Voidaanko tuomio panna täytäntöön myös ilman tuomioistuimen tiedoksiantoa?

Korkein oikeus päätti 19. kesäkuuta 2013^[1], että Bryssel I -asetuksen 34 artiklan 2 kohtaa, jonka mukaan tuomiota ei voida tunnustaa, jos vastaajalle ei ole annettu riittävää mahdollisuutta puolustautua kanteen johdosta, sovelletaan vain, jos oikeudenkäynnin vireillepanoa koskeva asiakirja on annettu vastaajalle tiedoksi siten, että hän on voinut puolustautua kanteen johdosta.

Alkuperäisen valtion lainsäädännön mukainen asianmukainen tiedoksianto ei ole enää merkityksellinen (vaikka siitä säädettiin aiemmin vuoden 1968 Brysselin yleissopimuksen 27 artiklan 2 kohdassa). Merkitystä on ainoastaan sillä, että vastaajan oikeutta puolustautua kannetta vastaan todella kunnioitettiin.

Käsiteltävänä olevassa tapauksessa tuomioistuin totesi, että kanne, joka johti tuomioistuimen määräyksen täytäntöönpanoon, annettiin vastaajalle tiedoksi saksankielisellä käännöksellä ja ilmoituksella, jossa kerrottiin yksityiskohtaisesti seurauksista, joita aiheutuisi, jos vastaaja ei vastaisi. Näin ollen vastaajan oikeuksia ei rajoitettu alkuperäisessä menettelyssä. Tätä ei muuta se, että vastaajalle ei annettu tiedoksi itse tuomioistuimen päätöstä, koska vastaaja ei nimittänyt henkilöä, jolla olisi ollut oikeus vastaanottaa tuomioistuimen päätöksen tiedoksianto.

Asianmukaisella tiedoksiannolla alkuperäisen valtion lainsäädännön mukaisesti ei ole merkitystä. Ainoa merkityksellinen asia on, että vastaajan oikeuksia puolustautua kanteen johdosta kunnioitetaan.