Itävalta: Itävalta: Virtuaalivaluuttasääntely vuonna 2020: Itävallan Blockchain maisema: Valoa valaiseva

Saksan lainsäätäjien hiljattain esittämä luonnos sähköisiä arvopapereita koskevaksi laiksi (Gesetz über elektronische Wertpapiere, eWpG) on herättänyt uudelleen keskustelua Itävallan nykyisen rahoituspalvelu- ja arvopaperilainsäädännön riittävyydestä ja sen pääomamarkkinoiden digitalisointia tukevien toimenpiteiden toteuttamisesta. Toisin kuin naapurimaassaan, Itävallassa ei ole toistaiseksi otettu käyttöön erityistä sääntelyjärjestelmää, joka koskisi kryptoon liittyviä toimintoja tai liiketoimia.

Seuraavassa tarkastellaan nykyisiä oikeudellisia mekanismeja, jotka sääntelevät lohkoketjupohjaisia rahoituspalveluja Itävallassa. Se on tarkoitettu lyhyeksi yleiskatsaukseksi, joka koskee lainkäyttöalueen yleistä lähestymistapaa kryptovarojen ja fintech-yritysten sääntelyyn, mutta myös verotuksen, tietosuojan ja rahanpesun kaltaisia asioita käsitellään lyhyesti.

Yleiskatsaus

Lohkoketjupohjaisten palvelujen ja virtuaalivaluuttojen alalla tapahtunut kehitys on herättänyt viime vuosina paljon huomiota. Lohkoketjuteknologia muodostaa kryptovaluutta Bitcoinin selkärangan, ja sen lisäksi sen tarkoituksena on luoda hajautettu, välittäjien välittämätön ja hajautettu digitaalinen ekosysteemi. Sellaisenaan sen sanotaan innovoivan ja läpäisevän monenlaisia toimialoja terveydenhuollosta vähittäiskauppaan, julkishallintoon sekä pankki- ja rahoitusalalle.

Kun otetaan huomioon viimeaikaiset suuntaukset kohti hajautetun pääkirjanpitoteknologian laajempaa käyttöä, arvopapereiden digitalisoinnista on tullut väistämätön ja välttämätön pyrkimys. Koska start-up-yritykset "perustavat liiketoimintamallinsa yhä useammin kryptovaluuttoihin ja turvautuvat lohkoketjuteknologian käyttöön innovaation edistämiseksi"^[1 ], lainsäätäjien, tuomioistuinten ja sääntelyviranomaisten tehtävänä on luoda oikeudellinen kehys, joka mahdollistaa yritysrahoituksen lohkoketjujen ja arvopaperien sähköisen liikkeeseenlaskun hyödyntämisen avulla.

Koska kryptovaluutat ovat verrattain uusia ilmenemismuotoja, joiden "yhteiskunnallinen käyttö, taloudellinen arvo ja tekninen rakenne ovat vielä muuttumassa"^[2], haasteena on hyväksyä asianmukaiset toimenpiteet ja säännökset, joilla helpotetaan kryptovaluuttojen ja olemassa olevan kansallisen sääntelykehyksen yhdistämistä.

Lohkoketjuteknologiaa ja sen sääntelyä koskevat keskustelut Itävallassa

Kryptovaluutat ovat olleet huomattavan pitkään sääntelyn ulkopuolella^[3] Itävallassa. Ennen vuotta 2017 viranomaiset, kuten Itävallan rahoitusmarkkinaviranomainen (Österreichische Finanzmarktaufsicht, FMA)^[4], suhtautuivat lohkoketjuteknologiaan erityisen skeptisesti. Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen (EAMV) sekä muiden valvontaviranomaisten^[5 ] esittämän kritiikin tavoin sen varoitukset keskittyivät digitaalisiin omaisuuseriin perustuviin liiketoiminta- ja sijoitusmalleihin liittyvään volatiliteettiin ja kuluttajansuojariskeihin.

Vuoteen 2017 mennessä valtiovarainministeriö julkaisi ohjeet veroseuraamuksista (tulot ja arvonlisävero), jotka johtuvat bitcoineilla ja muilla kryptovaluutoilla, kuten Ethereumilla, Ripplellä ja Litecoinilla, käytävästä kaupankäynnistä^[6]. 2018 perustettu neuvoa-antava lautakunta (Fin-Tech Beirat) merkitsi ratkaisevaa muutosta poliittisten päättäjien vastaanottavaisuudessa vaihtoehtoisia rahoitusmenetelmiä kohtaan.

Pyrkiessään vastaamaan kryptovaluuttojen käyttöön liittyviin huolenaiheisiin (erityisesti rahanpesun tai terrorismin rahoituksen osalta) sääntely- ja valvontaehdotuksista keskusteltiin edelleen vuonna 2018. Vaikka näitä keskusteluja vauhditti "Optioment" -nimellä tunnettu bitcoiniin liittyvä petosepäily,^[7 ] konkreettisiin lainsäädäntötoimiin ei ryhdytty.

Itävalta ja sen merkitys Fintech Hotspot -alueena

Euroopan sähköisen hallinnon edelläkävijänä pidetty Itävalta on osoittanut avointa suhtautumista uusiin teknologioihin ja kryptovaluuttoihin, minkä ansiosta siitä on tullut lukuisten startup-yritysten suosima liiketoimintapaikka.^[8] Bitpanda on vain yksi esimerkki monista merkittävistä fintech-yrityksistä, jotka ovat perustaneet toimintansa Itävaltaan. Vuonna 2014 perustettu, Wienissä toimiva, yli 160 tiimiläisen kryptopohjainen yritys tarjoaa palvelujaan yli miljoonalle käyttäjälle. Tällä hetkellä fintech-yrityksiksi luokiteltavia itävaltalaisia yrityksiä on 112.^[9] Fintech-yritysten kasvuvauhti ylittää rahoitusalan kasvuvauhdin ja niiden vuosittainen liikevaihto on 130 miljoonaa euroa,^[10] joten niiden vaikutusta yhteiskunta- ja yrityselämään ei voi enää kiistää.

Juuri fintech-alan nopea kehitys on saanut lainsäätäjät seuraamaan alan kehitystä entistä tarkemmin.

Yleinen lähestymistapa

FMA

Edellä esitelty FMA on "Itävallan rahoitusmarkkinoiden riippumaton, itsenäinen ja integroitu valvontaviranomainen"^[11], jonka lakisääteisiin tavoitteisiin kuuluu muun muassa 1) lisätä luottamusta Itävallan rahoitusmarkkinoiden tehokkaaseen toimintaan, 2) suojella sijoittajia, velkojia ja kuluttajia lainsäädännön mukaisesti ja 3) toimia ennaltaehkäisevästi valvontanormien noudattamisen suhteen ja samalla rangaista johdonmukaisesti tehdyistä rikkomuksista^[12].

Teknologianeutraalin lähestymistavan omaksumisessa FMA keskittyy voimassa olevien lakien soveltamiseen ja varmistaa, että sekä uusiin että perinteisiin tuotteisiin tai palveluihin sovelletaan samoja lakeja ja säännöksiä, jotta voidaan pikemminkin turvata kuin heikentää tämän digitaalisen aikakauden teknologisia saavutuksia. Pyrkiessään säilyttämään eheyden, turvallisuuden ja sijoittajansuojan se voi käyttää suvereenia toimivaltaa antamalla "sitovia normeja, kuten asetuksia ja hallinnollisia päätöksiä, [tai ryhtymällä] pakkokeinoihin, kuten peruuttamalla toimilupia, erottamalla johtajia tai määräämällä hallinnollisia seuraamuksia"^[13].

Kun otetaan huomioon näiden kryptoasseteilla liiketoimintaa harjoittavien yritysten monimutkaisuus ja määrän kasvu sekä niiden kehityksen nopeus, FMA on perustanut Fintech Contact Portal -yhteysportaalin ja nimittänyt asiantuntijaryhmän, jonka tehtävänä on antaa yrityksille mahdollisuus esittää kyselyjä, jotka koskevat niiden toiminnan sääntelyä.

Sandbox-ohjelma

Itävallan rahoitusmarkkinaviranomaislain (Finanzmarktausichtsbehördengesetz, FMABG) muutos on tullut voimaan 01.09.2020 alkaen. Finanssivalvonta on ottanut 23 a §:n lisäyksen myötä käyttöön "sääntelyn hiekkalaatikon", jonka avulla yritykset voivat testata vielä kehitteillä olevia tuotteita/palveluita ja arvioida niiden elinkelpoisuutta. Hakemus on jätettävä FMA:lle, jos tietyt edellytykset täyttyvät, esim. liiketoimintamalli on suunniteltu edistämään yleistä etua; se ei horjuta rahoitusmarkkinoita eikä estä kuluttajansuojaa; se on luonteeltaan innovatiivinen ja nopeuttaa markkinoiden kypsymistä (täydellinen luettelo vaatimuksista on esitetty 23 a §:n 2 momentin 1 virkkeessä). Määriteltäessä, tarjoaako kyseinen liiketoimintamalli riittävästi julkista arvoa eli palveleeko se laajempaa taloudellista etua, on kuultava neuvoa-antavaa komiteaa^[14] (23 a §:n 3 momentti).

Hiekkalaatikkoohjelmaan osallistuminen on rajoitettu enintään kahden vuoden mittaiseksi ajanjaksoksi, mutta se voidaan hakemuksesta lopettaa aikaisemmin (23 a §:n 4 momentti). FMA:n on toimitettava valtiovarainministeriölle neljännesvuosiraportit. Arvioinnin yhteydessä tätä voidaan pyytää toimittamaan lisätietoja siitä, mitkä tahot ovat osallisina tarkasteltavana olevan sääntelyn hiekkalaatikkoliiketoimintamallin toiminnassa (23 a §:n 7 momentti)^[15].

Itävallan sääntelykehys

Itävallan lainsäädäntö ei kiellä eikä rajoita lohkoketjuteknologiaa, vaan pyrkii pikemminkin sääntelemään sitä asianmukaisesti.

Määritettäessä kryptovaroja sisältävään liiketoimintamalliin sovellettavaa sääntelyasemaa on tehtävä tapauskohtainen arviointi. Tarjotun tuotteen/palvelun luonteesta, sisällöstä tai ominaisuuksista riippuen voi syntyä erilaisia lisenssivelvoitteita seuraavien säännösten nojalla:

• Itävallan maksupalvelulaki (Zahlungsdiestgesetz, ZaDiG);
• Itävallan pankkilaki (Bankwesengesetz, BWG);
• Itävallan sähköistä rahaa koskeva laki (E-Geldgesetz, EGeldG);
• Itävallan laki vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajista (Alternative Investmentfonds Manager-Gesetz, AIFMG);
• Itävallan arvopaperivalvontalaki (Wertpapieraufsichtsgesetz, WAG);
• Itävallan laki vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajista (Alternatives Investmentfonds Manager-Gesetz, AIFMG);
• Itävallan pääomamarkkinalaki (Kapitalmarktgesetz, KMG).

Toisin kuin FMA, joka valvoo kryptoihin liittyvää liiketoimintaa, "joka kuuluu pankki-, maksu- ja sijoituspalvelu- tai rahasto- ja arvopaperisääntelyn piiriin",^[16 ] Itävallan kauppaviranomaiset valvovat Itävallan lainsäädännön mukaisia hyödykkeitä olevia virtuaalivaroja^[17].[17] Ei ole nimetty tuomioistuinta, joka olisi toimivaltainen käsittelemään kryptovaluuttakauppoihin liittyviä oikeudellisia asioita. Lisäksi Itävallassa ei ole käytössä rajarajoituksia eikä fintech-yritysten toimintaa ole kielletty.

Erityislait

Rahanpesu

• Ennen vuotta 2020:
  • Rahanpesun (AML) estämistä koskevia vaatimuksia sovelletaan kryptovaluuttaan perustuviin toimintoihin, jotka edellyttävät rahoituspalvelusääntelyn mukaista toimilupaa, esimerkiksi maksupalveluntarjoajat;
  • Rahanpesunestovaatimuksia voi syntyä myös kauppalainsäädännön nojalla, esim. huutokaupanpitäjät, jotka suorittavat/saavat vähintään 10 000 euron käteismaksuja Itävallan kauppalain (Gewerbeordnung, GewO) nojalla.
• Tammikuusta 2020 alkaen:
  • Rahoitusmarkkinoiden rahanpesun vastainen laki (Finanzmarkt-Geldwäschegesetz, Fm-GwG), joka tuli voimaan 10.1.2020, saattaa osaksi kansallista lainsäädäntöä viidennen rahanpesun vastaisen direktiivin (AMLD5), se:
• Ottaa käyttöön saman virtuaalivaluuttojen määritelmän kuin AMLD5:ssä, eli kuvaa palveluntarjoajia, jotka tarjoavat yhtä tai useampaa seuraavista:^[18].

  • Palvelut, joilla suojataan yksityisiä kryptografisia avaimia virtuaalivaluuttojen hallussapitoa, varastointia ja siirtoa varten asiakkaan puolesta (säilytyslompakot);

  • virtuaalivaluuttojen vaihtaminen fiat-valuuttoihin ja päinvastoin;

  • yhden tai useamman virtuaalivaluutan vaihtaminen toisiinsa;

  • virtuaalivaluuttojen siirtäminen; ja

  • rahoituspalvelujen tarjoaminen virtuaalivaluuttojen liikkeeseenlaskua ja myyntiä varten.

• Laajennetaan rahanpesun estämistä koskevat vaatimukset koskemaan:

  • sähköisten lompakoiden tarjoajat; ja

  • palveluntarjoajat, jotka osallistuvat fiat-/kryptovaluuttojen vaihtoon.

• Edellytetään, että kansalliset virtuaalivaluuttojen tarjoajat ja ulkomaiset yksiköt, jotka tarjoavat rahoituspalveluja Itävallassa, rekisteröityvät FMA:n rekisteriin^[19].

Verotus

• Tuloverotus

  • Kryptovaluutoista, jotka on tarkoitettu korkotulojen tuottamiseen, kannetaan 27,5 prosentin (yksityishenkilöt) tai 25 prosentin (yritykset) vero;

  • Kryptovaluutat, joita ei ole tarkoitettu korkotulon tuottamiseen ja jotka koskevat yksityistä myyntiä sekä muuta kuin yritysomaisuutta, aiheuttavat verotustapahtuman, josta maksetaan 55 prosentin vero (yksityishenkilöt), jos ne hankitaan ja myydään 12 kuukauden kuluessa;^[20] myyntivoitot ovat verovapaita, jos ne ovat 440 euron arvosta vuodessa; jos niitä pidetään hallussa pidempään kuin 12 kuukautta, niistä ei makseta veroa^[21].

• ARVONLISÄVERO

  • Kryptovaluutan vaihtaminen fiat-valuutaksi ja päinvastoin on arvonlisäverotonta;^[22]

  • Koska virtuaalivaroja kohdellaan samalla tavalla kuin perinteisiä maksuvälineitä, tavaroiden ja palvelujen ostot ovat arvonlisäveron alaisia.

• Louhinta

  • Louhintaa pidetään kaupallisena toimintana, ja sitä kohdellaan samalla tavalla kuin perinteisiä maksutapoja; sitä ei säännellä.

Tietosuoja

• Sekä Euroopan yleinen tietosuoja-asetus (GDPR) että Itävallan tietosuojalaki muodostavat oikeusperustan henkilötietojen/herkkien tietojen käytön, siirron ja keräämisen sääntelylle;

• Rekisteröidyn oikeudet löytyvät yleisen tietosuoja-asetuksen 12-23 artiklasta, ja niihin kuuluvat muun muassa seuraavat:

  • Oikeus avoimiin tietoihin, viestintään ja käsittelyyn liittyviin yksityiskohtaisiin sääntöihin;

  • oikeus saada oikaisu virheellisiin tietoihin;

  • oikeus tietojen poistamiseen;

  • oikeus käsittelyn rajoittamiseen;

  • oikeus tietojen siirrettävyyteen;

  • oikeus vastustaa käsittelyä.

• Oikeussuojakeinot ja seuraamukset luetellaan 77-84 artiklassa. Rekisteröity voi esimerkiksi tehdä valituksen valvontaviranomaiselle tai saada rekisterinpitäjältä tai henkilötietojen käsittelijältä korvauksen mahdollisesta (aineettomasta) vahingosta. Tietosuoja-asetuksen säännösten rikkomisesta voidaan myös määrätä hallinnollisia sakkoja, joiden suuruus on 10-20 miljoonaa euroa tai 2-4 prosenttia edellisen vuoden vuotuisesta liikevaihdosta (riippuen siitä, kumpi on suurempi).

Viimeaikainen kehitys

Kryptovaluuttaan perustuvien nuorten startup-yritysten määrän lisääntyminen viime vuosina on saanut Itävallan päättäjät tunnustamaan ja analysoimaan kryptovarojen ja lohkoketjujen potentiaalia. Itävalta on suhtautunut myönteisesti uusiin teknologioihin. Ottamalla käyttöön lukuisia pilottihankkeita (esim. Culture Token Project) se on osoittautunut houkuttelevaksi paikaksi kryptopohjaisille yrityksille. Muita edistäviä tekijöitä ovat muun muassa merkittävät oman ja vieraan pääoman ehtoiset rahoitusmahdollisuudet (eli Itävallan liittovaltion investointi- ja yritystoiminnan edistämispankin tarjoamat matalakorkoiset ERP-lainat, avustukset ja takaukset) sekä kannustinjärjestelmät (joita esimerkiksi Austrian Business Agency tai Austrian Research Promotion Agency toteuttavat), jotka on annettu yritysten käyttöön, jotta ne voivat kehittää innovaatiopotentiaaliaan täysimääräisesti^[23].

Tässä yhteydessä on syytä mainita myös seuraavat viimeaikaiset tapahtumat:

18.05.2020 Kansallinen digitaalisen valuutan kokeilu: Raiffeisen Bank Austria työskentelee uudenlaisen kansallisen valuutan tokenisoinnin parissa lohkoketjuteknologian avulla^[24].

02.07.2020 Itävaltalainen teleoperaattori A1 lisää kryptovaluutat käteisvapaaseen maksuliikenteeseen, jolloin itävaltalaiset kryptovaluuttojen omistajat voivat hyväksyä kryptovaluuttoja (esim. ETH, Bitcoin, Dash) maksuprosessori Salamantexin kautta^[25].

02.09.2020 Wienin pörssi listaa Bitcoinin ja Ethereumin^[26].

Kommentti

Itävallan neutraali lähestymistapa kryptoyritysten valvontaan on osoittautunut hedelmälliseksi, sillä se pikemminkin helpottaa kuin haittaa uusien liiketoimintamallien pyrkimyksiä ja innovaatioita. Toisin kuin Liechtensteinin kaltaiset lainkäyttöalueet, Itävalta ei ole perustanut itsenäistä oikeudellista mekanismia kryptovaluuttojen ja vastaavien palveluntarjoajien sääntelyä varten. Koska EU:n komissio on kuitenkin antanut toimeksiannon tutkia ja laatia 11. tammikuuta 2022 mennessä uusia sääntelytoimenpiteitä koskevia lainsäädäntöehdotuksia^[27], Itävallan nykyiseen lähestymistapaan on odotettavissa muutoksia.