Johdanto

Korkein oikeus päivitti hiljattain olemassa olevaa oikeuskäytäntöä ja totesi, että ennalta ehkäisevää kieltokannetta koskeva kanne edellyttää säännöllisesti, että oikeuksien loukkaaminen on jo alkanut.(1) Pelkkä oikeuksien loukkauksen uhka voi muodostaa ennalta ehkäisevää oikeussuojaa koskevan vaatimuksen erityisissä lisäolosuhteissa (esim. jos hakija tarvitsee kiireellisesti oikeussuojaa, koska oikeuksien loukkauksen odottaminen johtaisi korjaamattomaan vahinkoon). Tällaisissa tapauksissa hakijan on

• mainittava yksityiskohtaiset olosuhteet, jotka osoittavat vahingon vakavan ja välittömän uhan; ja
• esitettävä todisteet näistä olosuhteista, jos vastaaja kiistää ne (teoreettinen vahingon mahdollisuus ei riitä).

Oikeudellinen tausta

Ulkomaista ydinvoimalaa koskevassa asiassa korkein oikeus katsoi, että ennaltaehkäisevien oikeussuojakeinojen tarve kasvaa sitä mukaa kuin uhattuna olevan oikeuden arvo nousee; uhan välittömyys voidaan osittain korvata sen mahdollisella laajuudella.

Määrittäessään, onko olemassa vakava huoli oikeuteen kohdistuvasta uhasta, tuomioistuin ottaa huomioon seuraavat seikat:

• uhan toteutumisen todennäköisyys;
• mahdollisen vahingon laajuus; ja
• uhatun oikeuden arvo.

Mitä arvokkaampi mahdollisesti uhattu oikeus on, sitä todennäköisemmin mahdollisen vahingonaiheuttajan on pidättäydyttävä toimista, jotka johtaisivat vain mahdolliseen vahinkoon.

Ennaltaehkäisevää oikeussuojakeinoa koskevia vaatimuksia ennen vahingon ensimmäistä ilmenemistä ei saa soveltaa liian rajoittavasti tapauksissa, joissa:

• uhkan (esim. radioaktiiviset päästöt) toteutuminen johtaisi vakavaan ja pitkäaikaiseen vahinkoon uhatulle henkilölle; tai
• kiinteistöjen tavanomainen käyttö vaikeutuisi vakavasti pitkäksi aikaa.

Vaikka todennäköisyys olisi pieni, ei voida olettaa, että uhan kohteena oleva henkilö odottaa, että hänen oikeuksiaan loukataan, jos loukkauksesta on odotettavissa vakavia ja peruuttamattomia seurauksia. Pelkkä oikeuksien loukkaamisen hypoteettinen mahdollisuus ei kuitenkaan riitä; edes korkeimpien turvallisuusstandardien ylläpitäminen ei voi täysin varmasti sulkea pois onnettomuutta mahdollisesti vaarallisessa laitoksessa.

Yhteenvetona voidaan todeta, että ennalta ehkäisevä välipäätös annetaan, jos on todettu, että:

• ydinvoimala oli suunnittelultaan huono tai se ei täyttänyt hyväksyttyjä länsimaisia standardeja; ja
• tämä johtaisi merkittävästi lisääntyneeseen onnettomuusriskiin, jonka ydinlaskeuma vaikuttaisi kantajien kiinteistöihin tavalla, joka ylittää alueen tavanomaisen riskin.

Ennaltaehkäisevää välipäätöstä ei anneta, jos korkeat turvallisuusstandardit on säilytetty.

Tapaustutkimus

Oikeudenkäynnin kohteena olevan ydinvoimalan kaksi reaktoria arvioitiin 3. marraskuuta 2006, ja ne todettiin lopullisesti EU:n lainsäädännön mukaisiksi. Tämä oli sekä Itävallan ja Tšekin välisen keskustelu- ja arviointiprosessin että Tšekin tasavallan kanssa sen Euroopan unioniin liittymisen yhteydessä tehtyjen sopimusten tulos.

Muutoksenhakutuomioistuin hylkäsi väitteet, joiden mukaan menettely ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa oli virheellinen ja että tällaisia väitteitä ei voitu enää esittää korkeimmassa oikeudessa käsiteltävässä asiassa. Korkeimman oikeuden samankaltaisessa tapauksessa antaman tuomion mukaisesti voidaan siis olettaa, että Temelinin ydinvoimalan aiheuttama vaara ei muodostanut lainvastaista erityistä uhkaa kantajien oikeuksille, vaan se on hyväksyttävä luontaisena riskinä, jota ei voida koskaan täysin välttää.

Näin ollen kantajien välipäätöstä koskeva vaatimus hylätään ilman, että tuomioistuimen tarvitsee käsitellä sitä, rinnastetaanko ulkomaisen laitoksen käyttölupa siviililain 364 a §:ssä tarkoitettuun lupaan, mikä on edelleen riidanalainen kysymys kolmannessa oikeusasteessa. Monet toiseen valitukseen annetussa vastauksessa esitetyt huomautukset viittaavat kuitenkin siihen, että Euroopan yhteisöjen tuomioistuin(2) näyttää toimivan sillä oletuksella, että ulkomainen laitoksen käyttölupa olisi tunnustettava myös silloin, kun ulkomaisessa hyväksymismenettelyssä ei kohdella naapureita prosessin osapuolina, koska koko väestön terveyden suojelun takaaminen sisältää myös yksilöiden oikeuksien suojelun. Lisäksi Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimus takaa väestön terveyden täydellisen ja tehokkaan suojelun ionisoivalta säteilyltä, ja komissiolla on tarkastusoikeus.

Kommentti

Mitä arvokkaampi mahdollisesti uhattu oikeus on, sitä todennäköisemmin mahdollisen vahingonaiheuttajan on pidättäydyttävä toimista, jotka johtaisivat vain jonkinlaiseen vahingon todennäköisyyteen. Ennaltaehkäisevä kieltomääräys annetaan tapauksissa, joissa on todettu, että ydinvoimala on suunnittelultaan huono tai ei täytä hyväksyttyjä länsimaisia normeja, edellyttäen, että tämä johtaisi merkittävästi lisääntyneeseen onnettomuusriskiin, jonka ydinalan laskeuma häiritsisi kantajien kiinteistöjä tavalla, joka ylittää alueen normaalin riskin.

Loppuviitteet

(1) 3 Ob 134/12w, 19. syyskuuta 2012.

(2) Katso C-115/08.