Itävalta: Brexit-siirtymäkauden päätyttyä: välimiesmenettelyn tulevaisuus

Vaikka vuosi 2020 on jo päättynyt ja merkitsee Brexitin siirtymäkauden päättymistä, EU:n ja Yhdistyneen kuningaskunnan kauppasuhteiden tulevaisuus on edelleen epävarma. Rajavalvonnan ja lisätullien todennäköisen käyttöönoton sekä COVID-19-pandemiaan liittyvien lisäriskien vuoksi huoli mahdollisista toimitusketjun häiriöistä ja kasvavista laitekustannuksista on suuri. Näiden muuttuvien kaupankäyntiolosuhteiden ohella oikeudelliset riidat lisääntyvät entisestään, erityisesti kun on kyse oikeudellisten säännösten, tuomioistuinten päätösten ja rajatylittävien sopimusten täytäntöönpanokelpoisuudesta.

Tässä artikkelissa tarkastellaan, voiko Brexit vaikuttaa välimiesmenettelyyn EU:ssa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa, ja jos vaikuttaa, niin miten. Aluksi tarkastellaan, miten Yhdistyneen kuningaskunnan eroaminen EU:sta vaikuttaa välitystuomioiden täytäntöönpanokelpoisuuteen ja tunnustamiseen. Lisäksi siinä käsitellään sitä, miten Brexit saattaa antaa englantilaisille tuomioistuimille mahdollisuuden antaa oikeudenkäynnin vastaisia kieltokanteita, jotka liittyvät jäsenvaltioiden kansallisissa tuomioistuimissa käytäviin oikeudenkäynteihin. Lopuksi artikkelissa pyritään arvioimaan Yhdistyneen kuningaskunnan EU:sta eroamisen vaikutusta välimiesmenettelymarkkinoihin yleisesti ottaen erityisesti huomioon ne edut, joita välimiesmenettely voi tarjota osapuolille tuomioistuinmenettelyihin verrattuna, kun ne pyrkivät ratkaisemaan rajat ylittäviä kaupallisia riitoja.

Välitystuomioiden tunnustaminen ja täytäntöönpanokelpoisuus

Yhdistyneen kuningaskunnan ero EU:sta ei juurikaan vaikuta kansainväliseen välimiesmenettelyyn. New Yorkin yleissopimus (jäljempänä 'yleissopimus')^[1] on edelleen keskeinen väline kansainvälisten välitystuomioiden täytäntöönpanossa ja tunnustamisessa^[2].

Koska yleissopimus on pikemminkin kansainvälisen yksityisoikeuden kuin EU:n oikeuden väline, se ei ole riippuvainen EU:n jäsenyydestä. Koska sillä on etusija Bryssel I -asetukseen (Brysselin asetus)^[3] nähden, joka koskee välitystuomioiden täytäntöönpanoa ja tunnustamista, kaikkiin menettelyihin sovelletaan yleissopimuksen määräyksiä ja asianomaista kansallista lainsäädäntöä^[4]. 166 sopimusvaltion ollessa sopimuspuolina välitystuomioita voidaan panna täytäntöön maailmanlaajuisesti, jolloin Yhdistyneen kuningaskunnan ja EU:n välisten entisten suhteiden purkautuminen ei vaikuta välitystuomioihin.

Vaikeuksia voi kuitenkin esiintyä yleisen järjestyksen käsitteen osalta, johon voidaan yleissopimuksen V artiklan 2 kohdan b alakohdan nojalla vedota perusteena välitystuomion tunnustamisen epäämiselle, jos sen katsotaan olevan ristiriidassa kansallisen yleisen edun kanssa.

Kanteen vastainen välipäätös

Vaikka oikeudenkäyntikielto on yleisesti käytössä common law -alueilla, se on edelleen vieras käsite siviilioikeudellisille maille. Koska se on väline, jonka avulla kansalliset tuomioistuimet voivat estää vastapuolta aloittamasta tai jatkamasta oikeudenkäyntiä toisessa oikeuspaikassa, se voi vaikuttaa merkittävästi riita-asioiden kulkuun ulkomailla.^[5 ] Toisin kuin englantilaiset tuomioistuimet, jotka ovat osoittaneet taipumusta pitää voimassa olevat välimiesmenettelysopimukset voimassa ASI:iden avulla, Euroopan unionin tuomioistuin, jäljempänä 'EUT', on jo pitkään omaksunut päinvastaisen kannan, sillä se on pitänyt niitä EU:n oikeuden vastaisina^[6].

Asiassa Turner v. Grovit (asia C-159/02)^[7] EUT tarkasteli, oliko englantilaisen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen espanjalaista menettelyä vastaan antama ASI pätevä, jos se oli pantu vireille vilpillisessä mielessä. EUT katsoi, että "[vuoden 1968 Brysselin yleissopimuksessa]^[8] vahvistetut toimivaltasäännöt ovat yhteisiä kaikille sopimusvaltioiden tuomioistuimille [ja jokaisen niistä on] tulkittava ja sovellettava niitä samalla arvovallalla" (25 kohta). Koska ASI-tuomion antaminen heikentää kantajan kanneoikeutta, sitä "on pidettävä puuttumisena ulkomaisen tuomioistuimen toimivaltaan, mikä on sellaisenaan ristiriidassa yleissopimuksen järjestelmän kanssa" (27 kohta).

Asiassa Allianz SpA vastaan West Tankers (C-185/07)^[9] EUT vahvisti, että: "on [Brysselin asetuksen] kanssa ristiriidassa se, että jäsenvaltion tuomioistuin antaa määräyksen, jolla se estää henkilöä aloittamasta tai jatkamasta oikeudenkäyntiä toisen jäsenvaltion tuomioistuimessa sillä perusteella, että tällainen oikeudenkäynti olisi välimiesmenettelysopimuksen vastainen" (19 kohta). ASI:n tekeminen päteväksi merkitsisi "väistämättä sitä, että kyseiseltä tuomioistuimelta riistettäisiin toimivalta päättää omasta toimivallastaan [Brysselin asetuksen] nojalla" (28 kohta). Pikemminkin kyse on yleisestä periaatteesta, jonka mukaan "jokainen tuomioistuin, jossa kanne on nostettu, määrittää itse siihen sovellettavien sääntöjen mukaisesti, onko se toimivaltainen ratkaisemaan sen käsiteltävänä olevan riita-asian" (29 kohta).

Tätä logiikkaa sovellettiin edelleen asiassa Gazprom OAO vastaan Liettuan tasavalta (asia C-536/13)^[10], jossa EUT korosti, että Brysselin asetusta "on tulkittava siten, että se ei estä jäsenvaltion tuomioistuinta tunnustamasta ja panemasta täytäntöön tai kieltäytymästä tunnustamasta ja panemasta täytäntöön, välitystuomiota, jolla kielletään asianosaista esittämästä tiettyjä vaatimuksia kyseisen jäsenvaltion tuomioistuimessa, koska kyseisellä asetuksella ei säännellä toisessa jäsenvaltiossa sijaitsevan välimiesoikeuden antaman välitystuomion tunnustamista ja täytäntöönpanoa jossakin jäsenvaltiossa" (tuomion 1.2.2009 kohta). 44).

Edellä mainituissa päätöksissä korostetaan yleisesti keskinäisen luottamuksen periaatteita EU:n jäsenvaltioiden välillä, ja ne kuvastavat lisääntynyttä halukkuutta pitää voimassa yksinomaista toimivaltaa koskevia lausekkeita. Kun Yhdistynyt kuningaskunta eroaa EU:sta, Euroopan unionin tuomioistuin ei voi rajoittaa englantilaisten tuomioistuinten valtuuksia panna ASI-lausekkeet täytäntöön, mikä voi tehdä Lontoosta entistä houkuttelevamman välimiesmenettelyn sijaintipaikan tulevaisuudessa.

Välimiesmenettelyn merkitys jatkuu

Välimiesmenettelyä on jo pitkään pidetty yhtenä tehokkaimmista ja toimivimmista tavoista ratkaista kansainvälisiä riitoja monilla aloilla (esim. rakennus- tai energiateollisuudessa), ja se on edelleen suositeltavin tapa ratkaista rajatylittäviä kaupallisia riitoja, erityisesti seuraavista syistä:

Täytäntöönpanokelpoisuus

Edellä esitetyn perusteella välitystuomiot ovat jatkossakin täytäntöönpanokelpoisia New Yorkin yleissopimuksen nojalla, jota sovelletaan kansainvälisesti. Lisäksi Lontoo hyötyy siitä, että se on ollut pitkään useiden eri tuomioistuinten välisiä kaupallisia riitoja ratkaiseva keskus. Brexit ei todennäköisesti heikennä mitään niistä ominaisuuksista, jotka ovat tähän mennessä vaikuttaneet Lontoon menestykseen välimiesmenettelyn sijaintipaikkana, kuten vuoden 1996 välimiesmenettelylaki, Englannin oikeuslaitoksen puolueettomuuden maine jne.

Ratkaisujen nopeus ja helppous

Välimiesmenettely tarjoaa osapuolille mahdollisuuden tehdä menettelyllisiä päätöksiä, mikä sujuvoittaa prosessia ja vähentää maksuja, mm:

• Opt-out-määräysten lisääminen;
• asiakirjojen tuottamisen rajoittaminen;
• teknologian käytöstä päättäminen;
• yksittäisen välimiehen tai teknisen asiantuntijan vapaa valinta;
• yhdistäminen tai yhdistäminen, mikä tuo mukanaan merkittäviä etuja, kuten ajansäästöjä ja sen varmistamista, että tuomio sitoo kaikkia osapuolia.

Neutraalius ja lopullisuus

Välimiesmenettelyn valinnan usein mainittu etu liittyy välitystuomioiden lopullisuuteen, sillä ne voidaan riitauttaa vain kapeilla perusteilla eli menettelyvirheiden vuoksi. Tämä on erityisen houkuttelevaa varmuuden ja muutoksenhakumahdollisuuksien minimoimisen vuoksi. Välitystuomioiden sitovuus on nimenomaisesti sisällytetty useisiin välimiesmenettelysääntöihin:

• Kansainvälisen kauppakamarin sääntöjen 28 artiklan 6 kohta^[11].
• American Arbitration Associationin kansainvälisten välimiesmenettelysääntöjen 27 artiklan 1 kohta^[12].
• 26 artiklan 9 kohta London Court of International Arbitration Rules;^[13]
• Yhdistyneiden Kansakuntien kansainvälisen kauppaoikeuden toimikunnan välimiesmenettelysääntöjen 34 artiklan 2 kohta. ^[14]

Näistä syistä välimiesmenettelyn suosion odotetaan säilyvän ennallaan myös nyt, kun peruuttamisaika on päättynyt.

Päätelmät

Brexitillä ei ole juurikaan välitöntä vaikutusta välimiesmenettelyn harjoittamiseen. Tämä johtuu suurelta osin siitä, että välitystuomiot ovat edelleen täytäntöönpanokelpoisia New Yorkin yleissopimuksen kautta, koska niihin ei sovelleta Brysselin asetusta.

Kansainvälinen välimiesmenettely itsessään on jo pitkään osoittautunut sopivaksi vaihtoehdoksi oikeudenkäynneille, ja se on sitä myös tulevaisuudessa. Kun otetaan huomioon Lontoon historia vallitsevana välimiesmenettelyn sijaintipaikkana sekä englantilaisten tuomioistuinten halukkuus tukea välimiesmenettelyä, välimiesmenettelyn suosio ei todennäköisesti vähene lähiaikoina.

Resurssit

1. Yleissopimus ulkomaisten välitystuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta (New York, 1958).
2. Yleissopimus, New York. "New Yorkin yleissopimus". New Yorkin välimiesmenettelyyleissopimus, www.newyorkconvention.org/.
3. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1215/2012, annettu 12 päivänä joulukuuta 2012, tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili- ja kauppaoikeuden alalla.
4. Varapnickas, T. [2018] Brexit ja välimiesmenettely: What happens next? Conference Papers of the 5th International Conference of PhD Students and Young Researchers. Saatavissa: https://papers.ssrn.com/sol3/papers.cfm?abstract_id=3121532 [viitattu 30.12.2020].
5. Bermann, G. A. [1990] The Use of Anti-Suit Injunctions in International Litigation, 28 COLUM. J. TRANSNAT'L. L. 589 Saatavissa: https://scholarship.law.columbia.edu/faculty_scholarship/2105 [viitattu 01.01.2021].
6. Rodgers, James ja Simon Goodall. "Miten Brexit vaikuttaa välimiesmenettelyyn Englannissa ja Walesissa?" How Will Brexit Impact Arbitration in England and Wales? , Norton Rose Fulbright, syyskuu 2016, www.nortonrosefulbright.com/en-gb/knowledge/publications/a655ac50/how-will-brexit-impact-arbitration-in-england-and-wales.
7. Saatavilla osoitteessa: http://curia.europa.eu/juris/liste.jsf?language=en&num=C-159/02.
8. Yleissopimus tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden täytäntöönpanosta siviili- ja kauppaoikeuden alalla (Bryssel, 1968), saatavilla osoitteessa: https://eur-lex.europa.eu/legal-content/EN/ALL/?uri=CELEX%3A41968A0927%2801%29.
9. Saatavilla osoitteessa: https://eur-lex.europa.eu/legal-content/EN/TXT/?uri=CELEX%3A62007CJ0185.
10. Saatavilla osoitteessa: https://eur-lex.europa.eu/legal-content/EN/TXT/?uri=CELEX%3A62013CJ0536.
11. Saatavilla osoitteessa: https://iccwbo.org/dispute-resolution-services/arbitration/rules-of-arbitration/.
12. Saatavilla osoitteessa: https://www.intracen.org/International-Arbitration-Rules-of-the-American-Arbitration-Association-2001/.
13. Saatavilla osoitteessa: https://www.lcia.org/Dispute_Resolution_Services/lcia-arbitration-rules-2020.aspx#Article%2026.
14. Saatavilla osoitteessa: https://uncitral.un.org/sites/uncitral.un.org/files/media-documents/uncitral/en/arb-rules-revised-2010-e.pdf.

Tämän artikkelin sisältö on tarkoitettu yleiseksi oppaaksi aiheesta. Omiin erityisiin olosuhteisiin liittyvissä kysymyksissä on pyydettävä asiantuntija-apua.