Verkkotuomioistuimet - tekniikan mahdollistama ja lain helpottama toimintaympäristö

COVID-19-tapausten määrän kasvaessa hallitusten ja oikeuslaitoksen on ollut pakko harkita uusia toimenpiteitä kansanterveyssuuntausten noudattamiseksi ja tarjota uusia väyliä etäyhteyksien luomiseen. Useilla lainkäyttöalueilla on otettu käyttöön uusia säännöksiä, joilla pyritään pitämään yllä tarvittavia suojatoimia tartuntamäärien kasvun riskin hillitsemiseksi ja varmistamaan samalla, että osapuolille taataan mahdollisuus oikeudenmukaiseen kuulemiseen ja että välittömyyden ja suullisuuden periaatteita noudatetaan.

Vaikka pandemia on kansanterveydellinen huolenaihe, se on aiheuttanut huomattavia oikeudellisia ja poliittisia vastatoimia, jotka ovat vaikuttaneet vakavasti ihmisten oikeussuojakeinoihin.¹ Liikkumisvapauden rajoitusten lisääntyessä Itävallan parlamentti on ottanut käyttöön useita lakeja, jotka koskevat vuorovaikutusta Itävallan oikeusjärjestelmässä.

Tässä artikkelissa keskitytään viimeaikaiseen lainsäädännölliseen kehitykseen, joka vaikuttaa tuomioistuinten toimintaan ja oikeudenkäynteihin Itävallassa. Siinä ei käsitellä sääntelymuutoksia, jotka koskevat muun muassa aineellisten määräaikojen, kuten vanhentumisaikojen tai laiminlyöntimaksuvelvoitteiden, keskeyttämistä tai pidentämistä. Sen sijaan tässä artikkelissa käsitellään uusia sääntöjä, jotka koskevat oikeudenkäyntien toteuttamista videotekniikan avulla, ja korostetaan niiden etuja erityisesti COVID-19:n kannalta riskialttiiden ryhmien osalta. Tässä yhteydessä hyödynnetään Oblin Rechtsanwälte GmbH:n hiljattain Liesingin käräjäoikeudelle esittämiä huomautuksia ja puolustetaan kokonaisvaltaisempaa ja joustavampaa lähestymistapaa, jolla varmistetaan Itävallan oikeusjärjestelmän jatkuva tehokas toiminta sekä sen palvelujen yhdenvertainen ja oikea-aikainen saatavuus (DeepL).

Etäkuulemiset

Vaikka Itävallassa on heinäkuusta 2020 lähtien aloitettu uudelleen puolueiden esiintyminen, niitä sovelletaan tällä hetkellä vain rajoitetusti, nimittäin "siinä määrin kuin se on tarpeen menettelyyn liittyvien oikeuksien ja osapuolten oikeuksien turvaamiseksi".² ja niitä saa suorittaa vain "tapauksissa, joissa se on ollut tarpeen henkeä ja fyysistä koskemattomuutta uhkaavan vaaran torjumiseksi tai korjaamattoman vahingon estämiseksi".³

Vaikka Itävallan siviiliprosessilainsäädännössä edellytetään suullista, suoraa ja julkista oikeudenkäyntiä, siinä sallitaan poikkeuksia, joiden mukaan riita-asioita voidaan käsitellä etänä vaihtoehtoisten viestintävälineiden, erityisesti sähköisen oikeudellisen kirjeenvaihdon (Elektronischer Rechtsverkehr, ERV) tai videoneuvotteluvälineitä. Ensin mainittua on sovellettu Itävallassa menestyksekkäästi jo useiden vuosien ajan. Se perustettiin vuonna 1990, ja se muodostaa kattavat puitteet "hakemusten tai esitysten sähköiselle toimittamiselle ja prosessitietojen automaattiselle siirtämiselle oikeudenkäyntimenettelyjen automatisointiin".⁴ Yhtenäisenä ja tehokkaana välineenä tuomioistuinten asiakirjojen sähköisessä tiedoksiannossa se tukee edelleen pyrkimyksiä nopeuttaa oikeudenkäyntiä tuomioistuinten käyttäjille COVID-19-pandemian aikana.

Videoneuvottelujen käyttö ei myöskään ole uutta Itävallan oikeudenkäynneissä, mutta niiden käyttö on toistaiseksi sallittu vain olosuhteissa, jotka edellyttävät todisteiden vastaanottamista henkilökohtaisesti tai joissa tällainen menettely on prosessiekonomisista syistä parempi. Todistelutarkoituksessa siviilioikeudellisissa asioissa järjestettävistä videokonferensseista säädetään Itävallan siviiliprosessilain 277 §:ssä (Zivilprozessordnung, ZPO), kun taas rikosprosessilain 165 § (Strafprozessordnung, StPO) säädetään sen käytöstä lisäsuojaa tarvitsevien haavoittuvien todistajien suullisen todistamisen yhteydessä.⁵

Tuomioistuinmenettelyjä on muutettu huomattavasti, jotta siviilioikeudenkäyntien jatkuminen ja etätoiminta olisi helpompaa koko COVID-19-pandemian ajan.

Liittovaltion laki COVID-19:n liitännäistoimenpiteistä oikeusjärjestelmässä, liittovaltion säädöskokoelma I 2020/30 (Bundesgesetz betreffend Begleitmaßnahmen zu COVID-19 in der Justiz (liittovaltion laki) BGBI I 2020/30, [1. COVID-19-JuBG]),⁶ joka tuli voimaan 6. toukokuuta 2020, tarjoaa oikeusperustan videotekniikan ja konferenssien käytölle suullisissa kuulemisissa. Sen tarkoituksena on mukauttaa tuomioistuinkäsittelyä siten, että se vastaa tuomioistuinten käyttäjien tarpeita ja samalla laajentaa edellä käsiteltyjä vakiintuneita sähköisiä viestintävälineitä.

Sen säännösten mukaan neuvottelut ja kuulemiset voidaan käydä ilman asianosaisten tai heidän edustajiensa fyysistä läsnäoloa 31. joulukuuta 2020 saakka, jolloin todistelua voidaan harjoittaa suullisessa käsittelyssä tai sen ulkopuolella ja samalla vahvistaa niiden henkilöiden oikeutta, jotka on kutsuttava käsittelyyn (esim. asiantuntijat, todistajat, tulkit jne.), osallistua siihen riippumatta siitä, täyttyvätkö ZPO 277 §:n vaatimukset. Jotta uudet säännöt olisivat täytäntöönpanokelpoisia, tiettyjen edellytysten on täytyttävä:

• Sopivan viestintätekniikan saatavuus on varmistettava (§ 3 Abs 1 Z 1 1. COVID-19-JuBG);
• Kaikkien osapuolten on annettava suostumuksensa kyseisen tekniikan käyttöön, ja suostumus katsotaan annetuksi, elleivät osapuolet vastusta sitä tuomioistuimen asettamassa kohtuullisessa määräajassa (§ 3 Abs 1 Z 1 1. COVID-19-JuBG);
• • Muut kuin riita-asioihin liittyvät oikeudenkäynnit (Ausserstreitverfahren), jotka tapahtuvat säännöllisesti oikeussalin ulkopuolella, on vapautettu ennakkolupavaatimuksesta, esim. vanhainkodit, sairaalat jne. (§ 3 Abs 1 Z 2 1. COVID-19-JuBG);
• Osapuolet voivat todistaa, että lisääntynyt terveysriski koskee sekä heitä itseään että henkilöitä, joiden kanssa he ovat välttämättömässä yksityisessä ja ammatillisessa yhteydessä (§ 3 Abs 2 1. COVID-19-JuBG).

Laki antaa tuomioistuimille huomattavaa liikkumavaraa tilarajoitusten huomioon ottamiseksi ja sen varmistamiseksi, että tarvittavat varotoimet toteutetaan virukselle altistumisen minimoimiseksi. Videokonferenssitekniikan käytön asianmukaisuuden määrittäminen on yksinomaan tuomioistuimen harkinnassa.⁷ Tuomarin on näin ollen tutkittava, mitkä toimenpiteet voivat olla tarpeen COVID-19:n aiheuttamien terveysriskien vuoksi ja missä määrin niiden täytäntöönpano voidaan taata.⁸ Jos tuomioistuin ei käytä videotekniikkaa eikä kuitenkaan salli istunnon järjestämistä henkilökohtaisesti (edellä mainituista syistä, kuten tilanpuutteesta tai terveydellisistä syistä), asianosaiset voivat pyytää, että asia käsitellään määräajassa (Fristsetzungsantrag) tuomioistuinorganisaatiolain 91 §:n nojalla (Gerichtsorganisationsgesetz, GOG).⁹

Uudet säännökset käytännössä

Käräjäoikeus Liesing (Bezirksgericht) käsitteli hiljattain Oblin Rechtsanwälte GmbH:n asianajajan esittämiä väitteitä, jotka koskivat 1.COVID-19-JuBG:n 3 §:n 2 momentin soveltamista ja sen tarjoamaa suojaa niille, joilla on korkeampi riski sairastua koronavirukseen. Vaikka tuomiota ei ole vielä annettu, seuraavassa käsitellään tapauksen tosiseikkoja ja hahmotellaan oikeudenkäynnin aikana esitettyjä väitteitä ja tuodaan esiin, miten uusien sääntöjen mahdollistama videotekniikan käyttö voi edistää, tukea ja edistää etäoikeudenkäynnin asianmukaista toteuttamista.

i. Terveys

• Vastaaja on Saksan kansalainen, ja hän on asunut perheensä kanssa Filippiineillä eläkkeelle jäätyään. Koska hänellä on pysyvä eläkeläisviisumi (Special Resident Retiree's Visa, SRRV), Manila on ollut hänen ensisijainen asuinpaikkansa, mikä käy ilmi myös hänen passistaan. Ennen viruksen puhkeamista hän vietti tapauskohtaisesti muutaman kuukauden Itävallassa.
• Kun otetaan huomioon, että vastaaja on 77-vuotias mies ja kärsii perussairauksista, hänellä on suurempi riski sairastua vakavasti COVID-19:stä. Mahdollisten tartuntojen välttämiseksi häntä on kehotettu pitämään kotona karanteenia, kuten lääkärintodistuksessa on todettu, ja 13.8.2020 alkaen häntä hoidetaan edelleen sydämen vajaatoiminnan, sydämen rytmihäiriöiden ja korkean verenpaineen vuoksi.
• COVID-19-riskiryhmäasetuksen (COVID-19-Risikogruppe-Verordnung)¹⁰ Itävallan sosiaali-, terveys-, hoiva- ja kuluttajansuojaministerin mukaan korkean riskin yksilöitä kuvaavia indikaattoreita ovat muun muassa seuraavat:
• • Krooninen sydänsairaus, johon liittyy pysyvää hoitoa vaativa loppuelinvaurio, kuten sydämen vajaatoiminta (§ 2 Abs 1 Z 2 lit b). COVID-19-Risikogruppe-Verordnung); tai
  • Arteriaalinen verenpainetauti, johon liittyy jo olemassa oleva loppuelinvaurio, erityisesti krooninen sydämen tai munuaisten vajaatoiminta tai hallitsematon verenpaine (§ 2 Abs 1 Z 9 COVID-19). COVID-19-Risikogruppe-Verordnung).

ii. Pandemian tämänhetkinen tilanne asuinpaikassa ja maahantulon edellytykset Itävaltaan.

• Itävallan liittovaltion Eurooppa- ja kansainvälisten asioiden ministeriö on antanut Filippiineille matkustusvaroituksen (Bundesministerium für Europäische und internationale Angelegenheiten, BMEIA); 15.3.2020 määrätty maahantulokielto on kumottu ja maahantulo on jatkunut 01.8.2020 alkaen, joskin tiukoin ehdoin:
• • Negatiivinen PCR-testi saapumisen yhteydessä tai kymmenen päivän karanteeniin pääseminen sopivassa majoituspaikassa, jonka saatavuus on vahvistettava;
  • On esitettävä todisteet pääsystä ennalta varattuihin paikallisiin karanteenitiloihin;
  • Muiden kuin maassa asuvien on todistettava, että heillä on viisumi.
• Elokuusta lähtien maassa on vallinnut lukkiutuneen tilan kaltainen tilanne. Vähintään 60-vuotiaita henkilöitä on kielletty poistumasta kodeistaan.
• Päivittäisten saapuvien lentojen enimmäismäärää säätelevät kiintiöasetukset on otettu käyttöön, ja kansainvälisten lentojen määrää on supistettu merkittävästi.

iii. Outlook

Vastaajan erityisviisumi (Special Resident Retiree's Visa) estää häntä palaamasta Filippiineille vuoden 1940 Filippiinien maahanmuuttolain 13 §:n nojalla Itävallassa oleskelun jälkeen. Koska hänellä ei ole kotipaikkaa Itävallassa eikä hänellä ole siellä sukulaisia, jotka voisivat antaa hänelle tarvittavaa tukea ja huolenpitoa, hänen nykyisen asuinpaikkansa ulkopuolelle matkustaminen ei ole mahdollista.

Kuten tämän tapauksen tosiseikat osoittavat, nykyisessä tilanteessa on välttämätöntä luoda oikeudellinen kehys, jossa riskinhallintatoimenpiteet ja oikeusvaltion periaatteen sekä oikeussuojan ja asianmukaisen oikeudenkäynnin turvaaminen ovat tasapainossa. Videoneuvottelut ovat COVID-19-tapauksissa osoittautuneet tekniikaksi, jolla voidaan vähentää tavanomaisiin oikeudenkäyntikäytäntöihin kohdistuvia häiriöitä, minimoida tuomioistuimen käyttäjiin mahdollisesti kohdistuvat ennakkoluulot ja varmistaa, että muiden ihmisten elämän ja terveyden kunnioittamista ei laiminlyödä.¹¹ Riippumatta niistä haasteista, joita viimeaikaisesta lainsäädännön kehityksestä voi aiheutua, uusista säännöksistä on monia etuja rajatylittävien riitojen ratkaisutapaan.

Koska fyysisten oikeussalien vapautumista ei tarvitse odottaa, hakemuksia voidaan käsitellä nopeammin ja tuomioistuinten käsittelyruuhkia voidaan myös vähentää merkittävästi.¹² Kun virtuaalisten kuulemisten määrä lisääntyy, toimielimillä on tulevaisuudessa paremmat edellytykset jatkaa oikeudenkäyntejä ennakoimattomista ja poikkeuksellisista tapahtumista huolimatta, jotka edellyttävät tuomioistuinrakennusten sulkemista.¹³ Näistä syistä virtuaalisten viestintävälineiden käyttöä olisi edistettävä ja käsityksiä niiden riittämättömyydestä olisi hälvennettävä. Koska siirtyminen virtuaaliseen oikeudenkäyttöön on saamassa vauhtia, sen pysyvää sisällyttämistä voimassa olevaan lainsäädäntöön on edeltävä keskustelu oikeusalan ammattilaisten keskuudessa ja poliittisella tasolla sen varmistamiseksi, että mahdolliset jännitteet tunnustettujen prosessuaalisten periaatteiden kanssa korjataan.

Alaviitteet

1. UNODC (2020) Oikeussuojan saatavuuden varmistaminen COVID-19:n yhteydessä. UNODC:n ohjeet. Saatavilla osoitteessa: https://www.unodc.org/documents/Advocacy-Section/Ensuring_Access_to_Justice_in_the_Context_of_COVID-191.pdf [viitattu 10.10.2020], s. 6.

2. Knoetzl, B. (2020) COVID-19 Pandemci. COVID-19:n vaikutus tuomioistuimen toimintaan ja riita-asioiden käsittelyyn. IBA:n riita-asioiden komitea, s. 8.

3. Knoetzl (n ii), s. 8.

4. Itävallan liittotasavallan digitaali- ja talousministeriö (2017) Hallinto verkossa. Sähköisen hallinnon ABC-opastus Itävallassa, p177.

5. Euroopan sähköisen oikeuden portaali - Yleistä (2018) Todistelu videokonferenssin avulla - Itävalta. Saatavilla osoitteessa: e-justice.europa.eu/content_taking_evidence_by_videoconferencing-405-at-en.do?member=1 [luettu 11.10.2020].

6. Saatavilla osoitteessa: https://www.ris.bka.gv.at/GeltendeFassung.wxe?Abfrage=Bundesnormen&Gesetzesnummer=20011087&FassungVom=2020-03-25.

7. Scholz-Berger, F.; Schumann J. (2020) Die Videokonferenz als Krisenlösung für das Zivilverfahren. ECOLEX. Saatavilla osoitteessa: https://zvr.univie.ac.at/fileadmin/user_upload/i_zivilverfahrensrecht/Scholz/ecolex_2020-06__469_Florian_Scholz-Berger.pdf [viitattu: 12.10.2020], s. 470.

8. Scholz-Berger; Schumann (n vii), s. 471.

9. Scholz-Berger; Schumann (n vii), s. 471.

10. Saatavilla osoitteessa: https://www.ris.bka.gv.at/GeltendeFassung.wxe?Abfrage=Bundesnormen&Gesetzesnummer=20011167.

11. "COVID-19 ja kokonaisvaltainen lähestymistapa tuomioistuinkäsittelyn jatkamiseen, kuulemiset". Maailmanlaajuinen asianajotoimisto | Norton Rose Fulbright, www.nortonrosefulbright.com/en/knowledge/publications/bbfeb594/covid-19-and-the-global-approach-to-further-court-proceedings-hearings [luettu 10.10.2020].

12. Baker McKenzie (2020) Riitojenratkaisun tulevaisuus: Minkä muutosten pitäisi selvitä paluusta "normaaliin". Riitojen tulevaisuus - Ajatusjohtajuus. Saatavilla osoitteessa: https://www.bakermckenzie.com/-/media/files/insight/publications/2020/06/future-of-dispute-resolution–what-changes-should-survive-the-return-to-normal.pdf [viitattu 11.10.2020], s. 7.

13. Baker McKenzie, (n xii).

Tämän artikkelin sisältö on tarkoitettu yleiseksi oppaaksi aiheesta. Omiin erityisiin olosuhteisiisi liittyvissä kysymyksissä olisi pyydettävä asiantuntija-apua.