Korkein oikeus päätti 17. maaliskuuta 2020 esittää Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT-sopimus) 267 artiklan nojalla Euroopan unionin tuomioistuimelle (OGH 10 Ob 44/19x) ennakkoratkaisupyynnön tietyistä tärkeistä kysymyksistä, jotka liittyvät Volkswagenin päästöjen manipulointiskandaaliin (laajalti tunnettu nimellä "diesel gate"), jonka Yhdysvaltain ympäristönsuojeluvirasto paljasti syyskuussa 2015.

Faktat

Vuonna 2013 kantaja, yksityinen kuluttaja, osti Itävallassa toimivalta autokauppiaalta, ensimmäiseltä vastaajalta, ajoneuvon, jonka toinen vastaaja, ajoneuvojen valmistaja, oli valmistanut. Ajoneuvo oli varustettu kytkentälaitteella, joka havaitsi, kun ajoneuvoa testattiin laboratoriossa, ja aktivoi sen jälkeen sen päästöjenvalvontajärjestelmän. Päästöjenvalvontajärjestelmä alensi tämän jälkeen ajoneuvon päästöjä, jotta ne vastaisivat asianmukaisia vaatimuksia. Kytkentälaite kytkisi kuitenkin päästöjenrajoitusjärjestelmän pois päältä laboratorioympäristön ulkopuolella, jolloin ajoneuvon päästöt ylittäisivät vaatimustenmukaisuusvaatimukset.

Kun kytkentälaite havaittiin, Saksan liittovaltion autoliikenneviranomainen (KBA) - joka on kyseisen ajoneuvon EY-tyyppihyväksynnästä vastaava viranomainen - antoi toiselle vastaajalle luvan korjata vian kyseisissä ajoneuvoissa. Vastauksena tähän toinen vastaaja teki päästöjenvalvontajärjestelmään ohjelmistopäivityksen, jolla kytkentälaite kytkettiin pois päältä sen varmistamiseksi, että vialliset ajoneuvot aktivoivat päästöjä vähentävät tilat ajon aikana. KBA hyväksyi ohjelmistopäivityksen 20 päivänä joulukuuta 2016, ja se asennettiin kantajan ajoneuvoon takautuvasti 15 päivänä helmikuuta 2017. Päästöjä vähentävä tila oli kuitenkin täysin toiminnassa vain silloin, kun ulkolämpötila oli 15 ja 33 celsiusasteen välillä ("lämpöikkuna").

Kantaja vaati toiselta vastaajalta vahingonkorvausta ja kauppahinnan palauttamista vastineeksi ajoneuvon palauttamisesta ensimmäiselle vastaajalle. Kantaja väitti, että kytkentälaitteen vuoksi ostetun ajoneuvon tekniset ominaisuudet eivät vastanneet ostosopimuksessa määriteltyjä ominaisuuksia ja että kytkentälaitteen ja siihen liittyvän ohjelmistopäivityksen olemassaolo ei ollut asiaa koskevan EU:n lainsäädännön mukaista. Vastaajat väittivät, että koska ohjelmistopäivitys oli kaikkien asiaankuuluvien EY:n säännösten mukainen, kantajalla ei ollut oikeutta vahingonkorvaukseen mistään vaatimuksistaan.

Päätökset

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin katsoi, että ohjelmistopäivityksellä ainoastaan korjattiin ajoneuvossa alun perin ollut vika, ja hylkäsi näin ollen kanteen. Muutoksenhakutuomioistuin vahvisti ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen päätöksen ja hylkäsi valituksen.

Tarkastellessaan muutoksenhakutuomioistuimen päätöstä korkein oikeus katsoi, että kytkinlaitteen olemassaolo oli tehnyt ajoneuvosta viallisen ostohetkellä. Lisäksi korkein oikeus katsoi, että jos KBA olisi ollut tietoinen kytkinlaitteesta, se ei olisi myöntänyt kyseiselle ajoneuvolle EY-tyyppihyväksyntää; näin ollen tuomioistuin katsoi, että KBA:n antama hyväksyntä oli mitätön.

Korkeimmassa oikeudessa käsiteltiin kysymystä siitä, oliko vaihtolaite ja sitä seurannut ohjelmistopäivitys asiaankuuluvien EU:n asetusten nojalla kielletty rakennusosa. Näin ollen tässä tapauksessa rakennusosan (eli kytkentälaitteen) vaatimustenvastaisuuden arviointi oli ratkaisevassa asemassa määritettäessä toisen vastaajan vastuuta.

Näin ollen korkein oikeus päätti keskeyttää asian käsittelyn ja pyytää Euroopan yhteisöjen tuomioistuimelta SEUT 267 artiklan nojalla ennakkoratkaisua seuraaviin kysymyksiin:

• Onko ajoneuvon myyjä velvollinen varmistamaan ainoastaan sen, että myytävä ajoneuvo on EY-tyyppihyväksytty, vai onko hänen myös varmistettava, että kyseisessä ajoneuvossa ei ole virheellistä muuta kuin EY-hyväksyttyä rakenneosaa (tässä tapauksessa kytkentälaite)?
• Ovatko lämpöikkunan päästöjen vähentämiseen tarkoitettu kytkentälaite ja sen jälkeinen ohjelmistopäivitys rakennusosa, joka ei ole EY-säännösten mukaan sallittu, ja tarvitaanko EY-tyyppihyväksynnän myöntämiseksi lisätestejä?
• Millä edellytyksillä ostaja voi pyytää alkuperäisen kauppasopimuksen purkamista?(1)

Kommentti

Korkeimman oikeuden arvio tapauksesta ja sen päätös siirtää se Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen käsiteltäväksi ennakkoratkaisua varten ovat paljastaneet Volkswagenin päästöjen manipulointiskandaalin muita näkökohtia ja avanneet oven Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen päätökselle, joka voi muuttaa vastaavien kansallisten tuomioistuinten käsiteltävänä olevien tapausten kulkua Euroopassa.

Loppuviitteet

(1) Korkeimman oikeuden kysymykset on tiivistetty. Kysymykset ovat kokonaisuudessaan saatavilla täällä (saksaksi).