Sijoittajan ja valtion välinen riitojenratkaisumekanismi (ISDS) ja vetoomus sen uudistamiseksi on yksi kansainvälisen välimiesmenettelyn yleisimmin keskustelluista ja kiistellyimmistä kysymyksistä, ja se on yhä enemmän noussut etualalle hallitustenvälisissä pyrkimyksissä korjata sen puutteita. Huolimatta sen toiminnan monimutkaisuudesta ja tällaisissa menettelyissä ratkaistavien asioiden monimutkaisuudesta, ISDS-menettelyissä ei vielä ole yleisesti sovellettavia eettisiä sääntöjä.1 Vuodesta 2015 lähtien Yhdistyneiden kansakuntien kansainvälisen kauppaoikeuden toimikunta (UNCITRAL) on käsitellyt ehdotuksia, joiden tarkoituksena on laatia tuomioistuimen jäseniin sovellettavat tulevat käytännesäännöt. Vuodesta 2017 lähtien sen edustajat ovat kollektiivisesti vastanneet myöntävästi tällaisen säännöstön vaatimukseen ja tärkeyteen. Sittemmin sen työryhmä III (jäljempänä 'työryhmä') on saanut ISDS-uudistuksen toimeksiannon, jonka tehtävänä on tunnistaa menettelyyn liittyviä huolenaiheita ja tarjota muutosehdotuksia UNCITRALin pääelimelle.

Tässä artikkelissa pyritään korostamaan työryhmän hiljattain laatiman käytännesääntöluonnoksen merkitystä, sillä se on tulosta arvokkaista ja pitkäaikaisista ponnisteluista ISDS-järjestelmän uudistusprosessissa. Vaikka käytännesäännöt lupaavat korjata yhdenmukaisuuteen ja tietojen julkistamiseen liittyviä ongelmia, niiden säilyminen sijoittaja-valtio -riitojen ratkaisemista koskevana kestävänä sääntöpohjaisena kehyksenä riippuu niiden kyvystä ulottua pidemmälle kuin "nykyisten hajanaisten kansallisten säännöstöjen pirstaleisuus", jotka koskevat kansainvälisten välimiesmenettelyjen tuomareiden käyttäytymistä.2 Tämän artikkelin ensimmäisessä osassa käsitellään ISDS:n puolesta puhuvia kertomuksia ja sen tarkistamista vaativien kriitikoiden esittämiä väitteitä. Toisessa osassa kommentoidaan ehdotuksia ja käsitellään Euroopan unionin lähestymistapaa näiden legitimiteettiä koskevien huolenaiheiden ratkaisemiseksi. Lopuksi artikkelissa käsitellään itse säännöstöluonnosta, hahmotellaan sen säännöksiä ja soveltamisalaa sekä esitetään pohdintoja sen tulevaisuudesta.

Hyöty ja kritiikki

Kansainvälisissä investointisopimuksissa määrätään huomattavista suojelunormeista, joiden nojalla ulkomaiset sijoittajat voivat nostaa kanteita valtioita vastaan ad hoc -välimiesoikeudessa. ISDS-menettelyn yleistyminen johtuu useista erityispiirteistä. Ensinnäkin se mahdollistaa sijoittajan ja valtion välisen välimiesmenettelyn toteuttamisen ja tarjoaa osapuolille enemmän joustavuutta ja riippumattomuutta sovellettavien sääntöjen, välimiesten, valvontaelimen ja haluamansa työkielen valinnassa.3 ISDS-menettelyjen pragmaattisen luonteen lisäksi osapuolilla on myös yhtäläinen mahdollisuus tulla kuulluksi ja puolustaa asiaansa, mikä takaa menettelyn puolueettomuuden.4 Toiseksi, koska ISDS-menettelyssä riidat ratkaistaan muutoksenhaun sijaan kumoamismenettelyllä, se takaa ratkaisun lopullisuuden, mikä heikentää prosessin väärinkäyttöä ja kustannustehottomuutta.5 ISDS-menettelyä on kiitelty siitä, että se on kansainvälisesti täytäntöönpanokelpoinen riippumatta kansallisesta muutoksenhakujärjestelmästä, mikä luo oikeusvarmuutta ja luotettavuutta.

Yksityiset investoinnit ovat talouskasvun keskeinen liikkeellepaneva voima ja välttämättömiä globaalin kehityksen kannalta. ISDS-mekanismi on näin ollen tärkeä väline, sillä se "tarjoaa ulkomaisille sijoittajille laillisen keinon suojata pääomaa isäntävaltion toimenpiteiltä ja laiminlyönneiltä, jotka eivät ehkä täytä kansainvälisiä kohtelustandardeja".6 Huolimatta ISDS:n huomattavista eduista maailmanlaajuisilla talousmarkkinoilla, sen hallintoa on kuitenkin arvosteltu yhä enemmän viime vuosikymmenen aikana, erityisesti meneillään olevan COVID-19-pandemian yhteydessä. Sen lisäksi, että ISDS-menettelyn yhteydessä on myönnetty valtavia summia ja sillä on ollut rajoittava vaikutus valtioiden sääntelyvaltaan, siitä on tullut huolenaihe muun muassa välimiesten väitetyn riippumattomuuden puutteen, investointituomioistuinkäytännön epäjohdonmukaisuuden ja menettelyjen avoimuuden puutteen vuoksi.

Tässä yhteydessä ISDS-keskustelu on ajautunut kahteen suuntaan: toinen puoltaa "välimiesmenettelyyn perustuvan" päätöksentekojärjestelmän periaatteiden säilyttämistä".7 jossa tehdään joitakin muutoksia nykyiseen ISDS-järjestelmään, ja toisessa ehdotetaan rakenteellisia uudistuksia ja kaksitasoista tuomiointimekanismia.8 Riippumatta siitä, pyritäänkö "parantamaan olemassa olevaa mallia".9 tai suosimalla uuden rakennuksen luomista,10 sen uudistamisen haasteena on varmistaa, että uhanalaisia sijoitusvapauksia suojellaan ja että demokraattisia arvoja vaalitaan, jotta voidaan turvata "osallistujavaltioiden välinen tasavertainen suvereeni tila ja niiden oikeus säännellä yleistä etua".11

Ehdotukset

Useat valtiot ovat esittäneet uudistusehdotuksia vastatakseen nykyistä ISDS-järjestelyä kohtaan kasvavaan vastareaktioon. Joihinkin vaihtoehtoihin on kuulunut pysyvän muutoksenhakumekanismin perustaminen järjestelmän johdonmukaisuuden vahvistamiseksi ja oikeusvarmuuden lisäämiseksi kiinteiden menettelyjen, instituutioiden, henkilöstön ja jäsenvaltioiden avulla (Kiina).12 Muissa kannanotoissa on pohdittu mahdollisuutta myöntää mahdollisuus käyttää ISDS-menettelyä sopimusperusteisesti ja tapauskohtaisesti, mutta vaatia sijoittajia käyttämään kaikki paikalliset oikeussuojakeinot ja osallistumaan pakollisiin sovittelu- ja vaihtoehtoisiin riidanratkaisumenettelyihin ennen tällaisten riitojen ratkaisemista (Indonesia).13

Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden tekemä ehdotus on syytä mainita erikseen. Siinä keskitytään erityisesti korjaamaan kolme keskeistä ongelmaa, jotka ovat välimiesmenettelyn päätösten ennustettavuuden puute, tehtyjen päätösten epäjohdonmukaisuuksien käsittelyä koskevan kehyksen puuttuminen sekä monimuotoisuuteen ja puolueettomuuteen liittyvät puutteet.14 Uuden ja avoimen ISDS-riitojenratkaisujärjestelmän luomiseksi EU:n ehdotuksessa esitetään seuraavaa:

• Kahdenvälisiä EU:n investointisopimuksia käsittelevän kaksitasoisen tuomiorakenteen luominen (ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin / muutoksenhakutuomioistuin);15
• Tuomarit, joilla on kokoaikainen, pitkäaikainen ja toistaiseksi voimassa oleva virka ilman ulkopuolista toimintaa ja joiden palkka on verrattavissa muiden tuomioistuinjärjestelmien palkkoihin;16
• Tuomarit edustavat monenlaisia maantieteellisiä ja sukupuolisia taustoja;17
• Kahdenvälisen sopimuksen määräys, jolla "varmistetaan, että [osapuolet] säilyttävät määräysvallan sopimuksensa tulkintaan siten, että ne voivat hyväksyä sitovia tulkintoja";18
• Sijoitusriitoihin osallistuvien kolmansien osapuolten salliminen avoimuuden lisäämiseksi;19
• Pysyvän mekanismin käyttö valtioiden välisessä riitojenratkaisussa;20
• Kehitetään avustusmekanismi, jolla taataan kaikille riidan osapuolille mahdollisuus "toimia tehokkaasti investointiriitojen ratkaisumenettelyssä".21

Vaikka kansainvälisen pysyvän monenkeskisen riidanratkaisufoorumin perustaminen on vielä lapsenkengissään, esitetyt menettelylliset uudistukset ovat jo saaneet kriitikoilta kritiikkiä. Yleisesti mainittuihin epäkohtiin kuuluu muun muassa uudelleen politisoitumisen vaara (esimerkiksi poistamalla mahdollisuus nimetä puolueeton tuomioistuin);22 päätöksenteon laatu, tehokkuus ja luotettavuus vaarantuvat (esim. taloudellisten kannustimien puute tai se, että muutoksenhakuelin heikentää ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen arvovaltaa).23 sekä mahdolliset ristiriitaiset vaikutukset menettelyjen tehokkuuteen, kustannuksiin ja ratkaisujen lopullisuuteen (esim. muutoksenhakumahdollisuus, joka lisää mahdollisuuksia riitauttaa sijoituspäätökset).24

Vaikka tarkoituksena on korjata ISDS-järjestelmän puutteita, jää nähtäväksi, aiheuttavatko nämä väitteet perustellusti suurempaa epävarmuutta ja rakenteellisia vaikeuksia kuin mitä niillä on tarkoitus lievittää.

Luonnos käytännesäännöiksi

Työryhmän viimeisimpien pyrkimysten tavoitteena on ollut yhdistää erilaisia uudistusehdotuksia pirstaleisuuden torjumiseksi ja johdonmukaisuuden lisäämiseksi.

ICSID ja UNCITRAL julkaisivat 1.5.2020 yhdessä laaditun luonnoksen sijoittajavaltioiden riitojenratkaisumenettelyjen tuomareiden käytännesäännöiksi ("luonnos käytännesäännöiksi"). Vaikka säännöstö luo pohjan yleispätevien käytännesääntöjen hyväksymiselle, se ei ole vielä johtanut (ei-sitovien) sääntöparametrien laatimiseen.25 Seuraavaan kokoukseensa, joka on määrä pitää 05. - 09.10.2020 Wienissä, työryhmä jatkaa keskustelua monenvälisen uudistuksen vaihtoehdoista, tarjoaa webinaareja, esittelee valmisteluasiakirjoja ja antaa valtioille, kansainvälisille järjestöille ja muille sidosryhmille mahdollisuuden esittää kommentteja 30. marraskuuta 2020 saakka.

Nykyisessä muodossaan säännöstöluonnos26 koostuu 12 artiklasta, joihin kuhunkin liittyy selventäviä huomautuksia säännöksen perusteluista ja asiayhteydestä. Kunkin artiklan sisältö voidaan luokitella seuraavasti:

Laajuus

Säännöstön 1 ja 2 artiklan mukaan säännöstöä sovelletaan "kaikkiin tuomareina toimiviin henkilöihin" eli kaikkiin välimiehiin, ad hoc-, kumoamis- ja muutoksenhakukomiteoiden jäseniin ja pysyviin tuomareihin, mukaan luettuina näiden tuomareiden alaisuudessa työskentelevät tutkijat ja oikeudelliset avustajat.27

Tuomareiden velvollisuudet ja velvollisuudet

3 artiklassa esitetään yleiskatsaus tuomarin velvollisuuksiin, joita ovat muun muassa riippumattomuus ja puolueettomuus, (epä)suorien ristiriitojen, epäasiallisuuden ja puolueellisuuden välttäminen, rehellisyys, oikeudenmukaisuus ja pätevyys, huolellisuus, kohteliaisuus ja tehokkuus sekä luottamuksellisuus- ja salassapitovelvoitteiden noudattaminen.28

Eturistiriita

Velvollisuutta välttää mahdolliset eturistiriidat, jotka voivat aiheutua siitä, että ei toimiteta riippumattomasti, puolueettomasti ja avoimesti, käsitellään erityisesti 4-6 artiklassa (ei-)vapaaehtoisten sääntöjen muodossa, jotka koskevat eturistiriitojen hallintaa.29

Tiedonantovelvollisuudet

Lisäksi säännöstöluonnoksessa esitetään laajoja ehdotuksia tiedonantovelvoitteista. Pyrittäessä ratkaisemaan toistuvaan nimittämiseen liittyviä ongelmia 5 artiklassa säädetään, että "kaikki edut, suhteet tai asiat, joiden voidaan kohtuudella katsoa vaikuttavan tuomarin riippumattomuuteen tai puolueettomuuteen", on ilmoitettava, mukaan lukien "kaikki ammatilliset, liiketoiminnalliset ja muut merkittävät suhteet viimeisten [viiden] vuoden aikana osapuolten, osapuolten avustajien, nykyisten tai aiempien tuomareiden tai asiantuntijoiden ja [kaikkien kolmansien osapuolten, joilla on suora tai epäsuora taloudellinen intressi menettelyn lopputulokseen] kanssa".30 Nykyisin säännöstössä vaaditaan myös julkistamaan "kaikki ISDS-[ja muut kansainväliset välimiesmenettelyt], joissa ehdokas tai tuomari on ollut tai on tällä hetkellä mukana neuvonantajana, välimiehenä, mitätöintikomitean jäsenenä, asiantuntijana, sovittelijana tai sovittelijana".31 Tämän säännöksen mukaiset velvoitteet ovat luonteeltaan jatkuvia.

Kaksoishattu

Ehdotuksen 6 artiklassa annetaan suosituksia, joilla säännellään niin sanottua "kaksoishattutoimintaa", jossa tuomarit toimivat samanaikaisesti "asianajajana, asiantuntijatodistajana, tuomarina, asiamiehenä tai missä tahansa muussa merkityksellisessä roolissa, kun he toimivat asioissa, jotka koskevat samoja osapuolia, [tosiseikkoja ja/tai sopimuksia]".32 Jäsenvaltiot voivat kuitenkin itse päättää, kieltävätkö ne kaksoishattutempuksi määritellyt toimet vai vaativatko ne niiden julkistamista.

Pätevyys, rehellisyys, huolellisuus, luottamuksellisuus.

7 ja 8 artiklassa määritellään eettiset velvollisuudet, jotka koskevat rehellisyyttä, oikeudenmukaisuutta ja pätevyyttä. Ensin mainitussa artiklassa laajennetaan näitä velvoitteita vaatimalla tuomareita esimerkiksi pidättäytymään ex parte -viestinnästä, kun taas 8 artiklassa keskitytään siihen, että tuomarit tekevät päätökset nopeasti ja varmistavat niiden saatavuuden. Direktiivin 9 artiklassa annetaan yksityiskohtaiset säännöt, joilla varmistetaan luottamuksellisuus erityisesti yksityisten tietojen ja aiemmin tehtyjä päätöksiä koskevien ilmoitusten osalta.

Muita vaihtoehtoja ovat 10 ja 11 artiklan mukaiset velvoitteet, jotka liittyvät ennen nimittämistä pidettäviin haastatteluihin ja tuomaripalkkioihin. Direktiivin 12 artiklassa käsitellään mahdollisia täytäntöönpanomekanismeja, kuten sisällyttämistä investointisopimuksiin, menettelysääntöjä tai kontekstisidonnaisen lähestymistavan omaksumista.

perustuu "sijoitussopimuksissa, välimiesmenettelysäännöissä ja kansainvälisten tuomioistuinten menettelysäännöissä vahvistettujen menettelytapasääntöjen vertailevaan tarkasteluun".33 Nykyinen säännöstöluonnos kuvastaa, että ISDS-järjestelmän legitiimiyden lujittamiseksi tarvitaan monenlaisia toimenpiteitä ja että niiden yhtenäistämisessä on vielä haasteita. Tällaisen asetuksen monimutkaisuutta ja vaikutuksia kuvaa parhaiten 6 artikla. Vaikka kaksoistoiminnan rajoittaminen voi avata uusia väyliä välimiesten nimitysten valinnassa suuremmalle joukolle kelpoisuusehdot täyttäviä tuomareita, suoranainen kielto voisi muodostaa merkittävän esteen uusille tulokkaille, joilla on erilainen sukupuoli- ja aluetausta. Tämä johtuu siitä, että joillakin ehdokkailla ei ehkä ole taloudellisia mahdollisuuksia jättää asianajajan työtään, kun heidät nimitetään välimieheksi.34 Näin ollen kaikkien sidosryhmien ja osallistujien velvollisuutena on 39^th istunnossa, olla erittäin herkkä ehdotettujen rajoitusten vaikutuksille ja suhtautua kaukonäköisesti niihin rakenteellisiin ja institutionaalisiin epäkohtiin, joita pyritään poistamaan.

ISDS:n tulevaisuus riippuu siitä, missä määrin sen tarkistettu muoto pystyy tyydyttämään valtioiden huolenaiheet, joista odotetaan keskusteltavan laajasti tulevissa työryhmän keskusteluissa. Säännöstöluonnoksen täytäntöönpanon onnistuminen ja sen käytön laajuus riippuvat kuitenkin suurelta osin siitä, millaisen lähestymistavan valtiot, erityisesti suurten kuluttaja-talouksien valtiot, omaksuvat omissa kansainvälisissä investointisopimuksissaan.35 ja heidän roolistaan tuomiovaltaa koskevan tulevaisuuden suunnittelussa.

Alaviitteet

1 Gioretti, C. (2020) Sijoittajavaltioiden välisten riitojenratkaisumenettelyjen tuomareiden käytännesääntöluonnos: Tärkeä edistysaskel uudistusprosessissa. The European Journal of International Law -blogi. Saatavilla osoitteessa: https://www.ejiltalk.org/the-draft-code-of-conduct-for-adjudicators-in-investor-state-dispute-settlement-an-important-step-forward-in-the-reform-process/ [viitattu: 21.09.2020].

2 Palau, M. (2020) ICSID ja UNCITRAL julkaisevat luonnoksen tuomareiden käytännesäännöiksi: Pitkä tie kuljettu ja vielä pitkä matka kuljettavana. Kansainvälisen välimiesmenettelyn blogi McCarthy Tétrault LLP. Saatavilla osoitteessa: https://www.lexology.com/library/detail.aspx?g=8bd31cd3-e067-4988-b1a0-a4dd64d2b405 [viitattu 20.09.2020].

3 Charris-Benedetti, J. P. (2019) Ehdotettu investointituomioistuinjärjestelmä: ratkaiseeko se todella ongelmat? Rev. Derecho Estado nro 42. Saatavilla osoitteessa: http://www.scielo.org.co/scielo.php?script=sci_arttext&pid=S0122-98932019000100083 [luettu 21.09.2020].

4 Charris-Benedetti, (n iii).

5 Charris-Benedetti, (n iii).

6 Charris-Benedetti, (n iii).

7 Dutta, S. (2020) Selviääkö "sijoittajavaltioiden välinen välimiesmenettely" COVID-19-kriisistä? OpinioJuris. Saatavilla osoitteessa: http://opiniojuris.org/2020/05/07/will-investor-state-arbitration-survive-the-covid-19-crisis/ [viitattu 20.09.2020].

8 Dutta, (n vii); Charris-Benedetti, (n iii).

9 Ramirez, P. (2020) Välimiesmenettelyn uudistuspyrkimykset jatkuvat pandemiasta huolimatta. Kluwer Arbitration Blog. Saatavilla osoitteessa: http://arbitrationblog.kluwerarbitration.com/2020/08/05/arbitration-reform-efforts-continue-despite-pandemic/ [luettu 22.09.2020].

10 Ramirez, (n ix).

11 Zárate, J. M. A. (2019) Ehdotetun monenvälisen investointituomioistuimen legitiimiyttä koskevat huolenaiheet: Onko demokratia mahdollista? South Centre Investment Policy Brief nro 18. Saatavilla osoitteessa: https://www.southcentre.int/wp-content/uploads/2019/06/IPB18_Legitimacy-Concerns-of-the-Proposed-Multilateral-Investment-Court-Is-Democracy-Possible_EN.pdf [viitattu 20.09.2020], s. 1.

12 Roberts A.; St. John, T. (2019) UNCITRAL ja ISDS-uudistus: Kiinan ehdotus. The European Journal of International Law -blogi. Saatavilla osoitteessa: https://www.ejiltalk.org/uncitral-and-isds-reform-chinas-proposal/ [viitattu 20.09.2020]; Dutta, (n vii).

13 UNCTAD (2019) Investointiriitojen ratkaisun uudistaminen: A Stocktaking. IIA Issues Note Kansainväliset investointisopimukset Issue 1. Saatavilla osoitteessa: https://unctad.org/en/PublicationsLibrary/diaepcbinf2019d3_en.pdf [viitattu 24.09.2020], s. 11.

14 Upreti, P. N. (2019) EU:n esitys ISDS-uudistuksista UNCITRALissa. TTLF:n uutiskirje transatlanttisesta kilpailu- ja teollis- ja tekijänoikeuskehityksestä. Saatavilla osoitteessa: https://ttlfnews.wordpress.com/2019/07/11/eu-submission-on-isds-reforms-at-the-uncitral/ [viitattu 23.09.2020]; UNCITRAL (2019). Sijoittajan ja valtion välisen riitojenratkaisun mahdollinen uudistus. Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden esitys. A/CN.9/WG.III/WP.159/Add.1. Saatavilla osoitteessa: http://undocs.org/en/A/CN.9/WG.III/WP.159 [viitattu 23.09.2020], s. 2-3.

15 UNCITRAL, (n xiv), s. 4.

16 UNCITRAL, (n xiv), s. 5, 10.

17 UNCITRAL, (n xiv), s. 11.

18 UNCITRAL, (n xiv), s. 6.

19 UNCITRAL, (n xiv), s. 7.

20 UNCITRAL, (n xiv), s. 6.

21 UNCITRAL, (n xiv), s. 8.

22 Charris-Benedetti, (n iii).

23 Charris-Benedetti, (n iii).

24 Charris-Benedetti, (n iii).

25 Palau, (n ii).

26 UNCITRAL (2020) Sijoittajavaltioiden välisissä riitojenratkaisumenettelyissä toimivien tuomareiden käytännesäännöt (huomautuksin). Saatavilla osoitteessa: https://uncitral.un.org/en/codeofconduct [viitattu 23.09.2020].

27 UNCITRAL, (n xxvi), s. 3; Palau, (n ii).

28 UNCITRAL, (n xxvi), s. 7.

29 Palau, (n ii).

30 UNCITRAL, (n xxvi), s. 2.

31 UNCITRAL, (n xxvi), s. 3.

32 UNCITRAL, (n xxvi), s. 3.

33 Leathley, C.; Bouchenaki A.; Eaton C. (2020). ICSID ja UNCITRAL julkaisevat luonnoksen ISDS-tuomareiden käytännesäännöiksi. Kansainvälisen välimiesmenettelyn blogi McCarthy Tétrault LLP. Saatavilla osoitteessa: https://www.lexology.com/library/detail.aspx?g=8bd31cd3-e067-4988-b1a0-a4dd64d2b405 [viitattu 23.09.2020].

34 Coleman, C.; Bond, L. (2020) Kaksi päätä on parempi kuin yksi: kaksoishattutyö ja sen vaikutus monimuotoisuuteen kansainvälisessä välimiesmenettelyssä. The National Law Review Vol X, nro 212. Saatavilla osoitteessa: https://www.natlawreview.com/article/two-heads-are-better-one-double-hatting-and-its-impact-diversity-international [viitattu 24.09.2020]; Ks. myös Sucharitkul, V. (2020). ICSIDin ja UNCITRALin käytännesääntöluonnos: Mahdollinen moniroolikielto voisi vaikuttaa kielteisesti sukupuolten ja alueiden monimuotoisuuteen sekä sukupolvien uudistumiseen. Kluwer Arbitration Blog. Saatavilla osoitteessa: http://arbitrationblog.kluwerarbitration.com/2020/06/20/icsid-and-uncitral-draft-code-of-conduct-potential-ban-on-multiple-roles-could-negatively-impact-gender-and-regional-diversity-as-well-as-generational-renewal/ [viitattu 24.09.2020].

35 Dutta, (n vii).

Tämän artikkelin sisältö on tarkoitettu yleiseksi oppaaksi aiheesta. Omiin erityisiin olosuhteisiisi liittyvissä kysymyksissä olisi pyydettävä asiantuntija-apua.