Tekijänoikeudesta ja lähioikeuksista annetun lain 42 b §:n 1 momentin nojalla suoritettua maksua pidetään velkana, joka on suoritettava velkojan kotipaikassa. Näin ollen yhteisvalvontajärjestön kotipaikan tuomioistuimet ovat toimivaltaisia käsittelemään satelliittilähetysten kautta tapahtuvia tekijänoikeuden loukkauksia ja niiden perusteella tapahtuvia maksujen laiminlyöntejä.

Eräässä äskettäin käsitellyssä asiassa korkein oikeus katsoi, että Bryssel I -asetuksen 7 artiklan 2 kohdan mukaista toimivaltaa vahingonkorvausasioissa on tulkittava ainoastaan asetuksen nojalla. Asetuksen mukaan vahingonkorvausrikokset ovat lainvastaisia tekoja, jotka viime kädessä edellyttävät vastaajalta vahingonkorvausta ja jotka eivät liity asetuksen 7 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuun sopimukseen. Tuomioistuimen mukaan tähän toimivaltaan kuuluu sekä paikka, jossa alkuperäinen teko on tehty, että paikka, jossa vahinko on tapahtunut tai on tapahtumassa. Jos teko on tehty etäältä, asianosainen voi nostaa kanteen joko vahingonkorvauskanteen tekopaikassa tai vahinkopaikassa; kuitenkin vain se paikka, jossa laiton teko on ensimmäisen kerran tapahtunut, voidaan nimetä oikeuspaikaksi.

Tekijänoikeuksista ja lähioikeuksista annetun lain 17 b §:n 1 momentin mukaan satelliittilähetysten osalta tekijän käyttöoikeuteen kuuluu, että lähetysyhtiön valvonnassa ja vastuulla olevat ohjelmaa tukevat signaalit liitetään keskeytymättömään viestiketjuun satelliitista takaisin maahan. Näin ollen 2 kohdan mukaan satelliitin kautta tapahtuvat radiolähetykset tapahtuvat vain signaalin lähettäjämaassa. Tekijänoikeuksista ja lähioikeuksista annetun lain 17 b §:n 1 momenttia on tulkittava EU:n satelliittidirektiivin (93/83/ETY) mukaisesti, mutta direktiivi ei sisällä menettelylausekkeita, saati kansainvälistä toimivaltaa koskevia lausekkeita.

Tekijänoikeuksista ja lähioikeuksista annetun lain 42 b §:n 1 momentin mukaan korvauksen maksamatta jättäminen synnyttää "vahingonkorvausvaatimuksen tai vahingonkorvaukseen rinnastettavan vaatimuksen": vahingonkorvausvelvollisuus perustuu maksuvelvollisuuden rikkomiseen. Näin ollen tuomioistuin katsoi, että vahingonkorvauskanteen paikka on siellä, missä maksuvelvoite on täytettävä. Koska rahavelat on täytettävä velkojan kotipaikassa (siviililain 907a §:n 1 momentti), toimivaltaisia ovat yhteisvalvontajärjestön kotipaikan Itävallan tuomioistuimet. Tämä koskee myös kieltokanteita ja tiedotuskanteita, kun taas oikeuspaikan tuomioistuin on toimivaltainen ainoastaan kyseisen tuomioistuimen kotimaassa aiheutuneiden tappioiden osalta.