 artiklaa, jos kolmannelle osapuolelle ei myönnettäisi samoja oikeuksia kuin osapuolille (esim. oikeus tulla kuulluksi).
Lainmääräys – 12. helmikuuta 2026
Yritysryhmät
Soveltavatko tuomioistuimet ja välimiesoikeudet lainkäyttöalueellanne välimiesmenettelyä koskevaa sopimusta allekirjoittamattomiin emoyhtiöihin tai tytäryhtiöihin, jos allekirjoittamaton osapuoli on jollain tavalla ollut osallisena riidan kohteena olevan sopimuksen tekemisessä, täytäntöönpanossa tai irtisanomisessa, ns. ”yritysryhmäperiaatteen” nojalla?
Yritysryhmäperiaatetta ei tunnusteta Itävallan lainsäädännössä.
Lainsäädäntö - 12. helmikuuta 2026
Monen osapuolen välityssopimukset
Mitkä ovat pätevän monen osapuolen välityssopimuksen vaatimukset?
Monen osapuolen välityssopimukset voidaan tehdä samojen muodollisten vaatimusten mukaisesti kuin välityssopimukset.
Lainvoimainen - 12. helmikuuta 2026
Yhdistäminen
Voiko välimiesoikeus teidän lainkäyttöalueellanne yhdistää erillisiä välimiesmenettelyjä? Missä olosuhteissa?
Välimiesmenettelyjen yhdistämistä ei ole nimenomaisesti säännelty Itävallan lainsäädännössä. Oikeusopissa kuitenkin katsotaan, että se on sallittua, edellyttäen että osapuolet ja välimiehet suostuvat siihen. Yhdistämis- ja yhdistämismekanismit on usein säännelty välimiesmenettelysäännöissä (ks. esim. Wienin sääntöjen 2021 14 ja 15 artikla).
Lainmääräys – 12. helmikuuta 2026
Välimiesoikeuden muodostaminen
Välimiehiin kelpoisuusvaatimukset
Onko olemassa rajoituksia sille, kuka voi toimia välimiehenä? Tunnustaisivatko tuomioistuimet teidän lainkäyttöalueellanne sopimuksessa määritellyt välimiehiä koskevat vaatimukset, jotka perustuvat kansalaisuuteen, uskontoon tai sukupuoleen?
Vain luonnolliset henkilöt voidaan nimittää välimiehiksi. Laki ei aseta mitään erityisiä pätevyysvaatimuksia, mutta osapuolet voivat sopia tällaisista vaatimuksista. Aktiivipalveluksessa olevat tuomarit eivät saa toimia välimiehinä Itävallassa järjestettävissä välimiesmenettelyissä heidän ammattiaan säätelevän lain nojalla.
Lainvoimainen - 12. helmikuuta 2026
Välimiehiä koskevat taustatiedot
Ketkä toimivat säännöllisesti välimiehinä lainkäyttöalueellanne?
Riippumatta siitä, nimittääkö välimiehen nimittävä viranomainen vai osapuolet, välimiehiltä saatetaan vaatia tiettyä kokemusta ja taustaa käsiteltävänä olevan riidan osalta. Tällaisia vaatimuksia voivat olla ammatillinen pätevyys tietyllä alalla, oikeudellista osaamista, teknistä asiantuntemusta, kielitaitoa tai tiettyä kansalaisuutta.
Monet välimiehet ovat yksityisissä asianajotoimistoissa työskenteleviä asianajajia; toiset ovat akateemikkoja. Joissakin riita-asioissa, jotka koskevat pääasiassa teknisiä kysymyksiä, paneeliin kuuluu teknikkoja ja lakimiehiä.
Pätevyysvaatimukset voidaan sisällyttää välityssopimukseen, mikä vaatii suurta huolellisuutta, koska se voi luoda esteitä nimitysprosessille (eli kiistaa siitä, täyttyvätkö sovitut vaatimukset).
Lain mukaan - 12. helmikuuta 2026
Välimiehistön nimittäminen oletusmenettelynä
Jos osapuolet eivät ole sopineet asiasta etukäteen, mikä on oletusmenettely välimiehistön nimittämiseksi?
Tuomioistuimet ovat toimivaltaisia tekemään tarvittavat oletusnimitykset, jos osapuolet eivät sovi toisesta menettelystä, ja jos yksi osapuoli laiminlyö välimiehen nimittämisen, osapuolet eivät pääse yksimielisyyteen yksinvalitsijasta tai välimiehet eivät nimitä puheenjohtajaansa.
Laki - 12. helmikuuta 2026
Välimiehen esteellisyys ja korvaaminen
Millä perusteilla ja miten välimies voidaan hylätä ja korvata? Käsittele erityisesti hylkäämisen ja korvaamisen perusteita sekä menettelyä, mukaan lukien hylkääminen tuomioistuimessa. Onko olemassa taipumusta soveltaa tai hakea ohjeita IBA:n kansainvälisen välimiesmenettelyn eturistiriitoja koskevista ohjeista?
Välimiehen esteellisyys
Välimies voidaan hylätä vain, jos on olemassa olosuhteita, jotka herättävät perusteltua epäilystä hänen puolueettomuudestaan tai riippumattomuudestaan, tai jos hänellä ei ole osapuolten sopimia pätevyysvaatimuksia. Välimiehen nimittänyt osapuoli ei voi hylkäysperusteessaan vedota olosuhteisiin, jotka olivat sen tiedossa nimittämishetkellä (Itävallan siviiliprosessilain (CCP) 588 §).
Välimiehen erottaminen
Välimies voidaan erottaa, jos hän ei kykene hoitamaan tehtäviään tai jos hän ei hoida niitä kohtuullisessa ajassa (siviiliprosessilain 590 §).
Välimiehet voidaan erottaa joko esteen perusteella tai heidän toimikautensa päättyessä. Molemmissa tapauksissa tuomioistuin tekee lopullisen päätöksen yhden osapuolen pyynnöstä. Jos välimiehen toimikausi päättyy ennenaikaisesti, varajäsen on nimitettävä samalla tavalla kuin erotettu välimies nimitettiin.
Äskettäisessä tapauksessa korkein oikeus käsitteli esteiden perusteita ja analysoi tutkijoiden ristiriitaisia näkemyksiä siitä, pitäisikö esteitä sallia lopullisen välitystuomion jälkeen ja missä laajuudessa. Analyysissään tuomioistuin myös viittasi IBA:n suuntaviivoihin ja tukeutui niihin.
Laki - 12. helmikuuta 2026
Osapuolten ja välimiehien välinen suhde
Mikä on osapuolten ja välimiehien välinen suhde? Selvittäkää osapuolten ja välimiehien välistä sopimussuhdetta, osapuolten nimittämien välimiesten puolueettomuutta sekä välimiesten palkkioita ja kuluja.
Ad hoc -välimiesmenettelyssä tulisi tehdä välimiessopimus, jossa säännellään heidän oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan. Sopimuksessa tulisi olla palkkiojärjestely (esim. viittaamalla viralliseen asianajopalkkioihin, tuntitaksoihin tai jollain muulla tavalla) sekä välimiehen oikeus saada korvaus kuluistaan. Heidän velvollisuuksiinsa kuuluu menettelyn johtaminen sekä välitystuomion laatiminen ja allekirjoittaminen. Riippumattomuuden ja puolueettomuuden velvollisuudet koskevat myös osapuolten nimittämiä välimiehiä, eikä niistä voida poiketa osapuolten sopimuksella.
Laki julkaistu – 12. helmikuuta 2026
Välimiehen velvollisuudet
Mitkä ovat välimiehen ilmoitusvelvollisuudet puolueettomuuden ja riippumattomuuden osalta välimiesmenettelyn aikana?
Siviiliprosessilain 588 §:n mukaan välimiehen on ilmoitettava kaikista seikoista, jotka saattavat herättää epäilyksiä hänen puolueettomuudestaan tai riippumattomuudestaan tai jotka ovat ristiriidassa osapuolten sopimuksen kanssa menettelyn missä tahansa vaiheessa. Riippumattomuus määritellään siten, että välimiehen ja kummankaan osapuolen välillä ei ole läheisiä taloudellisia tai muita siteitä. Puolueettomuus liittyy läheisesti riippumattomuuteen, mutta viittaa pikemminkin välimiehen asenteeseen. Välimies voidaan hylätä, jos hänen puolueettomuudestaan tai riippumattomuudestaan voidaan esittää objektiivisesti perusteltu epäilys.
Lainmääräys – 12. helmikuuta 2026
Välimiehen vastuuvapaus
Missä määrin välimiehet ovat vastuuvapaita toiminnastaan välimiesmenettelyn aikana?
Jos välimies on hyväksynyt nimityksensä, mutta kieltäytyy sitten suorittamasta tehtäviään määräajassa tai kieltäytyy suorittamasta niitä lainkaan, hänet voidaan saattaa vastuuseen viivästyksestä aiheutuneesta vahingosta (siviiliprosessilain 594 §). Jos välitystuomio on kumottu myöhemmässä oikeudenkäynnissä ja välimies on aiheuttanut laittomalla ja huolimattomalla tavalla vahinkoa osapuolille, hänet voidaan saattaa vastuuseen. Välimiesmenettelyjen sopimukset ja välimieslaitosten välimiesmenettelysäännöt sisältävät usein vastuuvapauslausekkeita.
Laki julkaistu - 12. helmikuuta 2026
Välimiesoikeuden toimivalta ja pätevyys
Välimiesmenettelyä koskevien sopimusten vastaiset oikeudenkäynnit
Mikä on menettely toimivaltakiistoissa, jos oikeudenkäynti aloitetaan olemassa olevasta välimiesmenettelyä koskevasta sopimuksesta huolimatta, ja mitkä ovat toimivaltakiistojen määräajat?
Laki ei sisällä nimenomaisia sääntöjä käytettävissä olevista oikeussuojakeinoista, jos oikeudenkäynti aloitetaan välimiesmenettelyä koskevan sopimuksen vastaisesti tai jos välimiesmenettely aloitetaan toimivaltalausekkeen vastaisesti (lukuun ottamatta päätöstä vastapuolen oikeudenkäyntikustannusten korvaamisesta menettelyssä, jota ei olisi alun perinkään pitänyt aloittaa).
Jos osapuoli nostaa kanteen tuomioistuimessa huolimatta siitä, että asia kuuluu välimiesmenettelyä koskevan sopimuksen piiriin, vastaajan on esitettävä vastalause tuomioistuimen toimivaltaa vastaan ennen kuin hän ottaa kantaa itse asiaan, eli ensimmäisessä istunnossa tai vastauskirjelmässään. Tuomioistuimen on yleensä hylättävä tällaiset kanteet, jos vastaaja on vastustanut tuomioistuimen toimivaltaa ajoissa. Tuomioistuin ei saa hylätä kannetta, jos se toteaa, että välityssopimusta ei ole olemassa, se on pätemätön tai se on mahdoton toteuttaa.
Lainvoimainen päätös – 12. helmikuuta 2026
Välimiesoikeuden toimivalta
Mikä on menettely välimiesoikeuden toimivaltaa koskevissa riita-asioissa, kun välimiesmenettely on jo aloitettu, ja mitkä ovat toimivaltavastalauseiden määräajat?
Välimiesoikeus voi ratkaista oman toimivaltansa joko erillisessä päätöksessä tai lopullisessa päätöksessä asiassa. Osapuoli, joka haluaa riitauttaa välimiesoikeuden toimivallan, on esitettävä vastalauseensa viimeistään ensimmäisessä kirjallisessa lausumassaan . Välimiehen nimittäminen tai osapuolen osallistuminen nimitysmenettelyyn ei estä osapuolta esittämästä toimivaltaväitettä. Myöhästynyttä väitettä ei saa ottaa huomioon, ellei tuomioistuin katso viivästystä perustelluksi ja hyväksy väitettä. Sekä tuomioistuimet että välimiesoikeudet voivat ratkaista toimivaltakysymyksiä.
Lainvoimainen - 12. helmikuuta 2026
Ero kanteen tutkittavaksi ottamisen ja tuomioistuimen toimivallan välillä
Onko eroa vaatimuksen tutkittavaksi ottamisen ja välimiesoikeuden toimivallan vastustamisen välillä?
Tärkein ero välimiesoikeuden toimivallan ja vaatimuksen tutkittavaksi ottamisen vastustamisen välillä on tuomioistuimen puuttumisen laajuus.
Itävallan siviiliprosessilain 611 § antaa osapuolille mahdollisuuden riitauttaa välitystuomiot Itävallan tuomioistuimessa sillä perusteella, että välimiesoikeudella ei ole toimivaltaa ratkaista asiaa. Sen sijaan tuomioistuimen puuttuminen asiaan ei ole asianmukaista, jos osapuoli riitauttaa vaatimuksen käsiteltäväksi ottamisen, ja riitautus tulisi viedä ainoastaan välimiesoikeuden käsiteltäväksi.
Laki julkaistu – 12. helmikuuta 2026
Välimiesmenettely
Välimiesmenettelyn paikka ja kieli sekä sovellettavan lain valinta
Jos osapuolet eivät ole sopineet asiasta etukäteen, mikä on oletusmekanismi välimiesmenettelyn paikan ja kielen osalta? Miten riidan aineellinen oikeus määritetään?
Jos osapuolet eivät ole sopineet välimiesmenettelyn paikasta ja kielestä, on välimiesoikeudenmäärittää sopiva paikka ja kieli. Itävallan siviiliprosessilain (CCP) 603 §:n mukaan osapuolet voivat vapaasti valita aineellisen oikeuden. Jos tällaista sopimusta ei ole, välimiesoikeus voi valita sopivaksi katsomansa lain. Välimiesoikeus ei voi tehdä päätöstä ex aequo et bono -periaatteen mukaisesti, elleivät osapuolet ole antaneet siihen valtuutusta.
Lainvoimainen - 12. helmikuuta 2026
Välimiesmenettelyn aloittaminen
Miten välimiesmenettely aloitetaan?
Itävallan välimiesmenettelylain mukaan kantajan on toimitettava kannekirjelmä, jossa esitetään tosiseikat, joihin kantaja aikoo vedota, sekä hänen vaatimuksensa. Kannekirjelmä on toimitettava osapuolten sopiman tai välimiesoikeuden asettaman määräajan kuluessa. Kantaja voi toimittaa asiaankuuluvat todisteet tässä vaiheessa. Vastaajan on tämän jälkeen toimitettava vastineensa.
Institutionaalinen välimiesmenettely alkaa yleensä, kun kantaja jättää välimiesmenettelypyynnön tai kanteen välimiesmenettelyä hallinnoivalle instituutiolle. Instituutio toimittaa tämän jälkeen asiakirjat vastaajalle. Wienin sääntöjen mukaan välimiesmenettelyn aloittava kanne on sisällettävä seuraavat tiedot:
osapuolten täydelliset nimet, osoitteet ja muut yhteystiedot;
tosiseikkojen esitys ja tarkka vaatimus;
jos vaadittua korvausta ei ole yksinomaan tietyn rahasumman suuruinen, kunkin yksittäisen vaatimuksen rahallinen arvo ;
tiedot välimieskollegion jäsenten lukumäärästä;
välimiehen nimeäminen, jos on sovittu tai pyydetty kolmen välimiehen paneelia, tai pyyntö välimiehen nimittämisestä; ja
tiedot välityssopimuksesta ja sen sisällöstä.
Ad hoc -välimiesmenettelyt aloitetaan yleensä, kun kantaja toimittaa välimiesmenettelypyynnön suoraan vastaajalle.
Lainmääräys – 12. helmikuuta 2026
Kuuleminen
Vaaditaanko kuulemista ja mitä sääntöjä sovelletaan?
Suullinen kuuleminen järjestetään yhden osapuolen pyynnöstä tai jos välimiesoikeus katsoo sen tarpeelliseksi (siviiliprosessilain 598 § ja Wienin sääntöjen 30 §).
Laki julkaistu – 12. helmikuuta 2026
Todisteet
Mitä sääntöjä välimiesoikeus noudattaa selvittäessään asian tosiseikkoja? Millaiset todisteet hyväksytään ja miten todisteiden hankinta tapahtuu?
Lainsäädännössä ei ole erityisiä sääntöjä todisteiden hankkimisesta välimiesmenettelyssä. Välimiesoikeudet ovat sidottuja todisteita koskeviin sääntöihin, joista osapuolet ovat mahdollisesti sopineet. Jos tällaisia sääntöjä ei ole, välimiesoikeus voi vapaasti hankkia ja arvioida todisteita niin kuin se katsoo aiheelliseksi (siviiliprosessilain 599 §). Välimiesoikeuksilla on valtuudet nimetä asiantuntijoita (ja vaatia osapuolia antamaan asiantuntijoille kaikki asiaankuuluvat tiedot, tai esittämään tai antamaan pääsyn tarkastettavaksi kaikkiin asiaankuuluviin asiakirjoihin, tavaroihin tai muuhun omaisuuteen), kuulla todistajia, osapuolia tai osapuolten edustajia. Välimiesoikeuksilla ei kuitenkaan ole valtuuksia pakottaa osapuolia tai todistajia saapumaan paikalle.
Käytännössä osapuolet valtuuttavat usein välimiesoikeudet viittaamaan ohjeistukseksi IBA:n todisteiden hankkimista koskeviin sääntöihin (IBA-säännöt). Jos IBA-sääntöjen kaltaisiin sääntöihin viitataan tai niistä sovitaan, tietojen luovuttamisen laajuus on usein laajempi kuin oikeudenkäynnissä (jossa se on Itävallan lainsäädännön mukaan varsin rajoitettu). Välimiesoikeuden on annettava osapuolille mahdollisuus tutustua esitettyihin todisteisiin ja todistusmenettelyn tuloksiin sekä esittää niistä huomautuksia (siviiliprosessilain 599 §).
Lainmääräys – 12. helmikuuta 2026
Tuomioistuimen osallistuminen
Missä tapauksissa välimiesoikeus voi pyytää apua tuomioistuimelta ja missä tapauksissa tuomioistuimet voivat puuttua asiaan?
Välimiesoikeus voi pyytää apua tuomioistuimelta:
välitoimen tai väliaikaisen suojatoimen täytäntöönpanemiseksi (siviiliprosessilain 593 §); tai
suorittamaan oikeudellisia toimia, joihin välimiesoikeudella ei ole toimivaltaa (todistajien kutsuminen paikalle, todistajien kuuleminen valan alla ja asiakirjojen esittämisen määräys), mukaan lukien tällaisten toimien pyytäminen ulkomaisilta tuomioistuimilta ja viranomaisilta (siviiliprosessilain 602 §).
Tuomioistuin voi puuttua välimiesmenettelyihin vain, jos siitä on nimenomaisesti säädetty CCP:ssä. Erityisesti tuomioistuin voi (tai sen on):
määrätä väliaikaisista tai suojatoimenpiteistä (siviiliprosessilain 585 §);
nimittää välimiehiä (CCP:n 587 §); ja
päättää välimiehen esteellisyydestä, jos:
sovittu esteellisyysmenettely tai välimiesoikeudelle esitetty esteellisyysvaatimus ei tuota tulosta;
haettu välimies ei luovu tehtävästään; tai
toinen osapuoli ei suostu esteen esittämiseen.
Laki vahvistettu – 12. helmikuuta 2026
Luottamuksellisuus
Onko luottamuksellisuus taattu?
CCP ei nimenomaisesti säädä välimiesmenettelyn luottamuksellisuudesta, mutta osapuolet voivat sopia luottamuksellisuudesta. Lisäksi välimiespäätöksen kumoamista koskevissa oikeudenkäynneissä ja kanteissa, jotka koskevat välimiespäätöksen olemassaolon tai puuttumisen tai CCP:n 586–591 §:n soveltamisalaan kuuluvissa asioissa (esim. välimiehen esteellisyys), osapuoli voi pyytää tuomioistuinta sulkemaan yleisön pois käsittelystä, jos osapuoli voi osoittaa perustellun edun yleisön poissulkemiselle.
Laki - 12. helmikuuta 2026
Väliaikaiset toimenpiteet ja sanktiointivaltuudet
Tuomioistuinten määräämät väliaikaiset toimenpiteet
Mitä väliaikaisia toimenpiteitä tuomioistuimet voivat määrätä ennen välimiesmenettelyn aloittamista ja sen jälkeen?
Sekä toimivaltainen tuomioistuin että välimiesoikeus ovat toimivaltaisia määräämään väliaikaisia toimenpiteitä välimiesmenettelyn tueksi. Osapuolet voivat sulkea pois välimiesoikeuden toimivallan väliaikaisten toimenpiteiden osalta, mutta he eivät voi sulkea pois tuomioistuimen toimivaltaa väliaikaisten toimenpiteiden osalta. Väliaikaisten toimenpiteiden täytäntöönpano kuuluu yksinomaan tuomioistuinten toimivaltaan.
Rahavaateiden tueksi tuomioistuin voi määrätä väliaikaisia oikeussuojakeinoja, jos on syytä uskoa, että velallinen estäisi tai haittaisi myöhemmän välitystuomion täytäntöönpanoa vahingoittamalla, tuhoamalla, kätkemällä tai viemällä omaisuuttaan (mukaan lukien vahingolliset sopimusmääräykset).
Käytettävissä ovat seuraavat oikeussuojakeinot:
rahan tai irtaimen omaisuuden asettaminen tuomioistuimen huostaan;
kiellon luovuttaa tai pantata irtaimistoa;
velallisen saatavia (mukaan lukien pankkitilit) koskeva ulosmittausmääräys;
kiinteän omaisuuden hallinnointi; ja
kiinteän omaisuuden luovuttamista tai panttausta koskeva kielto, joka on rekisteröitävä kiinteistörekisteriin.
Ei-rahallisten vaatimusten tueksi tuomioistuin voi myöntää väliaikaisia oikeussuojakeinoja, jotka ovat samanlaisia kuin edellä mainitut rahavaatimusten osalta. Hakumääräyksiä ei ole käytettävissä siviilioikeudellisissa asioissa.
Ulkomaisen välimiesoikeuden (Itävallan siviiliprosessilain 593 §) tai ulkomaisen tuomioistuimen antamat kieltomääräykset voidaan tietyissä olosuhteissa panna täytäntöön Itävallassa. Täytäntöönpanotoimenpiteiden on kuitenkin oltava Itävallan lainsäädännön mukaisia.
Laki julkaistu – 12. helmikuuta 2026
Hätätilannevälimiehen määräämät väliaikaiset toimenpiteet
Sisältääkö kotimainen välimiesmenettelylainsäädäntö tai edellä mainittujen kotimaisten välimieslaitosten säännöt määräyksiä hätätilannevälimiehestä ennen välimiesoikeuden muodostamista?
Itävallan lainsäädäntö tai Wienin säännöt eivät sisällä määräyksiä hätätilannevälimiehestä.
Lainvoimainen - 12. helmikuuta 2026
Välimiesoikeuden väliaikaiset toimenpiteet
Mitä väliaikaisia toimenpiteitä välimiesoikeus voi määrätä sen muodostamisen jälkeen? Missä tapauksissa välimiesoikeus voi määrätä kustannusten vakuuden?
Välimiesoikeudella on laajat valtuudet määrätä väliaikaisista toimenpiteistä yhden osapuolen hakemuksesta, jos se katsoo sen tarpeelliseksi vaatimuksen täytäntöönpanon turvaamiseksi tai korjaamattoman vahingon estämiseksi. Toisin kuin tuomioistuinkäsittelyissä käytettävissä olevat väliaikaiset oikeussuojakeinot, välimiesoikeus ei ole rajoitettu tiettyihin lueteltuihin oikeussuojakeinoihin. Toimenpiteiden on kuitenkin oltava täytäntöönpanolainsäädännön mukaisia, jotta vältytään vaikeuksilta täytäntöönpanovaiheessa. Lainsäädännössä ei säädetä kustannusten vakuudesta välimiesmenettelyissä.
Lainmääräys – 12. helmikuuta 2026
Välimiesoikeuden sanktiointivaltuudet
Onko välimiesoikeudella kotimaisen välimiesmenettelylainsäädännön tai edellä mainittujen kotimaisten välimiesinstituutioiden sääntöjen nojalla toimivalta määrätä seuraamuksia osapuolille tai heidän asianajajilleen, jotka käyttävät välimiesmenettelyssä ”sissitaktiikkaa”? Voiko välimiesoikeus tai kotimaiset välimiesinstituutiot määrätä seuraamuksia asianajajille?
Välimiesoikeuksilla on laaja harkintavalta määrätä väliaikaisia toimenpiteitä keinona käsitellä sissitaktiikoita. Ne voivat äärimmäisissä tapauksissa keskeyttää menettelyn tai jopa hylätä välimiesmenettelyn lopullisesti rangaistuksena osapuolen tai sen asianajajan tahallisesta väärinkäytöksestä.
Välimiesoikeudet voivat myös määrätä kustannusvakuuden.
Lisäksi on yleisesti hyväksyttyä, että välimiehet voivat tehdä kielteisiä johtopäätöksiä osapuolen laiminlyönnistä noudattaa välimiesoikeuden pyyntöjä. Esimerkiksi jos osapuoli kieltäytyy esittämästä asiakirjoja, välimiesoikeus voi olettaa, että asiakirjat sisältävät tietoja, jotka vaarantaisivat osapuolen aseman.
Toinen varsin tehokas keino osapuolen väärinkäytösten hillitsemiseksi on kustannusten määräämisen lopullisessa välitystuomiossa.
Itävaltalaiset asianajajat ovat velvollisia noudattamaan ammatillisia eettisiä sääntöjä toimiessaan asianajajina välimiesmenettelyissä (riippumatta siitä, pidetäänkö ne Itävallassa vai ulkomailla). Ulkomaiset asianajajat Itävallassa pidettävissä välimiesmenettelyissä eivät ole velvollisia noudattamaan itävaltalaisia ammatillisia eettisiä sääntöjä.
Laki - 12. helmikuuta 2026
Päätökset
Välimiesoikeuden päätökset
Jos osapuolten välillä ei ole toisin sovittu, riittääkö, että välimiesoikeuden päätökset tehdään jäsenten enemmistöllä, vai vaaditaanko yksimielinen päätös? Mitkä ovat seuraukset välitystuomioon, jos yksi välimies on eri mieltä?
Ellei osapuolten välillä ole toisin sovittu, välitystuomion pätevyyden kannalta riittää, että se on annettu ja allekirjoitettu välimiesten enemmistöllä. Enemmistö on laskettava kaikkien nimitettyjen välimiehien perusteella, ei pelkästään läsnä olevien. Jos välimiesoikeus aikoo tehdä päätöksen välitystuomiosta ilman, että kaikki sen jäsenet ovat läsnä, sen on ilmoitettava aikeestaan osapuolille etukäteen (Itävallan siviiliprosessilain (CCP)).
Välimiespäätös, jonka on allekirjoittanut välimieslautakunnan enemmistö, on oikeudellisesti yhtä pätevä kuin yksimielinen päätös.
Lainaus - 12. helmikuuta 2026
Erilliset mielipiteet
Miten kotimainen välimiesmenettelylainsäädäntö suhtautuu eriäviin mielipiteisiin?
Lainsäädännössä ei mainita eräviä mielipiteitä. Vaikka niiden sallittavuudesta välimiesmenettelyissä on ollut kiistaa, korkein oikeus totesi äskettäisessä tapauksessa, että erävät mielipiteet eivät yleensä riko Itävallan yleistä järjestystä.
Toisessa tapauksessa, joka koski ulkomaisen välitystuomion täytäntöönpanoa, korkein oikeus totesi, että vaatimus liittää eriävä mielipide välitystuomioistuimen tuomioon (tällainen vaatimus sisältyi sovellettaviin välimiesmenettelysääntöihin) ei ole täytäntöönpanolain mukainen tiukka vaatimus.
Laki totesi – 12. helmikuuta 2026
Muoto- ja sisältövaatimukset
Mitä muoto- ja sisältövaatimuksia välitystuomioon sovelletaan?
Välitystuomio on annettava kirjallisesti, ja sen on oltava välittäjän tai välittäjien allekirjoittama. Ellei osapuolet toisin sovi, välittäjien enemmistön allekirjoitukset riittävät. Tällöin on selitettävä, miksi joidenkin välittäjien allekirjoitukset puuttuvat.
Ellei osapuolet toisin sovi, välitystuomiossa on myös mainittava sen perustana olevat oikeudelliset perustelut sekä päivämäärä ja paikka, jossa se on annettu.
Minkä tahansa välimiesmenettelyn osapuolen pyynnöstä välitystuomioon on sisällytettävä vahvistus sen täytäntöönpanokelpoisuudesta.
Lainvoimainen - 12. helmikuuta 2026
Päätöksen määräaika
Onko päätös tehtävä tietyn määräajan kuluessa kotimaisen välimiesmenettelylainsäädännön tai edellä mainittujen kotimaisten välimiesmenettelyinstituutioiden sääntöjen mukaisesti?
Itävallan lainsäädännössä ei ole säädetty tiettyä määräaikaa, jonka kuluessa välitystuomio on annettava.
Wienin sääntöjen mukaan välitystuomio on annettava viimeistään kolmen kuukauden kuluttua viimeisestä kuulemisesta, joka koskee välitystuomiossa ratkaistavia asioita, tai viimeisen kyseisiä asioita koskevan hyväksytyn kirjelmän jättämisestä, sen mukaan kumpi ajankohta on myöhäisempi. Pääsihteeri voi pidentää tätä määräaikaa.
Laki mainittu – 12. helmikuuta 2026
Päätöksen päivämäärä
Mille määräajoille tuomion antamispäivä on ratkaiseva ja mille määräajoille tuomion toimittamispäivä on ratkaiseva?
Itävallan lainsäädännön mukaan tuomion toimittamispäivä on merkityksellinen sekä hakemukselle välimiesoikeudelle tuomion oikaisemiseksi tai tulkitsemiseksi, tai molemmiksi, tai lisäpäätöksen tekemiseksi (ks. kysymys 45) että tuomion riitauttamiselle yleisessä tuomioistuimessa (ks. kysymys 46). Jos välimiesoikeus oikaisee tuomion omasta aloitteestaan, neljän viikon määräaika tällaiselle oikaisulle alkaa tuomion antamispäivästä (siviiliprosessilain 610 §:n 4 momentti).
Lainmääräys – 12. helmikuuta 2026
Tuomioiden tyypit
Millaisia tuomioita on mahdollista antaa ja millaisia oikeussuojakeinoja välimiesoikeus voi myöntää?
Seuraavat tuomioiden tyypit ovat tavallisia välimiesmenettelyoikeudessa:
tuomio toimivallasta;
väliaikainen päätös;
osapäätös;
lopullinen tuomio;
päätös oikeudenkäyntikuluista; ja
muutospäätös.
Laki julkaistu – 12. helmikuuta 2026
Menettelyn päättäminen
Millä muilla keinoilla kuin päätöksellä menettely voidaan päättää?
Välimiesmenettely voidaan päättää:
jos kantaja peruuttaa vaatimuksensa;
jos kantaja ei toimita kannekirjelmäänsä välimiesoikeuden asettamassa määräajassa (siviiliprosessilain 597 ja 600 §);
osapuolten yhteisellä suostumuksella sovinnolla (siviiliprosessilain 605 §); ja
jos menettelyn jatkaminen on tullut mahdottomaksi (siviiliprosessilain 608 §:n 2 momentin 4 kohta).
Tällaiselle lopettamiselle ei ole muodollisia vaatimuksia.
Laki - 12. helmikuuta 2026
Kustannusten jakaminen ja periminen
Kuinka välimiesmenettelyn kustannukset jaetaan välitystuomioissa? Mitkä kustannukset ovat perittävissä?
Kustannusten osalta välimiesoikeuksilla on laajempi harkintavalta ja ne ovat yleensä liberaalimpia kuin tuomioistuimet. Välimiesoikeudella on harkintavalta kustannusten jakamisessa, mutta sen on otettava huomioon tapauksen olosuhteet, erityisesti menettelyn lopputulos. Yleensä kustannukset seuraavat tapahtumaa ja ne jäävät hävinneen osapuolen vastuulle, mutta välimiesoikeus voi myös päätyä eri johtopäätökseen, jos se on tapauksen olosuhteiden kannalta asianmukaista.
Jos kustannuksia ei kuitata toisistaan, välimiesoikeuden on mahdollisuuksien mukaan samalla kun se päättää kustannusvastuusta, määritettävä myös korvattavien kustannusten määrä.
Yleensä myös tuntitaksan perusteella lasketut asianajopalkkiot ovat korvattavia.
Lainvoimainen - 12. helmikuuta 2026
Korko
Voidaanko päävaateista ja kuluista määrätä korkoa, ja millä korolla?
Välimiesoikeus myöntäisi useimmissa tapauksissa korkoa päävaateesta, jos sovellettava aineellinen oikeus sen sallii. Lain mukaan siviilioikeudellisten vaateiden lakisääteinen korko on 4 %. Jos molemmat osapuolet ovat yrittäjiä ja laiminlyönti on moitittavaa, sovelletaan vaihtuvaa korkokantaa, jonka Itävallan keskuspankki julkaisee kuuden kuukauden välein. Tällä hetkellä se on 8,58 %. Vekselit ovat 6 %:n korkokannan alaisia.
Kustannusten jakamisesta ja perimisestä välimiesmenettelyssä säädetään CCP:n 609 §:ssä. Siinä ei kuitenkaan ole säännöstä siitä, voidaanko kustannuksista määrätä korkoa, joten asia on välimiesoikeuden harkinnassa.
Laki - 12. helmikuuta 2026
Päätöksen antamisen jälkeiset menettelyt
Päätösten tulkinta ja oikaiseminen
Onko välimiesoikeudella valtuudet korjata tai tulkita välitystuomiota omasta aloitteestaan tai osapuolten aloitteesta? Mitä määräaikoja sovelletaan?
Osapuolet voivat pyytää välimiesoikeudelta korjausta (laskenta-, kirjoitus- tai kirjoitusvirheisiin), selvennystä tai lisäpäätöksen tekemistä (jos välimiesoikeus ei ole käsitellyt kaikkia sille välimiesmenettelyssä esitettyjä vaatimuksia). Hakemuksen määräaika on neljä viikkoa tuomion tiedoksiannosta, ellei osapuolten kesken ole toisin sovittu. Välimiesoikeudella on myös oikeus korjata tuomio omasta aloitteestaan neljän viikon kuluessa (lisäpäätös kahdeksan viikon kuluessa) tuomion antamispäivästä.
Lainvoimainen - 12. helmikuuta 2026
Tuomioiden riitauttaminen
Miten ja millä perusteilla tuomioita voidaan riitauttaa ja kumota?
Tuomioistuimet eivät ole oikeutettuja tarkastelemaan välitystuomion sisältöä. Välitystuomiosta ei voi valittaa. On kuitenkin mahdollista nostaa kanne välitystuomion kumoamiseksi (sekä toimivaltakysymyksiä koskevat että asiassa annetut tuomiot) hyvin erityisillä, suppeilla perusteilla, nimittäin:
välimiesoikeus on hyväksynyt tai hylännyt toimivaltansa, vaikka välityssopimusta ei ole tai välityssopimus ei ole pätevä;
osapuoli ei kyennyt tekemään välityssopimusta kyseiseen osapuoleen sovellettavan lain nojalla;
osapuoli ei kyennyt esittämään asiaansa (esim. sille ei annettu asianmukaista ilmoitusta välimiehen nimittämisestä tai välimiesmenettelystä);
päätös koskee asioita, joita välimiesmenettelyä koskevassa sopimuksessa ei ole otettu huomioon tai jotka eivät kuulu sen soveltamisalaan, tai se koskee asioita, jotka ylittävät välimiesmenettelyssä haetun oikeussuojan – jos tällaiset puutteet koskevat välitystuomion erillistä osaa, kyseinen osa on kumottava;
välimiesoikeuden kokoonpano ei ollut Itävallan siviiliprosessilain (CCP) 577–618 §:n tai osapuolten sopimuksen mukainen;
välimiesmenettely ei ollut tai välitystuomio ei ole Itävallan oikeusjärjestelmän perusperiaatteiden (yleisen järjestyksen) mukainen; ja
jos CCP:n 530 §:n 1 momentin, 1–5 kohdan mukaiset edellytykset täyttyvät, esimerkiksi:
tuomio perustuu asiakirjaan, joka on alun perin tai myöhemmin väärennetty;
tuomio perustuu väärään todistukseen (todistajan, asiantuntijan tai osapuolen antamaan valan alla);
tuomio on saatu jommankumman osapuolen edustajan tai toisen osapuolen toimesta rikollisin keinoin (esim. petos, kavallus, väärinkäytös, asiakirjan tai erityissuojattujen asiakirjojen väärentäminen, tai virallisten todistusten merkkien väärentämisen, epäsuoran väärän todistuksen tai vahvistuksen tai asiakirjojen kätkemisen avulla);
tuomio perustuu rikostuomioon, joka on myöhemmin kumottu toisella laillisesti sitovalla tuomiolla; tai
palkinto koskee asioita, joita ei voida ratkaista välimiesmenettelyssä Itävallassa.
Lisäksi osapuoli voi myös hakea päätöstä välimiespäätöksen olemassaolosta tai puuttumisesta.
Laki vahvistettu – 12. helmikuuta 2026
Valitusasteet
Kuinka monta valitusastetta on? Kuinka kauan kestää yleensä, ennen kuin valitus ratkaistaan kullakin tasolla? Mitä kustannuksia kussakin vaiheessa syntyy suunnilleen? Miten kustannukset jaetaan osapuolten kesken?
Siviiliprosessilain 615 §:n mukaan Itävallan korkein oikeus on ensimmäinen ja viimeinen oikeusaste välimiespäätöksen kumoamista koskevissa kanteissaja välimiespäätöksen olemassaolon tai puuttumisen toteuttamista koskevissa kanteissa (eli korkeimman oikeuden päätöksistä näissä asioissa ei voi valittaa).
Siviiliprosessilain 616 §:n 1 momentissa säädetään, että menettely välimiespäätöksen kumoamista koskevassa kanteessa ja välimiespäätöksen olemassaolon tai puuttumisen toteuttamista koskevassa kanteessa on sama kuin ensimmäisen asteen tuomioistuimessa noudatettava menettely. Tämä tarkoittaa, että korkeimman oikeuden on sovellettava samoja menettelysääntöjä kuin ensimmäisen asteen tuomioistuimen (esim. todisteiden ottamisen yhteydessä).
Lainvoimainen - 12. helmikuuta 2026
Tunnustaminen ja täytäntöönpano
Mitkä ovat kotimaisten ja ulkomaisten välitystuomioiden tunnustamisen ja täytäntöönpanon edellytykset, mitkä ovat tunnustamisen ja täytäntöönpanon epäämisen perusteet ja millainen on menettely?
Kotimaiset välitystuomiot ovat täytäntöönpanokelpoisia samalla tavalla kuin kotimaiset tuomioistuimen tuomiot.
Ulkomaiset välitystuomiot ovat täytäntöönpanokelpoisia Itävallan ratifioimien kahden- tai monenvälisten sopimusten perusteella – New Yorkin yleissopimus on ylivoimaisesti tärkein oikeudellinen väline. Näin ollen yleinen periaate, jonka mukaan täytäntöönpanon vastavuoroisuus on taattava sopimuksella tai asetuksella, pysyy voimassa (toisin kuin UNCITRALin mallilain vastaavissa säännöksissä).
Täytäntöönpanomenettelyt ovat olennaisesti samat kuin ulkomaisten tuomioiden osalta.
Lainvoimainen – 12. helmikuuta 2026
Välitystuomioiden täytäntöönpanon määräajat
Onko välitystuomioiden täytäntöönpanolle vanhentumisaikaa?
Täytäntöönpanomenettelyn aloittamiselle ei ole vanhentumisaikaa. On kuitenkin suositeltavaa soveltaa analogisesti 30 vuoden lakisääteistä vanhentumisaikaa, jota sovelletaan tuomioiden täytäntöönpanomenettelyihin lain nojalla.
Lainmääräys – 12. helmikuuta 2026
Ulkomaisen välitystuomion täytäntöönpano
Mikä on kotimaisten tuomioistuinten suhtautuminen sellaisten ulkomaisten välitystuomioiden täytäntöönpanoon, jotka välityspaikan tuomioistuimet ovat kumonneet?
New Yorkin yleissopimuksen V artiklan 1 kohdan e alakohdan mukaan ulkomaisen välitystuomion tunnustamista ja täytäntöönpanoa voidaan kieltäytyä, jos tuomio on kumottu tai sen täytäntöönpano on keskeytetty sen maan toimivaltaisen viranomaisen toimesta, jossa tuomio on annettu tai jonka lainsäädännön nojalla se on annettu.
Itävalta on New Yorkin yleissopimuksen sopimusvaltio, ja itävaltalaiset tuomioistuimet kieltäytyisivät siksi yleensä tällaisen välitystuomion täytäntöönpanosta. Jos välitystuomio on kuitenkin kumottu, koska se on ristiriidassa välimiesmenettelyn paikan yleisen järjestyksen kanssa, itävaltalaisten tuomioistuinten on arvioitava, rikkooko välitystuomio myös Itävallan yleistä järjestystä. Jos välitystuomio ei ole ristiriidassa Itävallan yleisen järjestyksen kanssa, itävaltalaiset tuomioistuimet todennäköisesti panisivat tällaisen välitystuomion täytäntöön.
Lainmääräys – 12. helmikuuta 2026
Hätätilannevälimiehen määräysten täytäntöönpano
Sisältääkö maanne välimiesmenettelyä koskeva lainsäädäntö, oikeuskäytäntö tai kotimaisten välimieslaitosten säännöt määräyksiä hätätilannevälimiehen antamien määräysten täytäntöönpanosta?
Wienin sääntöjen 45 artiklassa säädetään nopeutetusta menettelystä. Kiireellisten välimiesmenettelyjen yhteydessä annettujen määräysten täytäntöönpanosta ei kuitenkaan ole erityisiä sääntöjä. Sama pätee kansalliseen välimiesmenettelylainsäädäntöön (mukaan lukien oikeuskäytäntö).
Lainvoimainen - 12. helmikuuta 2026
Täytäntöönpanon kustannukset
Mitä kustannuksia tuomion täytäntöönpanosta aiheutuu?
Voittajapuolella on oikeus periä vastapuolelta asianajopalkkiot Itävallan asianajopalkkioista annetun lain mukaisesti (palkkiotaulukko perustuu riidan kohteena olevaan summaan).
Myös oikeudenkäyntimaksut perustuvat riidan arvoon. Jos täytäntöönpanokohteen pääoma on esimerkiksi 1 miljoonaa euroa, irtaimistoon kohdistuvan täytäntöönpanon oikeudenkäyntimaksu olisi noin 2 500 euroa; jos täytäntöönpano kohdistuu kiinteään omaisuuteen, oikeudenkäyntimaksu olisi noin 23 000 euroa.
Laki julkaistu – 12. helmikuuta 2026
Muu
Oikeusperinteiden vaikutus välimiehiin
Mitkä oikeusjärjestelmänne keskeiset piirteet saattavat vaikuttaa teidän lainkäyttöalueenne välimieheen?
Siviili- ja kauppaoikeudenkäynneissä ei ole tuomioistuimen määräämää todisteiden esittämisvelvollisuutta, ja mahdollisuudet saada tuomioistuimen määräys, joka velvoittaa vastapuolen esittämään asiakirjoja, ovat melko rajalliset. Välimiesmenettelyissä ei ole suuntausta kohti yhdysvaltalaista todisteiden esittämisvelvollisuutta, mutta välimiehet voivat määrätä tietyn määrän asiakirjojen esittämisestä sovellettavien välimiesmenettelysääntöjen ja osapuolten välisen sopimuksen mukaan. Kirjalliset todistajalausunnot ovat yleisiä välimiesmenettelyissä. IBA:n säännöt todisteiden hankkimisesta kansainvälisessä välimiesmenettelyssä ovat yleistyneet välimiesmenettelyissä.
Laki vahvistettu – 12. helmikuuta 2026
Ammatilliset tai eettiset säännöt
Sovelletaanko kansainvälisessä välimiesmenettelyssä asianajajiin ja välimiehiin erityisiä ammatillisia tai eettisiä sääntöjä teidän lainkäyttöalueellanne? Heijastavatko (tai ovatko ristiriidassa) teidän lainkäyttöalueenne parhaat käytännöt IBA:n ohjeita osapuolten edustamisesta kansainvälisessä välimiesmenettelyssä?
Välimiesmenettelyjen ammattilaisten toimintaa ei säännellä erityisillä eettisillä säännöillä. Itävallan asianajajien ammattieettisiä sääntöjä sovelletaan kaikkiin Itävallan asianajajayhdistyksen jäseniin, myös silloin, kun he toimivat asianajajina tai välimiehinä.
Laki vahvistettu – 12. helmikuuta 2026
Kolmannen osapuolen rahoitus
Onko kolmannen osapuolen rahoittamilla välimiesmenettelyillä lainkäyttöalueellanne sääntelyrajoituksia?
Kolmannen osapuolen rahoitus on yleistynyt Itävallassa. Rahoittaja kattaa menettelyn kustannukset ja saa osan takaisinperitystä summasta. Vaikka kolmannen osapuolen rahoitusta sääntelevää lainsäädäntökehystä ei tällä hetkellä ole, korkein oikeus on vahvistanut tällaisten järjestelyjen pätevyyden (tietyin ehdoin) ja todennut, että quota litis -kielto (joka koskee asianajajia) ei koske kolmannen osapuolen rahoittajia.
Laki vahvistettu – 12. helmikuuta 2026
Toiminnan sääntely
Mitä erityispiirteitä lainkäyttöalueellanne on, joista ulkomaisen asianajajan tulisi olla tietoinen?
Verolainsäädännön (asetusten (EY) N:o 1798/2003 ja N:o 143/2008 täytäntöönpano) mukaan Itävallassa toimivien välimiehien ei tarvitse periä arvonlisäveroa, jos korvausta maksava osapuoli on kyseisen asetuksen mukainen ”verovelvollinen” ja sen toimipaikka sijaitsee Itävallan ulkopuolella mutta Euroopan unionin alueella.
Lainvoimainen – 12. helmikuuta 2026
Ajankohtaista ja trendejä
Lainsäädäntöuudistus ja investointisopimusvälimiesmenettely
Onko maassanne välimiesmenettelyissä havaittavissa uusia trendejä tai ajankohtaisia aiheita? Onko maasi välimiesmenettelyä koskeva lainsäädäntö parhaillaan uudistuksen kohteena? Ovatko edellä mainittujen kotimaisten välimiesmenettelyinstituutioiden säännöt parhaillaan tarkistettavana? Onko mitään kahdenvälisiä investointisopimuksia hiljattain irtisanottu? Jos on, niin mitkä? Onko aikomusta irtisanoa mitään näistä kahdenvälisistä investointisopimuksista? Jos on, niin mitkä? Mitkä ovat tärkeimmät viimeaikaiset päätökset kansainvälisen investointivälimiesmenettelyn alalla, joissa maasi on ollut osapuolena? Onko vireillä investointivälimiesmenettelyjä, joissa raportoimasi maa on osapuolena?
Muutokset institutionaalisiin välimiesmenettelysääntöihin
Wienin kansainvälinen välimieskeskus (VIAC) pyrkii jatkuvasti modernisoimaan ja virtaviivaistamaan sääntöjään.
3. huhtikuuta 2024 Itävallan korkein oikeus (OGH) antoi merkittävän päätöksen nro 18 OCg 3/22y, jossa käsiteltiin osakassuhteisiin liittyvien riitojen välimiesmenettelykelpoisuutta osakassopimusten puutteiden osalta riittävän osallistumisen ja kaikkien osakkaiden osallistumisen valossa. OGH totesi, että tällaiset riidat eivät ole objektiivisesti välimiesmenettelykelpoisia, jos välimiesmenettelyä koskevassa sopimuksessa (tai osakassopimukseen sisällytetyssä välimiesmenettelylausekkeessa) ei nimenomaisesti mainita kaikkien osakkaiden osallistumista tällaisiin riitoihin.
Tarkemmin sanottuna tällaisten riitojen välimiesmenettelykelpoisuuden vähimmäisvaatimuksiin kuuluu, että jokaiselle osakkaalle on ilmoitettava välimiesmenettelyn aloittamisesta ja etenemisestä, jotta hänellä on mahdollisuus liittyä menettelyyn vähintään väliintulijana. Kaikkien osakkaiden on voitava osallistua välimiesten valintaan ja nimittämiseen, ellei valintaa tee puolueeton elin. Jos näitä ehtoja ei täytetä, välitystuomio voidaan kumota.
Vastauksena näihin muutoksiin VIAC perusti työryhmän muuttamaan Wienin välimiesmenettelysääntöjä (Wienin säännöt) ja Wienin sovittelusääntöjä (Wienin sovittelusäännöt), jotka päivitettiin viimeksi vuonna 2021. Wienin sääntöjen ja Wienin sovittelusääntöjen uusi versio tuli voimaan 1. tammikuuta 2025, ja sitä sovelletaan kaikkiin menettelyihin, jotka on aloitettu 31. joulukuuta 2024 jälkeen.
VIAC-sääntöjen tärkeimmät muutokset voidaan tiivistää seuraavasti.
Uudet säännöt yritysriidoista
Yksi merkittävistä muutoksista Wienin sääntöjen uudessa versiossa oli liitteen 7 käyttöönotto, joka sisältää yritysriitoja koskevat lisäohjeet vastauksena edellä mainittuun OGH:n päätökseen.
Yritysriitoja koskevien lisäohjeiden tarkoituksena on varmistaa välitystuomion täytäntöönpanokelpoisuus takaamalla, että kaikki osapuolet, joita yrityksen yhtiöjärjestykseen sisällytettävä välitysklausuuli koskee, osallistuvat yritysriitaan liittyvään välimiesmenettelyyn.
Esimerkiksi liitteen 7 2(1) liitteessä 7, kanteessa on mainittava kaikki asianosaiset, joihin välitystuomion sitovat vaikutukset ulottuvat riidan kohteena olevan oikeussuhteen luonteen tai lakisääteisten määräysten nojalla.
Asianosaisten liittymisen menettely ja väliintulo7
Liitteen 7 4 (2) mukaan asianomaiset tahot voivat toimittaa liittymisilmoituksen 30 päivän kuluessa kanteen vastaanottamisesta ja liittyä menettelyyn osapuolena kantajan tai vastaajan puolella. Jos nimetty asianomainen taho ei toimita liittymisilmoitustaan asetetussa määräajassa, sen katsotaan luopuneen oikeudestaan osallistua välimiesoikeuden muodostamiseen. Nimetty asianomainen taho säilyttää kuitenkin mahdollisuuden liittyä menettelyyn väliintulijana liitteen 7 5 artiklan mukaisesti.
Välimiesoikeuden muodostaminen
Yhden välimiehen menettelyissä osapuolten ja menettelyyn liittyneiden asianomaisten tahojen on yhdessä nimettävä yksi välimies 30 päivän kuluessa pääsihteerin pyynnön vastaanottamisesta. Jos nimitystä ei tehdä tässä määräajassa, hallitus nimittää yhden välimiehen.
Jos riita ratkaistaan välimiesoikeudessa, osapuolet ja kantajanja vastaajan puolella olevat osapuolet nimittävät kukin yhdessä välimiehen. Pääsihteeri pyytää asianomaisia osapuolia nimittämään yhdessä välimiehen 30 päivän kuluessa pyynnön vastaanottamisesta. Jos yhteistä välimiestä ei nimitetä tämän määräajan kuluessa, hallitus nimittää välimiehen laiminlyöneen osapuolen tai osapuolten puolesta Wienin sääntöjen 18 artiklan 4 kohdan mukaisesti.
Menettelyjen yhdistäminen
Hallitus yhdistää kaksi tai useampia samaa päätöstä koskevia menettelyjä osapuolen, liitetyn asianomaisen tahon pyynnöstä tai pääsihteerin ehdotuksesta soveltaen 15 artiklaa soveltuvin osin. Poiketen 15 artiklan 1.1 kohdasta yhdistämistä voidaan soveltaa myös silloin, kun kaikki osapuolet ja menettelyyn liittyneet asianomaiset tahot eivät ole siitä yhtä mieltä.
Ilmoitusmenettely
8 artiklan(1) ja liitteen 7 mukaisesti välimiesoikeudella on velvollisuus ilmoittaa nimetyille asianomaisille tahoille menettelyn tilanteesta toimittamalla osapuolten tai väliintulijoiden kirjelmät sekä välimiesoikeuden päätökset ja määräykset.
Uusi mallilauseke yhtiöjärjestykseen
Lopuksi Wienin sääntöjen muutos sisältää liitteessä 1 myös uuden mallivälimieslausekkeen tekstin, jonka osapuolet voivat sisällyttää yhtiöjärjestykseensä.
Muutokset sovittelusääntöihin
Wienin sovittelusääntöjen uuden version tärkein muutos on yksityiskohtainen säännös osapuolten oikeudesta aloittaa välimiesmenettely tai mikä tahansa muu menettely samasta riidasta, jossa sovittelumenettely on aloitettu tai on käynnissä. Wienin sovittelusääntöjen 10 artiklan aiempi versio antoi osapuolille ehdottoman oikeuden aloittaa välimiesmenettely, oikeudenkäynti tai mikä tahansa muu menettely riippumatta Wienin sovittelusääntöjen mukaisesta käynnissä olevasta sovittelusta.
Uuden version 10 artiklaan on lisätty lause ”Ellei osapuolten välillä ole toisin sovittu”, mikä tarkoittaa, että osapuolet voivat luopua oikeudestaan turvautua välimiesmenettelyyn tai kansallisiin tuomioistuimiin sovittelun hyväksi. Tämä luopuminen ei kuitenkaan ole täydellinen, vaan sitä rajoittavat kaksi 10 artiklan 2.5 kohdassa esitettyä ehtoa:
kolmen kuukauden määräaika, jonka kuluessa sovittelu ei ole johtanut osapuolten väliseen sovinnolliseen ratkaisuun riidasta; ja
sovittelusopimuksen päättyminen.
Uusi sovittelulausekemalli ja palkkiot
Lisäksi VIAC muutti liitteessä 1 olevien sovittelulausekemallien tekstiä lisäämällä siihen mahdollisuuden sulkea pois rinnakkaiset menettelyt ja lisäsi liitteeseen 3 kiinteän 500 euron maksun sovittelussa ratkaistavan riidan rekisteröinnistä sekä kiinteät hallinnolliset palkkiot, jotka perustuvat riidan arvoon.
VIAC:n sijoitusvälitysoikeudenkäynti- ja sovittelusäännöt
Vastaavia muutoksia sovittelumenettelyn osalta on tehty VIAC:n sijoitusvälitysoikeudenkäynti- ja sovittelusääntöihin.
Kahdenvälisten investointisopimusten irtisanomiset
Euroopan unionin tuomioistuimen 6. maaliskuuta 2018 antaman Achmea-tuomion (C-284/16) 6. maaliskuuta 2018 Itävalta sitoutui irtisanomaan kahdenväliset investointisopimuksensa muiden EU:n jäsenvaltioiden kanssa. Vaikka Itävalta oli yksi harvoista EU:n jäsenvaltioista, jotka eivät allekirjoittaneet sopimusta Euroopan unionin jäsenvaltioiden välisten kahdenvälisten investointisopimusten irtisanomisesta, se on sitoutunut irtisanomaan kahdenväliset investointisopimuksensa kahdenvälisesti. Jo irtisanotut BIT-sopimukset koskevat Slovakiaa, Kroatiaa, Maltaa, Romaniaa ja Sloveniaa sekä Tšekin tasavaltaa, Unkaria, Liettuaa, Latviaa ja Viroa.
Tuomioiden täytäntöönpano ICSID:n lisämenettelyä koskevien sääntöjen nojalla
Äskettäisessä tapauksessa (OGH 3 Ob 80/22v) Itävallan korkein oikeus totesi, että ICSID:n lisämenettelyä koskevien sääntöjen nojalla annetut ulkomaiset välitystuomiot ovat periaatteessa täytäntöönpanokelpoisia New Yorkin yleissopimuksen nojalla, vaikka vastapuoli ei olisi ratifioinut New Yorkin yleissopimusta. Korkein oikeus korosti kuitenkin, että ICSID:n lisämenettelyä koskevista säännöistä puuttuu itsenäinen täytäntöönpanomekanismi. Siksi välityspaikan lainsäädäntö, mukaan lukien sovellettavat kansainväliset sopimukset, määrää täytäntöönpanosta.
Korkein oikeus totesi lisäksi, että vuoden 2006 ICSID:n lisämenettelyä koskevien välimiesmenettelysääntöjen 19 artiklan nojalla annetut välitystuomiot kuuluvat New Yorkin yleissopimuksen soveltamisalaan, koska välimiesmenettelyn on tapahduttava New Yorkin yleissopimuksen sopimusvaltiossa. Näin ollen korkein oikeus poikkesi New Yorkin yleissopimuksen 1 artiklan 1 kohdasta, jossa keskitytään siihen, onko välitystuomio ulkomainen, riippumatta sen antamispaikasta. Vaikka Itävalta peruutti vastavuoroisuusvarauksensa New Yorkin yleissopimuksesta vuonna 1988, mikä velvoitti sen tunnustamaan ja panemaan täytäntöön ulkomaiset välitystuomiot alkuperämaasta riippumatta, tämä tapaus edustaa ainutlaatuista kehitystä, joka saattaa vaikuttaa tuleviin täytäntöönpanoihin Itävallassa, erityisesti sellaisten tuomioiden osalta, jotka ovat peräisin muista kuin New Yorkin yleissopimuksen sopimusvaltioista.
Samassa asiassa korkein oikeus otti esille kysymyksen siitä, perustuiko riita yksinomaan kahdenväliseen investointisopimukseen (BIT) vai oliko olemassa erillinen välityssopimus. Korkein oikeus piti asian ratkaisemista lopullisesti haastavana, koska alemmat oikeusasteet eivät olleet todenneet tällaisen erillisen välityssopimuksen olemassaoloa. Siksi sovellettavan sopimuksen riidanratkaisulausekkeiden lisäksi täytäntöönpanoa hakevia osapuolia kannustetaan varmistamaan, että tuomioistuimen päätös tunnustamisesta tai täytäntöönpanosta ratkaisee erillisten välimiesmenettelyä koskevien sopimusten olemassaolon tai puuttumisen.
VIAC:n huomautus tekoälyn käytöstä välimiesmenettelyissä
Huhtikuussa 2025 Wienin kansainvälinen välimieskeskus julkaisi ei-sitovan huomautuksen tekoälyn käytöstä välimiesmenettelyissä, jossa se kannusti osapuolia ja välimiehiä keskustelemaan tekoälyn käytöstä esimerkiksi oikeudellisessa tutkimuksessa, asiakirjojen tarkastelussa ja asianhallinnassa. Ohjeessa korostetaan, että välimiehillä on oltava täysi päätösvalta samalla kun eettisiä ja luottamuksellisuusstandardeja noudatetaan. Ohjeessa tasapainotetaan tehokkuuden edistämistä ja tiukan valvonnan varmistamista, ja siinä suositellaan, että osapuolet ottavat käyttöön läpinäkyvän menettelytavan ja tapauskohtaisia suojatoimia menettelyn eheyden säilyttämiseksi. Itävallan johtavien välimiesmenettelyjen ammattilaisten ja tutkijoiden laatima ohjeistus vahvistaa Wienin asemaa johtavana lainkäyttöalueena tekoälyn vastuullisessa integroinnissa kansainväliseen välimiesmenettelykäytäntöön.
Law stated - 12. helmikuuta 2026