Itävallan siviiliprosessilain muutos 2023

Itävallan siviiliprosessilain muutos 2023: Mitä uutta?

Itävallan siviiliprosessilain (Zivilprozessordnung, ACCP) muutokset tulivat voimaan 14. heinäkuuta 2023. COVID-19-pandemian aikana oli otettu käyttöön lakeja, jotka mahdollistivat väliaikaisesti etäkäsittelyn ja todisteiden keräämisen tietyissä olosuhteissa. Näiden väliaikaisten säännösten voimassaolo päättyi 30. kesäkuuta 2023. Itävallan lainsäätäjä on nyt hyväksynyt pysyvät versiot COVID-19-aikakauden säännöksistä, joskin rajoitetummassa muodossa.

Jäljempänä esitetään ACCP:hen tehdyt merkittävimmät muutokset. Lukijoiden on syytä huomata, että vuoden 2023 muutokset eivät rajoitu ACCP:hen, vaan ne koskevat muun muassa lakia riidattomasta menettelystä (Außerstreitgesetz), sitoumuksia koskevaa lakia (Unterbringungsgesetz) ja täytäntöönpanolakia (Exekutionsordnung). Tässä artikkelissa keskitytään yksinomaan ACCP:hen.

Etäkuulemiset

Lainsäätäjän tarkoituksena on uudella 132 a §:n 1 momentilla luoda mahdollisuus etäkäsittelyyn (tai yhdistelmäkäsittelyyn) siviilioikeudellisissa menettelyissä.

Tuomioistuin voi sallia kaikkien tai joidenkin siviilioikeudellisen menettelyn osanottajien osallistua kuulemiseen etänä. Tämä mahdollisuus on kuitenkin rajoitettu: Tuomioistuimella on harkintavaltaa sen suhteen, salliiko se etäosallistumisen, ja sen on otettava huomioon prosessiekonomia ja käytettävissä olevat tekniset välineet. Ennen kuin tuomioistuin voi sallia etäkäsittelyn, sen on lisäksi joko saatava kaikkien asianosaisten nimenomainen suostumus tai sen on ilmoitettava etäkäsittelystä ja annettava asianosaisille mahdollisuus vastustaa sitä tietyn ajan kuluessa. Jos joku osapuolista vastustaa kuulemista ajoissa, etäkäsittelyä ei saa järjestää. Osapuolilla ei ole oikeutta pyytää tuomioistuinta järjestämään istuntoa etänä, vaan he voivat vain ehdottaa tuomioistuimelle, että se tekisi niin.

Lainsäätäjä on rajoittanut etäkäsittelyn järjestämisen mahdollisuutta, joten sen tarkoituksena on, että etäkäsittelyt pysyvät pikemminkin poikkeuksena kuin sääntönä. Erityisesti viittaus menettelytaloudellisuuteen lakisääteisenä edellytyksenä etäkäsittelyn järjestämiselle on huomattava. Lainvalmisteluaineistosta käy selvästi ilmi, että prosessiekonomia puhuu etäkäsittelyn puolesta silloin, kun olisi mahdollista esimerkiksi asettaa aikaisempi käsittelypäivä, välttää lykkäys tai vähentää oikeudenkäyntikustannuksia, koska matkustaminen tuomioistuimeen olisi vähäisempää.
Etäkäsittelynkin aikana tuomarin on oltava läsnä oikeussalissa.

Virtuaalinen todisteiden vastaanottaminen

Ennen vuoden 2023 tarkistuksia ja jopa ennen COVID-19-pandemiaa virtuaalinen todisteiden vastaanottaminen oli mahdollista Itävallan siviiliprosessissa siviiliprosessilain 277 §:n nojalla. Kyseisessä säännöksessä todetaan, että tuomioistuin suorittaa todisteiden vastaanottamisen (asianosaisten, todistajien ja asiantuntijoiden kuuleminen) teknisiä laitteita (esim. videoneuvottelu) käyttäen sen sijaan, että todisteiden vastaanottaminen tapahtuisi tuomarin välityksellä keskinäisen oikeusavun (Rechtshilfevernehmung) avulla, jollei keskinäisen oikeusavun avulla tapahtuva kuuleminen ole prosessiekonomisuus huomioon ottaen tarkoituksenmukaisempaa tai erityisistä syistä välttämätöntä. Jotta tuomari voisi käyttää 277 §:ää, lakisääteisenä edellytyksenä on siis, että todisteiden vastaanottaminen teknisin keinoin korvaa keskinäisen oikeusavun käytön.

ACCP 277 § on säilynyt ennallaan. Lisäksi lainsäätäjä on nyt ottanut käyttöön mahdollisuuden todisteiden vastaanottamiseen teknisin keinoin myös ilman, että 277 §:n ACCP:n edellytykset täyttyvät seuraavissa tilanteissa:

• Asiantuntijatodistajat voivat keskustella asiantuntijalausunnoistaan ja

• asianosaisten ja "tietoon perustuvien henkilöiden" kuuleminen valmistelevissa kuulemisissa.

Perusteena sille, että "tietoonsa saatettuja henkilöitä" voidaan kuulla etänä valmistelevien kuulemisten aikana, on seuraava: Itävallan siviilioikeudellisissa menettelyissä valmistelevien kuulemisten tarkoituksena on, että osapuolet esittelevät tosiseikat ja vaatimukset, että tuomioistuin keskustelee tosiseikoista ja oikeudellisista perusteluista ja että osapuolet pyrkivät ratkaisemaan asian. Joskus näissä istunnoissa otetaan myös todisteita. Jos valmisteluistuntoon osallistuu asiantunteva henkilö (esimerkiksi henkilökunnan jäsen), jos asianosaisella ei ole tarvittavaa tietoa menettelyn kohteesta, saattaa olla tarpeen kuulla tätä asiantuntevaa henkilöä todistajana.

Sovittelut

ACCP-sopimuksen 132 a §:n 3 momentissa säädetään menettelystä, jota noudatetaan sovinnon tekemisessä etäkäsittelyssä, ja sen tarkoituksena on varmistaa, että sovinnon tekeminen tällaisessa käsittelyssä on edelleen mahdollista.

Tuomioistuimella on erilaisia mahdollisuuksia varmistaa, että osapuolet ovat tietoisia sovinnon tarkoista ehdoista. ACCP:n 132 a §:n 3 momentissa säädetään, että tuomioistuimen on joko 1) saatettava sovintosopimuksen teksti asianosaisten nähtäville näytölle, 2) luettava sovintosopimuksen teksti selvästi ääneen tai 3) toistettava sovintosopimuksen teksti äänitallenteelta, jotta kaikki voivat kuulla sen selvästi. Sellaisen osapuolen, joka ei ole henkilökohtaisesti läsnä sovinnon tekemisessä, tahto on ilmaistava selvästi tekniset olosuhteet huomioon ottaen. Osapuolten, jotka ovat fyysisesti läsnä istuntosalissa, on silti allekirjoitettava sovinto.

ACCP:n 132 a §:n 3 momentti vastaa COVID-19:ssä hyväksyttyjä säännöksiä.

Johtopäätös

Lainsäätäjän aikomus ottaa pysyvästi käyttöön etäkäsittelyä ja etänä tapahtuvaa todisteiden vastaanottamista koskevat säännöt on yleisesti ottaen tervetullut. Kuten lainsäädäntömateriaalissa tunnustetaan, etäkäsittelyt voivat ja usein myös hyödyttävät menettelyjen taloudellisuutta. Vaikka Itävallan COVID-19-kauden säännöt olivat tältä osin varsin kauaskantoisia, ne olivat vain väliaikaisia. Vuoden 2023 tarkistuksilla varmistetaan, että etäkäsittelyt ovat jatkossakin Itävallan siviilioikeudenkäynneissä yleinen käytäntö.

On kuitenkin tärkeää olla tietoinen siitä, että mahdollisuutta käyttää etäkäsittelyä, myös todisteiden vastaanottamista varten, on rajoitettu. Erityisesti on erotettava toisistaan kuuleminen ja todisteiden vastaanottaminen: ensin mainittu voidaan periaatteessa aina järjestää etänä (jos lakisääteiset vaatimukset täyttyvät), jälkimmäinen on mahdollista etänä, kuten edellä on selitetty, vain rajoitetusti. Nähtäväksi jää, kuinka usein äskettäin käyttöön otettuja säännöksiä käytetään käytännössä ja aikooko Itävallan lainsäätäjä tulevaisuudessa laajentaa virtuaalisen kuulemistekniikan käyttöä edelleen.