Johdanto

Viime vuosina lohkoketjuteknologia on ollut ja on edelleen ajankohtainen aihe. Kryptovaluuttakauppa, bitcoin-louhinta ja non-fungible-tokenit (NFT) ovat tuttuja termejä, jotka herättävät houkutuksen sijoittaa väitetysti valtaviin voittoihin. Näiden taloudellisten etujen lisäksi on kuitenkin uusia ja tulevia ideoita lohkoketjuteknologian käytöstä parempiin ja tehokkaampiin oikeusjärjestelmiin.

Miten lohkoketju toimii?

Ennen lohkoketjun tarjoamien mahdollisuuksien tarkastelua meidän on ensin tarkasteltava sen taustalla olevaa perusteknologiaa.

Lohkoketju on ensisijaisesti sitä, mitä se sanookin, eli "lohkoista" koostuva ketju. Jokaisella lohkolla on oma "sormenjälkensä". Se koostuu aikaleimasta, indeksistä, transaktiopäivistä ja edellisen lohkon "hashista". Hash on digitaalinen ja kryptografisesti koodattu arvo, joka asetetaan jokaiselle lohkolle. Käyttämällä edeltäjänsä hash-arvoa kaksi lohkoa sidotaan yhteen.

Kun yrität muokata yhden lohkon tietoja, myös sen hash muuttuu. Mutta edeltävästä muuttumattomasta hashista on jo tullut osa seuraavaa lohkoa. Tämän seurauksena uusi ja vanha hash törmäävät toisiinsa. Tämän myötä lohkoketju katkeaa, ja manipulointi käy ilmi. Siksi jokainen seuraava hash on laskettava uudelleen, kun yritetään muuttaa tietoja. Tämä on niin monimutkainen laskentamenetelmä, että se ylittää nykyisten ja lähitulevaisuuden tietokoneiden tehon reilusti.

Lisäksi lohkoketjutietokanta tallennetaan hajautetusti, mikä tarkoittaa, että sitä hallinnoi jokainen käyttäjä eikä yksi kolmannen osapuolen valvoma yksikkö. Niin sanotussa Peer-2-Peer-verkossa jokainen käyttäjä on suoraan yhteydessä toiseen käyttäjään. Jokainen tietokone edustaa "solmua" verkossa, ja jokainen solmu säilyttää kopion koko lohkoketjusta. Näin ne valvovat ja tarkistavat yhdessä, onko lohkoketju ehjä.

Yhteenvetona voidaan todeta, että lohkoketjussa olevan tiedon manipuloimiseksi sinun on laskettava kaikki seuraavat hashit uudelleen ja muutettava kaikki kaikkiin solmuihin tallennetut kopiot. Toisin kuin kolmannen osapuolen tietokanta, lohkoketju saa turvallisuutensa jokaisen solmun ja lohkon keskinäisen yhteyden ja valvonnan kautta. Siksi tietojen manipulointi on lähes mahdotonta.

Mikä on mahdollista, kun lohkoketju otetaan käyttöön oikeusjärjestelmissä?

Tämän tekniikan takaaman turvallisuuden ansiosta oikeudellisten järjestelmiemme tietyille osa-alueille avautuu uusia mahdollisuuksia.

Digitaalinen identiteetti

Mielenkiintoinen ajatus lohkoketjun käytöstä on "digitaalinen identiteetti". Ajatusta käsittelevää hanketta nimeltä "Proof of Humanity" voidaan kuvata online-puhelinluetteloksi, johon ihmiset voivat rekisteröityä ja lisätä kansalaisuutensa, tutkintonsa tai taitonsa. Kukin jäsen saa aitouden videovahvistuksesta ja henkilöstä, joka takaa heidät. Tämä "todiste" lisätään sitten lohkoketjussa olevaan hajautettuun rekisteriin. Muut jäsenet voivat myös kiistää profiilit, jos he uskovat, että profiili saattaa olla väärennös. Näin väärennetyt profiilit voitaisiin poistaa ja väärän tiedon lähteitä vastaan voitaisiin hyökätä.

Kiinnostavaa tässä hankkeessa on se, että sitä voitaisiin soveltaa äänestysjärjestelmiin. Näin vain varmennetut henkilöt voisivat äänestää kerran, ja virheet voitaisiin minimoida. Varsinainen käyttö yleisissä vaaleissamme voi olla vielä kaukana, mutta yritykset tekevät kovasti töitä luodakseen sopivan ympäristön, jossa luetellut ominaisuudet saavutetaan ja äänet pysyvät yksityisinä.[i]

Yleisissä vaaleissa käytettävän periaatteen lisäksi periaatetta voitaisiin käyttää virtuaalisissa yhtiökokouksissa sen varmistamiseksi, että äänestäjillä on siihen valtuudet. Näin voitaisiin lopettaa valtakirjojen välittäjien tarve ja lisätä avoimuutta ja tehokkuutta.[ii]

Digitaaliset rekisterit

Voidaan ajatella, että voitaisiin käyttää digitaalisia rekistereitä, jotka voisivat korvata hallintotoimistot. Analogisen kiinteistörekisterin loppu saattaa olla käsillä (Itävallassa: Grundbuch) kuten me ne tunnemme. Lohkoketju huolehtisi hallinnoinnista ja valvonnasta. Väärentäminen olisi jälleen lähes mahdotonta, ja rekisteröintiä suorittavan kolmannen henkilön tarve olisi tarpeeton.

Tokenisointi

Yritysosien (equity token), kiinteistöjen tai osakkeiden (security token) kaltaisten kohteiden tokenisointi voisi yksinkertaistaa liitännäisprosesseja. Tokenisoinnilla tarkoitetaan arkaluonteisten tietojen (esimerkiksi kiinteistön omistusoikeuden) vaihtamista ei-arkkitehtonisiksi tiedoiksi eli tokeniksi.[iii]  Se helpottaa siirtoja yleensä, ja se on erityisen lupaava perintöasioissa. Kun tavallisesti osa perinnöstä on jaettava tavanomaisin tavoin, omistusoikeus voitaisiin jakaa arvopapereihin, jotka sitten voitaisiin jakaa perillisten kesken. Tokenit toimisivat kuin digitaaliset sertifikaatit. Jopa verovirastot voisivat saada osuutensa kuponkien muodossa kiinteistöjen varainsiirtoveroja kerätessään. Lopullinen päätös siitä, realisoidaanko arvopaperi vai säilytetäänkö se omaisuutena, on sitten omistajalla.

Lisäksi tokenit voisivat täyttää saman tehtävän kuin arvopaperit ja muut rahoitusvälineet.

Älykkäät sopimukset

Toinen merkittävä mahdollisuus on "älykkäät sopimukset". Älykkäät sopimukset ovat koodeja, jotka asetetaan lohkoketjuun ja jotka toteuttavat automaattisesti koko sopimuksen tai sen osan. Ne voidaan sisällyttää perinteisiin tekstipohjaisiin sopimuksiin tai ne voivat olla itse sopimus.

Kun osapuolet täyttävät velvollisuutensa ja lisäävät vaaditun parametrin älykkääseen sopimukseen, koodi suorittaa toisen toiminnon. Tällaisia käynnistettyjä toimia voivat olla esimerkiksi rahan tai tokenien siirrot. Koodia voitaisiin myös muuttaa niin, että se veloittaa maksun, jos sopimus täytetään myöhässä tai riittämättömästi.[iv]

Älykkäät sopimukset pystyvät myös soveltamaan ehtoja ja edellytyksiä automaattisesti lohkoketjuverkoston kautta ohjelmoitavien komponenttien ansiosta.

Missä olemme nyt?

Vaikka nämä ovat vain joitakin esimerkkejä, jotka voisivat muuttaa ammatillista arkeamme, ne voisivat myös olla askelia kohti eri lakien yhtenäistämistä. Vaikka "älykkäiden sopimusten" kaltaisia ideoita on jo käytössä ja jopa lohkoketjujen ohjaamia äänestysjärjestelmiä on otettu käyttöön (kuten Coloradon osavaltiossa), muut ideat vaikuttavat kaukaisilta. Monet itävaltalaiset juristit saattavat olla samaa mieltä siitä, että Grundbuchin lakkauttaminen ei kuulosta oikealta, kun otetaan huomioon, että se on ollut läsnä heidän oikeusopintojensa ensimmäisestä päivästä lähtien. Lisäksi lohkoketjun yksityisyydensuojaan ja käyttöpisteiden (lompakoiden tai vastaavien) turvallisuuteen liittyvät kysymykset ovat edelleen ratkaisematta. Loppujen lopuksi teknologia kehittyy kuitenkin yhä nopeammin, joten on lainsäätäjän päätettävissä, milloin ja missä suhteessa lohkoketjuteknologia otetaan virallisesti käyttöön oikeusjärjestelmissämme.

[i] Katso "Miten lohkoketju voi ratkaista digitaalisen identiteetin ongelman". AIKA, Saatavilla osoitteessa: https://time.com/6142810/proof-of-humanity/.

[ii] Katso "Osakkeenomistajien ei pitäisi jakaa äänioikeuttaan": Blockchain-teknologian avulla tapahtuvan valtakirjaäänestyksen poistaminen" Fordham Journal of Corporate & Financial Law, Saatavilla osoitteessa: https://news.law.fordham.edu/jcfl/2020/11/16/shareholders-should-not-share-their-voting-rights-elimination-of-proxy-voting-through-blockchain-technology/.

[iii] Katso "Fintech, hajautettu vallansiirtoteknologia ja token-talous". Euroopan komissio, Saatavilla osoitteessa: https://ec.europa.eu/growth/access-finance-smes/policy-areas/fintech-distributed-ledger-technology-and-token-economy_en.

[iv] Katso "Johdatus älysopimuksiin ja niiden mahdollisuuksiin ja rajoituksiin". Harvard Law Schoolin omistajaohjausta käsittelevä foorumi, Saatavilla osoitteessa: https://corpgov.law.harvard.edu/2018/05/26/an-introduction-to-smart-contracts-and-their-potential-and-inherent-limitations/.