Vaikka vuosi 2020 on jo päättynyt ja merkitsee Brexitin siirtymäkauden päättymistä, EU:n ja Yhdistyneen kuningaskunnan kauppasuhteiden tulevaisuus on edelleen epävarma. Rajavalvonnan ja lisätullien todennäköisen käyttöönoton sekä COVID-19-pandemiaan liittyvien lisäriskien vuoksi huoli mahdollisista toimitusketjun häiriöistä ja kasvavista laitekustannuksista on suuri. Näiden muuttuvien kaupankäyntiolosuhteiden ohella oikeudelliset riidat lisääntyvät entisestään, erityisesti kun on kyse oikeudellisten säännösten, tuomioistuinten päätösten ja rajatylittävien sopimusten täytäntöönpanokelpoisuudesta.

Tässä artikkelissa tarkastellaan, voiko Brexit vaikuttaa välimiesmenettelyyn EU:ssa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa, ja jos vaikuttaa, niin miten. Aluksi tarkastellaan, miten Yhdistyneen kuningaskunnan eroaminen EU:sta vaikuttaa välitystuomioiden täytäntöönpanokelpoisuuteen ja tunnustamiseen. Lisäksi siinä käsitellään sitä, miten Brexit saattaa antaa englantilaisille tuomioistuimille mahdollisuuden antaa oikeudenkäynnin vastaisia kieltoja, jotka liittyvät jäsenvaltioiden kansallisissa tuomioistuimissa käytäviin oikeudenkäynteihin. Lopuksi artikkelissa pyritään arvioimaan Yhdistyneen kuningaskunnan EU:sta eroamisen vaikutusta välimiesmenettelymarkkinoihin yleisesti ottaen erityisesti huomioon ne edut, joita välimiesmenettely voi tarjota osapuolille tuomioistuinmenettelyihin verrattuna, kun ne pyrkivät ratkaisemaan rajat ylittäviä kaupallisia riitoja.

Välimiestuomioiden tunnustaminen ja täytäntöönpanokelpoisuus

Yhdistyneen kuningaskunnan ero EU:sta ei vaikuta kansainväliseen välimiesmenettelyyn. New Yorkin yleissopimus ("yleissopimus")¹ on jatkossakin keskeinen väline kansainvälisten välitystuomioiden täytäntöönpanossa ja tunnustamisessa.²

Koska yleissopimus on pikemminkin kansainvälisen yksityisoikeuden kuin EU:n oikeuden väline, se ei ole riippuvainen EU:n jäsenyydestä. Se on ensisijainen Bryssel I -asetukseen ("Brysselin asetus") nähden.³ välitystuomioiden täytäntöönpanoa ja tunnustamista koskevat menettelyt määräytyvät yleissopimuksen määräysten ja asiaa koskevan kansallisen lainsäädännön mukaan.⁴ Kun sopimuspuolia on 166, välitystuomiot voidaan panna täytäntöön maailmanlaajuisesti, jolloin entisen Yhdistyneen kuningaskunnan ja EU:n välisen suhteen purkautuminen ei vaikuta välitystuomioihin.

Vaikeuksia voi kuitenkin esiintyä yleisen järjestyksen käsitteen osalta, johon voidaan yleissopimuksen V artiklan 2 kohdan b alakohdan nojalla vedota perusteena kieltäytyä tunnustamasta välitystuomiota, jos sen katsotaan olevan ristiriidassa kansallisen yleisen edun kanssa.

Kanteen vastainen välipäätös

Oikeudenkäynnin vastainen kieltomääräys on yleisesti käytössä common law -alueilla, mutta siviilioikeudellisissa maissa se on edelleen vieras käsite. Koska kyse on välineestä, jonka avulla kansalliset tuomioistuimet voivat estää vastapuolta aloittamasta tai jatkamasta oikeudenkäyntiä toisessa tuomioistuimessa, se voi vaikuttaa merkittävästi oikeudenkäyntien kulkuun ulkomailla.⁵ Toisin kuin englantilaiset tuomioistuimet, jotka ovat osoittaneet taipumusta pitää voimassa ASI-sopimusten kautta tehdyt välimiesmenettelysopimukset, Euroopan unionin tuomioistuin (jäljempänä 'EUT') on jo pitkään omaksunut päinvastaisen kannan, sillä se on katsonut, että ne ovat ristiriidassa EU:n lainsäädännön kanssa.⁶

Asiassa Turner vastaan Grovit (asia C-159/02),⁷ Euroopan unionin tuomioistuin tutki, oliko englantilaisen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen espanjalaista menettelyä vastaan antama ASI pätevä, jos se oli pantu vireille vilpillisessä mielessä. EUT katsoi, että "toimivaltasäännöt, joita [vuoden 1968 Brysselin yleissopimus]⁸ ovat yhteisiä kaikille sopimusvaltioiden tuomioistuimille [ja jokaisen niistä on] tulkittava ja sovellettava niitä samalla auktoriteetilla" (25 kohta). Koska ASI-määräyksen antaminen heikentää kantajan kanneoikeutta, sitä "on pidettävä puuttumisena ulkomaisen tuomioistuimen toimivaltaan, mikä on sellaisenaan ristiriidassa yleissopimuksen järjestelmän kanssa" (27 kohta).

Asiassa Allianz SpA vastaan West Tankers (C-185/07),⁹ EUT vahvisti, että: jäsenvaltion tuomioistuin ei ole [Brysselin asetuksen] mukainen, jos se antaa määräyksen, jolla estetään henkilöä aloittamasta tai jatkamasta oikeudenkäyntiä toisen jäsenvaltion tuomioistuimessa sillä perusteella, että tällainen menettely olisi välimiesmenettelysopimuksen vastainen" (19 kohta). ASI:n tekeminen päteväksi merkitsisi "väistämättä sitä, että kyseiseltä tuomioistuimelta riistettäisiin toimivalta päättää omasta toimivallastaan [Brysselin asetuksen] nojalla" (28 kohta). Pikemminkin kyse on yleisestä periaatteesta, jonka mukaan "jokainen tuomioistuin, jossa kanne on nostettu, päättää itse siihen sovellettavien sääntöjen mukaisesti, onko se toimivaltainen ratkaisemaan sen käsiteltävänä olevan riita-asian" (29 kohta).

Tätä järkeä sovellettiin edelleen Gazprom OAO vastaan Liettuan tasavalta (Asia C-536/13),¹⁰ jossa EUT korosti, että Brysselin asetusta "on tulkittava siten, että se ei estä jäsenvaltion tuomioistuinta tunnustamasta ja panemasta täytäntöön tai kieltäytymästä tunnustamasta ja panemasta täytäntöön välitystuomiota, jolla kielletään asianosaista esittämästä tiettyjä vaatimuksia kyseisen jäsenvaltion tuomioistuimessa, koska kyseisellä asetuksella ei säännellä toisessa jäsenvaltiossa toimivan välimiesoikeuden antaman välitystuomion tunnustamista ja täytäntöönpanoa jäsenvaltiossa" (44 kohta).

Edellä mainituissa päätöksissä korostetaan yleisesti EU:n jäsenvaltioiden keskinäisen luottamuksen periaatteita, ja ne kuvastavat lisääntynyttä halukkuutta pitää kiinni yksinomaista toimivaltaa koskevista lausekkeista. Kun Yhdistynyt kuningaskunta eroaa EU:sta, Euroopan unionin tuomioistuin ei voi enää rajoittaa englantilaisten tuomioistuinten valtuuksia panna ASI-lausekkeet täytäntöön, mikä voi tehdä Lontoosta entistä houkuttelevamman välimiesmenettelyn sijaintipaikan tulevaisuudessa.

Välimiesmenettelyn jatkuva merkitys

Välimiesmenettelyä on jo pitkään pidetty yhtenä tehokkaimmista ja toimivimmista keinoista ratkaista kansainvälisiä riitoja useilla aloilla (esim. rakennus- tai energiateollisuudessa), ja se on jatkossakin suositeltavin tapa ratkaista rajatylittäviä kaupallisia riitoja muun muassa seuraavista syistä:

1. Täytäntöönpanokelpoisuus

Edellä esitetyn perusteella välitystuomiot ovat edelleen täytäntöönpanokelpoisia New Yorkin yleissopimuksen nojalla, jota sovelletaan kansainvälisesti. Lisäksi Lontoo hyötyy siitä, että se on ollut pitkään keskus, jossa on ratkaistu useita tuomioistuimia käsittäviä kaupallisia riitoja. Brexit ei todennäköisesti heikennä mitään niistä piirteistä, jotka ovat tähän mennessä vaikuttaneet Lontoon menestykseen välimiesmenettelyn sijaintipaikkana, kuten vuoden 1996 välimiesmenettelylaki, Englannin oikeuslaitoksen puolueettomuuden maine jne.

2. Ratkaisun nopeus ja helppous

Välimiesmenettely tarjoaa osapuolille mahdollisuuden tehdä menettelyllisiä päätöksiä, mikä sujuvoittaa prosessia ja vähentää maksuja, kuten:

• Opt-out-määräysten lisääminen;
• Asiakirjojen tuottamisen rajoittaminen;
• Teknologian käytöstä päättäminen;
• Vapaasti valittavissa oleva yksittäinen välimies tai tekninen asiantuntija;
• Yhdistäminen tai yhdistäminen tuo mukanaan merkittäviä etuja, kuten ajansäästöä ja sen varmistamista, että kaikki osapuolet ovat sidottuja ratkaisuun.

3. Neutraalius ja lopullisuus

Välimiesmenettelyn valinnan usein mainittu etu liittyy välitystuomioiden lopullisuuteen, sillä ne voidaan riitauttaa vain suppein perustein eli menettelyvirheiden vuoksi. Tämä on erityisen houkuttelevaa varmuuden ja muutoksenhakumahdollisuuksien minimoimisen vuoksi. Välitystuomioiden sitovuus on nimenomaisesti sisällytetty useisiin välimiesmenettelysääntöihin:

• Kansainvälisen kauppakamarin sääntöjen 28 artiklan 6 kohta;¹¹
• American Arbitration Associationin kansainvälisten välimiesmenettelysääntöjen 27 artiklan 1 kohta;¹²
• 26.9 artikla London Court of International Arbitration Rules;¹³
• Yhdistyneiden Kansakuntien kansainvälisen kauppaoikeuden toimikunnan välimiesmenettelysääntöjen 34 artiklan 2 kohta. ¹⁴

Näistä syistä välimiesmenettelyn suosion odotetaan säilyvän ennallaan myös nyt, kun varoaika on päättynyt.

Päätelmä

Brexitillä ei ole juurikaan välitöntä vaikutusta välimiesmenettelyn harjoittamiseen. Tämä johtuu suurelta osin siitä, että välitystuomiot ovat edelleen täytäntöönpanokelpoisia New Yorkin yleissopimuksen nojalla, koska niihin ei sovelleta Brysselin asetusta.

Kansainvälinen välimiesmenettely on jo pitkään osoittautunut sopivaksi vaihtoehdoksi oikeudenkäynneille, ja se on sitä myös tulevaisuudessa. Kun otetaan huomioon Lontoon historia vallitsevana välimiesmenettelyn sijaintipaikkana sekä englantilaisten tuomioistuinten halukkuus tukea välimiesmenettelyä, välimiesmenettelyn suosio tuskin vähenee lähiaikoina.

Alaviitteet

1 Yleissopimus ulkomaisten välitystuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta (New York, 1958).

2 Yleissopimus, NewYork. "New Yorkin valmistelukunta." New Yorkin välimiesmenettelyyleissopimus, www.newyorkconvention.org/.

3 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1215/2012, annettu 12 päivänä joulukuuta 2012, tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili- ja kauppaoikeuden alalla.

4 Varapnickas, T. [2018] Brexit ja välimiesmenettely: Mitä tapahtuu seuraavaksi? Conference Papers of the 5th International Conference of PhD Students and Young Researchers. Saatavilla osoitteessa: S: https://papers.ssrn.com/sol3/papers.cfm?abstract_id=3121532 [luettu 30.12.2020].

5 Bermann, G. A. [1990] The Use of Anti-Suit Injunctions in International Litigation, 28 COLUM. J. TRANSNAT'L. L. 589 Saatavilla osoitteessa: J: https://scholarship.law.columbia.edu/faculty_scholarship/2105 [viitattu 01.01.2021].

6 Rodgers, James ja Simon Goodall. "Miten Brexit vaikuttaa välimiesmenettelyyn Englannissa ja Walesissa?" How Will Brexit Impact Arbitration in England and Wales? , Norton Rose Fulbright, syyskuu 2016, www.nortonrosefulbright.com/en-gb/knowledge/publications/a655ac50/how-will-brexit-impact-arbitration-in-england-and-wales.

7 Saatavilla osoitteessa: http://curia.europa.eu/juris/liste.jsf?language=en&num=C-159/02.

8 Yleissopimus tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden täytäntöönpanosta siviili- ja kauppaoikeuden alalla (Bryssel, 1968), saatavissa osoitteessa: https://eur-lex.europa.eu/legal-content/EN/ALL/?uri=CELEX%3A41968A0927%2801%29.

9 Saatavilla osoitteessa: https://eur-lex.europa.eu/legal-content/EN/TXT/?uri=CELEX%3A62007CJ0185.

10 Saatavilla osoitteessa: https://eur-lex.europa.eu/legal-content/EN/TXT/?uri=CELEX%3A62013CJ0536.

11 Saatavilla osoitteessa: https://iccwbo.org/dispute-resolution-services/arbitration/rules-of-arbitration/.

12 Saatavilla osoitteessa: https://www.intracen.org/International-Arbitration-Rules-of-the-American-Arbitration-Association-2001/.

13 Saatavilla osoitteessa: https://www.lcia.org/Dispute_Resolution_Services/lcia-arbitration-rules-2020.aspx#Article%2026.

14 Saatavilla osoitteessa: https://uncitral.un.org/sites/uncitral.un.org/files/media-documents/uncitral/en/arb-rules-revised-2010-e.pdf.

Tämän artikkelin sisältö on tarkoitettu yleiseksi oppaaksi aiheesta. Omiin erityisiin olosuhteisiisi liittyvissä kysymyksissä olisi pyydettävä asiantuntija-apua.