Itävalta: Tiivistelmä Itävallan viestintäalustalakiluonnoksesta.

Itävallan hallitus esitteli 3. syyskuuta 2020 luonnoksen kauan odotetuksi viestintäalustalakiksi ("Kommunikationsplattformen-Gesetz", KoPI-G), jonka tarkoituksena on suojella digitaalisten foorumien ja sosiaalisen median alustojen käyttäjiä joutumasta verkkovihapuheen uhreiksi. Saksan verkkojen täytäntöönpanolain ("Netzdurchsetzunggesetz", NetzDG) mallin mukaisesti, joka sai parlamentin hyväksynnän kesäkuussa 2017, uudet säännökset helpottaisivat, jos ne hyväksytään, pääsyä raportointi- ja täytäntöönpanomekanismeihin, edistäisivät tällaisten tilien läpinäkyvää käsittelyä ja tarjoaisivat innovatiivisia tapoja valvoa ja käsitellä välittömästi sen soveltamisalaan kuuluvia käytäntöjä.

Mitkä viestintäalustat vaikuttavat

Itävallan lakiluonnos on suunnattu mm:

• Viestintäalustojen tarjoajat, joilla on yli 100 000 itävaltalaista käyttäjää tai yli 500 000 euron vuotuinen liikevaihto Itävallassa (1 §:n 2 momentti);
• Poikkeuksia ovat verkkouutisfoorumit, verkkotietosanakirjat, tavaroiden/palvelujen välittämiseen tai myyntiin tarkoitetut verkkomarkkinapaikat sekä mediayritykset (1 §:n 3 momentti).

Mitä rikoksia uudet säännökset koskevat

Velvoitteet koskevat muun muassa seuraavia rikoksia:

• Pakottaminen ("Nötigung");
• Vaarallinen rikosuhka ("Gefährliche Drohung");
• vaaniminen ("Beharrliche Verfolgung");
• loukkaava ja luvaton valokuvaus ("Unbefugte Bildaufnahmen");
• Kiristäminen ("Erpressung");
• alaikäisten pornografinen esittäminen ("Pornographische Darstellung Minderjähriger");
• Vihaan yllyttäminen ("Verhetzung").

Täydellinen luettelo lakiehdotuksen soveltamisalaan kuuluvista laittoman sisällön tyypeistä ("rechtswidrige Inhalte") on 2 §:n 6 momentissa.

Viestintäalustojen tarjoajien velvollisuudet ja velvoitteet

Tarkoituksena on luoda hyvin säänneltyjä ja kattavia oikeusturvakanavia vihamielisen verkkokäyttäytymisen torjumiseksi, ja viestintäalustojen on noudatettava useita menettelyllisiä normeja.

Raportointi- ja arviointimenettelyt ("Melde-und Überprüfungsverfahren").

• Raportointimekanismien saatavuuden takaaminen ja helpottaminen sekä kyseisten toimintojen helpon navigoinnin, hallinnoinnin ja saatavuuden varmistaminen;
• Osapuolten on voitava raportoida sisällöstä, jotta asianomainen palveluntarjoaja voi arvioida sen nopeasti, saada selityksiä menettelystä ja tuloksista sekä perusteluja tehdylle päätökselle;
• Alustan tarjoajien on varmistettava, että:
  • Jos kyseinen lainvastaisuus on ilmeinen sellaiselle henkilölle, jolla ei ole oikeudellista koulutusta, sisältö on poistettava tai pääsy siihen on estettävä 24 tunnin kuluessa ilmoituksen vastaanottamisesta;
  • Jos lainvastaisuus käy ilmi vasta yksityiskohtaisen tarkastelun jälkeen, sen poistaminen on taattava seitsemän päivän kuluessa;
  • Ilmoituksen tehneille käyttäjille ilmoitetaan välittömästi mahdollisuudesta osallistua valitus- ja uudelleentarkastelumenettelyyn;
  • Sisältö ja tekijät on arkistoitava enintään kymmenen viikon ajaksi todistusaineistoa varten.

Ilmoitusvelvollisuus

• On luotava kanavat, joiden avulla palveluntarjoajat voivat toimittaa arviointiraportteja valvontaviranomaiselle;
• Palveluntarjoajien on asetettava raportit saataville joko vuosittain (100 000 käyttäjää) tai neljännesvuosittain (yli 1 miljoona käyttäjää);
• Raporttien on sisällettävä yksityiskohtaiset tiedot esimerkiksi raporttien kuvauksista ja lukumäärästä, tarkistusmenettelyjen sisällöstä ja tuloksista, henkilöstöstä ja teknisistä laitteista, organisaation, henkilöstön ja teknisten laitteiden esittelystä, raporttien käsittelystä ja tarkistusmenettelyistä vastaavan henkilöstön teknisestä pätevyydestä sekä vastuuhenkilön koulutuksesta ja valvonnasta.

Vastuullinen toimihenkilö

Verkkoalustojen on nimettävä yhteyspisteet, jotka vastaavat seuraavista asioista:

• Määräysten antaminen liittovaltion lainsäädännön säännösten noudattamiseksi;
• yhteistyö viranomaisten ja tuomioistuinten kanssa;
• Valvontaviranomaisen ja alustan käyttäjien saatavuuden varmistaminen;
• toimiminen asiakirjojen vastaanottajana tiedoksiantoa varten.

Sääntöjen noudattamatta jättäminen ja sakot

Jos palveluntarjoajat eivät nimeä vastuullista asiamiestä tai noudattavat huolimattomasti viranomaisen kehotusta nimetä vastuullinen asiamies, heille voidaan määrätä jopa 10 miljoonan euron sakko. Poistamisvaatimuksen rikkomisesta määrätään seuraamuksia, jos sitä rikotaan toistuvasti. Maksettavan sakon suuruuden arviointi määräytyy useiden 10 §:n 2 momentissa lueteltujen tekijöiden perusteella, joita ovat esimerkiksi

• Taloudellinen kannattavuus/vahvuus;
• rekisteröityjen käyttäjien määrä;
• aiemmat rikkomukset;
• Palveluntarjoajan laiminlyöntien laajuus ja kesto velvoitteen noudattamisessa;
• halukkuus osallistua totuuden selvittämiseen;
• Tulevien rikkomusten estämiseksi toteutettujen varotoimenpiteiden laajuus tai työntekijöille annetut ohjeet säännösten noudattamisesta.

Muutoksenhakumenettely

Valitukset on toimitettava suoraan asianomaiselle foorumille. Valitukset voidaan kuitenkin osoittaa Itävallan yleisradiotoiminnan sääntelyviranomaiselle (Rundfunk und Telekom Regulierungs-GmbH), joka tarjoaa hallinnollista tukea riippumattomalle valvontaelimelleen, Itävallan viestintäviranomaiselle (KommAustria). Ennen yhteydenottoa valitusvirastoon käyttäjien on täytynyt ottaa yhteyttä viestintäalustan tarjoajaan itse ja joko jäädä ilman vastausta tai epäonnistua riidan ratkaisemisessa. Valitustoimiston tehtävänä on ehdottaa sovintoratkaisua tai esittää mielipiteensä kyseisestä sisällöstä.

Kommentti

Itävallan uusi lakialoite on tärkeä askel kohti verkossa esiintyvään vihapuheeseen liittyvien kasvavien huolenaiheiden ratkaisemista. Sen toimenpiteillä pyritään suojaamaan syrjivien lausuntojen tai väkivaltaan yllyttävien viestien julkaisemiselta, ja niiden on katsottu edistävän oikeusvaltion periaatteiden lujittamista ja laajentamista digitaalisella alueella. Sen lisäksi, että luonnoksessa laajennetaan etnisten ryhmien kiihottamista koskevan rikoksen soveltamisalaa koskemaan näihin ryhmiin kuuluvia yksityishenkilöitä, sen säännöksiä on pidetty myös virstanpylväänä naisten kannalta, koska niissä puututaan "ylähameen" kaltaisiin toimintatapoihin (kolmannes 18-23-vuotiaista naisista on joutunut verkossa viharikosten kohteeksi).

Vaikka lakiehdotusta on kiitelty siitä, että se tarjoaa ratkaisevan tärkeitä suojamekanismeja niille, jotka ovat vetäytyneet julkisesta keskustelusta ja jotka edelleen karttavat ilmaista näkemyksiään vapaasti ja avoimesti henkilökohtaisten hyökkäysten pelossa, muut ovat ilmaisseet huomattavan huolensa lakiehdotuksen taipumuksesta sensuuriin. Lisäksi, vaikka se on ensisijaisesti suunnattu monikansallisille verkkojättiläisille, vakavaa kritiikkiä on esitetty myös kohdealustojen laajasta määritelmästä, joka vaikuttaa pelien (esim. World-of-Warcraft) chat-toimintoihin sekä avoimen lähdekoodin kehitys- (esim. Github) ja reseptialustoihin.^[1] Tältä osin asetus on uhka pienten viestintäalustojen taloudelliselle eloonjäämiselle ja estävä tekijä sellaisten aloittavien yritysten kasvulle ja menestykselle, jotka voivat pysyä pieninä varmistaakseen, että ne noudattavat lakiluonnoksessa vahvistettua myyntikynnystä ja eivät ylitä sitä.

Toisin kuin Saksan edeltävä NetzDG, Itävallan hallituksen ehdottama luonnos eroaa soveltamisalaltaan, sillä se kattaa voittoa tavoittelevien sosiaalisten verkostojen lisäksi kaikenlaiset verkkoalustat, ja lisäksi se tarjoaa uusia välineitä alustojen sääntelyyn asettamalla pakollisia raportointivelvoitteita.

Internet Service Providers Austria (ISPA) -järjestö suhtautuu myönteisesti suunniteltuihin toimenpiteisiin, mutta varoittaa kuitenkin nykyisestä suuntauksesta kohti jatkuvasti kasvavaa kansallisten ratkaisujen määrää. Itävallan ehdotusluonnos voi viime kädessä herättää uudelleen ja nopeuttaa ikuisia keskusteluja viestintäalustojen roolista ja tarjota tärkeän mallin niille tehtäville ja velvollisuuksille, joita tällaisten palveluntarjoajien on noudatettava. Kun otetaan huomioon EU:n komission suunnittelema digitaalipalvelulaki (sen kuulemisjakso päättyi 8. syyskuuta 2020), on toivottavaa, että tämän luonnoksen avulla voidaan torjua vihapuhetta paitsi kotimaassa myös edistää yhtenäisen eurooppalaisen ratkaisun löytämistä.