Itävalta: Välimiesmenettely Covid-19:n aikana: Itävallan näkökulma
Kirjoittaja: Sharon Schmidt
COVID-19-tartuntojen asteittainen lisääntyminen on kirjoitushetkellä vaatinut maailmanlaajuisesti yhteensä 655 112 kuolemantapausta (lähde: WHO). Sen maailmanlaajuinen levinneisyys on kiistatta ja peruuttamattomasti muuttanut elämää sellaisena kuin me sen tunnemme, eikä se ole jättänyt mitään teollisuudenalaa, taloutta tai henkilökohtaista vuorovaikutusta koskemattomaksi. Kansainväliset toimitusketjut ovat katkenneet, maailmanlaajuinen kaupankäynti horjunut ja pörssit romahtaneet.
Jotkut hallitukset ovat päättäneet jatkaa toimintaa toteuttamalla toimenpiteitä, joilla muun muassa avataan uudelleen päiväkodit ja peruskoulut sekä poistetaan matkustusrajoituksia, mutta toiset ovat ilmaisseet huolensa rajoitustoimenpiteiden höllentämisestä tai niistä luopumisesta, koska on olemassa todellinen vaara, että uusi joukkotartuntojen aalto pääsee valloilleen. Riippumatta näiden erilaisten toimintatapojen taustalla olevista poliittisista näkökohdista on kuitenkin edelleen epävarmaa, milloin taloudellisen toiminnan voidaan odottaa jatkuvan täysimääräisesti ja turvallisesti.
Koska monet liikesuhteet eivät pysty täyttämään palveluvelvoitteitaan, pandemia on herättänyt lukuisia oikeudellisia kysymyksiä siitä, ovatko sopimusperusteiset vaateet täytäntöönpanokelpoisia ja missä määrin ja kuka vastaa taloudellisista seurauksista, jos syyllisyyttä ei voida selkeästi osoittaa. Vaikka olisikin väärin ennakoida, miten koronaviruskriisi vaikuttaa kansainväliseen välimiesmenettelyyn, sen vaikutusta ei voi toistaiseksi kiistää. Välimiesoikeudenkäyntejä on lykätty ja kansainvälisiä konferensseja peruttu. Ristiriitaisia direktiivejä sovelletaan eri paikkoihin, joissa osapuolet, välimiehet ja todistajat ovat, ja siksi on edelleen huolestuttavaa, miten kuulemiset voidaan järjestää turvallisesti lähitulevaisuudessa. Koska monet pelkäävät, että viruksesta voi tulla endeeminen, ja koska ei-lääketieteellisten toimenpiteiden, kuten sosiaalisen etäisyyden säilyttämisen, odotetaan säilyvän lähitulevaisuudessa, tarvitaan uusia keinoja uusien oikeudellisten haasteiden ratkaisemiseksi. Tässä yhteydessä välimiesmenettely voi tarjota tarvittavaa joustavuutta, jota tarvitaan näinä ennennäkemättöminä aikoina, koska siinä voidaan turvautua verkkovälineisiin.
Seuraavassa käsitellään COVID-19:n vaikutuksia ja haasteita välimiesmenettelyyn osallistuville. Siinä käsitellään Itävallan oikeusjärjestelmän hyväksymiä säännöksiä sekä hahmotellaan menetelmiä ja mahdollisia ratkaisuja välimiesmenettelyjen järjestämiseksi Covid-19:n yhteydessä.
II. Itävallan vastaus
Pyrkiessään välttämään jatkuvia viivästyksiä johtavat välimiesmenettelylaitokset ovat tarjonneet useita vaihtoehtoisia toimenpiteitä välimiesmenettelyjen toteuttamiseksi.
Institutionaalisia ohjeita on päivitetty ja päivitetään edelleen säännöllisesti, jotta voitaisiin minimoida mahdollisten häiriöiden määrä, joita välimiesmenettelyn vastuun välttämiseen pyrkivät tahot pahentavat. Vastaukset ovat olleet moninaisia, ja monet ovat turvautuneet virtuaalikokouksiin, puhelinkonferensseihin ja uusiin kanaviin asiakirjojen toimittamista ja pyyntöjen jättämistä varten.
Välimiesmenettelyn toteuttaminen ilman henkilökohtaisia kuulemisia merkitsee perustavanlaatuista poikkeamista siitä, mitä on jo pitkään pidetty välttämättömänä osana asianmukaista oikeudenkäyntiä.
Itävallan oikeusjärjestelmä on tunnustanut tällaisen tarkistetun lähestymistavan tarpeellisuuden ottamalla käyttöön uusia strategioita, jotka poikkeavat vakiintuneista perinteistä ja luotettavista tekniikoista, joita on aiemmin pidetty välimiesmenettelyn välineinä.
Itävallan hallitus perusti 25. maaliskuuta 2020 Itävallan hallituksen Bundesgesetz betreffend Begleitmaßnahmen zu COVID-19 in der Justiz (liittovaltion laki) ("Itävallan liittovaltion laki Covid-19-toimenpiteistä oikeusjärjestelmän hyväksi"), joka on voimassa 31. joulukuuta 2020 saakka. Sen ensimmäisessä osassa esitetään siviilioikeudellisia asioita koskevat säännöt, joissa keskitytään prosessuaalisten määräaikojen keskeyttämiseen sekä menettelyn aloittamisen määräaikojen keskeyttämiseen, mukaan lukien vanhentumissäännöt. Erityisesti on kuitenkin syytä mainita suullisia menettelyjä ja tiedoksiantoja koskevat rajoitukset. Jo käyttöön otettujen liikkumisvapauden rajoitusten lisäksi suullisia käsittelyjä voidaan järjestää vain, jos se on erittäin tarpeellista. Kaikki yhteydenpito on hoidettava teknisten välineiden avulla, olipa kyse sitten puhelimesta tai videokonferensseista, kun taas asiakirjojen fyysinen siirto tapahtuu postitse, ja sitä olisi käytettävä vain kiireellisissä tapauksissa. Tuomioistuimen sähköinen arkistointijärjestelmä on edelleen täysin toiminnassa. Laissa annetaan myös tietoja Itävallan tuomioistuinten tarjoamien oikeudellisten palvelujen mahdollisen lakkauttamisen vaikutuksista (4 §), Itävallan maksukyvyttömyyslain 156 a §:n 1 momentin mukaisen maksuhäiriön vaikutuksista (5 §), yrityskeskittymien valvonnan määräaikojen pidentämisestä (6 §), elatusapua koskevista ennakoista (7 §) ja oikeusministerin toimivaltuuksista (8 §).
Vaikka välimiesmenettelyt on vapautettu lain säännöksistä, välimiehille ja tuomioistuimille annetaan huomattavia vapauksia määritellä, miten sidosryhmien edut voidaan tehokkaasti tasapainottaa vireillä olevissa välimiesmenettelyissä. Wienin kansainvälinen välimieskeskus (VIAC) oli alun perin ilmoittanut, että kaikki sen toimistoon toimitettavat asiakirjat ja yhteydenpito sen kanssa on hoidettava yksinomaan sähköisesti, kunnes toisin ilmoitetaan. Sen äskettäin julkaisema Practical Checklist for Remote Hearings (Etäkuulemisia koskeva käytännön tarkistuslista) tarjoaa hyödyllisen viitekehyksen valmistelutoimenpiteistä, joita on harkittava, kun suunnitellaan tällaisten kuulemisten järjestämistä. Myös oikeudellisia kysymyksiä, kuten riskiä mahdollisista tuomioiden riitauttamisista sekä oikeutta tulla kuulluksi ja tasavertaiseen kohteluun, käsitellään äskettäin julkaistussa artikkelissa, joka on saatavilla sen verkkosivustolla.ii PlatformsProtocol-pöytäkirjaa, jolla pyritään edistämään oikeudellisten, prosessi- ja teknologia-alan ammattilaisten välistä yhteistyötä, voidaan kuulla julkisesti 31. elokuuta asti.iii Toukokuun 30. päivästä lähtien henkilökohtaisia kuulemisia voidaan jatkaa VIAC:n tiloissa, mutta huoneita on edelleen rajoitetusti saatavilla.
Lisäksi Kansainvälinen kauppakamari (ICC) jatkaa vireillä olevien välimiesmenettelyjen käsittelyä, ja sen sihteeristö ja ADR-keskus ovat edelleen täysin toiminnassa. LCIA:n ja HKIAC:n tapaan on kuitenkin suositeltavaa, että kaikki viestintä tapahtuu sähköisesti. Suositellut toimenpiteet, joilla varmistetaan, että riidat ratkaistaan kustannustehokkaasti, oikeudenmukaisesti ja nopeasti, on julkaistu ICC:n ohjeissa.iv
Kun otetaan huomioon koronavirustapausten viimeaikainen lisääntyminen, riita- ja välimiesmenettelyjen vähenemistä ei ole odotettavissa. Pikemminkin on todennäköistä, että syntyy uusia kanteita, jotka liittyvät muun muassa kansainväliseen kauttakulkuun, tietosuojaan, biotekniikkaan, vakuutuksiin, työsuhteisiin sekä kauppa- ja investointiriitoihin. Lisäksi kansallisesti toteutettujen hätätoimenpiteiden vaikutukset synnyttävät uusia oikeudellisia kysymyksiä, jotka koskevat rikkomista, suoritusta ja vastuusta vapauttamista sekä ennakoitavuutta, kohtuullisuutta, menetyksiä, vahinkoja ja lieventämisvelvollisuutta.
III. Harkittavat vaihtoehdot
Koska monet osapuolet joutuvat rakentamaan liikesuhteita uudelleen muilla menetelmillä kuin sopimusehtojen tiukalla täytäntöönpanolla, välimiesmenettelyn kaltaiset riidanratkaisumenettelyt ovat houkutteleva vaihtoehto. COVID-19-pandemian valossa tarvitaan uusia innovatiivisia vaihtoehtoja sen varmistamiseksi, että osapuolille tarjotaan mahdollisuus esittää asiansa täysimääräisesti. Seuraavia menetelmiä kannattaa harkita:
1. Henkilökohtaisten kuulemisten lykkääminen siihen asti, kunnes menettelyt on selvitetty uudelleen turvallisiksi.
Vaikka tämä vaihtoehto antaa osapuolille mahdollisuuden välttää etäkäsittelyä varten tarvittavat järjestelyt, on epäselvää, kuinka kauan nykyiset rajoitukset kestävät. Kun monet yritykset ovat jo nyt kovan paineen alla epävarmojen tai pysähtyneiden kassavirtojen vuoksi, tämä ei välttämättä ole käyttökelpoinen vaihtoehto.
2. Riidan ratkaiseminen "papereissa".
Menetelmä voi osoittautua hyödylliseksi asioissa, jotka ovat vähemmän riippuvaisia tosiseikkoja koskevasta todistusaineistosta ja ristikuulustelusta. Tällöinkin tämän menetelmän käyttö vähentäisi vain osittain lopullisten ja väliaikaisten tuomioiden antamiseen kuluvaa aikaa ja saattaisi kannustaa osapuolia nopeampaan sovintoratkaisuun.
3. Jakaa vaateet niin, että vain osa vaateista jätetään ratkaistavaksi välimiesmenettelyssä.
Tämä lähestymistapa soveltuu tapauksiin, joissa on erillisiä vaatimuksia.
4. Etäkuulemisen järjestäminen
Etäkuulemisten suunnittelun edellyttämä logistinen koordinointi edellyttää, että osapuolten on varmistettava, että käytettävissä on turvallinen internetyhteys ja että tarvittavat asiakirjat ja tarvittavat ohjelmistot ja laitteistot ovat saatavilla. Lisäksi osapuolten olisi otettava huomioon istuntoaika, aikavyöhykkeet ja menettelyn kesto sekä mahdollisuus luoda erillisiä virtuaalisia tiloja, jotta välimiesten ja oikeudellisten ryhmien yhteydenpito olisi helppoa. Osapuolten olisi harkittava kansainvälisessä välimiesmenettelyssä käytettäviä videokonferensseja koskevassa Soulin pöytäkirjassa esitettyjen suositusten hyödyntämistä, sillä siinä käsitellään monia käytännön näkökohtia menettelyn oikeudenmukaisuuden varmistamiseksi. Myös Venäjän federaation kauppa- ja teollisuuskamari on tunnustanut tämän vaihtoehdon toimivaksi vaihtoehdoksi.v ja se on ICC:n vuoden 2017 välimiesmenettelysääntöjen 25 artiklan 2 kohdan mukainen.vi
Koska videokonferenssitekniikkaa käytetään jo nyt usein, se ei todennäköisesti vaikuta osapuolten neuvotteluihin. Kuulemisniput voidaan asettaa saataville sähköisesti, ja ne helpottavat oikeusavustajien työtä hyperlinkkien ristiviittausten ja sen ansiosta, että uudet asiakirjat voidaan asettaa välittömästi saataville. Samoin välitystuomiot voidaan toimittaa sähköpostitse, vaikka alkuperäiset ja oikeaksi todistetut jäljennökset voidaan toimittaa osapuolille myöhemmin. Sähköisistä allekirjoituksista on kuitenkin tullut jokapäiväinen käytäntö liiketoiminnassa, joten ne eivät aiheuta huolta. Epäselväksi jää, salliiko foorumi, jossa kyseinen välimiesmenettely on tarkoitus järjestää, poikkeamisen henkilökohtaisten kuulemisten muodollisuuksista ja perinteisistä asiakirjojen antamisprosesseista. Osapuolten kannattaa varmistaa asianajajaltaan, miten parhaiten toimitaan ennen etävälitysmenettelyyn ryhtymistä. Koska verkkoviestintävälineisiin turvaudutaan yhä enemmän, on olennaisen tärkeää, että käytetään muun muassa turvallista videokonferenssiohjelmaa, jossa on päästä päähän ulottuva salaus, ja että virtuaaliset istuntosalit rajataan tiukasti vain varattuihin osallistujiin.vii
Osapuolten olisi harkittava suositeltuja menetelmiä, joiden avulla ne voivat noudattaa korkeatasoista verkkoturvallisuutta ja tietosuojavelvoitteita kansainvälisiä välimiesmenettelyjä suorittaessaan. Tätä varten ne voivat halutessaan viitata vuoden 2020 kansainvälisen välimiesmenettelyn kyberturvallisuuspöytäkirjassa esitettyihin varotoimia koskeviin ohjeisiin,viii kansainvälisen välimiesmenettelyn tietosuojaa koskeva ICC-IBA:n etenemissuunnitelma,ix ICCA-NYC Bar-CPR-pöytäkirja kyberturvallisuudesta kansainvälisessä välimiesmenettelyssä.x sekä Afrikan akatemian pöytäkirja virtuaalisesta kuulemisesta Afrikassa.
IV. Miten tästä eteenpäin
Kun otetaan huomioon, että tapausten odotetaan väistämättä lisääntyvän epidemian puhkeamisen jälkeisten tapahtumien seurauksena, on edelleen ensiarvoisen tärkeää, että korvausvaatimukset pannaan vireille heti, kun tarvittavat tosiseikat voidaan todeta. Koska välimieslaitokset ovat ilmoittaneet aikovansa jatkaa toimintaansa, sidosryhmien on järkevää punnita välimiesmenettelyvaihtoehtojaan huolellisesti ja ripeästi. Yksityisille osapuolille annetaan myös mahdollisuus tarkistaa nykyisiä sopimusehtoja ja harkita teknisten välineiden käytön sisällyttämistä välityssopimustensa menettelysääntöihin. Koska viruksen leviämisen kestosta ja sen hillitsemiseksi toteutetuista toimenpiteistä on suurta epävarmuutta, osapuolten on tärkeää laatia varasuunnitelma siltä varalta, että fyysiset kuulemistilaisuudet eivät ole toteuttamiskelpoinen vaihtoehto tulevina viikkoina tai kuukausina. Vaikka asian eteneminen voi olla hitaampaa, sähköisen välineen hyödyntäminen asiakirjojen toimittamisessa, viestinnässä ja kirjeenvaihdossa on osoittautunut aiemmin onnistuneeksi vaihtoehdoksi, ja sitä olisi nyt laajennettava.
Loppujen lopuksi välimiesmenettelyn onnistuminen edellyttää asianmukaista valmistautumista, joka puolestaan riippuu tapauksen erityisolosuhteista ja jota varten ei voi olla olemassa kattavaa kehystä. Kieltäytyminen sopeutumasta näihin muuttuneisiin olosuhteisiin pelkästään tavanomaisten kuulemiskäytäntöjen mukavuuden vuoksi ei ole perusteltavissa epidemian aiheuttamien nykyisten haasteiden ja terveysriskien valossa. Koska oikeuden viivästyminen on oikeuden epäämistä, "julkisten instituutioiden, kuten tuomioistuimen, on tehtävä kaikkensa helpottaakseen talouden ja keskeisten viranomaispalvelujen, myös oikeudenkäytön, jatkumista". (Capic v. Ford Motor Company of Australia Limited (lykkäys) [2020] FCA 486; kohta 5).
Covid-19:n aiheuttama uhka vaatii johdolta ja terveydenhuoltoalalta huolellisuutta ja sitoutumista, mutta se on myös riippuvainen kansalaisyhteiskunnan tuesta. Näin ollen osapuolilla, välimiehillä ja oikeudellisilla edustajilla on yhteinen velvollisuus minimoida epidemian vaikutukset ja pysäyttää sen leviäminen. Viruksen puhkeaminen on muuttanut ja tulee epäilemättä muuttamaan nykyisiä välimiesmenettelykäytäntöjä ja pakottaa osallistujat ja sidosryhmät mukauttamaan, pohtimaan ja parantamaan nykyistä järjestelmää. Se osoittautuu myös liikkeellepanevaksi voimaksi vakiintuneiden, mutta vanhentuneiden prosessien kehittämisessä tavalla, joka ei ole yhtä riippuvainen perinteisten tuomioistuinkäytäntöjen tiukoista rituaaleista vaan joka voi sen sijaan ylittää tällaisten aikojen vastoinkäymiset.
Alaviitteet
i Wienin kansainvälinen välityskeskus, 2020, "Wienin pöytäkirja. A Checklist for Remote Hearings", VIAC, katsottu 1. heinäkuuta 2020, https://www.viac.eu/images/documents/The_Vienna_Protocol_-_A_Practical_Checklist_for_Remote_Hearings_FINAL.pdf.
ii Scherer, M., 2020, "Remote Hearings in International Arbitration: An Analytical Framework", Journal of International Arbitration, Volume 37 Issue 4, katsottu 28. kesäkuuta 2020, https://www.viac.eu/images/COVID19/Maxi_SCHERER_Remote_Hearings_in_International_Arbitration_An_Analytical_Framework_May_2020.pdf.
iii Protocol for Online Case Management in International Arbitration Online Case Management, Kansainvälinen välimiesmenettely, 2020, katsottu 2. heinäkuuta 2020, https://protocol.techinarbitration.com/p/1.
iv Kansainvälinen kauppakamari, 2020, "ICC Guidance Note on Possible Measures Aimed at Mitigating the Effects of the COVID-19 Pandemic", ICC, katsottu 9.4.2020, https://iccwbo.org/content/uploads/sites/3/2020/04/guidance-note-possible-measures-mitigating-effects-covid-19-english.pdf.
v The International Commercial Arbitration Court, 2017, "ICAC Rules", ICAC, katsottu 27.6.2020, https://mkas.tpprf.ru/en/documents/.
vi Kansainvälinen kauppakamari, 2019, "Välimiesmenettelysäännöt. Sovittelusäännöt", ICC, katsottu 1.7.2020, https://iccwbo.org/content/uploads/sites/3/2017/01/ICC-2017-Arbitration-and-2014-Mediation-Rules-english-version.pdf.pdf; ks. myös Mirèze, P., 2020, "Offline or Online?". Virtual Hearings or ODR', Kluwer Arbitration Blog, katsottu 1.7.2020, http://arbitrationblog.kluwerarbitration.com/2020/04/26/offline-or-online-virtual-hearings-or-odr/?doing_wp_cron=1591917290.5999879837036132812500.
vii Chartered Institute of Arbitrators, 2020, "Guidance Note on Remote Dispute Resolution Proceedings", CIArb, katsottu 1.7.2020, https://www.ciarb.org/media/8967/remote-hearings-guidance-note.pdf; ks. myös The International Council for Online Dispute Resolution, 2020, "ICODR Video Arbitration Guidelines", ICODR, katsottu 27.6.2020, https://icodr.org/guides/videoarb.pdf.
viii DELOS, 2020, "Resources on Holding Remote or Virtual Arbitration and Mediation Hearings", DELOS, katsottu 25. heinäkuuta 2020, https://delosdr.org/index.php/2020/05/12/resources-on-virtual-hearings/.
ix International Counsel for Commercial Arbitration, 2020, "The ICCA-IBA Roadmap to Data Protection in International Arbitration", ICCA, katsottu 3.5.2020, https://www.arbitration-icca.org/media/14/18191123957287/roadmap_28.02.20.pdf.
x International Counsel for Commercial Arbitration, 2020, "ICCA-NYC Bar-CPR Protocol on Cybersecurity in International Arbitration", ICCA, katsottu 1.7.2020, https://www.arbitration-icca.org/media/14/76788479244143/icca-nyc_bar-cpr_cybersecurity_protocol_for_international_arbitration_-_print_version.pdf.
xi Africa Arbitration Academy, 2020, "Africa Arbitration Academy. Protocol on Virtual Hearings", Africa Arbitration Academy, katsottu 1. heinäkuuta 2020, https://www.africaarbitrationacademy.org/wp-content/uploads/2020/04/Africa-Arbitration-Academy-Protocol-on-Virtual-Hearings-in-Africa-2020.pdf.
Tämän artikkelin sisältö on tarkoitettu yleiseksi oppaaksi aiheesta. Omiin erityisiin olosuhteisiisi liittyvissä kysymyksissä olisi pyydettävä asiantuntija-apua.