logoIlo

Kenellä on toimivalta? Itävallan tuomioistuin tarkastelee palvelujen tarjoamista EU:n lainsäädännön nojalla

Kirjoittaja: Klaus Oblin

Korkein oikeus päätti 30. heinäkuuta 2013(1) että kansainvälistä toimivaltaa koskevissa päätöksissä käsitettä "palvelut" on tulkittava EU:n oikeuden kokonaisuuden perusteella siten, että se kattaa kaikki sopimukset, jotka koskevat tietyn tosiasiallisen tuloksen saavuttamista maksua vastaan. Työsopimuksia koskevan rajauksen osalta ne eivät saa kattaa velvoitetta, jossa itse toiminnan suorittaminen on sopimuksen kohteena.

Oikeudellinen kehys

EU:n Bryssel I -asetuksen (44/2001) 5 artiklan 1 kohtaa on tulkittava avoimesti, ja siinä edellytetään rajaamista vain erityiskysymyksiin (esim. vakuutus-, kuluttaja- tai työsopimukset) kuuluvien sopimusten osalta. Palvelusopimuksia koskeva eurooppalainen oikeudellinen termi kattaa palvelusopimukset, edustussopimukset, kauppaedustajien ja välittäjien sopimukset, franchising- ja jakelusopimukset, sekasopimukset ja muut sopimukset, kunhan ne sisältävät olennaisen osan toiminnasta.

Suorituspaikka, joka (asetuksen 5 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaan) määrittää toimivallan, on määriteltävä itsenäisesti ja tosiasiallisin eikä oikeudellisin perustein.

Päätös

Kantaja oli väittänyt, että vastaaja oli hyväksynyt velvoitteen perustaa jakeluorganisaatio ja suorittaa useita muita tehtäviä. Tämän perusteella korkein oikeus katsoi, että alemmat oikeusasteet olivat olleet oikeassa luokitellessaan tähän sopimukseen perustuvan rahasaatavan asetuksen 5 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetuksi palvelusopimuksesta johtuvaksi saatavaksi.

Tuomioistuin väitti, että suorituspaikka on ainoa yhdistävä tekijä kaikissa osto- tai palvelusopimukseen perustuvissa vaatimuksissa ja siten myös kaikissa toissijaisissa sopimusperusteisissa vaatimuksissa. Toimivalta määräytyy kanteessa olevien tietojen perusteella, ellei tuomioistuin ole jo tietoinen siitä, että nämä tiedot ovat virheellisiä. Sillä ei ole merkitystä, että kanteen kohteena ei ollut pääasiallinen sopimusvelvoite tai vahingonkorvausvaatimus (kuten maksusuoritusmääräystä koskevassa menettelyssä oli vaadittu), vaan vastaajalle jääneen käyttötilin saldon palauttaminen. Tuomioistuin väitti, että Euroopan lainsäätäjä oli tarkoittanut, että suorituspaikan itsenäisellä määrittelyllä oli tarkoitus keskittää toimivalta kaikkien sopimusriitojen osalta yhteen oikeuspaikkaan ja luoda yksi ainoa oikeuspaikka kaikille samaan sopimukseen perustuville kanteille.

Kommentti

Termiä "palvelut" on tulkittava siten, että se kattaa kaikki sopimukset, jotka koskevat tietyn tuloksen saavuttamista, toisin kuin pelkkä toiminnan suorittaminen, kuten työsopimuksessa.

Loppuviitteet

(1) Asia 8 Ob 67/13f.