Uuden aikakauden alku: Itävallan näkymät tekoälyn käyttöönotosta ja sääntelystä kansainvälisessä välimiesmenettelyssä.

Johdanto

Tekoäly vaihtoehtoisessa riidanratkaisussa ja erityisesti kansainvälisessä välimiesmenettelyssä ei ole enää mikään kaukainen tulevaisuudentarina vaan objektiivinen todellisuus, joka sai viime kesänä lainsäädännöllisen muodon Euroopan unionin lainsäädännön tasolla.

Euroopan unionin läpimurto ja todellakin odotettu tekoälylaki, asetus (EU) 2024/1689 (jäljempänä EU:n tekoälylaki), tuskin jätti ketään välinpitämättömäksi. EU:n tekoälylaki vaikuttaa moniin yhteiskunnan osa-alueisiin, eikä vaihtoehtoinen riidanratkaisu, josta merkittävä osa on kansainvälinen välimiesmenettely, ole poikkeus^[1].

Kun otetaan huomioon monenlaiset erilaiset lähestymistavat ja ohitetaan tekniset keskustelut tekoälyn käsitteen määrittelystä, tässä artikkelissa kannatetaan tekoälyn määritelmää, joka on esitetty EU:n tekoälylain 3 artiklan 1 kohdassa.

Tässä artikkelissa tarkastellaan tekoälyn vaikutusta ja sen käyttöä kansainvälisessä välimiesmenettelyssä sekä tekoälyn käytöstä kansainvälisessä välimiesmenettelyssä mahdollisesti aiheutuvia ongelmia ja kiistoja Itävallan sääntelyn näkökulmasta.

Tekoälyn käyttöönotto ja käyttö kansainvälisessä välimiesmenettelyssä

Tekoälyn merkittävä harppaus suosiossa on johtanut tällaisten teknologioiden käyttöönottoon kansainvälisessä välimiesmenettelyssä ja pyrkimykseen luokitella ja ymmärtää tällaisen symbioosin rajoja, hyötyjä ja mahdollisia riskejä.
Seuraava luokittelu tekoälyn käytöstä kansainvälisessä välimiesmenettelyssä on huomionarvoinen:

• tapauksen tai päätöksen ennustaminen;

• välityslausekkeen tai välityssopimuksen laatiminen;

• välimiehen tai välimiesten valinta;

• oikeudellisten asiakirjojen ja välitystuomioiden laatiminen;

• asiakirjojen tarkastelu ja tietojen analysointi^[2].

Luettelo ei todellakaan ole tyhjentävä, koska osapuolet ovat kansainvälisessä välimiesmenettelyssä huomattavan itsenäisiä ja koska tekoäly on ainutlaatuista, sillä se pystyy ratkaisemaan (vaikkakaan ei virheettömästi) täysin erilaisia tehtäviä. Tekoäly voi esimerkiksi myös kääntää valtavan määrän asiakirjoja eri kielille, kun otetaan huomioon riita-asioiden kansainvälisyys välimiesmenettelyssä^[3], tai välimieslaitokset voivat käyttää tekoälyä tapausten hallinnointiin^[4].

Toinen lähestymistapa tekoälyn käytön luokitteluun kansainvälisessä välimiesmenettelyssä näkyy Silicon Valley Arbitration and Mediation Centerin (jäljempänä SVAMC) suuntaviivoissa, jotka on jaettu kolmeen osaan tekoälyä käyttävien toimijoiden mukaan:

• Suuntaviivat kaikille välimiesmenettelyjen osallistujille;

• Ohjeet osapuolille ja osapuolten edustajille;

• Ohjeet välimiehille.^[5]

Nämä suuntaviivat ovat erityisen tärkeät, koska ne ovat ensimmäinen yritys kansainvälisten standardien täydentävällä tasolla panna täytäntöön ja säännellä tekoälyn käyttöä kansainvälisissä välimiesmenettelyissä ottaen huomioon kansainvälisen välimiesmenettelyn kulmakiviä, kuten luottamuksellisuus, pakottavat oikeussäännöt, asianmukainen oikeudenkäynti, se, etteivät välimiehet siirrä päätöksentekovastuuta, jne.

Edellä mainittu tekoälyn käytön suosio kansainvälisessä välimiesmenettelyssä on lisäksi osoitettu useissa viimeaikaisissa tutkimuksissa:

• BCLP Annual Arbitration Survey 2023 on the use of Artificial Intelligence in International Arbitration -tutkimuksen mukaan 90 prosenttia vastaajista oli tietoinen siitä, että on olemassa tekoälytyökaluja, joilla voidaan suorittaa erilaisia tehtäviä kansainvälisessä välimiesmenettelyssä^[6 ].

• ICCA:n kongressin tekoälypaneelia varten tehdyssä välimiesoikeuslaitosten kyselyssä todettiin, että 11:stä vastanneesta laitoksesta neljä ilmoitti ottaneensa tekoälyn käyttöön jossakin muodossa, ja kaikki vastanneet laitokset totesivat, että ne tunnistavat tekoälyn potentiaalin ja harkitsevat, ottaisivatko ne sen käyttöön ja miten ne ottaisivat sen käyttöön tulevaisuudessa^[7].

Näin ollen toimivaltaiset viranomaiset sääntelevät väistämättä mitä tahansa ilmiötä, joka saavuttaa tällaisen suosion, vaikka siihen liittyy ilmeisiä riskejä (niitä käsitellään myöhemmin tässä artikkelissa) ja josta on suurta hyötyä yhteiskunnalle ja sen käyttäjille.

Tekoälyn sääntely välimiesmenettelyssä EU:ssa ja Itävallassa

EU:n tekoälylaki

EU:n tekoälylaki, joka on merkittävä paitsi soveltamisalaltaan ja laajuudeltaan myös vaikutukseltaan tekoälyn tulevaan kohtaloon, ei ole ohittanut kysymystä tekoälyn käyttöönotosta vaihtoehtoisessa riidanratkaisussa. EU:n tekoälylain kulmakivi on "riskiperusteinen lähestymistapa", jonka mukaan tekoälyjärjestelmien käyttö jaetaan luokkiin, jotka vastaavat sitä riskin määrää, jonka tekoälyjärjestelmä voi aiheuttaa kansanterveydelle, turvallisuudelle, yleiselle turvallisuudelle, perusoikeuksille tai koko yhteiskunnalle.

EU:n tekoälylain johdanto-osan 61 kappaleen mukaan mahdollisten ennakkoluulojen, virheiden ja läpinäkymättömyyden aiheuttamien riskien käsittelemiseksi on aiheellista luokitella korkean riskin tekoälyjärjestelmiksi sellaiset tekoälyjärjestelmät, joita oikeusviranomainen tai sen puolesta toimiva oikeusviranomainen aikoo käyttää avustamaan oikeusviranomaisia tosiseikkojen ja lain tutkimisessa ja tulkinnassa sekä lain soveltamisessa konkreettisiin tosiseikkoihin. Tekoälyjärjestelmiä, joita vaihtoehtoiset riidanratkaisuelimet aikovat käyttää näihin tarkoituksiin, olisi myös pidettävä riskialttiina silloin, kun vaihtoehtoisen riidanratkaisumenettelyn tulokset tuottavat oikeudellisia vaikutuksia osapuolille. Tekoälytyökalujen käyttö voi tukea tuomareiden päätöksentekovaltaa tai oikeudellista riippumattomuutta, mutta sen ei pitäisi korvata sitä: lopullisen päätöksenteon on säilyttävä ihmislähtöisenä toimintana. Tekoälyjärjestelmien luokittelua korkean riskin järjestelmiksi ei kuitenkaan pitäisi ulottaa koskemaan tekoälyjärjestelmiä, jotka on tarkoitettu pelkästään hallinnollisiin aputoimintoihin, jotka eivät vaikuta varsinaiseen oikeudenkäyttöön yksittäisissä tapauksissa, kuten oikeudellisten päätösten, asiakirjojen tai tietojen anonymisointiin tai pseudonymisointiin, henkilöstön väliseen viestintään tai hallinnollisiin tehtäviin.

Johdanto-osan 61 kappaleen sanamuoto, kuten "vaihtoehtoiset riidanratkaisuelimet", viittaa todennäköisesti välimiehiin kansainvälisessä välimiesmenettelyssä. Samankaltainen kanta on ilmaistu kansainvälisessä välimiesmenettely-yhteisössä^[8].

Näin ollen välimiesten tekoälyn käyttöä tosiseikkojen ja lain tutkimisessa ja tulkinnassa sekä lain soveltamisessa konkreettisiin tosiseikkoihin silloin, kun vaihtoehtoisen riidanratkaisumenettelyn tuloksilla on oikeudellisia vaikutuksia osapuolille, voitaisiin pitää EU:n tekoälylain 6 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuna korkean riskin järjestelmän käyttönä, koska johdanto-osan 61 kappaleessa ja liitteessä III olevan 8 kohdan a alakohdassa viitataan vaihtoehtoiseen riidanratkaisumenettelyyn.

Jos välimiehet käyttävät tekoälyä välimiesmenettelyissä, se saattaa näin ollen merkitä EU:n tekoälylain 26 artiklan mukaisia velvoitteita ja jopa EU:n tekoälylain 99 artiklan mukaisia seuraamuksia riskialttiiden toimintojen käyttöönottajille, jos niitä ei noudateta.

On kuitenkin todettava, että EU:n tekoälylain soveltamiskäytäntö on vielä kaukana EU:n tekoälylain 113 artiklassa esitettyjen siirtymäaikojen vuoksi, ja nämä näkökohdat ovat tässä vaiheessa vain teoreettisia.

Itävallan kansallinen lainsäädäntö ja VIAC:n kehitys

Kun Itävallan välimiesmenettelylakia, joka sisältyy Itävallan siviiliprosessilain 577-618 §:ään, viimeksi päivitettiin vuonna 2013, tekoälyjärjestelmillä tuskin oli niin merkittävä asema kuin nykyään. Tämä ei kuitenkaan estä arvioimasta Itävallan välimiesmenettelylain nykyisiä säännöksiä niiden mahdollisen vastaavuuden kannalta tekoälyjärjestelmien kanssa.

Välimiesmenettelylain 586 §:n 1 momentin mukaan osapuolet voivat vapaasti sopia välimiesten lukumäärästä. Jos osapuolet ovat kuitenkin sopineet parillisesta määrästä välimiehiä, näiden on nimettävä vielä yksi henkilö (korostus lisätty) puheenjohtajaksi. Lisäksi ACCP-sopimuksen 588 §:n 1 momentin mukaan, kun henkilö (korostus lisätty) aikoo toimia välimiehenä, hänen (korostus lisätty) on ilmoitettava kaikista olosuhteista, jotka saattavat antaa aihetta epäillä hänen puolueettomuuttaan tai riippumattomuuttaan tai jotka ovat ristiriidassa osapuolten sopimuksen kanssa.

Edellä mainittu sanamuoto osoittaa kohtuudella, että tekoälyjärjestelmän nimittämistä välimieheksi pidettäisiin todennäköisesti Itävallan välimiesmenettelylakia rikkovana, koska "persoonallisuus"-kriteeri ei täytyisi tällaisessa tapauksessa.

Samoin Wienin kansainvälisen välimieskeskuksen, jäljempänä 'VIAC', välimiesmenettelysäännöt, jäljempänä 'Wienin säännöt', sulkevat implisiittisesti pois tekoälyjärjestelmien nimittämisen välimiehiksi. Wienin sääntöjen 6 artiklan 2 kohdan mukaan siltä osin kuin Wienin säännöissä käytetyillä termeillä viitataan luonnollisiin henkilöihin (korostus lisätty), valittua muotoa sovelletaan kaikkiin sukupuoliin. Wienin sääntöjen 16 artiklan 1 kohdassa viitataan vastaavasti "henkilöihin", kun on kyse osapuolten oikeudesta nimetä välimiehiä.

Näin ollen, huolimatta mahdollisista näkökohdista, jotka koskevat osapuolten laajaa autonomiaa kansainvälisessä välimiesmenettelyssä, tekoälyjärjestelmän nimittäminen välimieheksi olisi ACCP-sopimuksen vastaista eikä sitä voitaisi hyväksyä Wienin sääntöjen nojalla. Nämä näkökohdat käyvät ilmi EU:n tekoälylain johdanto-osan 61 kappaleesta, jossa todetaan seuraavaa: "tekoälytyökalujen käyttö voi tukea tuomareiden päätöksentekovaltaa tai oikeudellista riippumattomuutta, mutta sen ei pitäisi korvata sitä: lopullisen päätöksenteon on pysyttävä ihmislähtöisenä toimintana."

Samalla on huomattava, että VIAC käyttää aktiivisesti sähköistä teknologiaa tukivälineenä, ja se on otettu huomioon Wienin säännöissä:

• Wienin sääntöjen 12 artiklan mukaan kanteet ja todistusaineisto on toimitettava sähköisesti, ja sihteeristön on vastaanotettava kaikki välimiesoikeuden ja osapuolten väliset kirjalliset viestit sähköisessä muodossa;

• Wienin sääntöjen 30 artiklan 1 kohdan mukaan välimiesoikeus voi asianosaisten näkemykset ja tapauksen erityisolosuhteet asianmukaisesti huomioon ottaen päättää järjestää suullisen käsittelyn henkilökohtaisesti tai muulla tavoin;

• Wienin sääntöjen 36 artiklan 5 kohdan mukaan sihteeristö voi lähettää jäljennöksen tuomiosta sähköisessä muodossa.

Lisäksi VIAC otti vuonna 2021 käyttöön VIAC-portaalin - verkossa toimivan asianhallinta-alustan, jonka tarkoituksena on VIAC:n, osapuolten ja välimiesten tai muiden puolueettomien kolmansien osapuolten välinen viestintä ja asiakirjojen vaihto kaikenlaisten VIAC-menettelyjen aikana^[9].[10] Vielä tarkemmin sanottuna VIAC otti vuonna 2022 käyttöön uuden aloitteen nimeltä "Legal Tech Think Tank", jonka tavoitteena oli kerätä asiantuntemusta ja tietoa oikeudellisen teknologian, kryptovaluutan, lohkoketjujen ja keinotekoisen tekoälyn vaikutuksesta vaihtoehtoiseen riidanratkaisumaisemaan^[10].

Lisäksi Itävallan korkein oikeus (Oberster Gerichtshof, jäljempänä OGH) antoi päätöksen (asia nro 4Ob77/23m) siitä, onko tarkoituksenmukaista käyttää tekoälyjärjestelmiä yhdistämään yrityksiä (enimmäkseen pk-yrityksiä, joilla ei ole omia oikeudellisia osastoja) niiden tarvitsemiin sovitettuihin lakimiehiin tapauskysymysten ja käytäntöjen alojen mukaan^[11].[11] Tämä tekoälyjärjestelmä pystyi myös tarjoamaan sovitetuille lakimiehille oikeudellisia tutkimuksia ja mahdollisia ratkaisuja, mutta lakimiehet eivät olleet sidottuja näihin tekoälyn neuvoihin. Tekoälyn löytämä asianajaja puolestaan laskutti asiakasta palvelun suorittamisen jälkeen, josta järjestelmä pidätti 25 prosenttia. Itävallan asianajajaliitto nosti kanteen järjestelmän käytön kieltämiseksi useilla perusteilla, kuten luottamuksellisuus, epäterve kilpailu ja yleinen kielto, jonka mukaan muut kuin asianajajat eivät saa tarjota oikeudellisia palveluja. Itävallan korkein oikeus oli eri mieltä Itävallan asianajajien kannan kanssa eikä kieltänyt kuvattuja toimintoja sisältävän tekoälyjärjestelmän käyttöä. Se totesi kuitenkin, että tekoälyjärjestelmän määräämää maksua ei voida hyväksyä.

Vaikka tapaus ei liittynytkään suoraan kansainväliseen välimiesmenettelyyn, Itävallan korkeimman oikeuden päätös osoittaa, miten laajasti tekoäly on otettu mukaan oikeusalalle. Samalla tällainen malli voisi toteutua, kun osapuolet etsivät ja valitsevat välimiehiä riitoihinsa.
Nämä kehityssuuntaukset, aloitteet ja oikeuskäytäntö osoittavat, että suuntaus käyttää tekoälyä välimiesmenettelyssä apuvälineenä ei ole huomaamatta Itävallassa, ja sitä toteutetaan ja tutkitaan aktiivisesti, myös VIAC-tasolla.

Riskit ja huolenaiheet

Kun analysoidaan kokemuksia tekoälyn käytöstä kansainvälisessä välimiesmenettelyssä, on tarpeen mainita sen käyttöön liittyvät riskit.

Ensimmäinen riski on tekoälyjärjestelmien niin sanottu "hallusinaatio"^[12]. Koska tekoälyjärjestelmät on konfiguroitu vastaamaan, jos ei kaikkiin, niin ainakin moniin käyttäjän tiedusteluihin varsin rajoitetussa ajassa, on toisinaan tapauksia, joissa tietojen puuttuessa (esimerkiksi jos ne ovat luottamuksellisia) tekoäly tuottaa sujuvalta kuulostavan vastauksen, joka on kokonaan tai osittain fiktiota. Tämä ongelma on hyvin mahdollinen, sillä joissakin tapauksissa kansalliset tuomioistuimet ovat jo käsitelleet tilanteita, joissa osapuolet ovat vedonneet tekoälyn tuottamaan olemattomaan oikeuskäytäntöön.^[13 ] Tämä tapaus havainnollistaa, että lakimiesten tai välimiesten on tarpeen tarkistaa tekoälyjärjestelmien tulokset kahdesti, sillä ne ovat vielä kaukana täydellisestä.

Toinen riski on tekoälyn tahaton puolueellisuus, joka voi toistua siinä yhteydessä, kun tekoäly yrittää analysoida tietoja välimiesmenettelyssä tai oikeudessa vallitsevista suuntauksista. Tämä ongelma on erityisen merkityksellinen kansainvälisessä välimiesmenettelyssä, koska luottamuksellisuus on kansainvälisen välimiesmenettelyn kulmakivi, ja tiedot, joita tekoäly tarvitsee oikean johtopäätöksen tekemiseksi, eivät ehkä yksinkertaisesti ole saatavilla luottamuksellisuuden vuoksi. Lisäksi SVAMC:n suuntaviivoissa käsitelty tekoälyn puolueellisuuden ongelma liittyy henkilöiden etsimiseen ja nimittämiseen välimiehiksi, asiantuntijoiksi, neuvonantajiksi tai muihin välimiesmenettelyihin liittyviin tehtäviin^[14].

Kolmas ongelma koskee kaikenlaisia todisteita kansainvälisissä välimiesmenettelyissä, koska tekoälyjärjestelmät ovat kehittyneet luomaan väärennöksiä asiakirjoista, ääni-, valokuva- ja videosisällöstä. Alkuperäisten todisteiden ja tekoälyn luomien väärennösten välisiä eroja on joskus vaikea erottaa toisistaan. Tältä osin olisi tuettava SVAMC:n suuntaviivoissa esitettyä aloitetta, joka koskee välimiesoikeuden oikeutta määrätä osapuolelle seuraamuksia millä tahansa toimenpiteillä, jotka ovat käytettävissä sovellettavan lain ja sovellettavien välimiesmenettelysääntöjen tai lex arbitrin nojalla (kuten esimerkiksi todisteen poistaminen pöytäkirjasta tai sen katsominen tutkimatta jätetyksi)^[15].

Neljäs riski luottamuksellisuuden loukkaamisesta liittyy aina tekoälyjärjestelmien käyttöön, myös kansainvälisessä välimiesmenettelyssä, jossa yksityisyyden suojaan liittyvä kysymys on erityisen akuutti. Koska oletetaan, että missä tahansa tekoälyjärjestelmässä voi milloin tahansa tapahtua häiriö ja vuotaa yksityisiä tietoja, välimiesten, asianosaisten edustajien ja välimieslaitosten olisi oltava erityisen varovaisia luottamuksellisten tietojen siirtämisessä tekoälyn käsiteltäväksi.

Luottamuksellisuuden merkitys kansainvälisessä välimiesmenettelyssä tekoälytyökalujen käytön näkökulmasta tuodaan esiin myös American Arbitration Association-International Centre for Dispute Resolution -järjestön (jäljempänä 'AAA-ICDR') laatimissa periaatteissa, jotka tukevat tekoälyn käyttöä vaihtoehtoisessa riidanratkaisussa: "Arkaluonteisten tietojen suojaaminen on ratkaisevan tärkeää vaihtoehtoisessa riidanratkaisussa, kuten liike-elämässä ja oikeudessa. Tekoälyn integrointi ei saisi vaarantaa tätä periaatetta. Luottamuksellisten tietojen luvattoman käytön, vuotamisen tai väärinkäytön estäminen on olennaisen tärkeää. Erityistä varovaisuutta tarvitaan suurten tietokokonaisuuksien, vaikeaselkoisten koneoppimismallien ja epävarmojen tietoprotokollien osalta."^[16].

On ilmeistä, että kun kaksi laajamittaista ilmiötä, kuten tekoäly ja kansainvälinen välimiesmenettely, törmäävät toisiinsa, edellä mainittu luettelo niiden symbioosiin liittyvistä riskeistä ja haasteista ei ole tyhjentävä ja voi muuttua ajan mittaan, mutta esitetyt ongelmat ovat jo nyt ratkaisevan tärkeitä kansainväliselle välimiesmenettely-yhteisölle.

Päätelmät

Lyhyesti sanottuna tekoälyn käyttö kansainvälisessä välimiesmenettelyssä kasvaa räjähdysmäisesti. Tekoälyjärjestelmien käyttöönotto välimiesten, osapuolten edustajien ja välimieslaitosten toimesta herättää monia lainsäädännöllisiä ja eettisiä kysymyksiä, joihin kansainvälisen välimiesyhteisön, kansainvälisten järjestöjen ja toimivaltaisten kansallisten viranomaisten on vielä löydettävä vastaukset. Tässä vaiheessa tekoälyjärjestelmät nähdään kansainvälisessä välimiesmenettelyssä vain nopeina ja usein tehokkaina, mutta edelleen apuvälineinä, jotka eivät voi korvata tai syrjäyttää välimiehiä, osapuolten edustajia tai välimieslaitoksia.

Itävallan esimerkin perusteella voidaan todeta, että VIAC kiinnittää tekoälyyn asianmukaista huomiota. Kun otetaan huomioon, että Itävallan korkein oikeus (OGH) on jo puhunut tekoälystä (vaikkakaan ei välimiesmenettelyn yhteydessä), tekoälyn käyttöä välimiesmenettelyssä kehitetään edelleen paitsi EU:n lainsäädännön tai Itävallan kansallisen lainsäädännön tasolla myös Itävallan oikeuskäytännössä.

Resurssit

1. Asetus (EU) 2024/1689, annettu 13 päivänä kesäkuuta 2024, tekoälyä koskevien yhdenmukaistettujen sääntöjen vahvistamisesta ja asetusten (EY) N:o 300/2008, (EU) N:o 167/2013, (EU) N:o 168/2013, (EU) 2018/858, (EU) 2018/1139 ja (EU) 2019/2144 sekä direktiivien 2014/90/EU, (EU) 2016/797 ja (EU) 2020/1828 muuttamisesta (tekoälylaki) - ETA:n kannalta merkityksellinen teksti. Katso tästä: https://eur-lex.europa.eu/eli/reg/2024/1689/oj.
2. Yksityiskohtaisempi arvio tekoälyn mahdollisista sovelluksista välimiesmenettelyssä, ks. Shih, Sean ja Chang, Chin-Ru, The Application of AI in Arbitration: How Far Away are we are from AI Arbitrators? (31. toukokuuta 2024). Contemporary Asia Arbitration Journal, Vol. 17, No. 1, s. 69-90. Saatavilla SSRN :ssä: https://ssrn.com/abstract=4849614.
3. Ks. 5.2. of ICC Arbitration and ADR Commission Report on Leveraging Technology for Fair, Effective and Efficient International Arbitration Proceedings Saatavilla osoitteessa: https: //iccwbo.org/news-publications/arbitration-adr-rules-and-tools/icc-arbitration-and-adr-commission-report-on-leveraging-technology-for-fair-effective-and-efficient-international-arbitration-proceedings/.
4. Yksityiskohtaisempi arvio tekoälyn mahdollisesta käytöstä asianhallinnassa välimiesmenettelyssä, ks. Ahmet Cemil Yıldırım, The use of technology in case management in international investment arbitration: a realistic approach, Arbitration International, Volume 40, Issue 2, June 2024, s. 233-250, Saatavilla osoitteessa: https: //doi.org/10.1093/arbint/aiae010.
5. Ks. SVAMC Guidelines on the Use of Artificial Intelligence in Arbitration 1. painos 2024 Saatavilla osoitteessa: https: //svamc.org/svamc-publishes-guidelines-on-the-use-of-artificial-intelligence-in-arbitration/.
6. Ks. BCLP Arbitration Survey 2023 tekoälyn käytöstä kansainvälisessä välimiesmenettelyssä, saatavilla osoitteessa: https: //www.bclplaw.com/en-US/events-insights-news/bclp-arbitration-survey-2023.html.
7. Ks. Maxim Osadchiy & Erika Santini, Are Arbitral Institutions Using Artificial Intelligence? The State of Play in Adopting AI, KLUWER ARB. BLOG (8. toukokuuta 2024), Saatavilla osoitteessa: https: //arbitrationblog.kluwerarbitration.com/2024/05/08/are-arbitral-institutions-using-artificial-intelligence-the-state-of-play-in-adopting-ai/.
8. Ks. Maxi Scherer, We Need to Talk About ... the EU AI Act!, KLUWER ARB. BLOG (27. toukokuuta 2024), Saatavilla osoitteessa: https: //arbitrationblog.kluwerarbitration.com/2024/05/27/we-need-to-talk-about-the-eu-ai-act/.
9. Lisätietoja: https: //viac.eu/en/arbitration/viac-portal
10. Katso lisätietoja: https: //viac.eu/en/news/viac-getting-tech-savvy-viac-launches-legal-tech-think-tank
11. Itävallan korkein oikeus 4Ob77/23m, 27. kesäkuuta 2023, Saatavilla osoitteessa: https: //www.ris.bka.gv.at/Dokument.wxe?Abfrage=Justiz&Dokumentnummer=JJT_20230627_OGH0002_0040OB00077_23M0000_000&Suchworte=RS0079640.
12. Ks. SVAMC:n suuntaviivat tekoälyn käytöstä välimiesmenettelyssä, s. 16.
13. Mata v. Avianca, Inc. 678 F. Supp. 3d 443 (S.D.N.Y. 2023) Saatavilla osoitteessa: https: //casetext.com/case/mata-v-avianca-inc-3.
14. Ks. SVAMC:n suuntaviivat tekoälyn käytöstä välimiesmenettelyssä, s. 16.
15. Ibid. s.19.
16. Principles Supporting the Use of AI in Alternative Dispute Resolution, American Arbitration Association (marraskuu 2023) Saatavilla osoitteessa: https: //go.adr.org/rs/294-SFS-516/images/Principles%20Supporting%20the%20Use%20of%20AI%20in%20Alternative%20Dispute%20Resolution.pdf.