Itävalta: IBA:n vuoden 2021 työkalupakki ja maksukyvyttömyysmenettelyjen välimiesmenettelyn tulevaisuus

Aiemmin tänä vuonna IBA:n välimiesmenettelykomitean alaryhmä julkaisi maksukyvyttömyyttä ja välimiesmenettelyä koskevan työkalupakin (Toolkit).¹ Vaikka hanke aloitettiin ennen koronaviruksen puhkeamista, sen julkaiseminen on erityisen ajankohtaista ja tärkeää, kun otetaan huomioon nykyisen pandemian aiheuttamat vakavat taloudelliset häiriöt ja yritysten maksukyvyttömyyden odotettavissa oleva huomattava lisääntyminen useimmilla aloilla.

Työkalupakissa, joka on laadittu maksukyvyttömyyden ja välimiesmenettelyn risteyskohdan käsittelemiseksi, tarkastellaan jännitteitä, jotka johtuvat kansainvälisen välimiesmenettelyn ja kansallisen maksukyvyttömyyslainsäädännön kilpailevista julkisoikeudellisista eduista. Tarkemmin sanottuna sen tarkoituksena on tarjota osapuolille, välimiehille ja asianajajille ohjeita muun muassa seuraaviin kysymyksiin: 1) onko tuomioistuimella tarvittava toimivalta, jotta se voi jatkaa välimiesmenettelyä; 2) onko kyseinen velallinen edelleen oikeustoimikelpoinen välimiesmenettelyyn ja 3) onko annettu tuomio täytäntöönpanokelpoinen.

Seuraavassa pyritään käsittelemään maksukyvyttömyyteen ja kansainväliseen välimiesmenettelyyn liittyvien kilpailevien yleisten etujen välistä jännitettä sekä haitallista vaikutusta, joka erilaisilla kansallisilla lähestymistavoilla on näiden ristiriitaisten risteyskohtien käsittelyssä. Tätä varten artikkelissa hyödynnetään työkalupakin taustaa ja rakennetta sekä tavoitteita, joiden pohjalta hanke toteutettiin.

Välimiesmenettely ja maksukyvyttömyys

Kansainvälisen välimiesmenettelyn ja maksukyvyttömyyslainsäädännön toisistaan poikkeavat luonteet ja tavoitteet eivät ole helposti sovitettavissa yhteen, ja niiden suhde voi aiheuttaa merkittäviä poliittisia eturistiriitoja. Luontaista jännitettä on usein kuvattu ääripäiden väliseksi jännitteeksi, jossa "konkurssipolitiikka vetää vääjäämättä kohti keskittämistä, kun taas välimiesmenettelypolitiikka kannattaa hajautettua lähestymistapaa"^[2].

Yleisesti ottaen kaupallinen välimiesmenettely on "suostumukseen perustuva mekanismi, jolla vaateet ratkaistaan yksityisellä foorumilla tuomioistuimen ulkopuolella ja jonka tuloksena on usein kansainvälisesti täytäntöönpanokelpoinen tuomio."^[3 ] Prosessin perusolemus perustuu osapuolten riippumattomuuteen, luottamuksellisuuteen ja tavoitteeseen tukea ja tunnustaa osapuolten keskinäinen sopimus välimiesmenettelystä.

Maksukyvyttömyysmenettely sen sijaan kuvaa "kollektiivista, tuomioistuinpohjaista prosessia, jossa ratkaistaan useiden osapuolten edut ja jossa yleensä kielletään yksittäisten täytäntöönpanotoimien toteuttaminen maksukyvytöntä osapuolta vastaan kollektiivisen edun suojelemiseksi."^[4 ] Toisin kuin välimiesmenettelyssä, siinä pyritään "maksimoimaan maksukyvyttömän osapuolen omaisuuden arvo ja jakamaan se asianmukaisesti kolmansien osapuolten velkojien kesken jäsennellyn, keskitetyn ja avoimen prosessin avulla"^[5].

Nämä erilaiset poliittiset tavoitteet huomioon ottaen kansalliset oikeusjärjestelmät ovat omaksuneet erilaisia lähestymistapoja säännellessään vaikutuksia, joita maksukyvyttömyysmenettelyillä voi olla harkittuihin tai vireillä oleviin välimiesmenettelyihin. Koska tällaisten rinnakkaisten menettelyjen vaikutukset riippuvat suurelta osin kotipaikan ja sopimuksen lainsäädännöstä sekä maksukyvyttömyyteen sovellettavasta lainsäädännöstä, kansallisella tasolla rinnakkain sovellettavat ratkaisut ja niiden välisen yhdenmukaistamisen puute aiheuttavat useita lainvalintakysymyksiä, jotka liittyvät muun muassa seuraaviin seikkoihin:

• Välityskieltomääräyksen täytäntöönpano;
• Välimiesmenettelyn oikeuskelpoisuus;
• valtioiden toimivalta säännellä kotimaisia ja ulkomaisia välimiesmenettelyjä.

IBA:n työkalupakin tavoitteet

Nykyisessä maailmanlaajuisen taloudellisen epävarmuuden ja häiriöiden ilmapiirissä yritysten maksukyvyttömyysmenettelyjen määrä kasvaa todennäköisesti yhtä paljon kuin vuoden 2009 finanssikriisin aikana. Koska monet osapuolet joutuvat riitaan maksukyvyttömien tai pian maksukyvyttömiksi joutuvien yritysten kanssa tai harkitsevat vaateiden esittämistä maksukyvyttömille tai pian maksukyvyttömiksi joutuville yrityksille, monet yritykset päättävät järkevästi ratkaista riidan vaihtoehtoisten riidanratkaisumekanismien avulla.

Kansainvälistä välimiesmenettelyä on pidetty yhä useammin pääasiallisena välineenä monimutkaisten, rajat ylittävien kaupallisten riitojen ratkaisemisessa. Kattavan, yhtenäisen ja tarkoin määritellyn kehyksen puuttuminen maksukyvyttömyysmenettelyjen välimiesmenettelykelpoisuudesta kansainvälisessä välimiesmenettelyssä aiheuttaa kuitenkin epävarmuutta ja ennakoitavuuden puutetta. Koska tapauksia käsitellään tapauskohtaisesti, mikä johtaa epäjohdonmukaisiin ja jopa ristiriitaisiin lopputuloksiin, tarve löytää mahdollisia ratkaisuja tällä alalla on tullut yhä kiireellisemmäksi. Työkalupakki tarjoaa näin ollen arvokkaan viitekehyksen, jonka avulla voidaan tunnistaa oikeudelliset kysymykset, jotka johtuvat rinnakkaisista maksukyvyttömyysmenettelyistä, joita sovelletaan kotimaisten tai kansainvälisten välimiesmenettelyjen osapuolia vastaan. Kun otetaan huomioon maailmanlaajuisen COVID-19-pandemian sosioekonomiset vaikutukset, sen tarjoamat ratkaisuvaihtoehdot voivat osaltaan lieventää vastapuolen maksukyvyttömyydestä aiheutuvia tulevia riskejä.

Rakenne

Kansalliset raportit

Koska maksukyvyttömyys on todennäköisesti toteutettu kansallisella lainkäyttöalueella, jossa myös täytäntöönpanoa haetaan, kansalliset raportit ovat työkalupakin olennainen kulmakivi.

Raportit ovat 19 maan johtavien asiantuntijoiden laatimia, ja ne perustuvat 35 kysymystä sisältävään kyselytutkimukseen, jonka tarkoituksena on selventää, miten toimivaltaan liittyvässä lainsäädännössä suhtaudutaan maksukyvyttömyyden ja välimiesmenettelyn risteyskohtiin erilaisissa olosuhteissa.

Jaksossa I keskitytään kansallisen maksukyvyttömyyden vaikutukseen kotimaiseen tai ulkomaiseen välimiesmenettelyyn. Se koostuu kolmesta osasta.

I osassa keskitytään siihen, miten maksukyvyttömyysmenettely voi vaikuttaa mahdollisuuteen aloittaa tai jatkaa välimiesmenettelyä. Näitä kysymyksiä ovat muun muassa automaattiseen lykkäämiseen liittyvät kysymykset, välimiesmenettelyn ulkopuolelle jäävät oikeudenalat, yrityksen selvitystilaan asettamiseen tai taloudelliseen tervehdyttämiseen tähtäävien maksukyvyttömyysmenettelyjen vaikutuksen kohteena olevien välimiesmenettelyjen välinen ero sekä maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamisen aikaan vireillä olevien välimiesmenettelyjen ja maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamisen jälkeen aloitettujen välimiesmenettelyjen välinen ero.

II osassa käsitellään menettelyllisiä ja hallinnollisia näkökohtia, joita voi syntyä, kun välimiesmenettelyä ja maksukyvyttömyysmenettelyä toteutetaan samanaikaisesti. Huomiota kiinnitetään siihen, miten maksukyvyttömyysmenettelyn aloittaminen voi vaikuttaa väliaikaisten toimenpiteiden pätevyyteen, maksukyvyttömien osapuolten kykyyn ratkaista riitoja sekä velallisten mahdollisuuteen välimiesmenettelyyn omissa nimissään.

III osassa tarkastellaan tuomioiden täytäntöönpanokelpoisuutta. Siinä pyritään vastaamaan kysymyksiin, jotka koskevat jatkettujen saatavien asemaa, jos lopullista välitystuomiota ei ole annettu tai jos se on tullut täytäntöönpanokelpoiseksi; onko välitystuomioon sisältyvä luotto pätevä omistusoikeus maksukyvyttömyysmenettelyä varten ja mitä lisävaatimuksia voidaan soveltaa ulkomaisten välitystuomioiden hyväksymiseen.

Toista skenaariota, jossa välimiesmenettely ja maksukyvyttömyys voivat risteytyä, käsitellään II jaksossa, ja se koskee maksukyvyttömyysmenettelyjä, jotka on aloitettu muussa kuin tutkittavassa tuomioistuimessa, ja niihin liittyviä vaikutuksia välimiesmenettelyihin, jotka on pantu vireille viimeksi mainitussa tuomioistuimessa. Käsiteltävät kysymykset koskevat muun muassa tarvetta tunnustaa muodollisesti ulkomaiset maksukyvyttömyysmenettelyt, UNCITRALin rajatylittävää maksukyvyttömyyttä koskevan mallilain (UNCITRAL Model Law on Cross-Border Insolvency) (1997)^[6 ] soveltuvuutta ja ulkomaisten maksukyvyttömyyksien tunnustamista EU:n maksukyvyttömyysasetuksen (2015)^[7] mukaisesti.

Selittävä raportti

Selittävässä ja kansallisessa kertomuksessa noudatetaan samaa yleistä rakennetta, ja niitä on käytettävä yhdessä. Toisin kuin jälkimmäisessä, selittävässä kertomuksessa pyritään kuitenkin antamaan konteksti kunkin tutkimuskysymyksen taustalle ja tekemään yhteenveto kansallisissa kertomuksissa havaituista vallitsevista ja toissijaisista lähestymistavoista.

Tarkistuslista

Tarkistusluettelo muodostaa työkalupakin viimeisen osan. Sen ei ole tarkoitus kattaa tyhjentävästi kaikkia mahdollisia vivahteita, joita välimiesmenettelyyn sovellettavasta lainsäädännöstä voi aiheutua, eikä siinä pyritä käsittelemään kaikkia välimiehille ratkaistavaksi esitettäviä kysymyksiä. Se muodostaa pikemminkin käytännöllisen kehyksen, jonka avulla välimiehet, osapuolet ja asianajajat voivat tunnistaa ja käsitellä maksukyvyttömyyden mahdollisia vaikutuksia menettelyyn mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jotta vältetään mahdollisesti peruuttamattomat seuraukset.

Maailmanlaajuisen taantuman ja rajatylittävien maksukyvyttömyysmenettelyjen ja -riitojen odotettavissa olevan lisääntymisen vuoksi kansainvälisen välimiesmenettelyn ja kansallisen maksukyvyttömyyslainsäädännön välisten kilpailevien yleisten etujen väliset erot tulevat todennäköisesti olemaan yhä kriittisempiä. Viime vuosina on edistytty merkittävästi sellaisten säännösten kehittämisessä, joilla pyritään varmistamaan johdonmukaisempi lähestymistapa. EU:n maksukyvyttömyysasetus sekä UNCITRALin mallilaki rajatylittävästä maksukyvyttömyydestä ja maksukyvyttömyyslainsäädäntöä koskeva lainsäädäntöopas ovat esimerkkejä siitä, että valtioiden välisen sääntelyn lisääminen on toivottavaa. Tällaisen lainsäädäntöoppaan laatimiseen liittyy epäilemättä useita haasteita. Vastaaviin hyötyihin voi kuitenkin kuulua kansainvälisen liike-elämän varmuuden ja ennustettavuuden lisääntyminen, transaktiokustannusten väheneminen, avoimuuden lisääntyminen ja luottamuksen lisääntyminen kansainväliseen oikeusjärjestelmään.

Uusi työkalupakki ei ehkä tarjoa yleispäteviä periaatteita, joilla voitaisiin käsitellä monia erilaisia skenaarioita, joissa välimiesmenettely ja maksukyvyttömyys voivat olla päällekkäisiä, eikä se väitäkään niin tekevänsä. Siinä kuitenkin ehdotetaan ratkaisuja, jotka voivat olla tiennäyttäjiä johdonmukaisen lähestymistavan kehittämiselle maksukyvyttömyysriitojen välityskelpoisuuden määrittämiseksi.

Resurssit

1. Saatavilla osoitteessa: https://www.ibanet.org/LPD/Dispute_Resolution_Section/Arbitration/toolkit-arbitration-insolvency.aspx.
2. 2 Rogers, J.; Stathard, P. [2020] "Insolvency and International Arbitration" teoksessa International Arbitration Report. Issue 14, s. 10. Saatavilla osoitteessa: https://www.nortonrosefulbright.com/-/media/files/nrf/nrfweb/knowledge-pdfs/international-arbitration-report-issue-14.pdf?la=en&revision=6edf090e-2dae-4845-a812-c912f12016d0.
3. 3 IBA Insolvency and Arbitration Toolkit, supra 1, s. 1.
4. 4 IBA Insolvency and Arbitration Toolkit, supra 1, s. 1.
5. 5 Rogers, J.; Stathard, P., supra 2, s. 10.
6. 6 Saatavilla osoitteessa: https://uncitral.un.org/en/texts/insolvency/modellaw/cross-border_insolvency.
7. 7 Saatavilla osoitteessa: https://eur-lex.europa.eu/legal-content/en/TXT/?uri=CELEX%3A32015R0848.

Tämän artikkelin sisältö on tarkoitettu yleiseksi oppaaksi aiheesta. Omiin erityisolosuhteisiin liittyvissä kysymyksissä olisi pyydettävä asiantuntija-apua.