Välimiesmenettely ja maksukyvyttömyys
Kirjoittaja: Per Neuburger
COVID-19:n vaikutukset maailmantalouteen ovat hyvin dokumentoituja, eikä niitä tarvitse käsitellä tässä yksityiskohtaisesti. Itävallan talous ei todellakaan säästynyt, eikä ole epäilystäkään siitä, että yritysten maksukyvyttömyys lisääntyy useimmilla aloilla. Kun otetaan huomioon tuore julkaisu Skadden Arps Slate Meagher & Flom LLP:n kollegoiden laatimassa artikkelissa vastataan useisiin välimiesmenettelyä ja maksukyvyttömyyttä Saksassa koskeviin kysymyksiin, ja tässä artikkelissa pyritään käsittelemään joitakin näistä kysymyksistä Itävallan kontekstissa.
Sitooko maksukyvyttömän osapuolen tekemä välityssopimus pesänhoitajaa?
Itävallassa maksukyvyttömyysmenettelyn hoitajia sitovat välimiesmenettelysopimukset, jotka maksukyvytön osapuoli on tehnyt kolmansien osapuolten kanssa ennen maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamista. Itävallan korkeimman oikeuden hiljattain tekemissä merkittävissä päätöksissä (Oberste Gerichtshof, OGH) maksukyvyttömyyttä ja välimiesmenettelyä koskevissa asioissa, tuomioistuin ei kyseenalaistanut tätä, vaan piti sitä itsestään selvänä. obiter.1
Poikkeuksia sovelletaan, jos asia vaikuttaa pesänhoitajan oikeuksiin, jotka 1) eivät johdu suoraan velallisen ja velkojan välisestä sopimuksesta vaan Itävallan maksukyvyttömyyslaista tai 2) johtuvat pesänhoitajan henkilöstä.2 Maksukyvyttömyyspesän hoitajaa eivät myöskään sido ennen maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamista tehtyjen oikeustoimien välttämistä koskevat välityssopimukset (Anfechtung), koska konkurssipesän hoitajan oikeus riitauttaa oikeustoimet ei johdu velallisesta.3
Lykätäänkö välimiesmenettelyä, jos osapuoli hakee maksukyvyttömyyttä?
Itävallan maksukyvyttömyyslain 6 §:n 1 momentin mukaan (Österreichische Insolvenzordnung, IO) mukaan maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamisen jälkeen ei saa aloittaa eikä jatkaa maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamisen jälkeen menettelyä, jonka tarkoituksena on panna täytäntöön tai varmistaa maksukyvyttömyyspesään kuuluviin varoihin kohdistuvia saatavia. IO:n 7 §:n 1 momentin mukaan kaikki vireillä olevat oikeudenkäynnit, joissa velallinen on kantaja tai vastaaja, keskeytetään automaattisesti lain nojalla maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamisen jälkeen. Tämä koskee myös välimiestuomioiden kumoamista koskevia kanteita.4 Poikkeuksena tästä säännöstä ovat saatavat, jotka eivät koske maksukyvyttömyyspesään kuuluvaa omaisuutta, erityisesti velallisen henkilökohtaista suoritusta koskevat saatavat (IO 6 §:n 3 momentti).
Vaikka Itävallan lainsäädännössä ei ole vastaavaa säännöstä välimiesmenettelystä, OGH on katsonut, että 6 §:n 1 momenttia ja 7 §:ää IO sovelletaan myös välimiesmenettelyyn. Kolmessa 17. maaliskuuta 2015 annetussa päätöksessä,5 tuomioistuin keskeytti menettelyn 7 §:n 1 momentin nojalla IO:n nojalla vastaajan maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamisen vuoksi. Nämä keskeytykset ulotettiin koskemaan myös välimiesten nimeämistä koskevaa menettelyä.
Tärkeää on, että 7 §:ää sovelletaan ainoastaan menettelyihin, jotka ovat vireillä maksukyvyttömyysmenettelyn alkaessa. Kysymykseen siitä, milloin välimiesmenettely katsotaan vireillä olevaksi, tuomioistuin totesi, että riita-asiassa kuten välimiesmenettelyssäkin ratkaisevaa on se ensimmäinen menettelyvaihe, johon kantaja ryhtyy vaateensa ajamiseksi. Välimiesmenettelyssä tämä ensimmäinen vaihe määräytyy välityssopimuksen sisällön perusteella, jota tarvittaessa täydennetään sovellettavilla välityssäännöillä ja siviiliprosessisäännöillä. Tämä ensimmäinen vaihe voi olla esimerkiksi vaatimusilmoituksen toimittaminen välimieslaitokselle tai sovitulle välimiehelle. Koska käsiteltävänä olevissa tapauksissa välimiesmenettelysopimuksissa määrättiin, että ad hoc välimiesmenettelyssä ensimmäinen vaihe oli tuomioistuimen muodostaminen. Elleivät osapuolet ole sopineet asiasta erikseen, Itävallan siviiliprosessilain 587 §:n 2 momentin 4 kohdan mukaan (Zivilprozessordnung, ZPO) mukaan kantajan on pyydettävä vastaajaa nimeämään välimies. Tätä pyyntöä pidettiin ensimmäisenä menettelyvaiheena, jonka kantaja otti vaatimuksensa toteuttamiseksi.
Voiko välimiesoikeus suorittaa vaateen tarkastusmenettelyn?
Marraskuussa 2018 antamassaan ratkaisussa (18 ONc 2/18s) OGH katsoi, että jos riidanalaisesta vaateesta on tehty välimiesmenettelyä koskeva sopimus, vaateen todentamismenettely (Prüfungsverfahren) voi toteuttaa välimiesoikeus "joka tapauksessa", jos vain konkurssipesän hoitaja kiistää saatavan.
Yleensä maksukyvyttömyystuomioistuimella on yksinomainen toimivalta saatavien tarkastusmenettelyssä (IO 111 §:n 1 momentti). Tästä on poikkeus, jos saatava on tullut vireille toisessa tuomioistuimessa ennen maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamista ja jos sen käsittelyä on sen jälkeen lykätty IO 7 §:n 1 momentin nojalla. Näissä tapauksissa menettelyä jatketaan kyseisessä tuomioistuimessa tarkastusmenettelynä.
Asiassa 18 ONc 2/18s konkurssipesän hoitaja riitautti välimiesmenettelyn rekisteröinnin sen jälkeen, kun OGH oli lykännyt välimiehen nimeämistä maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamisen vuoksi. Tuomioistuin asettui kantajan puolelle ja totesi, että tapauksissa, joissa vain konkurssipesän hoitaja kiisti saatavan, välimiesoikeuden oli jatkettava saatavan tarkastusmenettelyä. Tuomioistuimen perustelut perustuivat suurelta osin tuomioistuinten valintalausekkeiden ja välityssopimusten vastaavuuteen. Koska oikeuspaikan valintalausekkeet muodostivat poikkeuksen maksukyvyttömyystuomioistuimen yksinomaiseen toimivaltaan, ei ollut mitään syytä olla ulottamatta tätä poikkeusta välimiesmenettelysopimuksiin.
Tässä tuomiossa keskityttiin tilanteeseen, jossa konkurssipesän hoitaja kiisti saatavan. OGH käsitteli kuitenkin muiden maksukyvyttömyysvelkojien asettamia haasteita. Tuomiossaan obiter, se totesi, että asian lopputulos olisi ollut sama, jos myös maksukyvyttömyysvelkoja olisi kiistänyt saatavan, koska he kuuluisivat välimiesmenettelysopimuksen subjektiiviseen soveltamisalaan ja heillä olisi oikeus osallistua välimiesoikeudessa käytävään tarkastusmenettelyyn.
Mihin toimiin on ryhdyttävä, jos vastapuolta vastaan aloitetaan maksukyvyttömyysmenettely?
Kun velallisen omaisuutta koskeva maksukyvyttömyysmenettely aloitetaan, kantajien, myös vireillä olevan välimiesmenettelyn kantajien, on ilmoitettava saatavansa maksukyvyttömyysoikeudelle (102 §). ff IO). Maksukyvyttömyystuomioistuin ilmoittaa saatavien olemassaolosta maksukyvyttömyyspesän hoitajalle, joka kirjaa saatavat rekisteriin niiden järjestyksen mukaan.
Jos toinen maksukyvyttömyysvelkoja tai pesänhoitaja kiistää saatavan - mikä on todennäköistä vireillä olevien välimiesmenettelyssä käsiteltävien saatavien tapauksessa - siihen sovelletaan saatavan tarkastusmenettelyä (Prüfungsverfahren). Kuten edellä esitetyssä kysymyksessä todettiin, välimiesoikeus voi tietyissä olosuhteissa toteuttaa tämän menettelyn. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että maksuvaatimus olisi muutettava maksuvaatimuksesta toteamisvaatimukseksi. Jos välimiesoikeuden tuomio annetaan saatavan todentamismenettelyssä, tuomiolla olisi oikeudellisesti sitova vaikutus maksukyvyttömyysvelkojiin nähden IO 112 §:ssä tarkoitetulla tavalla edellyttäen, että he voisivat osallistua menettelyyn.6
Voidaanko täytäntöönpanosopimukseen sisältyvä välityslauseke panna täytäntöön velallista vastaan?
IO 21 §:n 1 momentin mukaan, jos molemmat osapuolet eivät ole vielä maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamisajankohtana täyttäneet (kokonaan) kahdenvälistä sopimusta, maksukyvyttömyyspesän hoitajat voivat valita, täyttävätkö he sopimuksen velallisen puolesta ja vaativatko he vastapuolta täyttämään sen vai purkavatko he sopimuksen. Jos sopimus puretaan, vastapuoli voi vaatia vain vahingonkorvausta, ja sitä kohdellaan kuin vakuudetonta velkojaa. Jos konkurssipesän hoitaja valitsee suorituksen, molempien osapuolten on täytettävä sopimus kokonaisuudessaan, paitsi jos sopimus voidaan jakaa erotettaviin osiin.7 IO 21 §:ää sovelletaan vain sellaisiin sopimuksiin, jotka oli jo tehty maksukyvyttömyysmenettelyn alkaessa.
Jos konkurssipesän hoitaja purkaa sopimuksen ja purkamisen pätevyys kiistetään, sopimukseen sisältyvä välityssopimus on edelleen voimassa.8 Lisäksi välimiesmenettelylauseke sitoo häntä, jos konkurssipesän hoitaja päättää toteuttaa täytäntöönpanosopimuksen.9
Mitä tapahtuu, jos itävaltalaisen välimiesmenettelyn ulkomainen osapuoli joutuu maksukyvyttömyysmenettelyn kohteeksi toisessa EU-maassa?
EU:n maksukyvyttömyysasetuksen 18 artiklassa todetaan seuraavaa. "[t]a maksukyvyttömyysmenettelyn vaikutukset vireillä olevaan oikeudenkäyntiin tai vireillä olevaan välimiesmenettelyyn, joka koskee velallisen maksukyvyttömyyspesään kuuluvaa omaisuutta tai oikeutta, määräytyvät yksinomaan sen jäsenvaltion lainsäädännön mukaan, jossa kyseinen oikeudenkäynti on vireillä tai jossa välimiesoikeuden kotipaikka on."10
Jos välimiesmenettely on vireillä Itävallassa, sen vaikutukset määräytyvät Itävallan lainsäädännön mukaan, vaikka maksukyvyttömyysmenettely aloitettaisiin toisen jäsenvaltion tuomioistuimessa. OGH:n 17. maaliskuuta 2015 antaman tuomion mukaisesti vireillä olevat välimiesmenettelyt keskeytetään IO 7 §:n nojalla ja vaatimukset on jätettävä maksukyvyttömyysoikeudelle. Kuten edellä todettiin, jos maksukyvyttömyyspesän hoitaja kuitenkin kiistää välimiesmenettelyn, sitä jatketaan saatavien tarkastusmenettelynä.
Mitä tapahtuu, jos itävaltalaisen välimiesmenettelyn ulkomainen osapuoli joutuu maksukyvyttömyysmenettelyn kohteeksi EU:n ulkopuolisessa maassa?
Kolmansiin valtioihin sovelletaan IO 240 §:n 1 momenttia, jonka mukaan toisessa valtiossa aloitetut maksukyvyttömyysmenettelyt ja tehdyt päätökset tunnustetaan Itävallassa, jos:
- 1 velallisen pääintressien keskus on kyseisessä toisessa valtiossa; ja
- 2 maksukyvyttömyysmenettely on verrattavissa tällaiseen menettelyyn Itävallassa.
Tunnistaminen tapahtuu ipso jure, mikä tarkoittaa, että erillinen tunnustamismenettely toteutetaan vain, jos velallinen vastustaa sitä.11 Itävaltalaiset tuomioistuimet eivät ole toistaiseksi käsitelleet erityisesti kysymystä siitä, että itävaltalaisen välimiesmenettelyn ulkomainen osapuoli joutuu maksukyvyttömyysmenettelyn kohteeksi EU:n ulkopuolisessa maassa. Edellä esitetyn perusteella vaikuttaa erittäin todennäköiseltä, että välimiesmenettely keskeytetään.
Alaviitteet
1 18 ONc 2/18s; 18 ONc 6/14y; 18 ONc 7/14w; 18 ONc 1/15i.
2 Hausmaninger osoitteessa Fasching/Konecny3 IV/2 § 581 ZPO (Stand 1.10.2016, rdb.at)
Rz 199
3 Schauer osoitteessa Czernich/Deixler-Hübner/Schauer, Schiedsrecht (Ständi 1.5.2018, rdb.at)
Rz 5,73; Weber osoitteessa Czernich/Deixler-Hübner/Schauer, Schiedsrecht (Stand 1.5.2018, rdb.at) Rz 14.16
4 Lovrek/Musger osoitteessa Czernich/Deixler-Hübner/Schauer, Schiedsrecht (Stand 1.5.2018, rdb.at) Rz 16.106
5 18 ONc 6/14y; 18 ONc 7/14w; 18 ONc 1/15i.
6 18 ONc 2/18s, 3.4 kohdan b alakohta.
7 Felix Kernbichler, "Itävallan kansallinen raportti", teoksessa Jason Chuah ja Eugenio Vaccari (toim.), Täytäntöönpanosopimukset maksukyvyttömyysoikeudessa (Edward Elgar Publishing, 2019) s. 79.
8 Widhalm-Budak osoitteessa Konecny, Insolvenzgesetze § 21 IO (Stand 1.10.2017, rdb.at).) Rz 36
9 Weber osoitteessa Czernich/Deixler-Hübner/Schauer, Schiedsrecht (Stand 1.5.2018, rdb.at) Rz 14.15
10 Asetus (EU) 2015/848, annettu 20 päivänä toukokuuta 2015, maksukyvyttömyysmenettelyistä (uudelleenlaadittu toisinto).
11 Klauser/Pogacar osoitteessa Konecny, Insolvenzgesetze Art 23 EuInsVO (Stand 1.11.2013, rdb.at)
Rz 11
Tämän artikkelin sisältö on tarkoitettu yleiseksi oppaaksi aiheesta. Omiin erityisiin olosuhteisiisi liittyvissä kysymyksissä olisi pyydettävä asiantuntija-apua.