Itävallassa sovelletaan 1. tammikuuta 2022 alkaen uusia takuusäännöksiä. Tässä artikkelissa selitetään tärkeimmät muutokset ja tarkastellaan, miten muutokset vaikuttavat päivittäiseen käytäntöön.
Mitkä ovat muutosten syyt?
Tavaroiden kauppaa koskevan direktiivin (EU 2019/771) ja digitaalista sisältöä koskevan direktiivin (EU 2019/770) johdosta Itävallan lainsäätäjän oli tehtävä muutoksia Itävallan takuulainsäädäntöön. Takuu-direktiivin täytäntöönpanolaki (Gewährleistungsrichtlinien-Umsetzungsgesetz, GRUG) annettiin 9. syyskuuta 2021, ja se tulee voimaan 1. tammikuuta 2022. GRUG:lla muutetaan Itävallan siviililakia (Allgemeines bürgerliches Gesetzbuch, ABGB) ja Itävallan kuluttajansuojalakia (Konsumentenschutzgesetz, KSchG). Lisäksi säädettiin uusi kuluttajatakuuta koskeva laki (Verbrauchergewährleistungsgesetz, VGG).
Milloin uusia takuulakeja sovelletaan?
Uusi takuulaki tulee voimaan 1. tammikuuta 2022, joten sitä sovelletaan 31. joulukuuta 2021 jälkeen tehtyihin sopimuksiin.
Digitaalisen sisällön ja palvelujen osalta uutta takuulakia sovelletaan, jos sisältö tai palvelut toimitetaan 31. joulukuuta 2021 jälkeen, vaikka sopimus olisi tehty aiemmin.
Mitkä ovat perusmuutokset?
Itävallassa hyväksi havaittu takuuoikeusjärjestelmä ei muutu täysin uusien säännösten ja uuden lain myötä. Alla on lueteltu tärkeimmät muutokset.
VGG :tä sovelletaan yksinomaan seuraaviin B2C-kauppoihin :
- tavaroiden (irtaimiston) ostosopimukset, mukaan lukien tavarat, joita ei ole vielä valmistettu tai tuotettu, ja
- digitaalisen sisällön ja palvelujen tarjoamista koskevat sopimukset, mukaan lukien sopimukset, joissa kuluttaja antaa henkilötietoja tavaroita ja/tai palveluja vastaan.
VGG:n soveltamisalanulkopuolelle jää vät muun muassa eläinten, terveys-, rahoitus- ja rahapelipalvelujen sekä tiettyjen sähköisten viestintäpalvelujen ostaminen.
Kuten Itävallan yleisessä takuulainsäädännössä, myös VGG:ssä on lakisääteinen olettamus siitä, että ennalta määritellyn ajan kuluessa ilmenevä virhe oli olemassa tavaran/palvelun luovutus- tai toimitushetkellä. VGG:ssä tämä olettama on laajennettu kuudesta kuukaudesta yhteen vuoteen. ABGB:ssä olettamuksen voimassaoloaika on edelleen kuusi kuukautta.
Takuuajat (kaksi vuotta irtaimiston ja digitaalisten palvelujen osalta ja kolme vuotta kiinteän omaisuuden osalta) yhdistetään nyt kolmen kuukauden vanhentumisaikaan. Tämä tarkoittaa sitä, että takuuajan päättymisen jälkeen on kolmen kuukauden lisäaika, jonka kuluessa voidaan tehdä virheestä valitus. Tätä muutosta sovelletaan B2C- ja B2B-kaupoissa.
VGG:ssä säädetään yleisen takuulainsäädännön tavoin oikeussuojakeinojen hierarkiasta: ensisijaisia oikeussuojakeinoja ovat oikeus korjaukseen tai vaihtoon ja toissijaisia oikeussuojakeinoja ovat sopimuksen purkaminen ja hinnanalennus. Uutta VGG:ssä on se, että kuluttajat voivat nyt vaatia kaikkia oikeussuojakeinoja tuomioistuinten ulkopuolella ilman muotovaatimuksia.
Kun sopimus on purettu, elinkeinonharjoittaja voi nyt VGG:n mukaan kieltäytyä maksamasta takaisin , kunnes tavarat on joko saatu takaisin tai kuluttaja on osoittanut, että tavarat on palautettu.
B2C- ja B2B-kaupoissa VGG:llä otetaan käyttöön yrityksille uusi velvoite toimittaa digitaalisia elementtejä sisältäviin tavaroihin ja digitaalisiin palveluihin päivityksiä, jotka ovat välttämättömiä, jotta tavarat ja palvelut pysyvät virheettöminä.
VGG:n mukaan yritykset ovat vastuussa sen varmistamisesta, että niiden tavaroilla tai digitaalisilla palveluilla on paitsi sopimuksen mukaiset ominaisuudet myös objektiivisesti vaaditut ominaisuudet. Kuluttajat voivat tiukkojen vaatimusten mukaisesti nimenomaisesti ja erikseen sopia objektiivisesti vaadituista ominaisuuksista poikkeamisesta.
Sopimuksiin, jotka eivät kuulu VGG:n soveltamisalaan, sovelletaan edelleen ABGB:n (tarkistettuja) takuusäännöksiä.
Mitä yritysten on huomioitava?
Edellä mainituilla muutoksilla on useita vaikutuksia, jotka yritysten on pidettävä mielessä, erityisesti seuraavat:
- B2C-kaupoissa myyjän on nyt osoitettava, että virhe ei ollut olemassa tavaran tai palvelun luovutus- tai toimitushetkellä kuuden kuukauden sijasta kahdentoista kuukauden ajan;
- Yritysten on noudatettava päivitysvelvollisuutta riippumatta siitä, toimivatko ne kuluttajien vai muiden yritysten kanssa;
- Yritysten olisi oltava tietoisia siitä, että niillä on tietyissä olosuhteissa nimenomainen oikeus kieltäytyä maksamasta kuluttajalle; ja
- Se ei voi poiketa objektiivisesti vaadituista ominaisuuksista , ellei se tapahdu VGG:n mukaisesti - yrityksen yleisissä sopimusehdoissa oleva poikkeus ei riitä!
- Takuuajan lisäksi takuuaikaan on nyt lisätty kolmen kuukauden vanhentumisaika.
Luettelo ei ole tyhjentävä, vaan sen tarkoituksena on ainoastaan havainnollistaa keskeisiä näkökohtia.
Johtopäätökset ja näkymät
Yhteenvetona voidaan todeta, että takuulakia muutettiin yksittäisissä kohdissa ensisijaisesti kuluttajien hyväksi. Voimassa olevaan takuulakiin ei tehty kattavia muutoksia. Uuden VGG:n seurauksena on jatkossa kiinnitettävä enemmän huomiota siihen, mistä sopimuksesta kussakin yksittäistapauksessa on kyse, jotta voidaan tehdä oikeat oikeudelliset johtopäätökset sekä ottaa huomioon tässä artikkelissa esitetyt olennaisimmat muutokset.
Tämän artikkelin sisältö on tarkoitettu yleiseksi oppaaksi aiheesta. Erityisolosuhteisiin liittyvissä kysymyksissä on pyydettävä asiantuntija-apua.