Välimiesmenettely vai oikeudenkäynti?

Jos sopimuksessa ei ole riidanratkaisulauseketta eivätkä osapuolet pääse ratkaisuun neuvottelujen tai muiden vaihtoehtoisten riidanratkaisumenetelmien avulla, kantajan on päätettävä, jatketaanko oikeudenkäyntiä vai yritetäänkö päästä sopimukseen riidan saattamisesta välimiesmenettelyyn. Vastaajan on päätettävä, suostuuko hän välimiesmenettelyyn vai ei. Molempien osapuolten on otettava huomioon useita muuttujia, kun ne päättävät, onko välimiesmenettely vai oikeudenkäynti parempi vaihtoehto. Joitakin näistä muuttujista ovat

 

• Löytäminen/julkistaminen: Kansainvälisessä välimiesmenettelyssä on lisätty tiedonhankinnan laajuutta. Tämän vaikutus osapuolen päätökseen siitä, valitseeko se välimiesmenettelyn vai oikeudenkäynnin, riippuu kuitenkin kansallisista menettelysäännöistä ja osapuolen mieltymyksestä. Oikeudenkäyntien kaltaiset lausunnot ja kirjalliset kuulustelut, kuten monilla common law -alueilla, ovat edelleen suhteellisen harvinaisia välimiesmenettelyssä. Jos esimerkiksi Yhdysvalloissa oikeudenkäyntiä ajava osapuoli haluaa välttää täysimittaisen selvityksen, välimiesmenettely voi olla parempi vaihtoehto. Toisaalta siviilioikeudellisissa järjestelmissä välimiesmenettely voi sovellettavien menettelysääntöjen mukaisesti mahdollistaa laajemmat selvitys- ja tiedonantovaatimukset kuin kansalliset tuomioistuimet.
• Palkintojen täytäntöönpano: Suurelta osin New Yorkin yleissopimuksen vaikutuksesta (ks. jäljempänä vii kohdan b alakohta), välitystuomioita on yleensä helpompi panna täytäntöön yli kansallisten rajojen kuin tuomioistuimen tuomioita. Kuten jäljempänä esitetään yksityiskohtaisemmin, täytäntöönpanon estäminen on harvinaista.
• Väliaikaiset suojelutoimenpiteet: Osapuolten, jotka tarvitsevat nopeaa välitoimia riidan alussa ja ennen välimiesoikeuden perustamista, voi olla parempi hakea välitoimia oikeuslaitokselta. Vaikka joissakin välimiesoikeuksissa on käytössä menettelyjä ennen välimiesmenettelyn aloittamista myönnettävän väliaikaisen oikeussuojan saamiseksi, nämä menettelyt voivat viedä jonkin aikaa. Useimmilla lainkäyttöalueilla ei katsota, että nopean suojan hakeminen kansallisista tuomioistuimista riidan alussa olisi ristiriidassa välimiesmenettelyvelvoitteen kanssa.
• Lisätekijät huomioon otettavia seikkoja ovat kustannukset, nopeus, mukavuus ja joustavuus, yksityisyys ja luottamuksellisuus sekä päätösten lopullisuus, joita käsitellään jäljempänä (ks. jäljempänä ii jakson b kohta). Näiden tekijöiden vaikutus vaihtelee oikeuspaikkakohtaisesti, ja niitä olisi tarkasteltava saatavan yhteydessä.

 

Mitä välimiesmenettely on?

Yleistä

Välimiesmenettely on riidanratkaisumenetelmä, jossa osapuolet sopivat riidan saattamisesta välimiehenä tai välimiesoikeutena tunnetun henkilön tai henkilöiden muodostaman elimen ratkaistavaksi. Välimiesoikeus ratkaisee riidan ja antaa lopullisen, sitovan päätöksen.

 

Välimiesmenettelyn edut

Osapuolten riippumattomuus ja joustavuus

Osapuolten riippumattomuus on välimiesmenettelyn kulmakivi, joka mahdollistaa menettelyn räätälöinnin molempien osapuolten toiveiden ja tarpeiden mukaan. Osapuolten itsemääräämisoikeudella tarkoitetaan kansainvälisen kaupallisen välimiesmenettelyn osapuolten itsemääräämisoikeutta päättää kaikista menettelyn näkökohdista, kuten välimiesmenettelyn kotipaikasta ja -paikasta, välimiehestä (välimiehistä) sekä menettelyllisestä ja aineellisesta lainsäädännöstä, jollei pakottavasta lainsäädännöstä muuta johdu.

 

Neutraalius

Kansainvälisen sopimuksen osapuolet ovat yleensä eri maista. Riidan vieminen jommankumman osapuolen kansallisiin tuomioistuimiin tarkoittaa, että kyseinen tuomioistuin on toiselle osapuolelle ulkomainen tuomioistuin. Välimiesmenettelyn avulla riidat voidaan ratkaista puolueettomassa paikassa molempien osapuolten valitsemassa puolueettomassa tuomioistuimessa. Tämä voi tehdä tyhjäksi mahdolliset edut, joita saattaisi olla riidan vireillepanosta jommankumman osapuolen kotivaltiossa.

 

Täytäntöönpanokelpoisuus

Välimiesmenettelyn tuomio on yleensä helpompi panna täytäntöön ulkomailla kuin kotimaan tuomioistuimen tuomio. Tämä johtuu suurelta osin New Yorkin yleissopimuksesta, joka on kansainvälinen sopimus, jonka osapuolia ovat useimmat valtiot maailmassa (ks. jäljempänä vii kohdan b alakohta).

 

Nopeus

Välimiesmenettelyä pidetään yleensä nopeampana kuin oikeudenkäyntiä. Useissa institutionaalisissa säännöissä tai välimiesmenettelyä koskevassa lainsäädännössä asetetaankin välimiesmenettelylle aikarajoja.

 

Yksityisyys/luottamuksellisuus

Tarkkaan ottaen yksityisyys ja luottamuksellisuus ovat kaksi eri käsitettä. Vaikka oikeudenkäynnit valtion tuomioistuimissa ovat julkisia, välimiesmenettelyt käydään yleensä yksityisesti. (kameran edessä). Salassapitotilanne ei ole yhtä suoraviivainen, mutta välimiesmenettelyn osapuolilla on erilaisia vaihtoehtoja salassapidon säilyttämiseksi (ks. jäljempänä oleva v kohdan d alakohta).

 

Asiantuntemus

Välimiesmenettelyn osapuolet voivat nimetä välimiehen tai välimiehet, joilla on asiantuntemusta riidan kohteesta. Tämä voi olla erityisen hyödyllistä monimutkaisissa kansainvälisissä riita-asioissa, jotka liittyvät esimerkiksi suuriin rakennushankkeisiin, öljyn ja kaasun etsintään tai teollis- ja tekijänoikeuksiin. Kansallisissa tuomioistuimissa käytäviä riita-asioita ei todennäköisesti johda tuomari, jolla on laaja tekninen asiantuntemus.

 

Välimiesmenettelyn tyypit

Yleisesti ottaen välimiesmenettelyjä on kolmenlaisia.

 

Kaupallinen välimiesmenettely

Kaupallinen välimiesmenettely on kahden tai useamman kaupallisen sopimuksen osapuolen välinen välimiesmenettely. Tämä on yleisin välimiesmenettelytyyppi.

 

Sijoittajan ja valtion välinen välimiesmenettely

Sijoittajan ja valtion välinen välimiesmenettely on ulkomaisen sijoittajan ja suvereenin isäntävaltion välinen välimiesmenettely, joka perustuu joko sijoitussopimukseen tai kahden- tai monenväliseen sijoitussopimukseen.

 

Valtioiden välinen välimiesmenettely

Valtioiden välinen välimiesmenettely on kahden suvereenin valtion välinen välimiesmenettely, joka perustuu yleissopimukseen (esim. UNCLOSin liite VII) tai riidanratkaisun jälkeiseen sopimukseen (esim. Rauta-Rein välimiesmenettely).

 

Kaupallinen välimiesmenettely

Ad hoc -välimiesmenettely

An ad hoc välimiesmenettely on välimiesmenettely, jota ei hallinnoi välimieslaitos. Usein osapuolet nimeävät vakiintuneen menettelysääntöjärjestelmän sen sijaan, että yrittäisivät suunnitella oman menettelynsä. ad hoc menettelyjärjestelmä. Esimerkkinä voidaan mainita UNCITRAL-välimiesmenettelysäännöt, koska ne eivät ole sidoksissa tiettyyn toimielimeen.

 

Institutionaalinen välimiesmenettely

Institutionaalinen välimiesmenettely on välimiesmenettely, jota hallinnoi välityslaitos. Laitoksilla on omat menettelysääntönsä ja ne avustavat prosessin hallinnoinnissa.

 

Välimiesoikeuslaitos

Välimiesoikeuslaitos on erikoistunut laitos, joka isännöi välimiesmenettelyjä ja tarjoaa hallinnollisia palveluja, joiden tarkoituksena on helpottaa välimiesmenettelyyn liittyvien riitojen ratkaisemista. Esimerkkejä ovat Kansainvälinen kauppakamari (ICC), Lontoon kansainvälinen välimiesoikeus (LCIA) ja Wienin kansainvälinen välimieskeskus (VIAC).

 

Mitä riitoja voidaan siirtää kaupalliseen välimiesmenettelyyn?

Kuten sanonnasta käy ilmi, kaikki kaupalliset riidat voidaan siirtää välimiesmenettelyyn. Näin ollen myös yksityisoikeudelliset riidat katsotaan yleensä sovittelukelpoisiksi. Useiden tuomioistuinten viimeaikaisen välimiesmenettelyä suosivan lähestymistavan mukaan myös julkisoikeudelliset riidat, kuten kilpailuoikeudelliset asiat, voivat olla välimiesmenettelykelpoisia. Yleisesti ottaen maat kuitenkin rajoittavat välimiesmenettelyyn hyväksyttävien riita-asioiden tyyppiä, joten on tärkeää tutustua asiaa koskevaan kansalliseen lainsäädäntöön. Yleisiä esimerkkejä aloista, joilla välimiesmenettely on joko kyseenalaistettu tai kielletty, ovat patenttien ja tavaramerkkien myöntäminen tai pätevyys, maksukyvyttömyys ja arvopaperikaupat.

 

Kaupallisen välimiesmenettelyn toimijat

Hakija

Välimiesmenettelyn aloittava osapuoli.

 

Vastaaja

Osapuoli, jota vastaan välimiesmenettely on aloitettu.

Vastaaja voi myös esittää vastakanteen välimiesmenettelyssä, jolloin sitä voidaan kutsua vastakanteen nostajaksi.

 

Välimies ja välimiesoikeus

Välimies on henkilö (yleensä asianajaja tai alan asiantuntija), joka on valittu kuulemaan ja ratkaisemaan välimiesmenettelyssä syntynyt riita.

Välimiesoikeus on paneeli, joka koostuu henkilöistä, jotka on nimitetty helpottamaan ja tekemään sitova päätös välimiesmenettelyssä.

 

Riippumattomuus ja puolueettomuus

Välimiesten ja välimiesoikeuksien on aina toimittava riippumattomasti ja puolueettomasti. Jos he eivät toimi näin, heidät voidaan haastaa ja erottaa. Sellaisen välimiesoikeuden välitystuomio, joka ei ole riippumaton ja puolueeton, voidaan mitätöidä eikä sitä voida panna täytäntöön.

 

Välimiesmenettelysopimukset

Yleistä

Välimiesmenettelysopimus on kahden tai useamman osapuolen välinen sopimus riidan saattamisesta välimiesmenettelyn ratkaistavaksi. Välimiesmenettelysopimus voi olla joko riitaa edeltävä sopimus tai riidan jälkeinen sopimus. Välimiesmenettelysopimusta laadittaessa on huolehdittava siitä, että vältetään kaikki epäselvyyksien riskit, jotta vältetään tuleva epävarmuus, joka voisi viivästyttää, haitata tai vaarantaa riidanratkaisuprosessin.

 

Perusperiaate: erotettavuus

Välimiesmenettelysopimuksen katsotaan olevan erotettavissa pääsopimuksesta, jotta pääsopimuksen pätemättömyys ei vaikuttaisi välimiesmenettelysopimuksen pätevyyteen. Vaikka pääsopimus olisi pätemätön, välityssopimus voi siis olla pätevä.

 

Epäsymmetriset lausekkeet

Yleisesti katsotaan, että kumpikin osapuoli voi käynnistää välimiesmenettelyn. Osapuolet voivat kuitenkin lisätä välityssopimukseensa tietyn lausekkeen, jonka mukaan vain yksi osapuoli (esim. myyjä, urakoitsija, aliurakoitsija) voi käynnistää välimiesmenettelyn. Tällaiset lausekkeet on todettu laillisiksi useilla lainkäyttöalueilla.

 

Keskeiset tekijät

Soveltamisala: mitkä riidat kuuluvat soveltamisalaan?

Välimiesmenettelysopimuksessa on määriteltävä riidat, jotka voidaan saattaa välimiesmenettelyn piiriin. Osapuolet voivat rajoittaa välimiesmenettelysopimuksen koskemaan vain tiettyä luokkaa sopimuksen perusteella syntyviä riitoja käyttämällä sanamuotoa, kuten "Tämän sopimuksen tulkintaa koskevat riidat ratkaistaan välimiesmenettelyssä", tai ne voivat sisällyttää sopimukseen laajan soveltamisalan, kuten "Kaikki tästä sopimuksesta johtuvat riidat ratkaistaan välimiesmenettelyssä". On huolehdittava siitä, että sopimuksessa määritellään selkeästi, mitkä mahdolliset riidat kuuluvat välimiesmenettelyn piiriin.

 

Välimiesmenettelyn kotipaikka

Välimiesmenettelyn kotipaikka on paikka, jonka osapuolet ovat valinneet oikeudelliseksi välimiesmenettelyn paikaksi. Tämä vaikuttaa useisiin tekijöihin, kuten siihen, mikä tuomioistuin on oikea välimiesmenettelyn tukemiseksi, välitystuomion kumoamiseksi ja välimiesmenettelyyn sovellettavaan lakiin. Näin ollen sijaintipaikan määrittely välimiesmenettelysopimuksessa on ensiarvoisen tärkeää. On myös tärkeää pitää mielessä ero välimiesmenettelyn kotipaikan ja välimiesmenettelyn suorituspaikan välillä, sillä jälkimmäinen on paikka, jossa kuulemiset pidetään.

 

Välimiesten valinta

Välimiesten lukumäärä

Osapuolet voivat vapaasti valita riitaa käsittelevien välimiesten määrän. Kaupallisissa välimiesmenettelyissä välimiesten määrä on yleensä joko yksi tai kolme, jotta vältetään umpikuja. Sovellettavan lain mukaan osapuolilla voi olla parillinen määrä välimiehiä, vaikka monilla lainkäyttöalueilla, kuten Itävallassa, tämä ei ole sallittua.

 

Välimiesten pätevyysvaatimukset

Osapuolet voivat määritellä välimiesten pätevyyden välityssopimuksessa. Tämä antaa osapuolille mahdollisuuden valita aihepiirin ja/tai oikeudelliset asiantuntijat ratkaisemaan riitansa.

 

Lisäelementit

Osapuolet voivat halutessaan jättää joitakin edellä luetelluista seikoista pois tai sisällyttää niihin uusia seikkoja. Vapaaehtoisissa lisälausekkeissa voidaan määrätä välimiesmenettelyssä käytettävästä kielestä tai käytettävistä kielistä, välimiesten salassapitovelvollisuuden laajuudesta ja sen ulottamisesta koskemaan osapuolia, edustajia ja asiantuntijoita tai luopumisesta, jos osapuolet haluavat sulkea pois mahdollisuuden hakea muutosta välitystuomioon.

 

Lomake

Kaikissa kansainvälisissä yleissopimuksissa ja UNCITRALin mallilaissa edellytetään, että välityssopimus on tehtävä kirjallisesti. New Yorkin yleissopimuksen II artiklan 2 kohdassa "kirjallinen sopimus" määritellään seuraavastivälimiesmenettelyä koskeva lauseke sopimuksessa tai välimiesmenettelyä koskevassa sopimuksessa, jonka osapuolet ovat allekirjoittaneet tai joka sisältyy kirjeenvaihtoon tai sähkeenvaihtoon.' Itävallassa välimiesmenettelylain 583 §:n mukaan välimiesmenettelyä koskeva sopimus on sisällytettävä joko osapuolten allekirjoittamaan kirjalliseen asiakirjaan tai kirjeeseen, faksiin, sähköpostiin tai muuhun sellaiseen asiakirjaan, josta sopimus käy ilmi. Jos sopimus täyttää nämä muotovaatimukset ja siinä viitataan asiakirjaan, joka sisältää välityssopimuksen, kyseessä on pätevä välityssopimus, kunhan viittaus tekee välityssopimuksesta osan sopimusta.

 

Välimiesmenettelylausekkeiden mallit

Monet laitokset ja elimet tarjoavat julkisesti malli-/standardisovittelulausekkeita, jotka osapuolet voivat sisällyttää sopimuksiinsa. Jäljempänä on lueteltu muutamia esimerkkejä tällaisista mallisovittelulausekkeista.

 

ICC

"Kaikki tästä sopimuksesta johtuvat tai siihen liittyvät riidat ratkaistaan lopullisesti Kansainvälisen kauppakamarin välimiesmenettelysääntöjen mukaisesti yhden tai useamman välimiehen toimesta, jotka on nimitetty mainittujen sääntöjen mukaisesti."

 

UNCITRAL

"Kaikki tästä sopimuksesta tai sen rikkomisesta, irtisanomisesta tai pätemättömyydestä johtuvat tai siihen liittyvät riidat, erimielisyydet tai vaatimukset ratkaistaan välimiesmenettelyssä UNCITRALin välimiesmenettelysääntöjen mukaisesti.."

VIAC

"Kaikki tästä sopimuksesta johtuvat tai siihen liittyvät riidat tai vaatimukset, mukaan lukien riidat, jotka koskevat sopimuksen pätevyyttä, rikkomista, irtisanomista tai pätemättömyyttä, ratkaistaan lopullisesti Wienin kansainvälisen välimieskeskuksen (VIAC) välimiesmenettelysääntöjen (Wienin säännöt) mukaisesti. Itävallan liittovaltion talouskamarin yksi tai kolme välimiestä, jotka on nimitetty mainittujen sääntöjen mukaisesti."

 

Sovellettava laki

Välimiesoikeus (lex arbitri)

The lex arbitri on itse välimiesmenettelyyn sovellettava laki. Sitä sovelletaan välimiesoikeuden ja kotipaikan tuomioistuinten välisiin suhteisiin ja lakiin. Se kattaa muun muassa seuraavat asiat muun muassa riidan sovittelukelpoisuus, välimiesoikeuden kokoonpano ja perusteet välimiesoikeuden riitauttamiselle, osapuolten yhdenvertainen kohtelu, vapaus sopia yksityiskohtaisista menettelysäännöistä, väliaikaiset turvaamistoimenpiteet, välitystuomion muoto ja pätevyys sekä välitystuomion lopullisuus. Sellaisenaan lex arbitri sisältää pakottavia sääntöjä, jotka edustavat lainkäyttöalueen oikeusjärjestelmän perusrakennetta ja yleistä järjestystä ja joita välimiesmenettelyn on noudatettava.

 

Menettelysäännöt

Menettelyn on oltava sovellettavien lex arbitri, osapuolten on sovittava yksityiskohtaisista sisäisistä menettelysäännöistä, joiden mukaisesti välimiesmenettely toteutetaan. Yksityiskohtaisissa menettelysäännöissä määrätään monista eri asioista, kuten aikatauluista, luottamuksellisuudesta, asianosaisten esityksistä ja todistajien todistamisesta. Osapuolten ja välimiesoikeuden on yleensä suositeltavaa sopia tällaisista säännöistä välimiesmenettelyn alussa.

 

Aineellinen oikeus

Osapuolten tosiasiallinen riita on ratkaistava sovellettavan aineellisen oikeuden mukaisesti, jos se kuuluu välityslausekkeen soveltamisalaan. Tätä lakia sovelletaan esimerkiksi sopimuksen tulkintaan ja pätevyyteen sekä osapuolten oikeuksiin ja velvollisuuksiin. Tyypillisesti osapuolet ovat sisällyttäneet sopimukseen lainvalinnan. Muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta lainvalintalauseke hyväksytään kaikissa tärkeimmissä kansallisissa oikeusjärjestelmissä osapuolten autonomian periaatteen perusteella. Tämä periaate näkyy Itävallan välimiesmenettelylaissa ja Wienin säännöissä.

 

Vaihtoehtoisesti välimies voi osapuolten nimenomaisen valtuutuksen perusteella päättää, että ex aequo et bono tai ystävällisenä komposiittina. Tämä tarkoittaa, että välimies ratkaisee riidan oikeudenmukaisuuden ja hyvän omantunnon perusteella.

 

Jos osapuolet eivät ole nimenomaisesti valinneet sovellettavaa aineellista lakia, tuomioistuin tutkii, onko lainvalinta tapahtunut implisiittisesti. Tuomioistuin pyrkii selvittämään osapuolten aikomuksen tarkastelemalla sopimusehtoja ja ympäröiviä olosuhteita. Jos osapuolet ovat esimerkiksi päättäneet välimiesmenettelyn järjestämisestä Itävallassa, voidaan päätellä, että osapuolet ovat valinneet Itävallan lain sovellettavaksi aineellisiin kysymyksiin. Välimiesten ei kuitenkaan pitäisi päätellä valintaa, jos osapuolilla ei ole ollut selvää aikomusta tehdä tällainen valinta. Vaihtoehtoisesti välimiesoikeus voi päättää soveltaa välimiesmenettelyn sijaintipaikan lainvalintasääntöjä.

 

Välimiesmenettelysopimukseen sovellettava laki

Välimiesmenettelysopimuksen pätevyyttä, soveltamisalaa tai tulkintaa koskevia kysymyksiä voi syntyä sopimuksen täytäntöönpanon yhteydessä, kun välimiehen toimivalta riitautetaan, kun välitystuomion kumoamista haetaan ja kun välitystuomion täytäntöönpanoa haetaan. Näin ollen itse välityssopimukseen sovellettavalla lailla voi olla merkitystä kansainvälisessä kaupallisessa välimiesmenettelyssä. Osapuolten itsemääräämisoikeuden periaatteen mukaisesti osapuolten tekemä lainvalinta otetaan huomioon. Ellei nimenomaista valintaa ole tehty, sovellettava laki on välimiesmenettelyn sijaintipaikan laki tai aineellisiin kysymyksiin sovellettava laki.

 

Yksi tärkeä varoitus koskee palkinnon tunnustamista ja täytäntöönpanoa. New Yorkin yleissopimuksen mukaan, jos osapuolet eivät ole tehneet valintaa, välimiesmenettelysopimuksen pätevyyttä koskevat kysymykset ratkaistaan soveltamalla sen paikan lakia, jossa välitystuomio on tehty.

 

Täytäntöönpanopaikan laki

Täytäntöönpanopaikan lainsäädännöllä on suuri merkitys kansainvälisissä välimiesmenettelyissä. Jos osapuoli pyrkii panemaan täytäntöön välitystuomionsa välimiesmenettelyn sijaintipaikassa, sovelletaan sijaintipaikan kansallista lakia. Kun tuomio pannaan täytäntöön ulkomailla, New Yorkin yleissopimusta sovelletaan lähes kaikissa kansainvälisissä välimiesmenettelyissä. New Yorkin yleissopimuksen mukaista välitystuomioiden täytäntöönpanokelpoisuutta käsitellään tarkemmin jäljempänä (ks. jäljempänä vii kohdan b alakohta).

 

Institutionaaliset säännöt

Institutionaaliset säännöt ovat välimiesmenettelylaitoksen julkaisemat menettelysäännöt, joita sovelletaan sen hallinnoimiin menettelyihin. Kullakin välimieselimellä on omat sääntönsä, jotka muodostavat puitteet riita-asian menettelylle ja hallinnolle. Esimerkkejä institutionaalisista säännöistä ovat ICC:n välimiesmenettelysäännöt, Wienin säännöt (VIAC) ja SIAC:n välimiesmenettelysäännöt.

 

Pehmeän oikeuden välineet

Käytännön toimijoita ja välimiehiä avustavat ja opastavat useat arvovaltaiset ei-sitovat oikeudelliset välineet. Ei-sitovia oikeudellisia välineitä on monessa muodossa, kuten ohjeina, sääntöinä, säännöstöinä ja suosituksina. Muutamia esimerkkejä ovat mm:

 

IBA:n eturistiriitoja koskevat säännöt

IBA:n eturistiriitoja koskevissa säännöissä määritellään eriasteiset suhteet osapuolten ja välimiesten/tuomarin välillä. Säännöissä luokitellaan lukemattomat suhteet punaisiin, oransseihin, keltaisiin ja vihreisiin luetteloihin, joista kukin edellyttää tai suosittelee tietojen ilmoittamista.

 

IBA:n ohjeet osapuolten edustuksesta kansainvälisessä välimiesmenettelyssä

IBA:n ohjeet osapuolten edustamisesta kansainvälisessä välimiesmenettelyssä tarjoavat käytännön apua ja esittävät parhaita käytäntöjä kansainvälisessä välimiesmenettelyssä esiin tulevien yleisten eettisten kysymysten käsittelyyn. Niissä käsitellään eturistiriitoihin liittyviä kysymyksiä, ex parte viestintä välimiesten kanssa, harhaanjohtavat esitykset välimiesoikeudelle, epäasianmukainen tiedonvaihto ja tietojen luovuttaminen sekä todistajien ja asiantuntijoiden avustaminen.

 

IBA:n säännöt todisteiden vastaanottamisesta kansainvälisessä välimiesmenettelyssä

IBA:n säännöt todisteiden vastaanottamisesta kansainvälisessä välimiesmenettelyssä ovat huolellisesti laadittu yhdistelmä common law- ja siviilioikeudellisia sääntöjä todisteiden vastaanottamisesta kansainvälisessä välimiesmenettelyssä. Säännöissä käsitellään kysymyksiä, jotka liittyvät muun muassa asiakirjojen esittäminen, todistajien ja asiantuntijoiden todistelu sekä tuomioistuimen tiedonhankintavaltuudet, ja oikeusalan ammattilaiset ja välimiehet turvautuvat niihin usein.

Välimiesmenettely

Hätäsovittelija

Kiireellinen välimies on välimies, joka nimitetään yhdessä välimiesmenettelyä koskevan ilmoituksen kanssa tai ennen sitä päättämään kiireellisistä asioista. Tämä menettely muistuttaa väliaikaisia toimenpiteitä (ks. jäljempänä oleva v kohdan c alakohta).

 

Menettelyn valvonta

Välimiesmenettelyssä menettelyn valvonta vaihtelee tuomioistuimen kokoonpanon mukaan. Ennen perustuslakia, erityisesti ad hoc välimiesmenettelyssä osapuolet hallitsevat prosessia. Osapuolet voivat itse asiassa laatia menettelysääntöjä, joilla säännellään menettelyn kulkua. Toisaalta institutionaalisessa välimiesmenettelyssä menettelypuitteet määräytyvät toimielimen sääntöjen mukaan. Tuomioistuimen perustamisen jälkeen menettelyn valvonta siirtyy tuomioistuimelle.

 

Tärkeimmät menettelyvaiheet

Välimiesmenettelyä koskeva ilmoitus/välimiesmenettelypyyntö

Välimiesmenettelyä koskeva ilmoitus, joka tunnetaan myös nimellä välimiesmenettelypyyntö, on yleensä ensimmäinen menettelyvaihe välimiesmenettelyssä. Kantaja lähettää välimieselimelle ja vastaajalle ilmoituksen/pyynnön, jossa se ilmoittaa näille aikomuksestaan välimiesmenettelyyn ja pyytää välimiesoikeuden kokoonpanoa. Vuoden 2013 UNCITRAL-sääntöjen 3 artiklassa kuvataan tietoja, jotka välimiesmenettelyilmoituksen on yleensä sisällettävä:

1. vaatimus riidan saattamisesta välimiesmenettelyyn
2. Osapuolten nimet ja yhteystiedot;
3. Välimiesmenettelysopimuksen, johon vedotaan, tunnistetiedot;
4. Sopimuksen tai muun oikeudellisen välineen yksilöinti, josta tai johon riita johtuu, tai jos tällaista sopimusta tai välinettä ei ole, lyhyt kuvaus asiaankuuluvasta suhteesta;
5. Lyhyt kuvaus saatavasta ja mahdollinen summa;
6. Haettu oikeussuojakeino;
7. Ehdotus välimiesten lukumäärästä, välimiesmenettelyn kielestä ja paikasta, jos osapuolet eivät ole siitä aiemmin sopineet.

 

On tavallista, että välimiesmenettelyä koskeva ilmoitus on lyhyt, sillä sovellettavista säännöistä riippuen kantajalla on mahdollisuus toimittaa myöhemmin vaatimusilmoitus. Eräissä välimiesmenettelysäännöissä, kuten ICC:n säännöissä, edellytetään kuitenkin, että välimiesmenettelypyyntö sisältää yksityiskohtaisemman selvityksen vaateesta ja pyydetystä oikeusavusta.

 

Vastaus välimiesmenettelyä koskevaan pyyntöön

Vastaus välimiesmenettelypyyntöön on vastaajan ensimmäinen kirjallinen lausuma välimiesmenettelyssä. Sovellettavista säännöistä riippuen siinä esitetään yleensä vastaajan puolustuksen alustavat ääriviivat, joita kehitetään menettelyn aikana. Kansallisissa laeissa ja toimielimen säännöissä voidaan vaatia, että välimiesmenettelypyyntöön annettavan vastauksen on sisällettävä tiettyjä pakollisia tietoja. Esimerkiksi vuoden 2013 UNCITRAL-säännöissä todetaan, että välimiesmenettelypyyntöön annettavan vastauksen on sisällettävä:

1. kunkin vastaajan nimi ja yhteystiedot; ja
2. vastaus välimiesmenettelyilmoituksessa esitettyihin tietoihin.

 

Kuten välimiesmenettelypyynnössäkin, tietyissä välimiesmenettelysäännöissä, kuten ICC:n säännöissä, saatetaan vaatia, että vastaus välimiesmenettelypyyntöön on yksityiskohtaisempi ja sisältää enemmän pakollisia tietoja.

 

Mahdollinen vastakanne

Vastaajan mahdollisuus esittää vastakanne riippuu välimiesmenettelyyn sovellettavista säännöistä. Erilaiset leges arbtri (esim. Itävallan siviiliprosessilaki) ei säädetä menettelyistä vastakanteen esittämiseksi välimiesmenettelyssä. Näin ollen vastakanteita koskevien menettelysääntöjen laatiminen on osapuolten välityssopimuksen ja institutionaalisten sääntöjen tehtävä. Useiden institutionaalisten sääntöjen mukaan vastaaja voi esittää vastakanteen vastauksessaan välimiesmenettelypyyntöön. Vastakanteiden hyväksyttävyys on satunnainen vaihe.

 

Myöhemmät kirjalliset huomautukset

Lähes kaikkiin kansainvälisiin välimiesmenettelyihin liittyy välimiesmenettelypyyntö ja vastaus välimiesmenettelypyyntöön. Useimmissa menettelyissä osapuolilla on kuitenkin mahdollisuus toimittaa kirjallisia lisäselvityksiä. Esimerkkejä myöhemmistä kirjallisista esityksistä, joita voidaan jättää, ovat:

 

Vaatimusosoitus

Ellei kantajan vaatimusilmoitus sisälly välimiesmenettelyä koskevaan pyyntöön, vaatimusilmoitus toimitetaan yleensä välimiesoikeuden määräämässä määräajassa. Sovellettavista säännöistä riippuen vaatimuskuvaus sisältää yleensä ne tosiseikat ja aineelliset olosuhteet, joihin kantaja vetoaa, asiakirjat, joihin kantaja vetoaa, ja vaaditut erityiset oikeussuojakeinot.

 

Puolustuslausuma

Vastaaja toimittaa vastineensa sovitussa aikataulussa saatuaan vaatimusilmoituksen. Sovellettavista säännöistä riippuen vastine sisältää yleensä väitteet välimiesmenettelysopimuksen olemassaolosta, pätevyydestä tai sovellettavuudesta, lausuman, jossa joko myönnetään tai kiistetään kantajan vaatimus, olennaiset olosuhteet, joihin vastaaja vetoaa, sekä mahdolliset vastakanteet tai kuittaukset.

 

Kuulemisen jälkeiset kirjelmät

Monissa kansainvälisissä välimiesmenettelyissä osapuolet toimittavat kuulemisen jälkeiset kirjelmät suullisen kuulemisen päätyttyä ja kuulemispöytäkirjan toimittamisen jälkeen. Kuulemisen jälkeisissä kirjelmissä kumpikin osapuoli esittää yleensä lopullisen yhteenvedon kannastaan.

 

Ennakko kustannuksista

Kustannusennakko on välimiesmenettelystä aiheutuvien kustannusten osa, jonka välimiesmenettelystä vastaava toimielin on laskenut ja joka on maksettava vakuudeksi ennen välimiesoikeuden muodostamista, jotta välimiesmenettelyä voidaan jatkaa. Kustannusten ennakon ajoitus voi vaihdella välimiesoikeuslaitosten välillä. Useat laitokset, kuten ICC, LCIA, HKIAC ja SIAC, perivät palauttamattoman hakemus- tai rekisteröintimaksun, joka hyvitetään osapuolen kulujen ennakkomaksusta.

 

Tuomioistuimen kokoonpano

Kun ehdokkaat on saatu, toimielin nimittää tuomioistuimen, ja tuomioistuin muodostetaan. Jos kyseessä on tilapäinen välimiesmenettely, välimiesoikeus muodostetaan sen jälkeen, kun välimiesoikeuden puheenjohtaja tai ainoa välimies on nimitetty.

 

Valintamenetelmä

Osapuolen nimeämät välimiehet

Osapuolten nimeämiä välimiehiä pidetään yhtenä välimiesmenettelyn ominaispiirteenä. Osapuolet voivat nimittää välimiehet, joiden edessä ne haluavat riita-asiansa käsiteltävän. Tällaisessa nimitystavassa osapuolet nimittävät sekä välimiehet että puheenjohtajan. Vaihtoehtoisesti osapuolet voivat nimittää välimiehet, jotka puolestaan nimittävät puheenjohtajan. Tätä menettelyä käytetään usein silloin, kun riita-asian puheenjohtajana toimii kolme välimiestä. On tärkeää huomata, että osapuolten nimeämät välimiehet eivät ole osapuolten edustajia. Heitä sitoo riippumattomuus- ja puolueettomuusvelvoite.

 

Osapuolen nimeämät välimiehet

Toinen tapa nimittää välimiehet on se, että osapuolet nimeävät välimiehet. Tässä tapauksessa osapuolet nimeävät välimiehet, mutta nimittävä viranomainen tai välimieselin täydentää nimityksen.

 

Toimielinten nimitykset

Jos osapuolet valitsevat institutionaaliset säännöt eivätkä päätä nimeämismenetelmästä, eri välimiesmenettelylaitosten säännöissä on mekanismeja nimittämistä varten. Useat laitokset ylläpitävät välimiesten luetteloa tai paneelia ja valitsevat sopivimmat välimiehet. Jos riita-asiassa on määrä toimia yksinään välimiehenä, eivätkä osapuolet pääse yhteisymmärrykseen siitä, kuka välimiehen tulisi olla, toimielin nimittää usein yksinään toimivan välimiehen.

 

Merkitys lex arbitri

Sovellettava lex arbtri voi määrätä välimiehiltä vaadittavan pätevyyden. Jos tällainen määräys on pakottava, se kumoaa osapuolen valinnan. Jos esimerkiksi kansallisessa lainsäädännössä säädetään, että osavaltion entisiä tuomareita ei saa nimittää välimiehiksi, osapuolet eivät saa nimittää osavaltion entisiä tuomareita.

 

Välimiehiä koskeva haaste

Kaikkien välimiesten on toimittava riippumattomasti ja puolueettomasti. Jos välimies ei ole riippumaton tai puolueeton, hänet voidaan asettaa kyseenalaiseksi ja sulkea pois välimiesoikeuden jäsenyydestä. Sovellettava riitauttamismenettely on yleensä esitetty seuraavassa asiakirjassa lex arbitri ja lex curiae (institutionaaliset säännöt).

 

Menettelyn rakenne

Alustava konferenssi (asianhallintakonferenssi)

Alustava konferenssi tai tapauksen käsittelykonferenssi (CMC) on kokous, joka pidetään pian välimiesmenettelyn alkamisen jälkeen. Kokouksen tarkoituksena on laatia kattava suunnitelma välimiesmenettelyä varten ja määritellä ratkaistavat kysymykset. CMC:n tulokset vahvistetaan menettelymääräyksessä nro 1 tai työjärjestyksessä.

 

Väliaikaiset tai väliaikaiset toimenpiteet

Väliaikainen tai väliaikainen toimenpide on väliaikainen määräys, jonka välimiesoikeus antaa osapuolelle. Väliaikaiset toimenpiteet ovat oheismenettely, ja niitä käytetään usein ennen lopullisen välitystuomion antamista. Väliaikaisia toimenpiteitä voidaan pyytää missä tahansa menettelyn vaiheessa. Väliaikaisten toimenpiteiden avulla yksi osapuoli (osapuoli 1) voi rajoittaa toista osapuolta (osapuoli 2) toimimasta tavalla, joka vahingoittaisi osapuolen 1 etua välimiesmenettelyssä.

 

Alustavat määritykset

Toimivalta

Kompetenz-Kompetenz

Kompetenz-kompetenz (toimivalta-kompetenssi) on oikeusoppi, jonka mukaan välimiesoikeudella on toimivalta tai toimivalta arvioida ja päättää oman toimivaltansa laajuus asiassa. Toisin sanoen välimiesoikeus voi itse päättää, onko se toimivaltainen ratkaisemaan tietyn riidan. Kompetenz-kompetenz on kansainvälisen välimiesmenettelyn perusperiaate. Se on tunnustettu UNCITRALin mallilain 16 §:n 1 momentissa sekä useissa kansallisissa laeissa, kuten Sveitsin kansainvälisen yksityisoikeuden lain 186 §:n 1 momentissa ja Itävallan välimiesmenettelylain 592 §:n 1 momentissa.

 

Välimiesmenettelyn menettelyllinen ja aineellinen oikeus

Välimiesmenettelyn prosessioikeus ja aineellinen oikeus, jonka mukaan riita olisi ratkaistava, ovat ratkaisevia ennakkoratkaisuja. Näitä käsitellään yksityiskohtaisesti edellä iv b ja c kohdassa.

 

Aikaraja

Yksi välimiesmenettelyn merkittävimmistä ominaisuuksista on menettelyn nopeus. Välimiesmenettelyn nopeus voi vaihdella tapauksen monimutkaisuuden mukaan. Osapuolten tahto päästä ratkaisuun sekä välimiesmenettelyn asettamat määräajat ovat kuitenkin tärkeitä. lex arbitri ja/tai lex curiae on merkittävässä asemassa välimiesmenettelyn nopeuden säätelyssä. Esimerkiksi vuoden 1996 Intian välimiesmenettely- ja sovittelulaissa (Indian Arbitration and Conciliation Act, 1996) todetaan, että välimiesmenettely on saatettava päätökseen vuoden kuluessa kirjelmien valmistumisesta. Eräissä institutionaalisissa säännöissä, kuten ICC:n säännöissä ja SCC:n säännöissä, määrätään kuuden kuukauden määräaika välitystuomion antamiselle.

 

Tarkistus

Kumpikin osapuoli voi milloin tahansa ennen välimiesmenettelyn päättymistä muuttaa vaatimustaan tai vastakannettaan edellyttäen, että muutos on välimiesmenettelysopimuksen soveltamisalan mukainen. Tällainen muutospyyntö voidaan evätä, jos välimiesoikeus katsoo, että se on epäasianmukainen tai vahingoittaa toista osapuolta. Muutospyyntö voidaan evätä esimerkiksi silloin, kun menettely on pitkälle edennyt ja muutoksen hyväksyminen viivästyttäisi menettelyä merkittävästi.

 

Tosiseikkojen ja lainsäädännön osoittaminen

Vaikka välimiesmenettelyä pidetään yleisesti tehokkaana riidanratkaisumenettelynä, se on kuitenkin eräänlainen tuomio, joka johtaa sitovaan ratkaisuun. Menestyäkseen välimiesmenettelyssä osapuolten on näin ollen todistettava asiansa tosiseikkojen ja lain nojalla. Tosiseikkojen ja lain todistamisvelvollisuus vaihtelee tapauksesta riippuen. Nyrkkisääntö on tiivistetty latinankieliseen sanontaan "onus probandi", mikä tarkoittaa, että sen, joka väittää jotakin, on todistettava se.

 

Haarautuminen

Kahtiajako tarkoittaa käynnissä olevan välimiesmenettelyn jakamista kahteen tai useampaan erilliseen osaan. Jakaminen tapahtuu yleensä välimiesmenettelyssä, kun toimivaltakysymykset erotetaan riidan pääasiaan liittyvistä kysymyksistä. Joskus välimiesoikeudet voivat myös jakaa menettelyn kolmeen osaan: toimivaltaan, asiasisältöön ja määrään.

 

Yksityisyys/luottamuksellisuus

Tarkkaan ottaen yksityisyys ja luottamuksellisuus ovat kaksi eri käsitettä.

Yleisesti tunnustetaan, että välimiesmenettelyt käydään yleensä seuraavissa tilaisuuksissa. yksityinen (kameran edessä), ja välimiesmenettelysopimuksiin sisältyy usein yksityisyyden suoja. UNCITRAL-säännöissä edellytetäänkin, että välimieskäsittelyt ovat yksityisiä, elleivät osapuolet ole sopineet toisin. Itävallan lainsäädännössä ei ole nimenomaista säännöstä välimiesmenettelyn yksityisyydestä, mutta Itävallan välimiesmenettelylain 616 §:n 2 momentissa todetaan, että yleisö voidaan sulkea pois välimiesmenettelyä koskevasta valtion tuomioistuinkäsittelystä.

Tilanne, joka koskee luottamuksellisuus välimiesmenettelyn asiakirjojen, menettelyjen ja tuomioiden osalta ei ole yhtä selvää. Yleisesti tunnustetaan, että välimiehillä on salassapitovelvollisuus, kuten Wienin sääntöjen 16 §:n 2 momentissa todetaan. Itävallassa voidaan väittää, että välimiesmenettelyn osapuolilla on salassapitovelvollisuus, joka perustuu Itävallan siviiliprosessilain 172 §:n 3 momenttiin ja 616 §:n 2 momenttiin (Zivilprozessordnung, ZPO). Osapuolet voivat kuitenkin vaikuttaa välimiesmenettelynsä luottamuksellisuuteen valitsemalla institutionaaliset säännöt ja välimiesmenettelylainsäädännön. Osapuolet voivat myös tehdä ylimääräisiä salassapitosopimuksia.

Palkinnot ja oikeussuojakeinot

Yleistä

Yksittäisen välimiehen tai välimiespaneelin välimiesmenettelyssä tekemä sitova päätös esitetään välitystuomion muodossa. Välimiestuomio voi olla erimuotoinen.

 

Alustavat palkinnot

Alustava tuomio on tuomio, jolla ratkaistaan yksi tai useampi mutta ei kaikkia vaatimuksia. Yleensä välimiesoikeudella on valtuudet antaa alustava tuomio tai alustavia tuomioita ennen lopullisen tuomion antamista.

 

Suostumuspalkinnot

Suostumuspäätös on välimiesoikeuden antama tuomio osapuolten sopimin ehdoin.

 

Oletuspalkinnot

Jos osapuoli on laiminlyönyt velvoitteensa, koska se ei ole saapunut välimieskäsittelyyn tai ei ole esittänyt todisteita, välimiesoikeus voi kuitenkin jatkaa menettelyä. ex parte ja antaa palkinnon. UNCITRALin mallilaki sallii tämän, ja yksipuoliset tuomiot ovat täytäntöönpanokelpoisia New Yorkin yleissopimuksen nojalla.

 

Lopulliset palkinnot

Lopullinen tuomio on välimiesmenettelyn lopullinen tulos. Se johtaa välimiehen toimeksiannon päättymiseen ja ratkaisee kaikki kiistakysymykset. Lopullinen ratkaisu on sitova ja täytäntöönpanokelpoinen. Sitä vastaan voi hakea muutosta vain hakemuksella, jolla se kumotaan, tai hakemuksella, jolla vastustetaan tuomion täytäntöönpanoa (ks. jäljempänä vii. ja viii. kohta).

 

Korjaustoimenpiteet

Ilmoitukset

Tuomioistuin voi antaa julistuksen osapuolten oikeuksista ja velvollisuuksista. Osapuolet saattavat olla erityisen halukkaita hakemaan julistusta, jos heillä on jatkuva oikeussuhde, jonka he haluavat säilyttää. Julistus voi olla ainoa peruste tuomion antamiselle tai se voidaan yhdistää muihin oikeussuojakeinoihin, kuten rahamääräiseen vahingonkorvaukseen. Niiden pitäisi saada tuomioistuimissa samanlainen tunnustaminen kuin muutkin tuomion osat.

 

Vahingonkorvaukset

Rahallinen vahingonkorvaus on yleisimmin myönnetty oikeussuojakeino, ja se tarkoittaa, että osapuoli maksaa toiselle osapuolelle rahasumman. Sovellettavasta aineellisesta oikeudesta ja sopimusehdoista riippuen vahingonkorvaus voi koostua korvauksesta aiheutuneista menetyksistä, sopimussakkoihin perustuvasta vahingonkorvauksesta tai sopimuksen perusteella maksettavasta rahamäärästä. Jollei sopimuksessa nimenomaisesti mainita, vahingonkorvaus maksetaan yleensä siinä valuutassa, jossa sopimus on tehty, tai siinä valuutassa, jossa vahinko on aiheutunut.

 

Rangaistusluonteiset vahingonkorvaukset

Rangaistusluonteisten vahingonkorvausten tarkoituksena on rangaista vastaajaa silloin, kun hänen käyttäytymisensä on erityisen vahingollista. Itävallan lainsäädännössä ei tunneta rangaistusluonteisen vahingonkorvauksen käsitettä. Tämä oikeussuojakeino ei myöskään yleensä ole käytettävissä kansainvälisessä välimiesmenettelyssä, koska sen merkitys rajoittuu Yhdysvaltoihin.

 

Erityinen suorituskyky

Välimiesoikeus voi määrätä sopimusvelvoitteen erityisestä täyttämisestä, jos välimiesmenettelysopimuksessa niin määrätään tai jos aineellinen oikeus sen sallii. Täytäntöönpanomääräys ei ole yhtä yleinen oikeussuojakeino kuin rahamääräinen vahingonkorvaus kansainvälisessä välimiesmenettelyssä kahdesta syystä: käsitteellinen ero käsitteen "erityinen täytäntöönpano" ymmärtämisessä tavanomaisen ja siviilioikeuden oikeudenkäyttöalueilla on olemassa, ja näitä tuomioita voi olla vaikeampi panna täytäntöön tuomioistuimissa.

 

Kieltokanteet

Välimiesoikeus voi tarvittaessa antaa kieltotuomion. Kieltotuomio on tuomioistuimen määräys, jolla se määrää tai kieltää osapuolen tietyn toiminnan. Osapuoli voi kuitenkin välimiesmenettelyn lopputulosta odotettaessa hakea kieltotuomiota myös kotimaisilta tuomioistuimilta. Jos se on sallittua kansallisen ja institutionaalisen lainsäädännön mukaan, osapuolet pitävät usein nopeampana ja helpompana saada tämä oikeussuojakeino suoraan tuomioistuimelta sen sijaan, että ne hakisivat sitä tuomioistuimelta ja panisivat sen sitten täytäntöön tuomioistuimessa.

 

Korko

Kun otetaan huomioon, että alkuperäisen korvausvaatimuksen ja vahingonkorvauksen maksamisen välillä kuluu usein huomattavan paljon aikaa, korko voi muodostaa merkittävän osan kokonaisvahingosta. Monet välimiesmenettelysäännöt, mukaan lukien Wienin säännöt 2018, eivät ota kantaa korkokysymykseen. Yleisesti ottaen oletetaan kuitenkin, että tuomioistuimilla on valtuudet määrätä korko rahallisen vahingonkorvauksen lisäksi.

 

Kustannukset

Kustannuksiin sisältyvät sekä välimiesmenettelyn kustannukset että osapuolille aiheutuneet kustannukset. Välimiesmenettelystä aiheutuviin kustannuksiin kuuluvat yleensä välimiesten palkkiot ja kulut, hallinnolliset kustannukset ja tuomioistuimen nimeämien asiantuntijoiden palkkiot. Osapuolille aiheutuneisiin kustannuksiin kuuluvat oikeudenkäyntikulut ja muut kustannukset, joita välimiesmenettelyn osapuolelle aiheutuu asian valmistelusta ja esittelystä, kuten osapuolen nimeämien asiantuntijoiden, todistajien ja kääntäjien palkkiot ja kulut. Tuomioistuimilla on yleensä harkintavaltaa kustannusten jakamisessa osapuolille. Tämä käy ilmi esimerkiksi Wienin säännöistä, joiden 38 artiklan 2 kohdassa todetaan seuraavaa että tuomioistuinten olisi päätettävä kulujen jakamisesta oman harkintansa mukaan, elleivät osapuolet ole sopineet toisin.

Välitystuomioiden täytäntöönpanokelpoisuus / tunnustaminen

Yleistä

Välitystuomion tunnustaminen ja/tai täytäntöönpano voi olla tarpeen, jos velallinen ei vapaaehtoisesti noudata tuomioistuimen antamaa tuomiota. Toisin kuin tuomioistuimen tuomiot, välitystuomioihin sovelletaan kansainvälistä oikeusjärjestelmää, joka mahdollistaa tehokkaan ja tuloksellisen täytäntöönpanon. Tämä järjestelmä koostuu lukuisista kahden- ja monenvälisistä sopimuksista, joista merkittävin on epäilemättä New Yorkin yleissopimus (ks. jäljempänä vii kohdan b alakohta).

 

Itävallassa Itävallan välimiesmenettelylain 607 §:n mukaan Itävallassa annetulla välitystuomiolla on asianosaisten välillä tuomioistuimen lopullisen ja sitovan tuomion vaikutus. Kuten mikä tahansa muu siviilioikeudellinen tuomio, myös välitystuomio voidaan näin ollen panna täytäntöön Itävallassa Itävallan täytäntöönpanolain 1 §:n 16 momentin nojalla. Jos tuomio on annettu ulkomailla, tunnustamista ja täytäntöönpanoa voidaan hakea Itävallan täytäntöönpanolain nojalla, jollei kansainvälisistä sopimuksista ja EU:n säädöksistä muuta johdu.

 

New Yorkin yleissopimus

Ulkomaisten välitystuomioiden tunnustamista ja täytäntöönpanoa koskeva yleissopimus, joka tunnetaan paremmin nimellä New Yorkin yleissopimus, hyväksyttiin Yhdistyneiden Kansakuntien diplomaattikonferenssissa kesäkuussa 1958, ja sen tavoitteena oli varmistaa ulkomaisten välitystuomioiden täytäntöönpano maailmanlaajuisesti. New Yorkin yleissopimus mahdollistaa välitystuomioiden täytäntöönpanon yli 160 sopimusvaltiossa, ja se on ensisijainen oikeusperusta ulkomaisten välitystuomioiden täytäntöönpanolle kansainvälisessä kaupallisessa välimiesmenettelyssä.

Täytäntöönpanon epäämisperusteet

New Yorkin yleissopimuksen V artiklassa määrätään rajoitetuista perusteista, joiden nojalla ulkomaisen välitystuomion tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta voidaan kieltäytyä. Luettelo on tyhjentävä, ja siihen sisältyvät seuraavat: osapuolen kyvyttömyys tai välityssopimuksen pätemättömyys (V(1)(a)), asianmukaisen oikeudenkäynnin rikkominen (V(1)(b)), välimiesoikeuden toimivallan ylittäminen (V(1)(c)), puutteet välimiesoikeuden kokoonpanossa/menettelyssä (V(1)(d)) tai se, että välitystuomio ei ole vielä tullut sitovaksi tai että se on kumottu tai keskeytetty siinä maassa, jossa välitystuomio on tehty, tai sen maan lain mukaan, jossa välitystuomio on tehty (V(1)(e). Täytäntöönpanosta voidaan kieltäytyä myös, jos asia ei ole ratkaistavissa siinä maassa, jossa täytäntöönpanoa haetaan (V(2)(a)) tai jos tuomion tunnustaminen tai täytäntöönpano olisi vastoin oikeusjärjestyksen perusteita (V(2)(b)).

Välimiespäätöksen kumoaminen

Yleistä

Vaikka välimiesmenettely on yksityinen riidanratkaisumekanismi, se ei ole täysin vapaa oikeudellisesta valvonnasta. Vaikka välimiestuomioita on yleisesti hyväksytty tarkasteltavan niiden sisällön perusteella, on olemassa tiettyjä menettelyllisiä perusteita, joiden nojalla välitystuomio voidaan kumota (sivuuttaa).

 

Välimiestuomion kumoaminen on prosessi, jossa välimiesoikeuden antama tuomio mitätöidään välimiesoikeuden kotipaikan tuomioistuimessa. Tuomio voidaan kumota kokonaan tai osittain.

 

Kansainvälistä välitystuomiota valvotaan kahdella tasolla. Ensisijaista valvontaa harjoittavat välimiesmenettelyn kotipaikan tuomioistuimet välitystuomion kumoamismenettelyn kautta. Toissijaista valvontaa harjoittavat välitystuomion täytäntöönpanopaikan tuomioistuimet.

 

Itävallan välimiesmenettelylain 611 §

Itävallan välimiesmenettelylain 611 §:n mukaan välimiestuomion kumoamista koskeva kanne voidaan nostaa Itävallan korkeimmassa oikeudessa, joka on ensimmäisenä ja viimeisenä oikeusasteena toimiva tuomioistuin (lukuun ottamatta kuluttaja- ja/tai työoikeudellisia asioita). Pykälän 611 §:n 2 momentissa on tyhjentävä luettelo perusteista, joiden nojalla välitystuomio voidaan kumota. Nämä perusteet ovat seuraavat:

 

1. pätevää välityssopimusta ei ole olemassa/välitystuomioistuin ei ollut toimivaltainen pätevästä välityssopimuksesta huolimatta/välityskelpoisuuden puuttuminen ratione personae (osapuolten kyky tehdä välityssopimus);
2. Osapuoli ei voinut esittää asiaansa/oikeutta tulla kuulluksi on loukattu;
3. Tuomio koskee riitaa, joka ei kuulu välityssopimuksen soveltamisalaan, tai se sisältää päätöksiä asioista, jotka eivät kuulu välityssopimuksen tai osapuolten oikeussuojaa koskevan pyynnön soveltamisalaan;
4. Välimiesoikeuden kokoonpanossa/kokoonpanossa oli puutteita;
5. Välimiesmenettely on toteutettu tavalla, joka on ristiriidassa Itävallan oikeusjärjestelmän perusarvojen kanssa (ordre public);
6. Edellytykset siviilioikeudenkäynnin uudelleen aloittamiselle 530 §:n 1 momentin 1-5 kohdan mukaisesti ovat täyttyneet;
7. Riidan kohde ei ole Itävallan lainsäädännön mukaan sovittelukelpoinen;
8. Välitystuomio on ristiriidassa Itävallan oikeusjärjestelmän perusarvojen kanssa (ordre public).

 

Tuomioistuimen on tutkittava perusteet 7 ja 8 - asiallisen toimivallan puuttuminen ja ristiriita Itävallan oikeusjärjestelmän perusarvojen kanssa - ja ne ovat seuraavat viran puolesta. Muut (611 §:n 2 momentin kohdat 1-6) otetaan huomioon osapuolen hakemuksesta.