Itävalta: Itävallan korkein oikeus, oikeusprosessi ja COVID-19: Virtuaalisen välimieskäsittelyn järjestäminen osapuolten vastalauseiden yli.
Kirjoittaja: Sharon Schmidt
23.07.2020 annetussa käänteentekevässä päätöksessä,1 Itävallan korkein oikeus (Oberster Gerichtshof, OGH) katsoi, että välimiesmenettelyn kuuleminen voidaan järjestää sähköisesti videokonferenssin avulla osapuolten vastustuksesta huolimatta. Tuomioistuin katsoi, että välimiesmenettelyn etäkuulemiset ovat sallittuja riitauttamismenettelyn yhteydessä edellyttäen, että ne eivät loukkaa asianmukaisen oikeudenkäynnin periaatteita, jotka muutoin antaisivat aihetta tuomioistuimen oikeutettuun riitauttamiseen.
Tapaus on merkittävä useista syistä. Ensinnäkin se on ensimmäinen kansallisen korkeimman oikeuden päätös, jossa tutkitaan videoneuvottelujen etäkäsittelyn hyväksyttävyyttä ilman osapuolen suostumusta. Lisäksi siinä annetaan käytännön ohjeita menettelyllisistä kysymyksistä ja käsitellään huolenaiheita, jotka liittyvät todistajien manipuloinnin tehokkaaseen ehkäisemiseen todisteiden etäkäsittelyn aikana.
Faktat
Käsiteltävänä oleva asia koskee vastaajien esittämiä väitteitä Wienissä järjestetyssä välimiesmenettelyssä, jota hallinnoi Wienin kansainvälinen välimieskeskus (VIAC). Sen jälkeen, kun vastaajat olivat menestyksettä riitauttaneet välimiesoikeuden päätöksen järjestää todisteellinen kuuleminen videokonferenssin välityksellä, asia saatettiin OGH:n käsiteltäväksi.
Vaatimus perustuu maaliskuussa pidetyssä asian käsittelyä koskevassa konferenssissa käytyihin keskusteluihin, joissa osapuolet ottivat eriäviä kantoja siitä, pitäisikö kuuleminen järjestää.2 etäältä, kun otetaan huomioon COVID-19-epidemian aiheuttamat liikkuvuusrajoitukset. Tuomioistuin päätti 08.04.2020, että kuulemiset järjestetään videokonferenssin välityksellä ja että ne jatkuvat aikataulun mukaisesti klo 15.00 Keski-Euroopan normaaliaikaa.
Vastaajat riitauttivat tämän päätöksen menettelyvirheen perusteella ja väittivät, että tuomioistuimen menettely oli puolueellista, mikä johti epäoikeudenmukaiseen ja epätasa-arvoiseen kohteluun.
OGH hylkäsi vastaajien väitteet ja katsoi, että jotta hakemus olisi menestyksekäs, väitetyn virheellisen menettelyn on muodostettava osapuolelle vakavia tai pysyviä (haitta)etuja. Tuomioistuin korosti lisäksi, että Itävallan välimiesmenettelylainsäädäntö ei yleensä kiellä kuulemisten järjestämistä etänä, ja vahvisti, että tuomioistuimilla on laaja harkintavalta tällaisten menettelyjen toteuttamis- ja järjestämistapojen osalta.
Vastaajien huomautukset
Vastaajat väittivät, että tuomioistuimen päätös videokokouskuulemisesta rikkoi perustavanlaatuisia menettelyllisiä periaatteita, nimittäin oikeutta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin ja oikeutta tulla kuulluksi. Tarkemmin sanottuna väitettiin, että
- Vastaajille ei annettu riittävää ilmoitusta kuulemispäivästä, koska päätös sen lykkäämisestä annettiin kolme päivää aikaisemmin, joten aikaa riittävään valmistautumiseen ei jäänyt riittävästi;
- Osapuolia ei kohdeltu tasapuolisesti, koska vastaajien asianajaja ja yksi todistajista asuivat Los Angelesissa (CA), jolloin kuuleminen alkoi kello 6.00 Tyynenmeren aikaa (verrattuna kello 15.00 Wienin paikallista aikaa).
- Oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä ei voitu taata, koska riittäviä toimenpiteitä ei ollut toteutettu:
- Todistajien manipuloinnin estäminen (WebEx-ohjelmiston käyttö, jonka avulla viestejä voidaan vastaanottaa huomaamatta chat-toiminnon kautta);
- Tarkista, mitä asiakirjoja todistajilla on käytettävissään;
- Varmista, että muita henkilöitä ei ole läsnä todistajahuoneessa.
OGH:n päätös
Päätöksessään OGH käsitteli kolmea eri asiaa:
- Välimiesten haastamista koskeva standardi;
- Tuomioistuimen päätösten laillisuus olla lykkäämättä istuntoa;
- Epäoikeudenmukainen ja epätasa-arvoinen kohtelu:
- Aikavyöhykkeiden erot;
- Todistajan manipulointi.
Ensimmäisen kysymyksen osalta OGH katsoi, että välimiesten vastustaminen onnistuu vain, jos kyseessä olevat olosuhteet antavat aihetta perusteltuihin epäilyihin heidän puolueettomuudestaan tai riippumattomuudestaan. Tätä vaatimusta sovellettaisiin myös menettelyyn, joka ei vastaa osapuolten etukäteen yhteisesti määrittelemiä vaatimuksia. Välimiesten menettelyä koskevia sääntöjenvastaisuuksia, puutteita tai virheitä ei siis pidettäisi epäasianmukaisina eikä niitä voitaisi perustellusti kyseenalaistaa. Sen sijaan osapuolten on osoitettava, että kyseinen menettely on johtanut osapuolen vahingolliseen tai etuoikeutettuun kohteluun.
Mitä tulee tuomioistuimen päätökseen järjestää kuuleminen etänä videokonferenssin avulla, OGH korosti seuraavaa:
- Videokonferenssitekniikkaa on käytetty laajalti sekä valtion tuomioistuimissa että välimiesmenettelyissä. COVID-19-pandemian puhjettua sitä on pidetty tehokkaana välineenä, jonka avulla voidaan ylläpitää tuomioistuinten toimintaa kansallisista turvallisuustoimenpiteistä ja matkustusrajoituksista huolimatta.
- Lykkäyspyynnöt edellyttävät tuomioistuimen hyväksyntää, eikä niitä välttämättä hyväksytä. Osapuolten on otettava huomioon mahdollisuus, että heidän hakemuksensa hylätään. Tässä tapauksessa vastaajille ilmoitettiin kuulemisesta asianmukaisesti, nimittäin silloin, kun kuulemispäivä ilmoitettiin (15.1.2020), eikä päivänä, jona tuomioistuin ilmoitti päätöksestään olla lykkäämättä kuulemista (8.4.2020).
- Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 artiklaa ei ollut rikottu videoneuvottelutekniikan käytöllä. COVID-19-pandemiaa ja tuomioistuinten toiminnan lähestyvää pysähtymistä silmällä pitäen se on osoittautunut tehokkaaksi keinoksi varmistaa oikeussuojan saatavuus ja oikeus tulla kuulluksi.
Kolmannen haasteen osalta OGH myönsi, että aikavyöhyke-eron vuoksi kuulemistilaisuus ajoittuisi joidenkin osallistujien osalta säännöllisen työajan ulkopuolelle. Koska välimiesmenettelysopimusta oli kuitenkin tarkoitus hallinnoida VIAC:n toimesta, osapuolet hyväksyivät implisiittisesti maantieteellisestä etäisyydestä mahdollisesti aiheutuvat haitat. Lopuksi OGH lisäsi, että virtuaalisen menettelyn aikainen aloitus ei voinut korvata taakkaa, joka aiheutuisi kansainvälisestä matkustamisesta, jota henkilökohtainen kuuleminen edellyttäisi.
Vastauksena vastaajien huoleen videokonferenssien väärinkäytöstä todistajien kuulemisen aikana OGH totesi, että todistajien kiusaamisen riski on yhtä suuri kuin henkilökohtaisissa kuulemisissa. Vastoin esitettyjä haasteita tuomioistuin ehdotti tapoja, joilla teknologian käyttö voi tarjota suojaavia mekanismeja, jotka voivat ylittää perinteisten fyysisten oikeudenkäyntien aikana käytettävissä olevat mekanismit. Näitä ovat mm:
- Todistajan kuulemisen aikana annettujen todisteiden kirjaaminen;
- Mahdollisuus tarkkailla kuulusteltavaa henkilöä tarkasti edestäpäin;
- Mahdollisuus pyytää todistajia katsomaan suoraan kameraan ja käsien on oltava näkyvissä näytöllä koko kuulustelun ajan (heikentää riskiä, että viestejä luetaan chat-toiminnon kautta);
- Näytetään huone, jossa todistaja istuu, jotta voidaan varmistaa, etteivät kolmannet osapuolet voi vaikuttaa häneen.
Kommentti
OGH:n päätös muodostaa ennakkotapauksen käsiteltäessä kysymystä siitä, onko ja miten välimiesmenettelyjä järjestettävä etävälitysmenettelyn yhteydessä. Tuomioistuimen perustelut ja käytännön ohjeet ovat erityisen tärkeitä poikkeuksellisten olosuhteiden vallitessa, kuten COVID-19-pandemian aikana, mutta ne ovat todennäköisesti myös hyödyllinen viitekehys, jonka avulla voidaan varmistaa, että oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin periaatteita noudatetaan ja että oikeussuojan tehokas saatavuus voidaan taata myös tulevaisuudessa.
Alaviitteet
1 Docket 18 ONc 3/20s.
2 Alkuperäinen kuulemispäivä oli 08.04.2020, mutta se siirrettiin 15.04.2020.
Tämän artikkelin sisältö on tarkoitettu yleiseksi oppaaksi aiheesta. Omiin erityisiin olosuhteisiisi liittyvissä kysymyksissä olisi pyydettävä asiantuntija-apua.