Koska muut kuin pankit eivät yleensä myönnä lainoja, lainoja osakkeenomistajille voidaan myöntää vain poikkeustapauksissa, joissa lainan maksaminen voidaan sovittaa yhteen kohtuullisen huolellisen johtajan huolellisuuden kanssa.

Yleiskatsaus

Kun osakeyhtiö (joka tunnetaan Itävallassa nimellä GmbH) myöntää lainan osakkaalle, osapuolten on otettava huomioon (kuten pääomapanosten palauttamisen yhteydessä), paraneeko osakkaan tilanne verrattuna yhtiön muihin sopimuskumppaneihin. GmbH:n on myös harkittava, saako osakas etuuskohtelua ja onko tämä haitallista yhtiölle. Näin on säännöllisesti lainojen kohdalla, koska muut kuin pankit myöntävät yleensä rahalainoja. Sen vuoksi lainoja osakkaille voidaan myöntää vain poikkeustapauksissa, joissa maksaminen on sovitettavissa yhteen kohtuullisen huolellisen johtajan huolellisuuden kanssa. Päätöksessä on myös otettava huomioon, että osakkaalle lainaa myöntävällä yhtiöllä ei ole samanlaista mahdollisuutta hajauttaa riskejään kuin pankilla, vaan sitä rasittaa niin sanottu "könttäriski".

Oikeuskäytäntö

Korkein oikeus antoi hiljattain tuomion tapauksessa, jossa laina myönnettiin ilman vakuuksia, ja sen tarkoituksena oli ilmeisesti rahoittaa kohteen osakkeiden hankintaa. Kun otetaan huomioon, että tämä vei yritykseltä huomattavia varoja ja asetti velkojat vaaraan ilman mitään toiminnallisia perusteita, korkein oikeus katsoi, ettei sitä voitu sovittaa yhteen kohtuulliselta johtajalta odotettavissa olevan huolellisuuden kanssa.

Tuomioistuin katsoi, että väitteessä, jonka mukaan oli sovittu tavanomaisesta korosta, unohdettiin, että muiden lainojen vertailussa on otettava huomioon paitsi sopimuksen erityisehdot myös kysymys siitä, olisiko tällainen sopimus voitu tehdä yrityksen ulkopuolisen kolmannen osapuolen kanssa.

Osakeyhtiölain 83 §:n 1 momentissa vaaditaan, että osakkeenomistajien on palautettava yhtiöltä suoritettu maksu, jos maksu on lain, yhtiöjärjestyksen tai yhtiön päätöksen vastainen. Ainoa poikkeus koskee osakkeenomistajan vilpittömässä mielessä saamia voittoja. Lisäksi lain 83 §:n tarkoituksena on varmistaa, että yhtiön varat säilyvät ennallaan, vaikka ne ylittäisivätkin nimellispääoman.

Tuomioistuimen mukaan rikkomustapauksessa yhtiö voi vaatia hyvitystä laittomia maksuja (palveluja) saaneelta osakkeenomistajalta ja toimitusjohtajilta (jos he ovat toimineet tuottamuksellisesti). Muut osakkeenomistajat joutuvat toissijaiseen vastuuseen vain, jos ja siltä osin kuin yhtiön varat ovat alentuneet nimellispääomaa pienemmiksi laittoman maksun vuoksi. Tuomioistuin katsoi lopulta, että sillä, oliko 82 §:n rikkominen havaittavissa, ei ollut merkitystä lain 83 §:n 1 momentin mukaisen maksujen palauttamisvelvollisuuden kannalta.