Välitystuomioiden kumoaminen Itävallassa: Hylkääminen pätevän valitusperusteen puuttumisen vuoksi.

Vastuuvapauslauseke: OBLIN Attorneys at Law oli mukana jäljempänä kuvatussa menettelyssä, jossa se edusti menestyksekkäästi valittajaa saadakseen myönteisen tuomion toimivallasta ja vastustaakseen tämän tuomion riitauttamista.

Johdanto

Itävallan korkein oikeus (Oberster Gerichtshof, OGH) antoi 11. tammikuuta 2023 määräyksen ^[1], jossa se käsitteli välitystuomioiden riitauttamiseen liittyviä menettelyllisiä näkökohtia. OGH selvensi, että menettelyn jokaisessa vaiheessa on arvioitava, onko riitautuksessa esitetty pätevä vaatimus. Jos haasteessa ei esitetä pätevää vaatimusta, tuomioistuimen on hylättävä se, vaikka valittaja olisi jo antanut vastauksen haasteeseen.

Tosiseikat

Riita koski kasvonaamioiden ostoa ja myyntiä. Valittaja (välimiesmenettelyn kantaja), Englannissa sijaitseva yritys, oli ostanut miljoona kasvonaamiota yhdysvaltalaiselta välittäjältä. Välittäjä puolestaan osti naamarit valittajalta (välimiesmenettelyn vastaaja), itävaltalaiselta yhtiöltä. Valittajan ja yhdysvaltalaisen välittäjän väliseen sopimukseen sisältyi välityssopimus.

Kun väärät maskit toimitettiin, valittaja käynnisti VIAC-välimiesmenettelyn valittajaa vastaan valittajan ja amerikkalaisen välittäjän välisessä sopimuksessa olevan välityssopimuksen perusteella. Valittaja väitti, että tämä välityssopimus sitoi sitä, koska se ei ollut allekirjoittanut sopimusta, koska se oli ottanut vastatakseen amerikkalaisen välittäjän velasta valittajaan nähden. VIAC:n välimiesoikeus noudatti tätä perustelua ja vahvisti toimivaltansa erillisessä tuomiossa.

Valittaja nosti OGH:ssa kanteen tämän erillistuomion kumoamiseksi toimivallan osalta.

Päätös

Itävallan siviiliprosessilain (ACCP) 538 §:n mukaan tuomioistuinten on kotimaisissa riita-asioissa ennen asian käsittelyn määräämistä tutkittava, perustuuko kumoamiskanne lakisääteiseen riitauttamisperusteeseen. Toisin sanoen kumoamiskanteessa on esitettävä pätevä vaatimus (saksaksi Schlüssigkeit). Jos tämä vaatimus ei täyty, tuomioistuinten on hylättävä kanne, koska se ei sovellu käsiteltäväksi. Pätevän vaatimuksen esittämistä on tutkittava menettelyn kaikissa vaiheissa.

OGH toisti pitkäaikaisen oikeuskäytäntönsä, jonka mukaan ACCP-sopimuksen 538 §:ää sovelletaan analogisesti myös välitystuomion kumoamista koskeviin kanteisiin. OGH täsmensi jälleen analogisesti kotimaisten oikeudenkäyntien sääntöjä, että pätevän vaatimuksen esittämistä on tutkittava kaikissa kumoamismenettelyn vaiheissa. Se, että OGH on määrännyt valittajan toimittamaan vastauksen kanteeseen ja että tämä on jo tehnyt niin, ei ole esteenä kanteen hylkäämiselle kanteen nostamatta jättämisen vuoksi.

Käsiteltävänä olevassa asiassa valittaja oli OGH:n kehotuksesta toimittanut vastauksen kumoamiskanteeseen, jossa se osoitti, että kanteessa ei esitetty pätevää vaatimusta. OGH oli samaa mieltä siitä, että valittaja ei ollut onnistunut vakuuttavasti osoittamaan, että välitystuomion kumoamiselle oli olemassa pätevä peruste. Kumoamiskanne hylättiin näin ollen.

Kommentti

Itävallan välimiesmenettelylainsäädännön mukaan OGH tutkii välimiestuomion kumoamista koskevan kanteen vastaanottamisen yhteydessä, täyttääkö kanne muodolliset ja aineelliset vaatimukset. Yksi näistä aineellisista vaatimuksista on se, että valittaja esittää pätevän perusteen riidanalaisen tuomion kumoamiselle. Vasta sen jälkeen, kun tuomioistuin on suorittanut tämän tarkastelun ja todennut, että muodolliset ja aineelliset vaatimukset täyttyvät, kanne annetaan tiedoksi valittajalle ja pyydetään toimittamaan vastine. Tämän jälkeen järjestetään kuuleminen.

Jos kumoamiskanne ei läpäise tätä alustavaa testiä, sitä ei anneta tiedoksi valittajalle vastauksen pyytämistä varten. OGH:n tässä asiassa tekemästä päätöksestä seuraa kuitenkin, että pelkkä se, että kanne on annettu tiedoksi valittajalle ja että häntä on pyydetty toimittamaan vastine, ei tarkoita, että sen jälkeen seuraa täysimääräinen kumoamismenettely, kuuleminen mukaan lukien. Valittaja voi pikemminkin osoittaa vastauksessaan, että kanteessa ei esitetä pätevää vaatimusta, mikä johtaa kanteen hylkäämiseen, jos OGH seuraa sitä.

Vaikka tämän päätöksen merkitys rajoittuu Itävallan välimiesmenettelylainsäädännön hienojakoisempaan menettelylliseen näkökohtaan, OGH:n päätös on kuitenkin tervetullut. Jos valittaja esittää vastauksen, jossa osoitetaan, että kanteessa ei ole esitetty vaatimusta, jota OGH ei kenties heti havainnut alkuperäisessä tutkimuksessaan, hän voi säästyä täydeltä ja mahdollisesti kalliilta kumoamismenettelyltä.