APAG:n webinaari vuoden 2020 IBA-säännöistä: Keskeiset asiat (osa 1)

International Bar Association (IBA) julkaisi 17. helmikuuta 2021 tarkistetut vuoden 2020 IBA-säännöt todisteiden vastaanottamisesta kansainvälisessä välimiesmenettelyssä (2020 IBA-säännöt), jotka korvaavat vuoden 2010 säännöt. Tarkistuksen taustalla oli tarve ottaa huomioon välimiesmenettelykäytännön kehitys ja teknologian nopeasti kasvava rooli kansainvälisessä välimiesmenettelyssä. Yhdessä aiemmassa uutiskirjeessämme on esitetty yksityiskohtainen katsaus uusiin vuoden 2020 IBA-sääntöihin.

Valottaakseen keskeisimpiä kysymyksiä, jotka liittyvät vuoden 2020 tarkistettujen IBA:n sääntöjen soveltamiseen, Asia Pacific Arbitration Group (APAG) järjesti IBA:n välimiesmenettelykomitean ja IBA:n Aasian ja Tyynenmeren alueellisen foorumin tuella kaksiosaisen webinaarisarjan "A practical guide to the 2020 Revision of the IBA Rules on the Taking of Evidence in International Arbitration". Kansainvälisen välimiesmenettelyn alan johtavia asiantuntijoita pyydettiin analysoimaan ja keskustelemaan useista vuoden 2020 IBA:n sääntöjen tarkistuksista sekä tekemään ennusteita siitä, miten ne muokkaavat välimiesmenettelykäytäntöä tulevaisuudessa. Seuraavassa kerrotaan 19. marraskuuta 2021 toteutetun webinaarisarjan ensimmäisestä osasta, jossa keskityttiin laittomasti hankittujen todisteiden hyväksyttävyyteen, vilpillisten asiakirjojen typologiaan, niiden käsittelyyn välimiesoikeuksissa sekä asiakirjojen esittämisen ajoitukseen ja muotoon liittyviin kysymyksiin.

Laittomasti hankittujen todisteiden hyväksyttävyys

Vastikään hyväksytyissä vuoden 2020 IBA-säännöissä otetaan käyttöön laittomasti hankitun todistusaineiston käsite 9 artiklan 3 kohdassa ja annetaan tuomioistuimelle laaja harkintavalta tällaisen todistusaineiston poissulkemiseen. Väitettiin kuitenkin, että säännöksessä ei täsmennetä, mitä laittomasti hankitulla todistusaineistolla tarkoitetaan, ja että sen hyväksyttävyys jätetään tuomioistuimen yksinomaiseen harkintaan.

Osallistujat keskustelivat useista aikaisemmista ICSID-tapauksista, joissa tuomioistuimet ovat käsitelleet tätä kysymystä, jotta voitaisiin määritellä, mitä standardia sovelletaan sen määrittämiseen, onko todiste hankittu laittomasti. Todettiin, että sijoittajan rooli todisteiden laittomassa hankkimisessa oli selkeä tekijä, joka vaikutti tuomioistuimen päätökseen jättää laittomasti hankituksi väitetty todiste pois(Madenex v. Yhdysvallat, EDF v. Romania) tai hyväksyä se(Caratube v. Kazakstan, Jukos v. Venäjä, ConocoPhillips v. Venezuela). Toisin sanoen tuomioistuinten oli tapana päättää laittomasti hankittujen todisteiden hyväksyttävyydestä puhtaat kädet -oppiin perustuen.

Lisäksi vuoden 2020 IBA-sääntöjen 9.3 artiklan kommentaarissa ehdotetaan seuraavia tekijöitä laittomasti hankitun todistusaineiston hyväksyttävyyden arvioinnissa:

• Laittomuus;
• suhteellisuusnäkökohdat;
• Onko todiste olennainen ja lopputuloksen kannalta ratkaiseva;
• Onko todiste tullut julkisuuteen julkisten vuotojen kautta;
• lainvastaisuuden selkeys ja vakavuus.

Puhujat totesivat myös, että 9 artiklan 3 kohta lisää tuomioistuinten taakkaa, koska on mahdollista riitauttaa tuomiot, jotka perustuvat menettelyihin, joissa laittomasti hankitut todisteet on jätetty pois, seuraavissa olosuhteissa:

• Jos sen maan kansallisessa lainsäädännössä, jossa riitauttamista pyydetään, laittomasti hankitut todisteet tunnustetaan hyväksyttäviksi, riitauttamista voidaan hakea oikeusjärjestyksen perusteiden vastaisuuteen vedoten;
• Jos välimiesoikeus on hylännyt todisteet, jotka on myöhemmin todettu laillisiksi, riitauttamista voidaan hakea asianmukaisen oikeudenkäynnin rikkomisen perusteella.

Väärennettyjen asiakirjojen tyypittely ja käsittely välimiesmenettelyssä

Osallistujat katsoivat, että vilpillisesti laaditut asiakirjat, mukaan lukien väärennetyt ja väärennetyt asiakirjat, kuuluvat 9 artiklan 3 kohdan soveltamisalaan, koska väärentämistä pidetään laittomana.

Yleisiä tilanteita, joissa väärennettyjä asiakirjoja koskeva kysymys nousee esiin välimiesmenettelyissä, ovat seuraavat:

• Osapuoli, joka vetoaa tiettyyn asiakirjaan, ei voi esittää alkuperäistä asiakirjaa;
• Osapuolen esittämässä sopimuksessa kyseenalaistetaan allekirjoituksen aitous;
• Sopimuksen väitetään olevan takautuva.

Osallistujat luettelivat seuraavat välimiesoikeuksien valtuudet väärennettyjen tai väärien asiakirjojen osalta:

• Tuomioistuin voi vaatia esitettyjen asiakirjojen jäljennösten alkuperäiskappaleiden esittämistä (vuoden 2020 IBA-sääntöjen 3.12 artiklan a alakohta);
• Jos asianosainen ei toimita pyydettyjen asiakirjojen alkuperäiskappaleita, tuomioistuin voi päätellä, että tällainen todistusaineisto olisi kyseisen asianosaisen etujen vastainen (vuoden 2020 IBA-sääntöjen 9.6 artikla);
• Tuomioistuin voi hylätä todisteet (vuoden 2020 IBA-sääntöjen 9.1 ja 9.3 artikla).

Lisäksi puhujat kommentoivat esteitä, joita tuomioistuimet voivat kohdata arvioidessaan sähköisiä asiakirjoja, joiden väitetään olevan vilpillisiä. Sähköisten asiakirjojen, kuten pdf-tiedostojen ja Excel-tietojen, väärentäminen ei tuota vaikeuksia, ja tällaisten asiakirjojen alkuperäiskappaleiden puuttuminen on suuri haaste tuomioistuimille niiden aitouden arvioinnissa. Puhujat mainitsivat kuitenkin, että tuomioistuimet voivat luottaa sähköpostiin, paperijälkiin sekä tosiseikkoja ja asiantuntijoita koskeviin todistajiin arvioidessaan sähköisten asiakirjojen hyväksyttävyyttä.

Asiakirjojen toimittamisen ajoitus ja muoto

Vuoden 2020 IBA-sääntöjen 3.2 artiklassa annetaan osapuolille oikeus pyytää toista osapuolta esittämään tietty asiakirja. Vuoden 2020 IBA-sääntöjen 3.3 artiklan a kohdan ii alakohdassa määrätään, että tällaiset pyynnöt on esitettävä riittävän yksityiskohtaisesti. Vuoden 2020 IBA-säännöissä ei kuitenkaan määrätä asiakirjojen luovuttamisen ajankohdasta ja muodosta. Tästä syystä webinaarin puhujat esittivät näkemyksiään asiasta.

Asianosaisten olisi kohtuullista esittää asiakirjojen esittämistä koskevat pyynnöt ensimmäisen ja toisen kirjallisten huomautusten kierroksen välisenä aikana:

• Osapuolten vaatimukset ja vastakanteet sekä keskeiset oikeudelliset ja tosiseikkoja koskevat kysymykset on yksilöity osapuolten ensimmäisellä kierroksella antamissa alustavissa kirjelmissä. Näin ollen tietojen luovuttaminen voi edetä osapuolten tapausten kohtuullisen kehittyneen esittelyn pohjalta;
• Osapuolet voivat käyttää luovutettuja tai luovuttamatta jätettyjä asiakirjoja toisen kierroksen esitystensä laatimiseen ja asian käsittelystrategiansa täydentämiseen, mukaan lukien tosiseikkoja koskevien todistajien henkilöllisyys ja teknisten asiantuntijoiden todistamisen tarpeellisuus;
• Tällainen ajoitus auttaa välttämään viivytystaktiikkaa.

Todettiin kuitenkin, että asiakirjojen toimittamisen kohtuullinen aikataulu voi vaihdella tapauksen erityisolosuhteista riippuen.

Asiakirjojen esittämismuodon osalta puhujat ehdottivat Redfernin aikataulua osapuolille edullisimmaksi vaihtoehdoksi, jolloin vuoden 2020 IBA-sääntöjen 3.5 artiklaan on hiljattain sisällytetty osapuolen oikeus vastata vastalauseisiin.

Asiakirjojen hakemisen ja esittämisen muodon osalta puhujat olivat sitä mieltä, että asiakirjojen olisi täytettävä seuraavat vuoden 2020 IBA-sääntöjen 3.12 artiklan mukaiset vaatimukset:

• Jäljennösten on vastattava alkuperäiskappaleita;
• Kätevin, taloudellisin ja kohtuullisen käyttökelpoinen;
• Ei useita kopioita samanlaisista asiakirjoista;
• tuotettuja asiakirjoja ei tarvitse kääntää, jolloin tämä vaatimus on otettu käyttöön hiljattain, ja sen tarkoituksena on lisätä johdonmukaisuutta asiakirjojen tuottamista koskevan perusperiaatteen kanssa eli tuottaa asiakirjat siinä muodossa, joka on sopivin ja taloudellisin.