Lait ja toimielimet

1. Välimiesmenettelyä koskevat monenväliset yleissopimukset

Onko maasi ulkomaisten välitystuomioiden tunnustamista ja täytäntöönpanoa koskevan New Yorkin yleissopimuksen sopimusvaltio? Mistä lähtien yleissopimus on ollut voimassa? Onko yleissopimuksen I, X ja XI artiklan mukaisia julistuksia tai ilmoituksia tehty? Minkä muiden kansainväliseen kauppa- ja investointivälimiesmenettelyyn liittyvien monenvälisten yleissopimusten sopimuspuolena maanne on?

Itävalta on ratifioinut seuraavat välimiesmenettelyä koskevat monenväliset yleissopimukset: New Yorkin yleissopimus, 31. heinäkuuta 1961 (Itävalta on tehnyt I artiklan 3 kohdan mukaisen ilmoituksen, jonka mukaan se tunnustaa ja panee täytäntöön ainoastaan tämän yleissopimuksen muissa sopimusvaltioissa annetut tuomiot); välimieslausekkeita koskeva pöytäkirja, Geneve, 13. maaliskuuta 1928; yleissopimus ulkomaisten välitystuomioiden täytäntöönpanosta, Geneve, 18. lokakuuta 1930; eurooppalainen yleissopimus kansainvälisestä kaupallisesta välimiesmenettelystä (ja sopimus sen soveltamisesta), 4. kesäkuuta 1964; ja yleissopimus investointiriitojen ratkaisemisesta, 24. kesäkuuta 1971.

2. Kahdenväliset investointisopimukset

Onko muiden maiden kanssa tehty kahdenvälisiä investointisopimuksia?

Itävalta on allekirjoittanut 65 kahdenvälistä investointisopimusta, joista 60 on ratifioitu, nimittäin Albanian, Algerian, Argentiinan, Armenian, Azerbaidžanin, Bangladeshin, Valko-Venäjän, Belizen, Bolivian, Bosnian, Bulgarian, Kap Verden, Chilen, Kiinan, Kroatian, Kuuban, Tšekin tasavallan, Egyptin, Viron, Virosta, Etiopian, Georgian, Hongkongin, Unkarin, Intian, Iranin ja Jordanian kanssa, Kuwait, Latvia, Libanon, Libya, Liettua, Makedonia, Malesia, Malta, Meksiko, Moldova, Mongolia, Marokko, Oman, Paraguay, Filippiinit, Puola, Puola, Romania, Saudi-Arabia, Serbia, Etelä-Afrikka, Etelä-Afrikka, Etelä-Afrikka, Etelä-Afrikka, Slovakia, Slovenia, Etelä-Korea, Tadžikistan, Tunisia, Turkki, Ukraina, Uzbekistan, Yhdistyneet arabiemiirikunnat, Uzbekistan, Vietnam ja Jemen.

Itävalta on osapuolena myös useissa muissa kahdenvälisissä sopimuksissa, jotka eivät ole investointisopimuksia, lähinnä naapurimaiden kanssa.

3. Kotimainen välimiesmenettelylainsäädäntö

Mitkä ovat ensisijaiset kotimaiset oikeuslähteet, jotka liittyvät kotimaisiin ja ulkomaisiin välimiesmenettelyihin sekä tuomioiden tunnustamiseen ja täytäntöönpanoon?

Itävallan välimiesmenettelylainsäädäntö sisältyy Itävallan siviiliprosessilain (CCP) 577-618 pykälään. Näissä säännöksissä säännellään sekä kotimaisia että kansainvälisiä välimiesmenettelyjä.

Ulkomaisten tuomioiden tunnustamisesta määrätään edellä mainituissa monen- ja kahdenvälisissä sopimuksissa (ks. kysymykset 1 ja 2). Täytäntöönpanomenettelystä säädetään Itävallan täytäntöönpanolaissa.

4. Kotimainen välimiesmenettely ja UNCITRAL-sopimus

Perustuuko kansallinen välimiesmenettelylainsäädäntösi UNCITRALin mallilakiin? Mitkä ovat tärkeimmät erot kansallisen välimiesmenettelylainsäädäntönne ja UNCITRALin mallilain välillä?

Kuten useimmissa maissa, laki ei vastaa UNCITRALin mallilain kaikkia näkökohtia. Tärkeimmät piirteet on kuitenkin otettu käyttöön.

Toisin kuin UNCITRALin mallilaissa, Itävallan lainsäädännössä ei tehdä eroa kotimaisten ja kansainvälisten välimiesmenettelyjen tai kaupallisten ja ei-kaupallisten välimiesmenettelyjen välillä. Sen vuoksi työ- ja kuluttaja-asioihin sovelletaan erityissääntöjä (ks. kysymys 44).

5. Pakolliset säännökset

Mitkä ovat ne pakottavat kansallisen välimiesmenettelylainsäädännön menettelysäännökset, joista osapuolet eivät saa poiketa?

Osapuolet voivat vapaasti sopia menettelysäännöistä (esimerkiksi viittaamalla erityisiin välimiesmenettelysääntöihin) CCP:n pakottavien määräysten rajoissa. Jos osapuolet eivät ole sopineet säännöistä tai laatineet omia sääntöjään, välimiesoikeuden on, jollei CCP:n pakottavista määräyksistä muuta johdu, toteutettava välimiesmenettely asianmukaiseksi katsomallaan tavalla. Itävallan välimiesmenettelyn pakollisiin sääntöihin kuuluu, että välimiesten on oltava ja pysyttävä puolueettomina ja riippumattomina. Heidän on ilmoitettava kaikista olosuhteista, jotka saattavat antaa aihetta epäillä heidän puolueettomuuttaan tai riippumattomuuttaan. Osapuolilla on oikeus tulla kohdelluksi oikeudenmukaisesti ja tasapuolisesti ja esittää asiansa. Muita pakottavia sääntöjä ovat välitystuomio, jonka on oltava kirjallinen, ja perusteet, joilla välitystuomio voidaan riitauttaa (ks. kysymys 42).

6. Aineellinen oikeus

Onko kansallisessa välimiesmenettelylainsäädännössänne jokin sääntö, joka antaa välimiesoikeudelle ohjeita siitä, mitä aineellista oikeutta on sovellettava riidan pääasiaan?

Välimiesoikeuden on sovellettava osapuolten valitsemaa aineellista oikeutta, ja jos se ei sovella sitä, sen on sovellettava sopivaksi katsomaansa lakia. Oikeudenmukaisuuteen perustuva päätös on sallittu vain, jos osapuolet ovat nimenomaisesti sopineet oikeudenmukaisesta päätöksestä (CCP 603 artikla).

7. Välimieselimet

Mitkä ovat maassanne sijaitsevat merkittävimmät välimiesoikeuslaitokset?

Wienin kansainvälinen välityskeskus (VIAC) (viac.eu) hallinnoi kansainvälisiä välimiesmenettelyjä Wienin välimiesmenettely- ja sovittelusääntöjen (2013), jotka tunnetaan paremmin nimellä Wienin säännöt, mukaisesti. Välimiesten palkkiot lasketaan riidan määrän perusteella. Välimiesmenettelyn paikkaa ja kieltä ei ole rajoitettu.

Wienin pörssin yhteydessä toimivalla Wienin raaka-ainepörssillä on oma välimiesoikeutensa ja oma suositeltu välimiesmenettelylausekkeensa.

Tietyt ammatilliset elimet ja jaostot laativat omat sääntönsä tai hallinnoivat välimiesmenettelyjä tai molempia.

Kansainvälinen kauppakamari on suoraan läsnä Itävallan kansallisen komiteansa kautta.

Välityssopimus

8. Välityskelpoisuus

Onko olemassa sellaisia riitatyyppejä, jotka eivät ole sovittelukelpoisia?

Periaatteessa mikä tahansa omistusoikeutta koskeva vaatimus on sovittelukelpoinen. Muut kuin omistusoikeudelliset vaateet ovat edelleen sovittelukelpoisia, jos laki sallii riidan ratkaisemisen osapuolten kesken.

Perheoikeudessa tai asunto-osakeyhtiön omistuksessa on joitakin poikkeuksia.

Kuluttaja- ja työoikeudelliset asiat ovat välimiesmenettelyssä ratkaistavissa vain, jos osapuolet tekevät välimiesmenettelyä koskevan sopimuksen riidan syntymisen jälkeen.

9. Vaatimukset

Mitä muodollisia ja muita vaatimuksia välimiesmenettelyä koskevalle sopimukselle on asetettu?

Välimiesmenettelysopimuksen on oltava:

• osapuolet on yksilöitävä riittävästi (niiden on oltava ainakin määritettävissä);
• riidan kohde on määriteltävä riittävän tarkasti määritellyn oikeussuhteen osalta (riidan on oltava ainakin määriteltävissä, ja se voi rajoittua tiettyihin riitoihin tai kattaa kaikki riidat);
• riittävän tarkasti määriteltävä osapuolten aikomus ratkaista riita välimiesmenettelyssä, jolloin osavaltion tuomioistuinten toimivalta on suljettu pois; ja
• sisältyä joko osapuolten allekirjoittamaan kirjalliseen asiakirjaan tai telekopioihin, sähköpostiviesteihin tai muuhun osapuolten väliseen viestintään, joka säilyttää todisteet sopimuksesta.

Selkeä viittaus yleisiin sopimusehtoihin, jotka sisältävät välimiesmenettelylausekkeen, riittää.

10. Täytäntöönpanokelpoisuus

Missä tilanteissa välityssopimus ei ole enää täytäntöönpanokelpoinen?

Välimiesmenettelyä koskevat sopimukset ja lausekkeet voidaan riitauttaa Itävallan sopimusoikeuden yleisten periaatteiden mukaisesti erityisesti virheen, vilpillisen menettelyn, pakottamisen tai oikeustoimikelpoisuuden perusteella. On kiistanalaista, onko tällainen riitauttaminen tehtävä välimiesoikeudessa vai tuomioistuimessa. Jos välityslausekkeen sisältävän sopimuksen osapuolet purkavat sopimuksensa, välityslauseketta ei enää katsota täytäntöönpanokelpoiseksi, elleivät osapuolet ole nimenomaisesti sopineet välityslausekkeen jatkamisesta. Maksukyvyttömyyden tai kuoleman sattuessa välimiesmenettelyä koskeva sopimus sitoo yleensä pesänselvittäjää tai oikeudellista seuraajaa. Välimiesmenettelyä koskeva sopimus ei ole enää täytäntöönpanokelpoinen, jos välimiesoikeus on antanut tuomion asian pääasiaa koskevissa asioissa tai jos tuomioistuin on antanut lopullisen tuomion asian pääasiaa koskevissa asioissa ja päätös kattaa kaikki asiat, joiden osalta välimiesmenettelystä on sovittu.

11. Kolmannet osapuolet - välimiesmenettelysopimus sitoo

Missä tapauksissa välimiesmenettelysopimus voi sitoa kolmansia osapuolia tai muita kuin allekirjoittajia?

Yleisperiaatteena on, että välimiesmenettelysopimus sitoo vain sen osapuolia. Itävallan tuomioistuimet ovat haluttomia sitomaan kolmansia osapuolia välityssopimukseen. Näin ollen sellaisia käsitteitä kuin yritysverhon lävistäminen, yritysryhmät ja niin edelleen ei yleensä sovelleta.

Oikeudellista seuraajaa sitoo kuitenkin se välityssopimus, jonka hänen edeltäjänsä on tehnyt. Tämä koskee myös konkurssipesän hoitajaa ja kuolleen henkilön perillistä.

12. Kolmannet osapuolet - osallistuminen

Sisältyykö kansalliseen välimiesmenettelylakiinne säännöksiä, jotka koskevat kolmansien osapuolten osallistumista välimiesmenettelyyn, kuten liittymistä tai kolmannen osapuolen ilmoittamista?

Yleensä kolmannen osapuolen liittäminen välimiesmenettelyyn edellyttää osapuolten suostumusta, joka voi olla joko nimenomainen tai hiljainen (esimerkiksi viittaus välimiesmenettelysääntöihin, joissa määrätään liittämisestä). Suostumus voidaan antaa joko silloin, kun pyyntö liittämisestä tehdään, tai itse sopimuksen aikaisemmassa vaiheessa. Itävallan lainsäädännössä kysymystä käsitellään suurelta osin sellaisen kolmannen osapuolen väliintulon yhteydessä, jolla on intressi välimiesmenettelyssä. Tässä yhteydessä väitetään, että tällaisen kolmannen osapuolen on oltava välimiesmenettelysopimuksen osapuoli tai muutoin alistuttava välimiesoikeuden toimivaltaan ja että kaikkien osapuolten, myös väliintulijan, on suostuttava väliintuloon.

Itävallan korkein oikeus on katsonut, että kolmannen osapuolen liittyminen välimiesmenettelyyn vastoin sen tahtoa tai välitystuomion sitovan vaikutuksen ulottaminen koskemaan kolmatta osapuolta rikkoo Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 artiklaa, jos kolmannelle osapuolelle ei myönnetä samoja oikeuksia kuin osapuolille (esim. oikeus tulla kuulluksi).

13. Yritysryhmät

Laajentavatko tuomioistuimet ja välimiesoikeudet teidän lainkäyttöalueellanne välimiesmenettelysopimuksen koskemaan myös allekirjoittajayhtiön emo- tai tytäryhtiöitä, jotka eivät ole allekirjoittaneet sopimusta, edellyttäen, että allekirjoittajiin kuulumaton yhtiö on jollain tavalla osallistunut riidanalaisen sopimuksen tekemiseen, täyttämiseen tai päättämiseen "konserniyhtiön" periaatteen mukaisesti?

Itävallan lainsäädännössä ei tunneta konsernioppia (ks. kysymys 11).

14. Usean osapuolen välityssopimukset

Mitkä ovat pätevän, useita osapuolia koskevan välityssopimuksen edellytykset?

Monen osapuolen välityssopimuksia voidaan tehdä samojen muotovaatimusten mukaisesti kuin välityssopimuksia (ks. kysymys 9).

Välimiesoikeuden kokoonpano

15. Välimiesten kelpoisuus

Onko olemassa rajoituksia sen suhteen, kuka voi toimia välimiehenä? Tunnustaisivatko tuomioistuimet alueellanne sopimuksessa määrätyt välimiehiä koskevat vaatimukset, jotka perustuvat kansallisuuteen, uskontoon tai sukupuoleen?

Välimiehiksi voidaan nimittää vain luonnollisia henkilöitä. Säännössä ei määrätä erityisistä pätevyysvaatimuksista, mutta osapuolet voivat sopia tällaisista vaatimuksista. Tuomarit eivät voi toimia välimiehinä ammattiaan sääntelevän lain nojalla.

16. Välimiesten nimittäminen oletusarvoisesti

Mikä on välimiesten nimeämisen oletusmenettely, jos osapuolet eivät ole sopineet asiasta etukäteen?

Tuomioistuimilla on toimivalta tehdä tarvittavat varallaolomääräykset, jos osapuolet eivät sovi muusta menettelystä ja jos:

• toinen osapuoli ei nimeä välimiestä;
• osapuolet eivät pääse yksimielisyyteen ainoasta välimiehestä; tai
• välimiehet eivät nimitä puheenjohtajaa.

17. Välimiesten haastaminen ja vaihtaminen

Millä perusteella ja miten välimies voidaan haastaa ja korvata? Keskustelkaa erityisesti siitä, millä perusteilla välimies voidaan haastaa ja vaihtaa, sekä menettelystä, mukaan lukien haasteen esittäminen tuomioistuimessa. Sovelletaanko IBA:n kansainvälisessä välimiesmenettelyssä esiintyviä eturistiriitoja koskevia suuntaviivoja tai haetaanko niistä ohjeita?

Välimiesten haastaminen

Välimies voidaan asettaa kyseenalaiseksi vain, jos on olemassa olosuhteita, jotka antavat aihetta epäillä hänen puolueettomuuttaan tai riippumattomuuttaan, tai jos hänellä ei ole osapuolten sopimaa pätevyyttä. Välimiehen nimittänyt osapuoli ei voi riitauttamisessa vedota olosuhteisiin, jotka se tiesi välimiehen nimittämisajankohtana (CCP 588 artikla).

Välimiesten erottaminen

Välimies voidaan erottaa, jos hän on kykenemätön hoitamaan tehtäviään tai jos hän ei hoida niitä asianmukaisessa ajassa (siviiliprosessilain 590 §).

Välimiehet voidaan erottaa joko haastamalla heidät tai lopettamalla heidän toimeksiantonsa. Kummassakin tapauksessa tuomioistuin päättää viime kädessä jommankumman osapuolen pyynnöstä. Jos välimiehen toimeksianto päättyy ennenaikaisesti, korvaava välimies on nimitettävä samalla tavalla kuin korvattu välimies nimitettiin.

Eräässä äskettäisessä tapauksessa korkein oikeus käsitteli riitauttamisperusteita analysoimalla tutkijoiden ristiriitaisia näkemyksiä siitä, pitäisikö riitauttaminen sallia lopullisen ratkaisun jälkeen ja missä määrin. Tuomioistuin viittasi analyysissään myös IBA:n ohjeisiin ja tukeutui niihin.

18. Osapuolten ja välimiesten väliset suhteet

Mikä on osapuolten ja välimiesten välinen suhde? Selostakaa tarkemmin osapuolten ja välimiesten välistä sopimussuhdetta, osapuolten nimeämien välimiesten puolueettomuutta sekä välimiesten palkkioita ja kuluja.

Tilapäisessä välimiesmenettelyssä olisi tehtävä välimiehiä koskeva sopimus, jossa määrätään välimiesten oikeuksista ja velvollisuuksista. Sopimukseen olisi sisällytettävä palkkiosäännöt (esimerkiksi viittaus viralliseen lakimiespalkkiotaksaan, tuntipalkkioihin tai muulla tavoin) ja välimiesten oikeus saada korvaus omista kuluistaan. Välimiesten tehtäviin kuuluu menettelyn johtaminen sekä tuomion laatiminen ja allekirjoittaminen.

19. Välimiesten vastuuvapaus

Missä määrin välimiehet ovat vapautettuja vastuusta välimiesmenettelyn aikana harjoittamastaan toiminnasta?

Jos välimies on ottanut vastaan nimityksensä, mutta kieltäytyy sitten hoitamasta tehtäviään ajoissa tai lainkaan, hänet voidaan saattaa vastuuseen viivästyksestä aiheutuneesta vahingosta (siviiliprosessilain 594 §). Jos välitystuomio on kumottu myöhemmässä oikeudenkäynnissä ja välimies on laittomasti ja huolimattomasti aiheuttanut osapuolille vahinkoa, hänet voidaan saattaa vastuuseen. Välimiehiä koskevat sopimukset ja välimieslaitosten välityssäännöt sisältävät usein vastuun poissulkemisen.

Välimiesoikeuden toimivalta ja toimivalta

20. Välimiesmenettelyn vastaiset tuomioistuinkäsittelyt

Mikä on menettely toimivaltakiistoissa, jos tuomioistuinmenettely aloitetaan voimassa olevasta välityssopimuksesta huolimatta, ja mitä määräaikoja on olemassa toimivaltakiistojen esittämiselle?

Itävallan lainsäädännössä ei ole nimenomaisia säännöksiä oikeussuojakeinoista, joita voidaan käyttää, jos oikeudenkäynti aloitetaan välimiesmenettelyä koskevan sopimuksen vastaisesti tai jos välimiesmenettely aloitetaan toimivaltalausekkeen vastaisesti (lukuun ottamatta kielteistä kustannuspäätöstä sellaisessa menettelyssä, jota ei olisi pitänyt alun perin aloittaa).

Jos asianosainen nostaa kanteen tuomioistuimessa siitä huolimatta, että asiasta on tehty välityssopimus, vastaajan on esitettävä tuomioistuimen toimivaltaa koskeva vastalause ennen kuin hän ottaa kantaa itse asiaan, eli ensimmäisessä istunnossa tai vastineessaan. Tuomioistuimen on yleensä hylättävä tällaiset vaatimukset, jos vastaaja on ajoissa vastustanut tuomioistuimen toimivaltaa. Tuomioistuin ei saa hylätä vaatimusta, jos se osoittaa, että välimiesmenettelysopimusta ei ole olemassa, että se ei ole pätevä tai että se ei ole toteuttamiskelpoinen.

21. Välimiesoikeuden toimivalta

Mikä on menettely välimiesoikeuden toimivaltaa koskevissa riidoissa, kun välimiesmenettely on aloitettu, ja mitä määräaikoja on asetettu toimivaltaa koskevien vastalauseiden esittämiselle?

Välimiesoikeus voi päättää omasta toimivallastaan joko erillisessä tuomiossa tai lopullisessa asiaratkaisussa. Osapuolen, joka haluaa riitauttaa välimiesoikeuden toimivallan, on esitettävä tämä väite viimeistään asian ensimmäisessä kirjelmässä. Välimiehen nimeäminen tai asianosaisen osallistuminen nimeämismenettelyyn ei estä asianosaista esittämästä toimivaltaan liittyvää vastalausetta. Myöhästynyttä väitettä ei saa ottaa huomioon, paitsi jos tuomioistuin pitää viivästystä perusteltuna ja hyväksyy väitteen. Sekä tuomioistuimet että välimiesoikeudet voivat ratkaista toimivaltakysymykset.

Välimiesmenettely

22. Välimiesmenettelyn paikka ja kieli

Jos osapuolet eivät ole etukäteen sopineet asiasta, mikä on välimiesmenettelyn paikkaa ja kieltä koskeva oletusmekanismi?

Jos osapuolet eivät ole sopineet välimiesmenettelyn paikasta ja kielestä, välimiesoikeuden harkinnassa on määrittää sopiva paikka ja kieli.

23. Välimiesmenettelyn aloittaminen

Miten välimiesmenettely pannaan vireille?

Itävallan lakisääteisen lainsäädännön mukaan kantajan on esitettävä vaatimus, jossa on esitettävä ne tosiseikat, joihin kantaja aikoo vedota, sekä hänen vaatimuksensa. Kanne on jätettävä osapuolten sopimassa tai välimiesoikeuden asettamassa määräajassa. Kantaja voi tässä vaiheessa esittää asiaankuuluvia todisteita. Vastaajan on tämän jälkeen esitettävä vastineensa.

Wienin sääntöjen mukaan kantajan on toimitettava vaatimus VIAC:n sihteeristölle. Lausumassa on oltava seuraavat tiedot:

• osapuolten täydelliset nimet, osoitteet ja muut yhteystiedot;- tosiseikkojen selostus ja erityinen vaatimus;
• jos haettu korvaus ei koske yksinomaan tiettyä rahamäärää, kunkin yksittäisen vaatimuksen rahallinen arvo vaatimusilmoituksen esittämishetkellä;
• välimiesten lukumäärää koskevat tiedot;
• välimiehen nimeäminen, jos on sovittu tai pyydetty kolmen välimiehen paneelia, tai pyyntö välimiehen nimittämisestä; ja
• välimiesmenettelysopimusta ja sen sisältöä koskevat tiedot.

24. Kuunteleminen

Tarvitaanko kuuleminen ja mitä sääntöjä sovelletaan?

Suullinen käsittely järjestetään osapuolen pyynnöstä tai jos välimiesoikeus katsoo sen tarpeelliseksi (siviiliprosessilain 598 artikla ja Wienin sääntöjen 30 artikla).

25. Todisteet

Mitä sääntöjä välimiesoikeus on velvollinen noudattamaan määritellessään tosiseikkoja? Minkälaisia todisteita hyväksytään ja miten todisteiden vastaanottaminen tapahtuu?

Itävallan laki ei sisällä erityisiä sääntöjä todisteiden vastaanottamisesta välimiesmenettelyssä. Välimiesoikeuksia sitovat todistelusäännöt, joista osapuolet ovat saattaneet sopia. Jos tällaisia sääntöjä ei ole, välimiesoikeus voi vapaasti ottaa vastaan ja arvioida todisteita tarpeelliseksi katsomallaan tavalla (CCP:n 599 artikla). Välimiesoikeudella on valtuudet nimittää asiantuntijoita (ja vaatia osapuolia antamaan asiantuntijoille kaikki tarvittavat tiedot tai esittämään tai antamaan tutustuttavaksi kaikki asiaankuuluvat asiakirjat, tavarat tai muu omaisuus), kuulla todistajia, osapuolia tai osapuolten toimihenkilöitä. Välimiesoikeuksilla ei kuitenkaan ole valtuuksia velvoittaa osapuolia tai todistajia saapumaan paikalle.

Käytännössä osapuolet antavat usein välimiesoikeuksille luvan viitata IBA:n todisteiden vastaanottamista koskeviin sääntöihin. Jos IBA:n sääntöjen kaltaisiin sääntöihin viitataan tai niistä sovitaan, tietojen luovuttaminen on usein laajempaa kuin oikeudenkäynnissä (joka on Itävallan lainsäädännön mukaan varsin rajoitettua). Välimiesoikeuden on annettava osapuolille mahdollisuus ottaa huomioon ja kommentoida esitettyjä todisteita ja todistelumenettelyn tuloksia (ks. CCP:n 599 artikla).

26. Tuomioistuimen osallistuminen

Missä tapauksissa välimiesoikeus voi pyytää tuomioistuimelta apua ja missä tapauksissa tuomioistuin voi puuttua asiaan?

Välimiesoikeus voi pyytää tuomioistuimelta virka-apua, jotta:

• panna täytäntöön välimiesoikeuden antama väliaikainen tai turvaamistoimi (CCP 593 artikla); tai
• suorittaa oikeustoimia, joihin välimiesoikeudella ei ole valtuuksia (todistajien kutsuminen paikalle, valaehtoinen todistajien kuuleminen ja asiakirjojen luovuttaminen), mukaan lukien ulkomaisten tuomioistuinten ja viranomaisten pyytäminen suorittamaan tällaisia toimia (siviiliprosessilain 602 artikla).

Tuomioistuin voi puuttua välimiesmenettelyyn vain, jos siitä on nimenomaisesti määrätty yleissopimuksessa. Tuomioistuin voi (tai sen on) erityisesti:

• myöntää väliaikaisia toimenpiteitä tai turvaamistoimia (CCP 585 artikla);
• nimittää välimiehet (CCP 587 artikla); ja
• päättää välimiehen haastamisesta, jos:
• sovittu riitautusmenettely tai riitautus välimiesoikeudessa ei johda tulokseen;
• välimies, jonka tehtävään haastettiin, ei vetäydy virastaan; tai
• toinen osapuoli ei hyväksy haastetta.

27. Luottamuksellisuus

Onko luottamuksellisuus taattu?

Välimiesmenettelyn luottamuksellisuudesta ei ole nimenomaisesti säädetty välimiesmenettelyssä, mutta osapuolet voivat sopia luottamuksellisuudesta. Lisäksi välimiestuomion kumoamista koskevissa oikeudenkäynneissä ja välimiestuomion olemassaolon tai olemattomuuden toteamista koskevissa kanteissa tai siviiliprosessilain 586-591 §:n soveltamisalaan kuuluvissa asioissa (esim. välimiesten haastaminen) osapuoli voi pyytää tuomioistuinta sulkemaan yleisön pois kuulemisesta, jos osapuoli voi osoittaa, että yleisön poissulkemiseen on perusteltu syy.

Väliaikaiset toimenpiteet ja seuraamusvaltuudet

28. Tuomioistuinten väliaikaiset toimenpiteet

Mitä välitoimia tuomioistuimet voivat määrätä ennen välimiesmenettelyn aloittamista ja sen jälkeen?

Sekä toimivaltainen itävaltalainen tuomioistuin että itävaltalainen välimiesoikeus ovat toimivaltaisia myöntämään välitoimia välimiesmenettelyn tueksi. Osapuolet voivat sulkea pois välimiesoikeuden toimivallan välitoimien osalta, mutta he eivät voi sulkea pois tuomioistuimen toimivaltaa välitoimien osalta. Väliaikaisten toimenpiteiden täytäntöönpano kuuluu tuomioistuinten yksinomaiseen toimivaltaan.

Tuomioistuin voi myöntää väliaikaisia oikeussuojakeinoja rahasaatavien tueksi, jos on syytä uskoa, että velallinen estää tai vaikeuttaa myöhemmän tuomion täytäntöönpanoa vahingoittamalla, tuhoamalla, kätkemällä tai kuljettamalla pois omaisuuttaan (mukaan lukien vahingolliset sopimussuhteet).

Seuraavat korjaustoimenpiteet ovat käytettävissä:

• antaa rahaa tai irtainta omaisuutta tuomioistuimen huostaan;
• kielto luovuttaa tai pantata irtainta omaisuutta;
• velallisen saatavia (mukaan lukien pankkitilit) koskeva ulosmittausmääräys;
• kiinteän omaisuuden hallinnointi; ja
• kiinteän omaisuuden luovutus- tai panttauskielto, joka on merkittävä kiinteistörekisteriin.

Tuomioistuin voi myöntää aineettomien vaateiden tueksi samanlaisia väliaikaisia oikeussuojakeinoja kuin edellä on mainittu rahavaateiden osalta. Yksityisoikeudellisissa asioissa ei voida antaa etsintämääräyksiä.

Ulkomaisen välimiesoikeuden (CCP 593 artikla) tai ulkomaisen tuomioistuimen antamat kieltokanteet voidaan panna täytäntöön Itävallassa tietyin edellytyksin. Täytäntöönpanotoimenpiteiden on kuitenkin oltava yhteensopivia Itävallan lainsäädännön kanssa.

29. Kiireellisen välimiehen väliaikaiset toimenpiteet

Onko kansallisessa välimiesmenettelyä koskevassa lainsäädännössänne tai edellä mainittujen kansallisten välimiesmenettelylaitosten säännöissä säädetty hätävälittäjästä ennen välimiesoikeuden muodostamista?

Itävallan osavaltion lainsäädännössä ei säädetä hätävälittäjästä.

30. Välimiesoikeuden väliaikaiset toimenpiteet

Mitä väliaikaisia toimenpiteitä välimiesoikeus voi määrätä sen muodostamisen jälkeen? Missä tapauksissa välimiesoikeus voi määrätä vakuuden oikeudenkäyntikuluista?

Välimiesoikeudella on laajat valtuudet määrätä väliaikaisia toimenpiteitä osapuolen hakemuksesta, jos se katsoo sen tarpeelliseksi vaateen täytäntöönpanon varmistamiseksi tai peruuttamattoman vahingon estämiseksi. Toisin kuin tuomioistuinkäsittelyssä käytettävissä olevat väliaikaiset oikeussuojakeinot, välimiesoikeutta ei ole rajoitettu tiettyihin lueteltuihin oikeussuojakeinoihin. Oikeussuojakeinojen olisi kuitenkin oltava yhteensopivia Itävallan täytäntöönpanolainsäädännön kanssa, jotta vältetään vaikeudet täytäntöönpanovaiheessa. Itävallan lakisääteisessä lainsäädännössä ei säädetä kuluvakuudesta välimiesmenettelyssä.

31. Välimiesoikeuden seuraamusvaltuudet

Onko välimiesoikeus kansallisen välimiesmenettelylainsäädäntönne tai edellä mainittujen kansallisten välimiesmenettelylaitosten sääntöjen mukaan toimivaltainen määräämään seuraamuksia osapuolille tai heidän avustajilleen, jotka käyttävät "sissitaktiikkaa" välimiesmenettelyssä? Voiko välimiesoikeus tai kansalliset välimiesoikeuslaitokset määrätä seuraamuksia asianajajille?

Välimiesoikeuksilla on laaja harkintavalta määrätä väliaikaisia toimenpiteitä sissitaktiikan torjumiseksi. Äärimmäisissä tapauksissa ne voivat keskeyttää menettelyn tai jopa hylätä välimiesmenettelyn ennakolta seuraamuksena osapuolen tai sen avustajan tahallisesta virheestä.

Välimiesoikeus voi myös määrätä vakuuden oikeudenkäyntikuluista.

Lisäksi on yleisesti hyväksytty mahdollisuus, että välimiehet voivat tehdä kielteisiä johtopäätöksiä siitä, että osapuoli ei noudata tuomioistuimen pyyntöjä. Jos osapuoli esimerkiksi kieltäytyy toimittamasta asiakirjoja, välimiesoikeus voi olettaa, että asiakirjat sisältävät tietoja, jotka vaarantaisivat osapuolen aseman.

Toinen varsin tehokas keino säännellä asianosaisen väärinkäytöksiä on oikeudenkäyntikulujen määrääminen lopullisessa tuomiossa.

Itävaltalaisia asianajajia sitovat ammattietiikkaa koskevat säännöt, kun he toimivat asianajajina välimiesmenettelyissä (riippumatta siitä, pidetäänkö välimiesmenettelyt Itävallassa vai ulkomailla). Itävallan ammattietiikan säännöt eivät sido ulkomaisia asianajajia Itävallassa pidettävissä välimiesmenettelyissä.

Palkinnot

32. Välimiesoikeuden päätökset

Jos osapuolet eivät ole sopineet asiasta, riittääkö, että välimiesoikeuden päätökset tehdään sen kaikkien jäsenten enemmistöllä, vai vaaditaanko yksimielisyys? Mitä seurauksia on tuomiolle, jos välimies on eri mieltä?

Elleivät osapuolet ole toisin sopineet, riittää, että välimiestuomio on pätevä, jos sen on tehnyt ja allekirjoittanut välimiesten enemmistö. Enemmistö on laskettava kaikkien nimettyjen välimiesten eikä vain läsnä olevien välimiesten perusteella. Jos välimiesoikeus aikoo tehdä päätöksen välitystuomiosta ilman, että kaikki sen jäsenet ovat läsnä, sen on ilmoitettava aikeestaan etukäteen osapuolille (CCP 604 artikla).

Välimiesten enemmistön allekirjoittamalla välitystuomiolla on sama oikeudellinen arvo kuin yksimielisellä tuomiolla.

33. Eriävät mielipiteet

Miten kansallisessa välimiesmenettelylainsäädännössänne suhtaudutaan eriäviin mielipiteisiin?

Itävallan laki ei koske eriäviä mielipiteitä. On kiistanalaista, voidaanko ne hyväksyä välimiesmenettelyssä.

Itävallan korkein oikeus totesi hiljattain ulkomaisen välitystuomion täytäntöönpanoa koskevassa asiassa, että vaatimus eriävän mielipiteen liittämisestä välimiesoikeuden välitystuomioon (joka sisältyi sovellettaviin välimiesmenettelysääntöihin) ei ole Itävallan täytäntöönpanolainsäädännössä asetettu tiukka vaatimus.

34. Muoto- ja sisältövaatimukset

Mitä muodollisia ja sisällöllisiä vaatimuksia myöntämiselle on asetettu?

Välitystuomio on annettava kirjallisena, ja välimiehen tai välimiesten on allekirjoitettava se. Jolleivät osapuolet toisin sovi, välimiesten enemmistön allekirjoitus riittää. Tällöin on selvitettävä syy siihen, miksi osa välimiehistä ei ole allekirjoittanut päätöstä.

Elleivät osapuolet ole toisin sopineet, palkintosopimuksessa olisi myös mainittava oikeudelliset perustelut, joihin se perustuu. Siinä olisi myös ilmoitettava päivä ja paikka, jolloin ja jossa se on tehty.

Välimiesmenettelyn osapuolen pyynnöstä välitystuomioon on liitettävä vahvistus sen täytäntöönpanokelpoisuudesta.

35. Myöntämisen määräaika

Onko tuomio annettava tietyn määräajan kuluessa kansallisen välimiesmenettelylainsäädäntönne tai edellä mainittujen kansallisten välimiesmenettelylaitosten sääntöjen mukaisesti?

Itävallan valtionlainsäädännössä ei säädetä erityisestä määräajasta, jonka kuluessa välitystuomio on annettava.

36. Myöntämispäivä

Missä määräajoissa ratkaisevaa on ratkaisun antamispäivä ja missä määräajoissa ratkaisevaa on ratkaisun toimituspäivä?

Itävallan osavaltion lainsäädännön mukaan tuomion antamispäivämäärällä on merkitystä sekä välimiesoikeudelle esitettävän, tuomion oikaisemista tai tulkintaa tai molempia koskevan hakemuksen että tuomion täydentämistä koskevan hakemuksen (ks. kysymys 41) ja tuomion riitauttamisen kannalta tuomioistuimessa (ks. kysymys 42). Jos välimiesoikeus oikaisee tuomion itse, neljän viikon määräaika tällaiselle oikaisulle alkaa tuomion antamispäivästä (siviiliprosessilain 610 §:n 4 momentti).

37. Palkintotyypit

Minkä tyyppiset tuomiot ovat mahdollisia ja millaisia korvauksia välimiesoikeus voi myöntää?

Itävallan välimiesmenettelylainsäädännön mukaan tavanomaisia ovat seuraavat ratkaisutyypit: toimivaltaratkaisu, väliaikainen ratkaisu, osittainen ratkaisu, lopullinen ratkaisu, oikeudenkäyntikuluja koskeva ratkaisu ja muutospäätös.

38. Menettelyn päättäminen

Millä muulla tavoin kuin tuomiolla menettely voidaan lopettaa?

Välimiesmenettely voidaan lopettaa, jos kantaja peruuttaa kanteensa, jos kantaja ei esitä kanteensa tuomioistuimen määräämässä määräajassa (siviiliprosessilain 597 ja 600 artikla), osapuolten yhteisellä suostumuksella, sovinnolla (siviiliprosessilain 605 artikla) ja jos menettelyn jatkaminen on käynyt käytännössä mahdottomaksi (siviiliprosessilain 608 artiklan 2 kohdan 4 alakohta). Tällaiselle lopettamiselle ei ole muodollisia vaatimuksia.

39. Kustannusten jakaminen ja takaisinperintä

Miten välimiesmenettelyn kustannukset jaetaan välimiestuomiossa? Mitkä kustannukset ovat korvattavissa?

Kustannusten osalta välimiesoikeuksilla on laajempi harkintavalta ja ne ovat yleensä vapaamielisempiä kuin Itävallan tuomioistuimet. Välimiesoikeudella on harkintavaltaa kulujen jakamisessa, mutta sen on otettava huomioon tapauksen olosuhteet ja erityisesti menettelyn lopputulos. Nyrkkisääntönä on, että oikeudenkäyntikulut seuraavat tapahtumaa ja hävinnyt osapuoli vastaa niistä, mutta tuomioistuin voi päätyä myös toisenlaisiin johtopäätöksiin, jos se on tarkoituksenmukaista tapauksen olosuhteiden kannalta.

Jos kuluja ei ole kuitattu keskenään, välimiesoikeuden on mahdollisuuksien mukaan määriteltävä korvattavien kulujen määrä samalla, kun se päättää kulujen korvausvelvollisuudesta.

Yleensä myös tuntiveloitusten perusteella lasketut asianajajien palkkiot voidaan periä takaisin.

40. Korko

Voidaanko päävaatimuksille ja oikeudenkäyntikuluille määrätä korkoa ja minkä suuruista korkoa?

Itävaltalainen välimiesoikeus myöntäisi useimmissa tapauksissa korkoa vaaditulle pääomalle, jos sovellettavan aineellisen oikeuden mukaan se olisi sallittua. Itävallan lainsäädännön mukaan siviilioikeudellisten saatavien lakisääteinen korko on 4 prosenttia. Jos molemmat osapuolet ovat yrittäjiä ja viivästys on moitittavissa, sovelletaan vaihtuvaa korkoa, jonka Itävallan keskuspankki julkaisee kuuden kuukauden välein. Tällä hetkellä se on 9,2 prosenttia. Vekseleihin sovelletaan 6 prosentin korkoa.

Itävallan välimiesmenettelyn kulujen jakamisesta ja perimisestä säädetään CCP:n 609 artiklassa. Artiklassa ei kuitenkaan säädetä siitä, voidaanko kuluille määrätä korkoa, joten se on välimiesoikeuden harkinnassa.

Myöntämisen jälkeinen menettely

41. Palkintojen tulkinta ja oikaisu

Onko välimiesoikeudella valtuudet oikaista tai tulkita tuomiota omasta aloitteestaan tai osapuolten aloitteesta? Mitä määräaikoja sovelletaan?

Osapuolet voivat pyytää välimiesoikeudelta oikaisua (laskenta-, kirjoitus- tai kirjoitusvirheiden korjaamista), selvennystä tai lisätuomion antamista (jos välimiesoikeus ei ole käsitellyt kaikkia sille välimiesmenettelyssä esitettyjä vaatimuksia). Määräaika tällaiselle hakemukselle on neljä viikkoa, elleivät osapuolet toisin sovi. Välimiesoikeudella on myös oikeus oikaista ratkaisua omasta aloitteestaan neljän viikon kuluessa (lisätuomio kahdeksan viikon kuluessa) siitä, kun tuomio on annettu.

42. Palkintojen riitauttaminen

Miten ja millä perusteella palkinnot voidaan riitauttaa ja kumota?

Itävallan tuomioistuimilla ei ole oikeutta tutkia välitystuomion sisältöä. Välimiestuomioon ei voi hakea muutosta. On kuitenkin mahdollista nostaa kanne välitystuomion kumoamiseksi (sekä tuomiovaltaa että asiasisältöä koskevien tuomioiden osalta) hyvin erityisin ja suppein perustein, nimittäin:

• välimiesoikeus on hyväksynyt tai evännyt toimivallan, vaikka välityssopimusta tai voimassa olevaa välityssopimusta ei ole olemassa;
• asianosainen ei ollut kykenemätön tekemään välityssopimusta kyseiseen asianosaiseen sovellettavan lain mukaan;
• asianosainen ei ole voinut esittää asiaansa (esim. sille ei ole annettu asianmukaista ilmoitusta välimiehen nimittämisestä tai välimiesmenettelystä);- välitystuomio koskee asioita, joita ei ole otettu huomioon välityssopimuksessa tai jotka eivät kuulu välityssopimuksen ehtojen piiriin, tai se koskee asioita, jotka eivät kuulu välimiesmenettelyssä vaaditun oikeussuojan piiriin; jos tällaiset puutteet koskevat välitystuomion erotettavissa olevaa osaa, tämä osa on kumottava;
• välimiesoikeuden kokoonpano ei ollut CCP:n 577-618 artiklan tai osapuolten sopimuksen mukainen;
• välimiesmenettely ei ole ollut tai välitystuomio ei ole Itävallan oikeusjärjestelmän perusperiaatteiden (ordre pub-lic) mukainen; ja
• jos esimerkiksi kansallisen tuomioistuimen asian uudelleen käsittelemistä koskevat edellytykset täyttyvät rikosoikeudellisen yleissopimuksen 530 artiklan 1 kohdan 1-5 alakohdan mukaisesti:
• tuomio perustuu asiakirjaan, joka on alun perin tai myöhemmin väärennetty;
• tuomio perustuu (todistajan, asiantuntijan tai valan alla vannovan osapuolen) väärään lausuntoon;
• jommankumman osapuolen edustaja tai toinen osapuoli on saanut tuomion rikollisin keinoin (esimerkiksi vilpillisellä menettelyllä, kavalluksella, petoksella, asiakirjan tai erityisesti suojattujen asiakirjojen väärentämisellä tai virallisen todistuksen merkkien väärentämisellä, epäsuoralla väärennetyllä todistuksella tai väärennetyllä oikeaksi todistamisella taikka asiakirjojen salaamisella);
• tuomio perustuu rikostuomioon, joka on myöhemmin kumottu toisella lainvoimaisella tuomiolla; tai
• tuomio koskee asioita, jotka eivät ole välimiesmenettelyssä ratkaistavissa Itävallassa.

Lisäksi asianosainen voi myös hakea julistusta välitystuomion olemassaolosta tai puuttumisesta.

43. Muutoksenhaun tasot

Kuinka monta valitustasoa on olemassa? Kuinka kauan kestää yleensä, ennen kuin muutoksenhaku ratkaistaan kullakin tasolla? Millaisia kuluja kullakin tasolla aiheutuu suunnilleen? Miten kustannukset jaetaan osapuolten kesken?

Kolmen menettelytason (ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin, muutoksenhakutuomioistuin ja korkein oikeus) sijasta siviiliprosessilain 615 artiklaa on muutettu siten, että välitystuomion riitauttamista koskevan kanteen ratkaisee vain yksi oikeusaste.

Välimiesmenettelystä annetun lain 616 §:n 1 momentissa säädetään, että välimiestuomion riitauttamista koskevan kanteen tai välimiestuomion olemassaoloa tai olemattomuutta koskevaa julistusta koskevan kanteen käsittelyssä noudatetaan samaa menettelyä kuin ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa. Tämä tarkoittaa itse asiassa sitä, että Itävallan korkeimman oikeuden on sovellettava samoja menettelysääntöjä kuin ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa (esimerkiksi todisteiden vastaanottamisen yhteydessä).

44. Tunnustaminen ja täytäntöönpano

Mitä edellytyksiä on olemassa kotimaisten ja ulkomaisten tuomioiden tunnustamiselle ja täytäntöönpanolle, millä perusteilla tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta voidaan kieltäytyä ja mikä on menettely?

Kotimaiset välitystuomiot ovat täytäntöönpanokelpoisia samalla tavalla kuin kotimaiset tuomiot.

Ulkomaiset tuomiot ovat täytäntöönpanokelpoisia Itävallan ratifioimien kahden- tai monenvälisten sopimusten perusteella, joista New Yorkin yleissopimus on ehdottomasti tärkein oikeudellinen väline. Näin ollen yleinen periaate, jonka mukaan täytäntöönpanon vastavuoroisuus on taattava sopimuksella tai asetuksella, on edelleen sovellettavissa (toisin kuin UNCITRALin mallilain vastaavissa säännöksissä).

Täytäntöönpanomenettelyt ovat pääosin samat kuin ulkomailla annettujen tuomioiden osalta.

45. Ulkomaisten tuomioiden täytäntöönpano

Miten kansalliset tuomioistuimet suhtautuvat sellaisten ulkomaisten tuomioiden täytäntöönpanoon, jotka välimiesmenettelyn sijaintipaikan tuomioistuimet ovat kumonneet?

New Yorkin yleissopimuksen 5 artiklan mukaan ulkomaisen välitystuomion tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta voidaan kieltäytyä, jos sen maan toimivaltainen viranomainen, jossa tai jonka lakien mukaan välitystuomio on tehty, on kumonnut tai keskeyttänyt sen.

Itävalta on New Yorkin yleissopimuksen sopimusvaltio, ja itävaltalaiset tuomioistuimet kieltäytyisivät siksi yleensä tällaisen tuomion täytäntöönpanosta. Jos tuomio on kuitenkin kumottu sillä perusteella, että se on ristiriidassa välimiesmenettelyn sijaintipaikan oikeusjärjestyksen perusteiden kanssa, itävaltalaisten tuomioistuinten on arvioitava, rikkoisiko tuomio myös Itävallan oikeusjärjestyksen perusteita. Jos tuomio ei ole ristiriidassa Itävallan oikeusjärjestyksen perusteiden kanssa, Itävallan tuomioistuimet todennäköisesti panisivat tällaisen tuomion täytäntöön.

46. Kiireellisten välimiesten antamien määräysten täytäntöönpano

Onko kansallisessa välimiesmenettelyä koskevassa lainsäädännössänne, oikeuskäytännössänne tai kansallisten välimiesmenettelylaitosten säännöissä säädetty hätävälittäjien antamien määräysten täytäntöönpanosta?

Wienin sääntöjen 45 artiklassa määrätään nopeutetusta menettelystä. Tällaisessa menettelyssä annettujen määräysten täytäntöönpanosta ei kuitenkaan ole erityissääntöjä, kuten ei myöskään kiireellisten välimiesten antamien määräysten täytäntöönpanosta. Sama koskee kansallista välimiesmenettelylainsäädäntöä (mukaan lukien oikeuskäytäntö).

47. Täytäntöönpanosta aiheutuvat kustannukset

Mitä kustannuksia aiheutuu palkintojen täytäntöönpanosta?

Asian voittaneella osapuolella on oikeus periä vastapuolelta asianajopalkkiot Itävallan asianajajapalkkioista annetun lain mukaisesti (riidan määrään perustuva palkkiotaulukko).

Myös oikeudenkäyntimaksut perustuvat riidan määrään. Jos ulosmitatun saatavan pääoma on esimerkiksi 1 miljoona euroa, irtaimeen omaisuuteen kohdistuvasta täytäntöönpanosta perittävä oikeudenkäyntimaksu on noin 2 500 euroa; jos täytäntöönpano kohdistuu kiinteään omaisuuteen, oikeudenkäyntimaksu on noin 23 000 euroa.

Muut

48. Oikeusjärjestelmän vaikutus

Mitkä oikeusjärjestelmänne hallitsevat piirteet saattavat vaikuttaa maastanne tulevaan välimieheen?

Itävallan siviili- ja kauppaoikeudellisissa menettelyissä ei ole tuomioistuimen määräämää tiedonsaantia, ja mahdollisuudet saada tuomioistuimen määräys, jolla toinen osapuoli velvoitetaan toimittamaan asiakirjoja, ovat melko rajalliset. Itävallan välimiesmenettelyissä ei ole havaittavissa taipumusta Yhdysvaltojen kaltaiseen tiedonhankintaan, mutta välimiehet voivat määrätä tietyn määrän asiakirjojen toimittamista sovellettavista välimiesmenettelysäännöistä ja osapuolten välisestä sopimuksesta riippuen. Kirjalliset todistajanlausunnot ovat yleisiä välimiesmenettelyissä. IBA:n todisteiden vastaanottamista koskevat säännöt ovat yleistymässä välimiesmenettelyissä.

49. Asianajajaan sovellettavat ammatilliset tai eettiset säännöt

Sovelletaanko maassanne kansainvälisessä välimiesmenettelyssä toimiviin asianajajiin erityisiä ammatillisia tai eettisiä sääntöjä? Vastaavatko (tai ovatko ne ristiriidassa) maasi parhaat käytännöt IBA:n ohjeiden kanssa, jotka koskevat asianosaisten edustamista kansainvälisessä välimiesmenettelyssä?

Ei.

50. Kolmannen osapuolen rahoitus

Koskeeko kolmannen osapuolen rahoitus välimiesoikeudellisiin vaateisiin teidän lainkäyttöalueellanne lainsäädännöllisiä rajoituksia?

Kolmannen osapuolen rahoitus on yleistynyt Itävallassa. Rahoittaja kattaa menettelykulut ja saa osuuden takaisin saadusta summasta. Korkein oikeus ei ole vielä päättänyt tällaisten järjestelyjen pätevyydestä. Ei ole täysin selvää, voidaanko ja missä määrin asianajajia koskevaa kieltoa ottaa vastaan prosenttiperusteisia palkkioita soveltaa myös tällaiseen rahoitukseen.

51. Toiminnan sääntely

Mitä sellaisia erityispiirteitä on lainkäyttöalueellanne, jotka ulkomaisen ammatinharjoittajan olisi otettava huomioon?

Itävallan verolainsäädännön (täytäntöönpanoasetukset (EY) N:o 1798/2003 ja N:o 143/2008) mukaan Itävallassa toimivien välimiesten ei tarvitse periä arvonlisäveroa, jos palautuksen suorittava osapuoli on mainitun asetuksen mukainen "verovelvollinen" ja jos sen toimipaikka on Itävallan ulkopuolella mutta EU:n alueella.