Investointisopimusten välimiesmenettely 2021

Julkaisu - huhtikuu 21, 2021

TAUSTAA

Ulkomaiset investoinnit

Mikä on vallitseva asenne ulkomaisia investointeja kohtaan?

Liittovaltion digitaali- ja talousministeriö on kuitenkin ilmaissut yleisenä asenteena, joka ei liity mihinkään tiettyyn investointiriitaan, että hallitus suhtautuu avoimesti sitovaan kansainväliseen välimiesmenettelyyn, joka on asianmukainen vaihtoehto kansallisille tuomioistuimille sovellettavien kahdenvälisten investointisopimusten mukaisessa riitojenratkaisussa.

Euroopan unionin toiminnasta tehty sopimus (SEUT-sopimus) tuli voimaan 1. joulukuuta 2009, ja siinä vahvistetaan Euroopan unionin toimivalta suorien sijoitusten alalla. Siirretyn toimivallan perusteella Euroopan parlamentti ja EU:n neuvosto antoivat asetuksen (EU) N:o 1219/2012, jonka mukaan voimassa olevat kahdenväliset investointisopimukset pysyvät voimassa edellyttäen, että Euroopan komissio antaa niille luvan sen jälkeen, kun se on "arvioinut, muodostavatko yksi tai useampi niiden määräys vakavaa estettä sille, että unioni neuvottelee tai tekee kahdenvälisiä investointisopimuksia kolmansien maiden kanssa" (asetuksen (EU) N:o 1219/2012 5 artikla). Lisäksi Euroopan komissio aloitti rikkomisesta johtuvan menettelyn, joka koskee 12:ta Itävallan allekirjoittamaa ja ratifioimaa EU:n sisäistä kahdenvälistä investointisopimusta (BIT).

Edellä esitetystä huolimatta Itävalta allekirjoitti 15 päivänä tammikuuta 2019 päivätyn jäsenvaltioiden hallitusten edustajien julistuksen Achmeassa annetun yhteisöjen tuomioistuimen tuomion oikeudellisista seurauksista ja investointien suojasta Euroopan unionissa (jäljempänä 'julistus'). Julistuksen mukaisesti:

"kaikki jäsenvaltioiden välillä tehtyihin kahdenvälisiin investointisopimuksiin sisältyvät sijoittajan ja valtion välityslausekkeet ovat EU:n lainsäädännön vastaisia, joten niitä ei voida soveltaa";
näillä välityslausekkeilla "ei ole vaikutuksia, mukaan lukien määräykset, jotka mahdollistavat ennen irtisanomista tehtyjen investointien suojan jatkamisen uudella ajanjaksolla (ns. sunset- tai grandfathering-lausekkeet)"; ja
Sijoittajan ja valtion välimieslausekkeiden perusteella perustetulla välimiesoikeudella ei ole toimivaltaa, koska sen perustana olevan BIT:n osapuolena oleva jäsenvaltio ei ole tehnyt pätevää tarjousta välimiesmenettelystä.

Itävalta sitoutui alun perin muiden allekirjoittajavaltioiden kanssa "irtisanomaan kaikki (EU:n jäsenvaltioiden) välillä tehdyt kahdenväliset investointisopimukset monenvälisellä sopimuksella tai, jos se katsotaan molemminpuolisesti tarkoituksenmukaisemmaksi, kahdenvälisesti" 6. joulukuuta 2019 mennessä. Mainitusta huolimatta Itävalta kieltäytyi liittymästä 23 EU:n jäsenvaltion joukkoon ja allekirjoittamasta sopimusta Euroopan unionin jäsenvaltioiden välisten kahdenvälisten investointisopimusten irtisanomisesta (jäljempänä 'sopimus'). Tällainen päätös on todella tervetullut, koska siinä otetaan huomioon perustellut huolenaiheet siitä, että EU:n sisäisten kahdenvälisten investointisopimusten irtisanominen sopimuksen avulla saattaa olla ristiriidassa kansainvälisen julkisoikeuden kanssa.

Mitkä ovat tärkeimmät alat, joille valtio voi tehdä ulkomaisia investointeja?

Itävallan keskuspankin (OeNB) virallisen tietokannan mukaan suorien sijoitusten (eli ulkomaisten sijoittajien Itävaltaan tekemien sijoitusten) tärkeimmät alat ovat: ammatilliset, tieteelliset ja tekniset palvelut, rahoitustoiminta, kauppa sekä kemikaalit, öljytuotteet ja lääkkeet. Kattava jaottelu toimialoittain on saatavilla OeNB:n verkkosivuilla.

Onko ulkomaisten suorien sijoitusten nettovirtausta vai -virtausta?

Kun maahan suuntautuvien suorien sijoitusten tuloja verrataan ulkomaille suuntautuvien suorien sijoitusten tuloihin (eli itävaltalaisten sijoittajien sijoituksiin ulkomailla), voidaan todeta ulkomaisten suorien sijoitusten kokonaisnettomääräinen ulosvirtaus (vertaa maahan suuntautuvien suorien sijoitusten asemaa toimialoittain 2008 ja ulkomaille suuntautuvien suorien sijoitusten asemaa toimialoittain 2008 koskevia OeNB:n tietoja). Edellisestä huolimatta tietyillä toimialoilla, kuten ammatillisten, tieteellisten ja teknisten palvelujen alalla, voi olla merkittävä nettovirta.

Sijoitussopimuksia koskeva lainsäädäntö

Kuvaile kansallista lainsäädäntöä, joka koskee investointisopimuksia valtion tai valtion omistamien yhteisöjen kanssa.

Itävallalla ei ole erityistä lakia ulkomaisista investoinneista. Ulkomaisen sijoituksen muodollista hyväksymistä ei yleensä vaadita. Joitakin syrjimättömiä kansallisia ja EU:n toimenpiteitä voidaan kuitenkin soveltaa (esim. kiinteistöjen hankintaan, kilpailunrajoituksiin, energia-alaan, yleiseen turvallisuuteen ja järjestykseen).

KANSAINVÄLISET OIKEUDELLISET VELVOITTEET

Sijoitussopimukset

Määrittele ja anna lyhyesti yksityiskohtaiset tiedot kahden- tai monenvälisistä investointisopimuksista, joissa valtio on osapuolena, ja ilmoita myös, ovatko ne voimassa.

Itävalta on allekirjoittanut ja ratifioinut 69 kahdenvälistä investointisopimusta, joista seuraavat 60 ovat voimassa:

Albania;
Algeria;
Argentiina;
Armenia;
Azerbaidžan;
Bangladesh;
Valko-Venäjä;
Belize;
Bosnia ja Hertsegovina;
Bulgaria;
Chile;
Kiina;
Kroatia;
Kuuba;
Tšekin tasavalta;
Egypti;
Viro;
Etiopia;
Georgia;
Guatemala;
Hong Kong;
Unkari;
Iran;
Jordania;
Kazakstan;
Kosovo;
Kuwait;
Kirgisia;
Latvia;
Libanon;
Libya;
Liettua;
Makedonia;
Malesia;
Malta;
Meksiko;
Moldova;
Mongolia;
Montenegro;
Marokko;
Namibia;
Oman;
Paraguay;
Filippiinit;
Puola;
Romania;
Venäjä;
Saudi-Arabia;
Serbia;
Slovakia;
Slovenia;
Etelä-Korea;
Tadžikistan;
Tunisia;
Turkki;
Ukraina;
Yhdistyneet arabiemiirikunnat;
Uzbekistan;
Vietnam; ja
Jemen.

Itävallan osalta on voimassa useita kauppasopimuksia ja sopimuksia, joihin sisältyy investointimääräyksiä, sen ollessa EU:n jäsenvaltio. Zimbabwen (2000), Kambodžan (2004) ja Nigerian (2013) kanssa allekirjoitetut kahdenväliset investointisopimukset eivät ole vielä tulleet voimaan.

Itävalta allekirjoitti energiaperuskirjaa koskevan sopimuksen vuonna 1994 ja ratifioi sen virallisesti vuonna 1997.

Tärkein sopimus, joka odottaa ratifiointia EU:n jäsenvaltioiden kansallisissa parlamenteissa, on EU:n ja Kanadan kattava talous- ja kauppasopimus (CETA), joka on ollut väliaikaisesti voimassa 21. syyskuuta 2017 alkaen. Euroopan unionin tuomioistuin julisti CETA-sopimukseen kirjatun sijoittajan ja valtion välisen riitojenratkaisumekanismin yhteensopivaksi EU:n oikeuden kanssa (lausunto 1/17 (CETA), EU:C:2019:341).

Ilmoita tarvittaessa, kattavatko kahden- tai monenväliset investointisopimukset, joissa valtio on osapuolena, myös merentakaiset alueet.

Ei sovelleta.

Onko valtio muuttanut tai tehnyt lisäpöytäkirjoja, jotka vaikuttavat sellaisiin kahden- tai monenvälisiin investointisopimuksiin, joiden osapuoli se on?

Esimerkki diplomaattisista nooteista, joita on vaihdettu BIT:n tarkoituksen määrittämiseksi, on saatavissa Itävallan tasavallan oikeudellisen tietojärjestelmän verkkosivuilta PDF-tiedostona.

Onko valtio irtisanonut yksipuolisesti minkä tahansa kahden- tai monenvälisen investointisopimuksen, jonka osapuoli se on?

Itävalta ei ole vielä ilmoittanut irtisanovansa yksipuolisesti yhtään kahdenvälistä investointisopimusta.

On kuitenkin korostettava, että suoria sijoituksia koskevan toimivallan siirtämisen lopulliset vaikutukset EU:lle ovat vielä määrittelemättä.

Onko valtio tehnyt useita kahden- tai monenvälisiä investointisopimuksia, joiden jäsenyys on päällekkäinen?

"kaikki jäsenvaltioiden välillä tehtyihin kahdenvälisiin investointisopimuksiin sisältyvät sijoittajan ja valtion välityslausekkeet ovat EU:n lainsäädännön vastaisia, joten niitä ei voida soveltaa";
näillä välityslausekkeilla "ei ole vaikutuksia, mukaan lukien määräykset, jotka mahdollistavat ennen irtisanomista tehtyjen investointien suojan jatkamisen uudella ajanjaksolla (ns. sunset- tai grandfathering-lausekkeet)"; ja
Sijoittajan ja valtion välimieslausekkeiden perusteella perustetulla välimiesoikeudella ei ole toimivaltaa, koska sen perustana olevan BIT:n osapuolena oleva jäsenvaltio ei ole tehnyt pätevää tarjousta välimiesmenettelystä.

ICSID-yleissopimus

Onko valtio ICSID-yleissopimuksen sopimuspuoli?

Valtioiden ja muiden valtioiden kansalaisten välisten investointiriitojen ratkaisemista koskeva yleissopimus ratifioitiin 25. toukokuuta 1971, ja se tuli Itävallan osalta voimaan 24. kesäkuuta 1971.

Mauritiuksen yleissopimus

Onko valtio sopimuspuolena YK:n yleissopimuksessa sopimuksiin perustuvissa sijoittajan ja valtion välisissä välimiesmenettelyissä noudatettavasta avoimuudesta (Mauritiuksen yleissopimus)?

Itävalta ei ole sopimuspuolena Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimuksessa avoimuudesta sopimusperusteisissa sijoittajan ja valtion välisissä välimiesmenettelyissä.

Investointisopimusohjelma

Onko valtiolla investointisopimusohjelma?

Kyllä.

ULKOMAISTEN INVESTOINTIEN SÄÄNTELY

Valtion investointien edistämisohjelmat

Onko valtiolla ulkomaisten investointien edistämisohjelma?

Liittovaltion digitaali- ja talousministeriö sekä Eurooppa-, integraatio- ja ulkoasiainministeriö tukevat yhdessä Itävallan investointien edistämisohjelmia.

Liittovaltion digitaali- ja talousministeriö vastaa pääasiassa ulkomaisille investoinneille myönnettävästä taloudellisesta tuesta, ja se julkaisee kattavan yleiskatsauksen kaikista ulkomaisille sijoittajille myönnettävistä tuista, joka on saatavilla verkossa PDF-tiedostona.

Eurooppa, integraatio- ja ulkoasiainministeriö ja Itävallan diplomaattiset edustustot ovat edelleen vastuussa investointien suojaamisesta, ja ne ovat sitoutuneet panemaan täytäntöön sovellettavat kahdenväliset investointisopimukset ja varmistamaan vientivalvonnan. Yleiskatsaus Eurooppa-, integraatio- ja ulkoasiainministeriön vastuualueisiin on saatavilla verkossa.

Sovellettava kansallinen lainsäädäntö

Määritä ulkomaisiin sijoittajiin ja ulkomaisiin investointeihin sovellettava kansallinen lainsäädäntö, mukaan lukien mahdolliset sijoitusten hyväksymistä tai rekisteröintiä koskevat vaatimukset.

Koska Itävalta on edelleen avoin ulkomaisille investoinneille, joitakin syrjimättömiä kansallisia ja EU:n toimenpiteitä voidaan soveltaa (esim. kiinteistöjen hankintaan, kilpailunrajoituksiin, energia-alaan, yleiseen turvallisuuteen ja järjestykseen jne.) Lisäksi Itävallan ulkomaankauppalain (AußWG) mukaan "luonnollisen henkilön, joka ei ole Euroopan unionin kansalainen, Euroopan talousalueen (ETA) kansalainen tai Sveitsin kansalainen tai muuhun EU:n ulkopuoliseen valtioon kuin ETA:han tai Sveitsiin sijoittautunut oikeushenkilö tai yritys" on saatava elinkeinoministerin hyväksyntä hankinnalle, jos sijoittaja aikoo hankkia tai muutoin hankkia määräysvallan Itävallan tasavallalle erityisen tärkeillä toimialoilla AußWG:n 25 §:n a momentin 2 kohdassa määritellyllä tavalla.

Liittovaltion digitaali- ja talousministeriö valmistelee parhaillaan muutoksia AußWG:hen, jolloin otetaan tarkasti huomioon asetus (EU) 2019/452 "puitteiden luomisesta unioniin tehtävien ulkomaisten suorien sijoitusten seulonnalle".

Asianomainen sääntelyviranomainen

Määritä valtion virasto, joka sääntelee ja edistää ulkomaisia investointeja.

Liittovaltion digitaali- ja talousministeriö sekä Eurooppa-, integraatio- ja ulkoasiainministeriö tukevat yhdessä Itävallan investointien edistämisohjelmia.

Asianomainen riitojenratkaisuelin

Määritä valtion virasto, jolle on annettava tiedoksi haastehakemus ulkomaisen sijoittajan kanssa syntyneessä riita-asiassa.

Jos Itävallan tekemissä sijoitussopimuksissa ei ole suoraa määräystä sijoitusrahastosta, sijoittajan on toimitettava riita-asiaa koskeva ilmoitus Eurooppa-, integraatio- ja ulkoasiainministeriölle.

INVESTOINTISOPIMUSKÄYTÄNTÖ

Malli BIT

Onko valtiolla BIT-malli?

Itävallalla on vuonna 2008 hyväksytty kahdenvälinen investointisopimusmalli. On kuitenkin tärkeää muistaa, että suurin osa Itävallan allekirjoittamista ja ratifioimista kahdenvälisistä investointisopimuksista on tehty ennen mallien uusinta versiota. Uusimman kahdenvälisen investointisopimuksen mallin mahdollisia vaikutuksia tulevaisuudessa on niin ikään haastavaa arvioida.

Itävallan BIT-mallin käyttöönoton jälkeen allekirjoitettujen BIT-sopimusten vertailukelpoinen analyysi osoittaa, että yhtenäisyys puuttuu. Tadžikistanin ja Kosovon kanssa tehdyt investointisopimukset laadittiin tiukasti BIT-mallin mukaisesti. Toisaalta Kirgisian ja Kazakstanin kanssa tehdyissä samantyyppisissä sopimuksissa tehtiin muutoksia BIT-malliin joiltakin tärkeiltä osin.

Lisäksi investointisuojamääräyksistä on yleisesti tulossa osa EU:n kolmansien maiden kanssa tekemiä kauppasopimuksia, mikä rajoittaa BIT-mallille suunniteltua tarkoitusta.

Mitä tulee BIT-mallin sisältöön, Itävalta esitti varmasti tiiviin, toimivan ja edistyksellisen foorumin ulkomaisten sijoitusten menestyksekkäälle suojaamiselle. Keskeisillä määräyksillä varmistetaan:

ulkomaisten sijoittajien yhdenvertainen kohtelu verrattuna kansallisiin sijoittajiin tai kolmansien maiden sijoittajiin; velvoite oikeudenmukaiseen kohteluun kansainvälisen oikeuden normien mukaisesti (tarkoin säännelty pakkolunastus, sijoituksen yhteydessä suoritettujen maksujen on vaikutettava rajoituksetta jne.); ja
tehokas riidanratkaisu edessä:
- kansalliset tuomioistuimet;
- Kansainvälinen investointiriitojen ratkaisukeskus (ICSID);
- Yhdistyneiden Kansakuntien kansainvälisen kauppaoikeuden toimikunnan (UNCITRAL) välimiesmenettelysääntöjen mukaisesti perustettu ainoa välimies tai tilapäinen välimiesoikeus; ja
- Kansainvälisen kauppakamarin (ICC) välimiesmenettelysääntöjen mukainen ainoa välimies tai ad hoc -tuomioistuin.

Muita BIT-mallin erityispiirteitä ovat termien "sijoittaja" ja "sijoitus" ominaispiirteinen määrittely sekä melko laaja-alainen kattolauseke. Internetissä on saatavilla kommentaari, jossa käsitellään yksityiskohtaisemmin BIT-mallin tärkeitä näkökohtia.

Valmistelumateriaalit

Onko valtiolla sopimuksen valmisteluaineiston keskitetty arkisto? Onko tällainen aineisto julkisesti saatavilla?

Kaikki Itävallan tasavallan parlamentin ratifioimien kansainvälisten sopimusten tukimateriaalit ovat saatavilla verkossa. Liittovaltion digitaali- ja talousministeriö asettaa ratifioitujen kahdenvälisten investointisopimusten saksankieliset versiot ja niiden liitännäisasiakirjat saataville verkkosivuillaan, jotta yleisö voi tutustua niihin. Myös englanniksi ja tarvittaessa muille kielille käännetyt versiot ovat saatavilla verkossa.

Soveltamisala ja kattavuus

Mikä on investointisopimusten tyypillinen soveltamisala?

Sijoittajan pätevyysvaatimukset

Itävallan tekemissä investointisopimuksissa määrätään, joskin hieman epäyhtenäisemmin, useista oikeudellisista edellytyksistä, jotka ulkomaisen sijoittajan on täytettävä saadakseen aineellista suojaa. Sekä luonnollisia henkilöitä että oikeushenkilöitä (eli yrityksiä) voidaan yleensä pitää "sijoittajina", mutta lisävaatimuksia ovat muun muassa seuraavat:

Perustamis- tai toimipaikan pääasiallinen sijaintipaikka

BIT-mallin 1 artiklan 3 kohdassa yritys määritellään muun muassa "sopimuspuolen sovellettavan lainsäädännön mukaisesti muodostetuksi tai järjestetyksi yritykseksi". Kotipaikkaa koskeva vaatimus on nimenomaisesti mainittu useissa tehdyissä BIT-sopimuksissa (esim. Itävallan ja Valko-Venäjän BIT-sopimuksen 1 artiklan 2 kohta, Itävallan ja Argentiinan BIT-sopimuksen 1 artiklan 2 kohdan b alakohta jne. Periaatteellinen sijoittautumispaikkaa koskeva vaatimus voidaan joissakin tapauksissa korvata osoittamalla, että jommankumman sopimuspuolen yksiköllä on (ennakolta) määräävä vaikutusvalta sijoittajaan (esim. Itävallan ja Egyptin välisen BIT:n 1 artiklan 2 kohdan c alakohta, Itävallan ja Kuwaitin välisen BIT:n I artiklan 2 kohta jne.

Olennaisen liiketoiminnan harjoittaminen

BIT-mallin 1 artiklan 3 kohdassa todetaan lisäksi, että yrityksen on "harjoitettava [isäntävaltiossa] olennaista liiketoimintaa". Edellä esitetyn mukaisesti useissa BIT-sopimuksissa viitataan velvoitteeseen harjoittaa todellista liiketoimintaa (esim. 1 artiklan 2 kohdan b alakohta Itävallan ja Chilen välisessä BIT-sopimuksessa).

Epäyhtenäiset kelpoisuusvaatimukset sopimuskumppanin mukaan.

Huomattavan monissa BIT-sopimuksissa määritellään "sijoittajan" määrittelyyn liittyvät vaatimukset kunkin sopimuspuolen osalta erikseen (esim. Itävallan ja Kuwaitin BIT-sopimuksen I artiklan 2 kohta).

Etuuksien epääminen

BIT-mallin mukaisesti useissa tehdyissä BIT-sopimuksissa nimenomaisesti evätään suoja tapauksissa, joissa edellä mainitut vaatimukset eivät täyty. Paras esimerkki tällaisesta määräyksestä on Itävallan ja Uzbekistanin välisen BIT-sopimuksen 10 artikla, jossa todetaan seuraavaa:

[a] Sopimuspuoli voi evätä tämän sopimuksen edut toisen sopimuspuolen sijoittajalta ja tämän sijoituksilta, jos muun kuin sopimuspuolen sijoittajat omistavat ensin mainitun sijoittajan tai käyttävät sitä määräysvaltaa eikä sijoittajalla ole merkittävää liiketoimintaa sen sopimuspuolen alueella, jonka lainsäädännön mukaan se on perustettu tai järjestäytynyt.

Investoinnin määrittely

Suojattu "sijoitus" sisältää BIT-mallin mukaan kaikki omaisuuserät, jotka suojattu sijoittaja "omistaa tai hallitsee suoraan tai välillisesti". Tätä kieltämättä laajamittaista määritelmää rajoittavat jonkin verran sovellettavissa sopimuksissa esitetyt lisänäkökohdat:

Suorien ja epäsuorien sijoitusten erottelu

Vaikka Itävallan tekemissä sijoitussopimuksissa myönnetään suoja molemmissa tapauksissa, joissakin sopimuksissa ei myönnetä suojaa välillisille tai voittoa tavoittelemattomille sijoituksille (esim. 1 artiklan 1 kohta, Itävalta-Iran-sopimus).

Aluevaatimus ja laillisuus

Sijoitukset ovat yleensä suojattuja, jos ne on tehty sopimuspuolen alueella ja kyseisen sopimuspuolen lakien ja määräysten mukaisesti (esim. Itävallan ja Malesian kahdenvälisen investointisopimuksen 1 artiklan 3 kohta).

Taannehtivaa kattavuutta koskevat kysymykset

Huomattava enemmistö Itävallan tekemistä investointisopimuksista joko myöntää suojan sijoituksille, jotka on tehty tietystä päivästä alkaen (esim. 9 artikla, Itävalta-Venäjä BIT), tai ei tee eroa myöntämällä suojaa sijoituksille, jotka on tehty ennen sopimuksen voimaantulopäivää ja sen jälkeen (esim. 24 artikla, Itävalta-Kuuba BIT).

Suojaukset

Mitä aineellisia suojatoimia on yleensä saatavilla?

Itävallan tekemissä investointisopimuksissa määrätään yleensä seuraavista suojatoimista, lukuun ottamatta harvoja poikkeuksellisia rajoituksia:

oikeudenmukainen ja tasapuolinen kohtelu;
pakkolunastussuoja (suora ja epäsuora); suosituimmuussuoja;
syrjimättömyys ja kansallisen kohtelun suojelu; täysi suoja ja turvallisuus; ja
sateenvarjolauseke.

Riitojen ratkaiseminen

Mitkä ovat yleisimmin käytetyt riidanratkaisuvaihtoehdot ulkomaisten sijoittajien ja valtiosi välisissä investointiriidoissa?

Itävallan sitoumusasiakirjoissa määrätään useimmiten ICSIDin institutionaalisesta välimiesmenettelystä tai UNCITRALin ad hoc -menettelystä foorumina, joka valitaan asianomaisesta sitoumusasiakirjasta johtuvien riitojen ratkaisemiseksi. Edellisestä poiketen joissakin sopimuksissa määrätään lisäksi mahdollisuudesta välimiesmenettelyyn Tukholman kauppakamarin sääntöjen (esim. Itävallan ja Venäjän välisen sopimuksen 7 artikla) tai ICC:n sääntöjen (esim. Itävallan ja Kuuban välisen sopimuksen 11 artikla) mukaisesti.

Luottamuksellisuus

Onko valtiolla vakiintunut käytäntö vaatia luottamuksellisuutta investointivälimiesmenettelyssä?

Ei sovelleta.

Vakuutus

Onko valtiolla sijoitusvakuutusvirasto tai -ohjelma?

Itävaltalaiset sijoittajat voivat hakea vakuutusta kehitysmaihin tehtäviin investointeihin monenvälisen investointitakuujärjestön perustamista koskevan yleissopimuksen nojalla. Itävallasta tuli vuonna 1997 yksi niistä 25 teollisuusmaasta, jotka ovat tämän sopimuksen jäseniä.

Itävaltalaiset sijoittajat voivat lisäksi hakea ulkomaisille sijoituksille vakuutusturvaa poliittisen riskin varalta. Osterreichische Kontrollbank AG:n (OeKB) tarjoama "G4-takuu" on yleensä tarkoitettu EU:n ja OECD:n ulkopuolisille markkinoille. Yleiskatsaus näihin palveluihin on saatavilla OeKB:n verkkosivuilla .

INVESTOINTISOVITTELUN HISTORIA

Välimiesmenettelyjen määrä

Kuinka monessa tiedossa olevassa investointisopimuksia koskevassa välimiesmenettelyssä valtio on ollut mukana?

Tätä kirjoitettaessa Itävalta on ollut aktiivisesti mukana yhdessä julkisesti tunnetussa sijoittaja-valtio-sovittelussa: BV Belegging- Maatschappij "Far East" vastaan Itävallan tasavalta (ICSID-asia nro ARB/15/32). Menettely aloitettiin heinäkuussa 2015 Itävallan Maltan kanssa vuonna 2002 tekemän BIT-sopimuksen nojalla (voimassa maaliskuusta 2004 alkaen). Liikkuva sijoittaja väitti siten, että Itävalta:

määrätty mielivaltaisia, kohtuuttomia tai syrjiviä toimenpiteitä; evätty täysi suojelu ja turvallisuus;
rikkoi sovellettavia suoraa ja välillistä pakkolunastusta koskevia kieltoja;
ja evätään oikeudenmukainen ja tasapuolinen kohtelu.

Välimiesoikeus hylkäsi kanteet toimivaltasyistä lokakuussa 2017 sen jälkeen, kun se oli kuullut saman vuoden maaliskuussa esiin tulleesta asiasta.

Toimialat ja sektorit

Koskevatko investointisovittelut, joissa valtio on osallisena, yleensä tiettyjä teollisuudenaloja tai investointialoja?

Ei sovelleta.

Välimiehen valinta

Onko valtio käyttänyt aiemmin välimiesoikeuden nimittämisessä oletusmekanismeja vai onko valtio aiemmin nimittänyt erityisiä välimiehiä?

Ei sovelleta.

Puolustus

Puolustaako valtio tyypillisesti itseään investointivaatimuksia vastaan? Ilmoittakaa yksityiskohtaiset tiedot valtion sisäisestä neuvonantajasta investointiriidoissa.

Ei sovelleta.

VALTIOTA VASTAAN ANNETTUJEN TUOMIOIDEN TÄYTÄNTÖÖNPANO

Täytäntöönpanosopimukset

Onko valtio osapuolena täytäntöönpanoon liittyvissä kansainvälisissä sopimuksissa, kuten vuonna 1958 tehdyssä YK:n yleissopimuksessa ulkomaisten välitystuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta?

Itävallasta tuli ulkomaisten välitystuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta tehdyn yleissopimuksen (New Yorkin yleissopimus) osapuoli 2. toukokuuta 1961. New Yorkin yleissopimusta sovelletaan Itävaltaan rajoituksetta, koska alkuperäinen vastavuoroisuusvarauma peruutettiin vuonna 1988.

Palkinnon noudattaminen

Noudattaako valtio yleensä vapaaehtoisesti sitä vastaan annettuja investointisopimusten tuomioita?

Ei sovelleta.

Epäsuotuisat palkinnot

Jos näin ei ole, voiko valtio valittaa epäedullisista tuomioista kansallisiin tuomioistuimiinsa tai välimiesmenettelyn sijaintipaikan tuomioistuimiin?

Ei sovelleta.

Täytäntöönpanoa haittaavat säännökset

Ilmoittakaa yksityiskohtaiset tiedot kaikista kansallisista säännöksistä, jotka voivat estää tuomioiden täytäntöönpanon valtiota vastaan sen alueella.

Itävallan lainsäätäjä tekee selvän eron kotimaisten (eli välimiesmenettelyssä annettujen, joiden sovittu kotipaikka on Itävallassa) ja ulkomaisten (eli välimiesmenettelyssä annettujen, joiden sovittu kotipaikka on muualla kuin Itävallassa) välitystuomioiden täytäntöönpanoa koskevien sääntöjen välillä.

Itävallan täytäntöönpanolain 1 §:ssä säädetään, että kotimaiset tuomiot, joihin ei voida hakea muutosta (sovintosopimukset mukaan luettuina), voidaan panna täytäntöön suoraan, koska ne ovat luonteeltaan täytäntöönpanokelpoisia.

Edellä esitetystä poiketen Itävallan täytäntöönpanolain III osastossa (403 § ja sitä seuraavat pykälät) edellytetään ulkomaisten välitystuomioiden muodollista tunnustamista ennen niiden täytäntöönpanoa kotimaassa, paitsi jos välitystuomiot olisi pantava täytäntöön ilman erillistä julistusta niiden täytäntöönpanokelpoisuudesta sovellettavan kansainvälisen sopimuksen (esim. tunnustamista ja täytäntöönpanoa koskevan vastavuoroisuusvelvoitteen sisältävät sopimukset) tai Euroopan unionin säädöksen nojalla.

New Yorkin yleissopimuksen IV artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaan hakijan, joka haluaa tunnustaa välitystuomion, on toimitettava alkuperäinen välitystuomio (tai oikeaksi todistettu jäljennös) sekä alkuperäinen välityssopimus (tai oikeaksi todistettu jäljennös). Itävallan siviiliprosessilain (ZPO) 614 §:n 2 momentin mukaan tuomarin harkintavaltaan kuuluu päättää, pyydetäänkö hakijaa toimittamaan kyseinen välityssopimus (tai oikeaksi todistettu jäljennös). Koska toimivaltaiset piirituomioistuimet tutkivat vain, täyttyvätkö muodolliset vaatimukset, Itävallan korkein oikeus on suhtautunut asiaan muodollisemmin - se edellyttää sen tutkimista, onko täytäntöönpanolupahakemuksessa ilmoitettu velallisen nimi sama kuin välitystuomion nimi.

Edellä mainitun lisäksi välitystuomioon voidaan soveltaa ZPO:n 606 §:ää, jonka mukaan välitystuomion on oltava kirjallinen ja välimiesten allekirjoittama. Muita muotovaatimuksia voidaan soveltaa, jos osapuolet eivät ole sopineet asiasta.

Itävallan tuomioistuimilla ei ole oikeutta tutkia välitystuomion sisältöä. Välimiestuomioon ei voi hakea muutosta. On kuitenkin mahdollista nostaa kanne välitystuomion kumoamiseksi (sekä tuomiovaltaa että asiasisältöä koskevien tuomioiden osalta) hyvin erityisin ja suppein perustein, nimittäin:

välimiesoikeus on hyväksynyt tai evännyt toimivallan, vaikka välityssopimusta ei ole tehty tai voimassa oleva välityssopimus on olemassa;
asianosainen ei ollut kykenemätön tekemään välityssopimusta kyseiseen asianosaiseen sovellettavan lain mukaan;
asianosainen ei ole voinut esittää asiaansa (esim. sille ei ole annettu asianmukaista ilmoitusta välimiehen nimittämisestä tai välimiesmenettelystä);
välitystuomio koskee asiaa, jota ei ole otettu huomioon välityssopimuksessa tai joka ei kuulu välityssopimuksen ehtojen piiriin, tai se koskee asioita, jotka eivät kuulu välimiesmenettelyssä vaaditun oikeussuojan piiriin (jos tällaiset puutteet koskevat välitystuomion erotettavissa olevaa osaa, tämä osa on kumottava);
välimiesoikeuden kokoonpano ei ollut ZPO:n 577-618 §:n tai osapuolten sopimuksen mukainen;
välimiesmenettely ei ole ollut tai välitystuomio ei ole Itävallan oikeusjärjestelmän perusperiaatteiden (ordre public) mukainen; ja
jos edellytykset kotimaan tuomioistuimen asian uudelleenkäsittelylle ZPO:n 530 §:n 1 momentin mukaisesti täyttyvät.

Valtioille myönnetään suvereeni koskemattomuus vain niiden suvereenin toimintakyvyn rajoissa. Koskemattomuus ei koske yksityistä kaupallista toimintaa. Itävallassa oleva ulkomainen omaisuus on siten vapautettu täytäntöönpanovelvollisuudesta sen mukaan, mihin tarkoitukseen se on tarkoitettu: jos se on tarkoitettu käytettäväksi yksinomaan yksityisiin liiketoimiin, se voidaan takavarikoida ja siihen voidaan kohdistaa täytäntöönpanotoimia, mutta jos se on tarkoitettu suvereenien valtuuksien käyttämiseen (esim. suurlähetystön tehtäviin), täytäntöönpanotoimia ei voida määrätä. Itävallan korkein oikeus (OGH) totesi asiaa koskevassa ratkaisussaan (ks. 3 Ob 18/12), että valtion omaisuutta ei ole tarkoitus vapauttaa yleisesti, vaan velvollisen valtion velvollisuutena on osoittaa, että se on toiminut suvereenisti keskeyttäessään täytäntöönpanomenettelyn Itävallan täytäntöönpanolain 39 §:n mukaisesti.

Opettavaisen oikeuskäytännön puuttuessa voi olla järkevää päätellä, että verhon lävistäminen valtion omaisuuden osalta olisi oikeudellisesti sallittua, kunhan valtion koskemattomuuden laajuutta koskevia sääntöjä täydennetään täyttämällä verhon lävistämiseen sovellettavat lainsäädännölliset vaatimukset.

PÄIVITYS JA SUUNTAUKSET

Kuluneen vuoden tärkeimmät tapahtumat

Onko lainkäyttöalueellanne havaittavissa uusia suuntauksia tai ajankohtaisia aiheita?

"kaikki jäsenvaltioiden välillä tehtyihin kahdenvälisiin investointisopimuksiin sisältyvät sijoittajan ja valtion välityslausekkeet ovat EU:n lainsäädännön vastaisia, joten niitä ei voida soveltaa";
näillä välityslausekkeilla "ei ole vaikutuksia, mukaan lukien määräykset, jotka mahdollistavat ennen irtisanomista tehtyjen investointien suojan jatkamisen uudella ajanjaksolla (ns. sunset- tai grandfathering-lausekkeet)"; ja
Sijoittajan ja valtion välimieslausekkeiden perusteella perustetulla välimiesoikeudella ei ole toimivaltaa, koska sen perustana olevan BIT:n osapuolena oleva jäsenvaltio ei ole tehnyt pätevää tarjousta välimiesmenettelystä.

Itävalta sitoutui alun perin muiden allekirjoittajavaltioiden kanssa "irtisanomaan kaikki kahdenväliset investointisopimukset, jotka on tehty seuraavien maiden välillä

(EU:n jäsenvaltiot) monenvälisellä sopimuksella tai, jos se katsotaan molemminpuolisesti tarkoituksenmukaisemmaksi, kahdenvälisesti" 6. joulukuuta 2019 mennessä. Mainitusta huolimatta Itävalta kieltäytyi liittymästä 23 EU:n jäsenvaltion joukkoon allekirjoittamalla Euroopan unionin jäsenvaltioiden kahdenvälisten investointisopimusten irtisanomista koskevan sopimuksen (jäljempänä 'sopimus'). Tällainen päätös on todella tervetullut, koska siinä otetaan huomioon perustellut huolenaiheet siitä, että EU:n sisäisten kahdenvälisten investointisopimusten irtisanominen sopimuksen avulla saattaa olla ristiriidassa kansainvälisen julkisoikeuden kanssa.

Coronavirus

Mitä hätälainsäädäntöä, hätäapuohjelmia ja muita erityisalallesi ominaisia aloitteita osavaltiosi on toteuttanut pandemian torjumiseksi? Onko olemassa olevia hallitusohjelmia, lakeja tai asetuksia muutettu näiden ongelmien ratkaisemiseksi? Mitä parhaita käytäntöjä asiakkaille suositellaan?