Volkswagenin päästöskandaali: Korkein oikeus lähettää kysymykset Euroopan yhteisöjen tuomioistuimeen

Korkein oikeus päätti 17. maaliskuuta 2020 esittää Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT-sopimus) 267 artiklan nojalla Euroopan yhteisöjen tuomioistuimelle (OGH 10 Ob 44/19x) ennakkoratkaisupyynnön tietyistä tärkeistä kysymyksistä, jotka liittyvät Volkswagenin päästöjen manipulointiskandaaliin (laajalti tunnettu nimellä "dieselportti"), jonka Yhdysvaltain ympäristönsuojeluvirasto paljasti syyskuussa 2015.

Faktat

Kantaja, yksityinen kuluttaja, osti vuonna 2013 ensimmäiseltä vastaajalta, itävaltalaiselta autokauppiaalta, ajoneuvon, jonka toinen vastaaja, ajoneuvojen valmistaja, oli valmistanut. Ajoneuvo oli varustettu kytkentälaitteella, joka pystyi havaitsemaan, milloin ajoneuvoa testattiin laboratoriossa, ja joka tämän jälkeen aktivoi sen päästöjenvalvontajärjestelmän. Päästöjenvalvontajärjestelmä alensi tämän jälkeen ajoneuvon päästöjä, jotta ne vastaisivat asianmukaisia vaatimuksia. Kytkentälaite kytkisi kuitenkin päästöjenrajoitusjärjestelmän pois päältä laboratorioympäristön ulkopuolella, jolloin ajoneuvon päästöt ylittäisivät vaatimustenmukaisuusvaatimukset.

Kun kytkentälaite havaittiin, Saksan liittovaltion autoliikenneviranomainen (KBA) - joka on vastuussa kyseisen ajoneuvon EY-tyyppihyväksynnästä - antoi toisen vastaajan korjata vian kyseisissä ajoneuvoissa. Vastauksena tähän toinen vastaaja teki päästöjenvalvontajärjestelmään ohjelmistopäivityksen, jolla kytkentälaite kytkettiin pois päältä sen varmistamiseksi, että vialliset ajoneuvot aktivoivat päästöjä vähentävät tilat ajon aikana. KBA hyväksyi ohjelmistopäivityksen 20 päivänä joulukuuta 2016, ja se asennettiin kantajan ajoneuvoon takautuvasti 15 päivänä helmikuuta 2017. Päästöjä vähentävä tila oli kuitenkin täysin toiminnassa vain silloin, kun ulkolämpötila oli 15 ja 33 celsiusasteen välillä ("lämpöikkuna").

Kantaja vaati toiselta vastaajalta vahingonkorvausta ja kauppahinnan palauttamista vastineeksi ajoneuvon palauttamisesta ensimmäiselle vastaajalle. Kantaja väitti, että kytkentälaitteen vuoksi ostetun ajoneuvon tekniset ominaisuudet eivät vastanneet ostosopimuksessa määriteltyjä ominaisuuksia ja että kytkentälaitteen ja siihen liittyvän ohjelmistopäivityksen olemassaolo ei ollut asiaa koskevan EU:n lainsäädännön mukaista. Vastaajat väittivät, että koska ohjelmistopäivitys oli kaikkien asiaankuuluvien EY:n säädösten mukainen, kantajalla ei ollut oikeutta vahingonkorvaukseen mistään vaatimuksistaan.

Päätökset

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin katsoi, että ohjelmistopäivityksellä ainoastaan korjattiin ajoneuvossa alun perin ollut vika, ja hylkäsi näin ollen kanteen. Muutoksenhakutuomioistuin vahvisti ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen päätöksen ja hylkäsi myöhemmän valituksen.

Tarkastellessaan muutoksenhakutuomioistuimen päätöstä korkein oikeus katsoi, että kytkentälaitteen olemassaolo oli tehnyt ajoneuvosta viallisen ostohetkellä. Lisäksi korkein oikeus katsoi, että jos KBA olisi ollut tietoinen kytkentälaitteesta, se ei olisi myöntänyt kyseiselle ajoneuvolle EY-tyyppihyväksyntää; näin ollen tuomioistuin katsoi, että KBA:n antama hyväksyntä oli pätemätön.

Korkeimman oikeuden ratkaistavana oli kysymys siitä, oliko kytkinlaite ja sitä seurannut ohjelmistopäivitys asiaankuuluvien EU:n asetusten nojalla kielletty rakennusosa. Näin ollen tässä tapauksessa rakennusosan (eli kytkentälaitteen) vaatimustenvastaisuuden arviointi oli ratkaisevassa asemassa määritettäessä toisen vastaajan vastuuta.

Näin ollen korkein oikeus päätti keskeyttää asian käsittelyn ja siirtää asian seuraavin kysymyksin Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen käsiteltäväksi SEUT 267 artiklan nojalla:

• Onko ajoneuvon myyjä velvollinen varmistamaan vain sen, että myytävä ajoneuvo on EY-tyyppihyväksytty, vai onko sen myös varmistettava, ettei kyseisessä ajoneuvossa ole virheellistä muuta kuin EY-tyyppihyväksyttyä rakenneosaa (tässä tapauksessa kytkinlaitetta)?
• Ovatko vaihtolaite ja sen jälkeen tehty ohjelmistopäivitys, jolla vähennetään lämpöikkunan päästöjä, rakennusosa, joka ei ole EY-säännösten mukaan sallittu, ja vaaditaanko EY-tyyppihyväksynnän myöntämiseksi lisätutkimuksia?
• Millä edellytyksillä ostaja voi vaatia alkuperäisen ostosopimuksen purkamista?^[1].

Kommentti

Korkeimman oikeuden arvio tapauksesta ja sen päätös saattaa se Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen käsiteltäväksi ennakkoratkaisua varten ovat paljastaneet Volkswagenin päästöjen manipulointiskandaalin muita näkökohtia ja avanneet oven Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen päätökselle, joka voi muuttaa vastaavien kansallisten tuomioistuinten käsiteltävänä olevien tapausten kulkua Euroopassa.