Kahdenväliset investointisopimukset

2. Onko muiden maiden kanssa tehty kahdenvälisiä investointisopimuksia?

Itävalta on allekirjoittanut 69 kahdenvälistä investointisopimusta, joista 62 on ratifioitu, nimittäin Albanian, Algerian, Argentiinan, Armenian, Azerbaidžanin, Bangladeshin, Valko-Venäjän, Belizen, Bolivian, Bosnian, Bulgarian, Kap Verden, Chilen, Kiinan, Kroatian, Kuuban, Tšekin tasavallan, Egyptin, Viron, Etiopian, Georgian, Guatemalan, Hongkongin, Unkarin, Intian, Iranin ja Jordanian kanssa, Kazakstan, Kuwait, Latvia, Libanon, Libya, Liettua, Makedonia, Malesia, Malta, Meksiko, Moldova, Mongolia, Montenegro, Marokko, Namibia, Oman, Paraguay, Filippiinit, Puola, Romania, Venäjä, Saudi-Arabia, Serbia, Etelä-Afrikka, Etelä-Afrikka, Slovakia, Slovenia, Etelä-Korea, Tadžikistan, Tunisia, Turkki, Ukraina, Ukraina, Yhdistyneet arabiemiirikunnat, Uzbekistan, Vietnam ja Jemen.

Itävalta on osapuolena myös useissa muissa kahdenvälisissä sopimuksissa, jotka eivät ole investointisopimuksia, lähinnä naapurimaiden kanssa.

Kotimainen välimiesmenettelylainsäädäntö

3.Mitkä ovat ensisijaiset kotimaiset oikeuslähteet, jotka liittyvät kotimaisiin ja ulkomaisiin välimiesmenettelyihin sekä tuomioiden tunnustamiseen ja täytäntöönpanoon?

Välimiesmenettelyä koskeva lainsäädäntö sisältyy Itävallan siviiliprosessilain (CCP) 577-618 pykälään. Näissä säännöksissä säännellään sekä kotimaisia että kansainvälisiä välimiesmenettelyjä.

Ulkomaisten tuomioiden tunnustamisesta määrätään edellä mainituissa monen- ja kahdenvälisissä sopimuksissa (ks. kysymykset 1 ja 2). Täytäntöönpanomenettelyistä säädetään Itävallan täytäntöönpanolaissa.

Kotimainen välimiesmenettely ja UNCITRAL-sopimus

4.Perustuuko kansallinen välimiesmenettelylainsäädäntöne UNCITRALin mallilakiin? Mitkä ovat tärkeimmät erot kansallisen välimiesmenettelylainsäädäntönne ja UNCITRALin mallilain välillä?

Kuten useimmissa maissa, laki ei vastaa UNCITRALin mallilain kaikkia näkökohtia. Tärkeimmät piirteet on kuitenkin otettu käyttöön

Toisin kuin UNCITRALin mallilaissa, Itävallan lainsäädännössä ei tehdä eroa kotimaisten ja kansainvälisten välimiesmenettelyjen eikä kaupallisten ja ei-kaupallisten välimiesmenettelyjen välillä. Sen vuoksi työ- ja kuluttaja-asioihin sovelletaan erityissääntöjä.

Pakolliset säännökset

5.Mitkä ovat ne pakottavat kansallisen välimiesmenettelylainsäädännön menettelysäännökset, joista osapuolet eivät saa poiketa?

Osapuolet voivat vapaasti sopia menettelysäännöistä (esim. viittaamalla erityisiin välimiesmenettelysääntöihin) CCP:n pakottavien määräysten rajoissa. Jos osapuolet eivät ole sopineet säännöistä tai laatineet omia sääntöjään, välimiesoikeuden on, jollei CCP:n pakottavista määräyksistä muuta johdu, toteutettava välimiesmenettely asianmukaiseksi katsomallaan tavalla. Välimiesmenettelyä koskeviin pakollisiin sääntöihin kuuluu, että välimiesten on oltava ja pysyttävä puolueettomina ja riippumattomina. Heidän on ilmoitettava kaikista olosuhteista, jotka saattavat antaa aihetta epäillä heidän puolueettomuuttaan tai riippumattomuuttaan. Osapuolilla on oikeus tulla kohdelluksi oikeudenmukaisesti ja tasapuolisesti ja esittää asiansa. Muita pakottavia sääntöjä ovat välitystuomio, jonka on oltava kirjallinen, ja perusteet, joilla tuomio voidaan riitauttaa.

Aineellinen oikeus

6.Onko kansallisessa välimiesmenettelylainsäädännössänne jokin sääntö, joka antaa välimiesoikeudelle ohjeita siitä, mitä aineellista oikeutta on sovellettava riidan pääasiaan?

Välimiesoikeuden on sovellettava osapuolten valitsemaa aineellista oikeutta, muussa tapauksessa sen on sovellettava sopivaksi katsomaansa lakia. Oikeudenmukaisuuteen perustuva päätös on sallittu vain, jos osapuolet ovat nimenomaisesti sopineet oikeudenmukaisesta päätöksestä (CCP 603 artikla).

Välimieselimet

7.Mitkä ovat merkittävimmät välimiesoikeuslaitokset, jotka sijaitsevat alueellanne?

Wienin kansainvälinen välimieskeskus (VIAC) (www.viac.eu) hallinnoi kansainvälisiä välimiesmenettelyjä Wienin välimiesmenettely- ja sovittelusääntöjen (2013) (Wienin säännöt) mukaisesti. Välimiesten palkkiot lasketaan riidan määrän perusteella. Välimiesmenettelyn paikkaa ja kieltä ei ole rajoitettu.

Wienin pörssin yhteydessä toimivalla Wienin raaka-ainepörssillä on oma välimiesoikeutensa ja oma suositeltu välimiesmenettelylausekkeensa.

Tietyt ammatilliset elimet ja jaostot laativat omat sääntönsä tai hallinnoivat välimiesmenettelyjä tai molempia.

Kansainvälinen kauppakamari on suoraan läsnä Itävallan kansallisen komiteansa kautta.

VÄLITYSSOPIMUS

Välimiesmenettely

8. Onko olemassa sellaisia riitatyyppejä, jotka eivät ole sovittelukelpoisia?

Periaatteessa mikä tahansa omistusoikeutta koskeva vaatimus on sovittelukelpoinen. Muut kuin omistusoikeudelliset vaateet ovat edelleen sovittelukelpoisia, jos laki sallii riidan ratkaisemisen osapuolten kesken.

Perheoikeudessa tai asunto-osuuskunnan omistuksessa on joitakin poikkeuksia.

Kuluttaja- ja työoikeudelliset asiat ovat sovittelukelpoisia vain, jos osapuolet tekevät sovittelusopimuksen riidan syntymisen jälkeen.

Vaatimukset

9. Mitä muodollisia ja muita vaatimuksia välimiesmenettelyä koskevalle sopimukselle on asetettu?

Välimiesmenettelysopimuksen on oltava:

• osapuolet on yksilöitävä riittävästi (niiden on oltava ainakin määritettävissä);
• riidan kohde on määriteltävä riittävän tarkasti määritellyn oikeussuhteen osalta (riidan on oltava ainakin määriteltävissä, ja se voi rajoittua tiettyihin riitoihin tai kattaa kaikki riidat);
• riittävän tarkasti määriteltävä osapuolten aikomus ratkaista riita välimiesmenettelyssä, jolloin osavaltion tuomioistuinten toimivalta on suljettu pois; ja
• sisältyä joko osapuolten allekirjoittamaan kirjalliseen asiakirjaan tai telekopioihin, sähköposteihin tai muuhun osapuolten väliseen viestintään, joka säilyttää todisteet sopimuksesta.

Selkeä viittaus yleisiin sopimusehtoihin, jotka sisältävät välimiesmenettelylausekkeen, riittää.

Täytäntöönpanokelpoisuus

10. Missä tilanteissa välityssopimus ei ole enää täytäntöönpanokelpoinen?

Välimiesmenettelysopimukset ja -lausekkeet voidaan riitauttaa sopimusoikeuden yleisten periaatteiden mukaisesti erityisesti virheen, vilpillisen menettelyn, pakottamisen tai oikeustoimikelpoisuuden perusteella. On kiistanalaista, onko tällainen riitauttaminen tehtävä välimiesoikeudessa vai tuomioistuimessa. Jos välimieslausekkeen sisältävän sopimuksen osapuolet purkavat sopimuksensa, välimieslauseketta ei enää katsota täytäntöönpanokelpoiseksi, elleivät osapuolet ole nimenomaisesti sopineet välimieslausekkeen jatkamisesta. Maksukyvyttömyyden tai kuoleman sattuessa välimiesmenettelysopimus sitoo yleensä pesänselvittäjää tai oikeudellista seuraajaa. Välimiesmenettelysopimus ei ole enää täytäntöönpanokelpoinen, jos välimiesoikeus on antanut tuomion asian pääasiaa koskevassa asiassa tai jos tuomioistuin on antanut lopullisen tuomion asian pääasiaa koskevassa asiassa ja päätös kattaa kaikki asiat, joiden osalta välimiesmenettelystä on sovittu.

Erotettavuus

11. Onko olemassa määräyksiä välimiesmenettelyä koskevien sopimusten erotettavuudesta pääsopimuksesta?

UNCITRALin mallilain mukaan välimiesmenettelysopimuksen erottaminen pääsopimuksesta on oikeussääntö. Itävallan lain mukaan tällainen erottamiskyky perustuu osapuolten tahdonilmaisuun.

Kolmannet osapuolet - välimiesmenettelysopimus sitoo

12. Missä tapauksissa välimiesmenettelysopimus voi sitoa kolmansia osapuolia tai muita kuin allekirjoittajia?

Yleisperiaatteena on, että välimiesmenettelysopimus sitoo vain sen osapuolia. Tuomioistuimet ovat haluttomia sitomaan kolmansia osapuolia välityssopimukseen. Näin ollen sellaisia käsitteitä kuin yritysverhon lävistäminen ja yritysryhmät ei yleensä sovelleta.

Oikeudellista seuraajaa sitoo kuitenkin se välityssopimus, jonka hänen edeltäjänsä on tehnyt. Tämä koskee myös konkurssipesän hoitajaa ja kuolleen henkilön perillistä.

Kolmannet osapuolet - osallistuminen

13. Onko kansallisessa välimiesmenettelylainsäädännössänne säännöksiä, jotka koskevat kolmansien osapuolten osallistumista välimiesmenettelyyn, kuten liittymistä tai kolmannen osapuolen ilmoittamista?

Yleensä kolmannen osapuolen liittäminen välimiesmenettelyyn edellyttää osapuolten suostumusta, joka voi olla joko nimenomainen tai hiljainen (esimerkiksi viittaus välimiesmenettelysääntöihin, joissa määrätään liittämisestä). Suostumus voidaan antaa joko silloin, kun pyyntö liittymisestä esitetään, tai itse sopimuksen aikaisemmassa vaiheessa. Lain mukaan kysymystä käsitellään suurelta osin sellaisen kolmannen osapuolen väliintulon yhteydessä, jolla on intressi välimiesmenettelyssä. Tässä yhteydessä väitetään, että tällaisen kolmannen osapuolen on oltava välimiesmenettelysopimuksen osapuoli tai muuten alistuttava tuomioistuimen toimivaltaan ja että kaikkien osapuolten, myös väliintulijan, on suostuttava väliintuloon.

Korkein oikeus on katsonut, että kolmannen osapuolen liittyminen välimiesmenettelyyn vastoin sen tahtoa tai välitystuomion sitovan vaikutuksen ulottaminen koskemaan kolmatta osapuolta rikkoo Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 artiklaa, jos kolmannelle osapuolelle ei myönnetä samoja oikeuksia kuin osapuolille (esim. oikeus tulla kuulluksi).

Yritysryhmät

14. Laajentavatko tuomioistuimet ja välimiesoikeudet teidän lainkäyttöalueellanne välimiesmenettelysopimuksen koskemaan myös allekirjoittajayhtiön emo- tai tytäryhtiöitä, jotka eivät ole allekirjoittaneet sopimusta, edellyttäen, että allekirjoittajiin kuulumaton yhtiö on jollakin tavalla osallistunut riidanalaisen sopimuksen tekemiseen, täyttämiseen tai päättämiseen "konserniyhtiön" periaatteen mukaisesti?

Itävallan lainsäädännössä ei tunneta konsernioppia.

Monen osapuolen välityssopimukset

15. Mitkä ovat pätevän, useita osapuolia koskevan välityssopimuksen edellytykset?

Monen osapuolen välityssopimuksia voidaan tehdä samojen muotovaatimusten mukaisesti kuin välimiesmenettelysopimuksia.

Konsolidointi

16. Voiko teidän lainkäyttöalueellanne toimiva välimiesoikeus yhdistää erilliset välimiesmenettelyt? Missä olosuhteissa?

Välimiesmenettelyjen yhdistäminen ei kuulu nimenomaisesti Itävallan lainsäädännön soveltamisalaan. Oppiaineessa kuitenkin väitetään, että se on sallittua, jos osapuolet ja välimiehet antavat siihen suostumuksensa.

VÄLIMIESOIKEUDEN KOKOONPANO

Välimiesten kelpoisuus

17. Onko olemassa rajoituksia sen suhteen, kuka voi toimia välimiehenä? Tunnustaisivatko tuomioistuimet alueenne tuomioistuimissa sopimuksessa määrätyt välimiehiä koskevat vaatimukset, jotka perustuvat kansallisuuteen, uskontoon tai sukupuoleen?

Välimiehiksi voidaan nimittää vain luonnollisia henkilöitä. Säännössä ei määrätä erityisistä pätevyysvaatimuksista, mutta osapuolet voivat sopia tällaisista vaatimuksista. Tuomarit eivät voi toimia välimiehinä ammattiaan sääntelevän lain nojalla.

Välimiesten tausta

18. Ketkä toimivat säännöllisesti välimiehinä alueellanne?

Riippumatta siitä, onko välimiehet nimittävän viranomaisen nimeämiä vai osapuolten nimeämiä, välimiehiltä voidaan vaatia tiettyä kokemusta ja taustaa kyseisestä riita-asiasta. Tällaisia vaatimuksia voivat olla esimerkiksi ammatillinen pätevyys tietyllä alalla, oikeudellinen pätevyys, tekninen asiantuntemus, kielitaito tai tietty kansalaisuus.

Monet välimiehet ovat yksityisiä asianajajia, toiset taas akateemikkoja. Muutamissa riita-asioissa, jotka koskevat pääasiassa teknisiä kysymyksiä, paneeliin kuuluu teknikkoja ja lakimiehiä.

Välimiesmenettelysopimukseen voidaan sisällyttää pätevyysvaatimuksia, mikä edellyttää suurta varovaisuutta, koska se voi aiheuttaa esteitä nimitysprosessissa (eli riitaa siitä, täyttyvätkö sovitut vaatimukset).

Välimiesten nimittäminen oletusarvoisesti

19. Mikä on välimiesten nimeämisen oletusmenettely, jos osapuolet eivät ole sopineet asiasta etukäteen?

Tuomioistuimilla on toimivalta tehdä tarvittavat nimitykset, jos osapuolet eivät pääse sopimukseen muusta menettelystä ja jos yksi osapuoli ei nimitä välimiestä, jos osapuolet eivät pääse sopimukseen ainoasta välimiehestä tai jos välimiehet eivät nimitä puheenjohtajaa.

Välimiesmenettelysopimukseen voidaan sisällyttää pätevyysvaatimuksia, mikä edellyttää suurta varovaisuutta, koska se voi aiheuttaa esteitä nimitysprosessissa (eli riitaa siitä, täyttyvätkö sovitut vaatimukset).

Välimiesten haastaminen ja vaihtaminen

20. Millä perusteella ja miten välimies voidaan haastaa ja korvata? Keskustelkaa erityisesti siitä, millä perusteilla välimies voidaan haastaa ja vaihtaa, sekä menettelystä, mukaan lukien haasteen esittäminen tuomioistuimessa. Onko olemassa taipumusta soveltaa tai hakea ohjeita IBA:n ohjeista eturistiriitojen ratkaisemisesta kansainvälisessä välimiesmenettelyssä (IBA Guidelines on Conflicts of Interest in International Arbitration)?

Välimiesten haastaminen

Välimies voidaan asettaa kyseenalaiseksi vain, jos on olemassa olosuhteita, jotka antavat aihetta epäillä hänen puolueettomuuttaan tai riippumattomuuttaan, tai jos hänellä ei ole osapuolten sopimaa pätevyyttä. Välimiehen nimittänyt osapuoli ei voi riitauttamisessa vedota olosuhteisiin, jotka se tiesi välimiehen nimittämisajankohtana (CCP 588 artikla).

Välimiesten erottaminen

Välimies voidaan erottaa, jos hän on kykenemätön hoitamaan tehtäviään tai jos hän ei hoida niitä asianmukaisessa ajassa (siviiliprosessilain 590 §).

Välimiehet voidaan erottaa joko haastamalla heidät tai lopettamalla heidän toimeksiantonsa. Kummassakin tapauksessa tuomioistuin päättää viime kädessä jommankumman osapuolen pyynnöstä. Jos välimiehen toimeksianto päättyy ennenaikaisesti, korvaava välimies on nimitettävä samalla tavalla kuin korvattu välimies nimitettiin.

Korkein oikeus käsitteli hiljattain eräässä tapauksessa riitauttamisperusteita ja analysoi tutkijoiden ristiriitaisia näkemyksiä siitä, pitäisikö riitauttaminen sallia lopullisen tuomion jälkeen ja missä määrin. Tuomioistuin viittasi analyysissään myös IBA:n suuntaviivoihin ja tukeutui niihin.

Osapuolten ja välimiesten väliset suhteet

21. Mikä on osapuolten ja välimiesten välinen suhde? Tarkentakaa osapuolten ja välimiesten välistä sopimussuhdetta, osapuolten nimeämien välimiesten puolueettomuutta sekä välimiesten palkkioita ja kuluja.

Tilapäisessä välimiesmenettelyssä olisi tehtävä välimiesten sopimus, jossa määrätään heidän oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan. Sopimukseen olisi sisällytettävä palkkiosäännöt (esimerkiksi viittaus viralliseen lakimiespalkkiotaksaan, tuntipalkkioihin tai muulla tavoin) ja välimiesten oikeus saada korvaus omista kuluistaan. Heidän tehtäviinsä kuuluu menettelyn johtaminen sekä tuomion laatiminen ja allekirjoittaminen.

Välimiesten tehtävät

22. Mitkä ovat välimiesten tiedonantovelvollisuudet puolueettomuuden ja riippumattomuuden osalta koko välimiesmenettelyn ajan?

Virkamieslain 588 §:n mukaan välimiehen on menettelyn kaikissa vaiheissa ilmoitettava kaikista seikoista, jotka voivat herättää epäilyjä hänen puolueettomuudestaan tai riippumattomuudestaan tai jotka ovat ristiriidassa osapuolten sopimuksen kanssa. Riippumattomuus määritellään siten, että välimiehen ja jommankumman osapuolen välillä ei ole läheisiä taloudellisia tai muita sidoksia. Puolueettomuus liittyy läheisesti riippumattomuuteen, mutta viittaa pikemminkin välimiehen asenteeseen. Välimies voidaan riitauttaa onnistuneesti, jos voidaan osoittaa objektiivisesti perusteltu epäilys hänen puolueettomuudestaan tai riippumattomuudestaan.

Välimiesten vastuuvapaus

23. Missä määrin välimiehet ovat vapaita vastuusta välimiesmenettelyn aikana harjoittamastaan toiminnasta?

Jos välimies on ottanut vastaan nimityksensä, mutta kieltäytyy sitten hoitamasta tehtäviään ajoissa tai lainkaan, hänet voidaan saattaa vastuuseen viivästyksestä aiheutuneesta vahingosta (siviiliprosessilain 594 §). Jos välitystuomio on kumottu myöhemmässä oikeudenkäynnissä ja välimies on laittomasti ja huolimattomasti aiheuttanut osapuolille vahinkoa, hänet voidaan saattaa vastuuseen. Välimiehiä koskevat sopimukset ja välimieslaitosten välityssäännöt sisältävät usein vastuun poissulkemisen.

VÄLIMIESOIKEUDEN TOIMIVALTA JA TOIMIVALTA

Välimiesmenettelyn vastaiset tuomioistuinkäsittelyt

24. Miten toimitaan toimivaltakiistoissa, jos tuomioistuinmenettely aloitetaan voimassa olevasta välityssopimuksesta huolimatta, ja mitä määräaikoja on asetettu toimivaltakiistojen esittämiselle?

Laissa ei ole nimenomaisia sääntöjä oikeussuojakeinoista, joita voidaan käyttää, jos oikeudenkäynti aloitetaan välimiesmenettelyä koskevan sopimuksen vastaisesti tai jos välimiesmenettely aloitetaan toimivaltalausekkeen vastaisesti (lukuun ottamatta kielteistä kustannuspäätöstä sellaisessa menettelyssä, jota ei olisi pitänyt aloittaa alun alkaenkaan).

Jos asianosainen nostaa kanteen tuomioistuimessa siitä huolimatta, että asia on sovittelusopimuksen kohteena, vastaajan on esitettävä vastalause tuomioistuimen toimivaltaa vastaan ennen kuin se ottaa kantaa itse asiaan, eli ensimmäisessä istunnossa tai vastineessaan. Tuomioistuimen on yleensä hylättävä tällaiset vaatimukset, jos vastaaja on vastustanut tuomioistuimen toimivaltaa ajoissa. Tuomioistuin ei saa hylätä vaatimusta, jos se osoittaa, että välimiesmenettelysopimusta ei ole olemassa, se on pätemätön tai toteuttamiskelvoton.

Välimiesoikeuden toimivalta

25. Mikä on menettely välimiesoikeuden toimivaltaa koskevissa riita-asioissa, kun välimiesmenettely on aloitettu, ja mitä määräaikoja on asetettu toimivaltaa koskeville vastalauseille?

Välimiesoikeus voi päättää omasta toimivallastaan joko erillisessä tuomiossa tai lopullisessa asiaratkaisussa. Osapuolen, joka haluaa riitauttaa välimiesoikeuden toimivallan, on esitettävä tämä väite viimeistään asian ensimmäisessä kirjelmässä. Välimiehen nimeäminen tai asianosaisen osallistuminen nimeämismenettelyyn ei estä asianosaista esittämästä toimivaltaan liittyvää vastalausetta. Myöhästynyttä väitettä ei saa ottaa huomioon, paitsi jos tuomioistuin pitää viivästystä perusteltuna ja hyväksyy väitteen. Sekä tuomioistuimet että välimiesoikeudet voivat ratkaista toimivaltakysymykset.

VÄLIMIESMENETTELY

Välimiesmenettelyn paikka ja kieli sekä lainvalinta.

26. Jos osapuolet eivät ole etukäteen sopineet asiasta, mikä on välimiesmenettelyn paikkaa ja kieltä koskeva oletusmekanismi? Miten riidan aineellinen oikeus määräytyy?

Jos osapuolet eivät ole sopineet välimiesmenettelyn paikasta ja kielestä, välimiesoikeuden harkinnassa on määrittää sopiva paikka ja kieli. Virkamiesmenettelyn 604 artiklan mukaan osapuolet voivat vapaasti valita aineellisen oikeuden. Jos tällaista sopimusta ei ole tehty, on välimiesoikeuden harkinnassa valita sopivaksi katsomansa laki. Tuomioistuin ei voi tehdä päätöstä ex aequo et bono, elleivät osapuolet ole antaneet siihen lupaa.

Välimiesmenettelyn aloittaminen

27. Miten välimiesmenettely pannaan vireille?

Lain mukaan kantajan on esitettävä vaatimus, jossa esitetään ne tosiseikat, joihin hän aikoo vedota, ja hänen vaatimuksensa. Vaatimus on esitettävä osapuolten sopimassa tai välimiesoikeuden asettamassa määräajassa. Kantaja voi tässä vaiheessa esittää asiaa koskevia todisteita. Vastaajan on tämän jälkeen esitettävä vastineensa.

Wienin sääntöjen mukaan kantajan on toimitettava vaatimus VIAC:n sihteeristölle. Lausumassa on oltava seuraavat tiedot:

• osapuolten täydelliset nimet, osoitteet ja muut yhteystiedot;
• selvitys tosiseikoista ja erityinen vaatimus muutoksenhausta;
• jos haettu huojennus ei koske yksinomaan tiettyä rahamäärää, kunkin yksittäisen vaatimuksen rahallinen arvo vaatimusilmoituksen esittämishetkellä;
• välimiesten lukumäärää koskevat tiedot;
• välimiehen nimeäminen, jos on sovittu tai pyydetty kolmen välimiehen paneelia, tai pyyntö välimiehen nimittämisestä; ja
• välimiesmenettelysopimusta ja sen sisältöä koskevat tiedot.

Kuuleminen

28. Tarvitaanko kuuleminen ja mitä sääntöjä sovelletaan?

Suullinen käsittely järjestetään osapuolen pyynnöstä tai jos välimiesoikeus katsoo sen tarpeelliseksi (siviiliprosessilain 598 artikla ja Wienin sääntöjen 30 artikla).

Todisteet

29. Mitä sääntöjä välimiesoikeus on velvollinen noudattamaan tosiseikkojen selvittämisessä? Minkälaisia todisteita hyväksytään ja miten todisteiden vastaanottaminen tapahtuu?

Lainsäädännössä ei ole erityisiä sääntöjä todisteiden vastaanottamisesta välimiesmenettelyssä. Välimiesoikeuksia sitovat todistelusäännöt, joista osapuolet ovat saattaneet sopia. Jos tällaisia sääntöjä ei ole, välimiesoikeus voi vapaasti ottaa vastaan ja arvioida todisteita tarpeelliseksi katsomallaan tavalla (CCP:n 599 artikla). Välimiesoikeudella on valtuudet nimittää asiantuntijoita (ja vaatia osapuolia antamaan asiantuntijoille kaikki asiaankuuluvat tiedot tai esittämään tai antamaan tutustuttavaksi kaikki asiaankuuluvat asiakirjat, tavarat tai muu omaisuus), kuulla todistajia, osapuolia tai osapuolten toimihenkilöitä. Välimiesoikeuksilla ei kuitenkaan ole valtuuksia velvoittaa osapuolia tai todistajia saapumaan paikalle.

Käytännössä osapuolet usein antavat välimiesoikeuksille luvan viitata IBA:n todisteiden vastaanottamista koskeviin sääntöihin (IBA:n säännöt). Jos IBA:n sääntöjen kaltaisiin sääntöihin viitataan tai niistä sovitaan, tietojen luovuttaminen on usein laajempaa kuin oikeudenkäynnissä (joka on Itävallan lainsäädännön mukaan varsin rajoitettua). Välimiesoikeuden on annettava osapuolille mahdollisuus ottaa huomioon esitetyt todisteet ja todistelumenettelyn tulos ja kommentoida niitä (CCP:n 599 artikla).

Tuomioistuimen osallistuminen

30. Missä tapauksissa välimiesoikeus voi pyytää tuomioistuimelta apua ja missä tapauksissa tuomioistuin voi puuttua asiaan?

Välimiesoikeus voi pyytää tuomioistuimelta virka-apua:

• panna täytäntöön välimiesoikeuden antama väliaikainen tai turvaamistoimi (CCP 593 artikla); tai
• suorittaa oikeustoimia, joihin välimiesoikeudella ei ole valtuuksia (todistajien kutsuminen paikalle, valaehtoinen todistajien kuuleminen ja asiakirjojen luovuttaminen), mukaan lukien ulkomaisten tuomioistuinten ja viranomaisten pyytäminen suorittamaan tällaisia toimia (siviiliprosessilain 602 artikla).

Tuomioistuin voi puuttua välimiesmenettelyyn vain, jos siitä on nimenomaisesti määrätty yleissopimuksessa. Tuomioistuin voi (tai sen on) erityisesti:

• myöntää väliaikaisia toimenpiteitä tai turvaamistoimia (CCP 585 artikla);
• nimittää välimiehet (CCP 587 artikla); ja
• päättää välimiehen haastamisesta, jos:
  • sovittu riitautusmenettely tai riitautus välimiesoikeudessa ei johda tulokseen;
  • välimies, jonka tehtävään haastettiin, ei vetäydy virastaan; tai
  • toinen osapuoli ei hyväksy haastetta.

Luottamuksellisuus

31. Onko luottamuksellisuus taattu?

Välimiesmenettelyn luottamuksellisuudesta ei ole nimenomaisesti säädetty välimiesmenettelyssä, mutta osapuolet voivat sopia luottamuksellisuudesta. Lisäksi välimiestuomion kumoamista koskevissa oikeudenkäynneissä ja välimiestuomion olemassaolon tai olemattomuuden toteamista koskevissa kanteissa tai siviiliprosessilain 586-591 artiklassa tarkoitetuissa asioissa (esim. välimiesten haastaminen) osapuoli voi pyytää tuomioistuinta sulkemaan yleisön pois kuulemisesta, jos osapuoli voi osoittaa, että yleisön poissulkemiseen on perusteltu syy.

VÄLIAIKAISET TOIMENPITEET JA SEURAAMUSVALTUUDET

Tuomioistuinten väliaikaiset toimenpiteet

32. Mitä välitoimia tuomioistuimet voivat määrätä ennen välimiesmenettelyn aloittamista ja sen jälkeen?

Sekä toimivaltaisella tuomioistuimella että välimiesoikeudella on toimivalta myöntää välitoimia välimiesmenettelyn tueksi. Osapuolet voivat sulkea pois välimiesoikeuden toimivallan välitoimien osalta, mutta ne eivät voi sulkea pois tuomioistuimen toimivaltaa välitoimien osalta. Väliaikaisten toimenpiteiden täytäntöönpano kuuluu tuomioistuinten yksinomaiseen toimivaltaan.

Rahasaatavien tueksi tuomioistuin voi myöntää väliaikaisia oikeussuojakeinoja, jos on syytä uskoa, että velallinen estää tai vaikeuttaa myöhemmän tuomion täytäntöönpanoa vahingoittamalla, tuhoamalla, kätkemällä tai kuljettamalla pois omaisuuttaan (mukaan lukien vahingolliset sopimusmääräykset).

Seuraavat korjaustoimenpiteet ovat käytettävissä:

• rahan tai irtaimen omaisuuden luovuttaminen tuomioistuimen huostaan;
• kielto luovuttaa tai pantata irtainta omaisuutta;
• velallisen saatavia (mukaan lukien pankkitilit) koskeva ulosmittausmääräys;
• kiinteän omaisuuden hallinnointi; ja
• kiinteän omaisuuden luovutus- tai panttauskielto, joka on merkittävä kiinteistörekisteriin.

Tuomioistuin voi myöntää aineettomien vaateiden tueksi samanlaisia välitoimia kuin edellä on mainittu rahavaateiden osalta. Yksityisoikeudellisissa asioissa ei voida antaa etsintämääräyksiä.

Ulkomaisen välimiesoikeuden (CCP 593 artikla) tai ulkomaisen tuomioistuimen antamat kieltokanteet voidaan panna täytäntöön Itävallassa tietyin edellytyksin. Täytäntöönpanotoimenpiteiden on kuitenkin oltava yhteensopivia Itävallan lainsäädännön kanssa.

Kiireellisen välimiehen toteuttamat väliaikaiset toimenpiteet

33. Onko kansallisessa välimiesmenettelyä koskevassa lainsäädännössänne tai edellä mainittujen kansallisten välimiesmenettelylaitosten säännöissä säädetty hätävälittäjästä ennen välimiesoikeuden muodostamista?

Osavaltion lainsäädännössä ei säädetä hätävälittäjästä.

Välimiesoikeuden väliaikaiset toimenpiteet

34. Mitä väliaikaisia toimenpiteitä välimiesoikeus voi määrätä sen muodostamisen jälkeen? Missä tapauksissa välimiesoikeus voi määrätä vakuuden oikeudenkäyntikuluista?

Välimiesoikeudella on laajat valtuudet määrätä väliaikaisia toimenpiteitä osapuolen hakemuksesta, jos se katsoo sen tarpeelliseksi vaateen täytäntöönpanon varmistamiseksi tai peruuttamattoman vahingon estämiseksi. Toisin kuin tuomioistuinmenettelyssä käytettävissä olevat väliaikaiset oikeussuojakeinot, välimiesoikeus ei ole rajoitettu tiettyihin lueteltuihin oikeussuojakeinoihin. Oikeussuojakeinojen olisi kuitenkin oltava yhteensopivia täytäntöönpanolainsäädännön kanssa, jotta vältetään vaikeudet täytäntöönpanovaiheessa. Lainsäädännössä ei säädetä kuluvakuudesta välimiesmenettelyssä.

Välimiesoikeuden seuraamusvaltuudet

35. Onko välimiesoikeus kansallisen välimiesmenettelylainsäädäntönne tai edellä mainittujen kansallisten välimiesmenettelylaitosten sääntöjen mukaan toimivaltainen määräämään seuraamuksia osapuolille tai heidän avustajilleen, jotka käyttävät "sissitaktiikkaa" välimiesmenettelyssä? Voivatko välimiesoikeus tai kotimaiset välimiesoikeuslaitokset määrätä seuraamuksia asianajajille?

Välimiesoikeuksilla on laaja harkintavalta määrätä väliaikaisia toimenpiteitä sissitaktiikan torjumiseksi. Ne voivat ääritapauksissa keskeyttää menettelyn tai jopa hylätä välimiesmenettelyn ennakolta seuraamuksena osapuolen tai sen avustajan tahallisesta virheestä.

Välimiesoikeus voi myös määrätä vakuuden oikeudenkäyntikuluista.

Lisäksi on yleisesti hyväksytty mahdollisuus, että välimiehet voivat tehdä kielteisiä johtopäätöksiä siitä, että osapuoli ei noudata välimiesoikeuden pyyntöjä. Jos osapuoli esimerkiksi kieltäytyy toimittamasta asiakirjoja, välimiesoikeus voi olettaa, että asiakirjat sisältävät tietoja, jotka vaarantaisivat osapuolen aseman.

Toinen varsin tehokas keino säännellä asianosaisen väärinkäytöksiä on oikeudenkäyntikulujen määrääminen lopullisessa tuomiossa.

Itävaltalaisia asianajajia sitovat ammattietiikkaa koskevat säännöt, kun he toimivat asianajajina välimiesmenettelyissä (riippumatta siitä, pidetäänkö välimiesmenettelyt Itävallassa vai ulkomailla). Itävallan ammattietiikan säännöt eivät sido ulkomaisia asianajajia Itävallassa pidettävissä välimiesmenettelyissä.

PALKINNOT

Välimiesoikeuden päätökset

35. Jos osapuolet eivät ole sopineet asiasta, riittääkö, että välimiesoikeus tekee päätöksensä kaikkien jäsentensä enemmistöllä, vai vaaditaanko yksimielisyys? Mitä seurauksia on tuomiolle, jos välimies on eri mieltä?

Jolleivät osapuolet toisin sovi, riittää, että välitystuomio on pätevä, jos sen on antanut ja allekirjoittanut välimiesten enemmistö. Enemmistö on laskettava kaikkien nimettyjen välimiesten eikä vain läsnä olevien välimiesten perusteella. Jos välimiesoikeus aikoo tehdä päätöksen välitystuomiosta ilman, että kaikki sen jäsenet ovat läsnä, sen on ilmoitettava aikomuksestaan etukäteen osapuolille (CCP 604 artikla).

Välimiesten enemmistön allekirjoittamalla välitystuomiolla on sama oikeudellinen arvo kuin yksimielisellä tuomiolla.

Eriävät mielipiteet

37. Miten kansallisessa välimiesmenettelylainsäädännössänne käsitellään eriäviä mielipiteitä?

Lainsäädäntö on vaitonainen eriävien mielipiteiden osalta. On kiistanalaista, voidaanko ne hyväksyä välimiesmenettelyssä.

Eräässä äskettäisessä tapauksessa, joka koski ulkomaisen välitystuomion täytäntöönpanoa, korkein oikeus totesi, että vaatimus liittää eriävä mielipide välimiesoikeuden tuomioon (tällainen vaatimus sisältyi sovellettaviin välimiesmenettelyn sääntöihin) ei ole täytäntöönpanolainsäädännön mukainen tiukka vaatimus.

Lomaketta ja sisältöä koskevat vaatimukset

38. Mitä muodollisia ja sisällöllisiä vaatimuksia palkinnon myöntämiselle on asetettu?

Välitystuomio on annettava kirjallisena, ja välimiehen tai välimiesten on allekirjoitettava se. Jolleivät osapuolet toisin sovi, riittää välimiesten enemmistön allekirjoitus. Tällöin on perusteltava, miksi osa välimiehistä ei ole allekirjoittanut päätöstä.

Elleivät osapuolet ole toisin sopineet, tuomiossa olisi myös mainittava oikeudelliset perusteet, joihin se perustuu, sekä päivä ja paikka, jona ja jossa se on tehty.

Välimiesmenettelyn osapuolen pyynnöstä välitystuomion on sisällettävä vahvistus sen täytäntöönpanokelpoisuudesta.

Myöntämisen määräaika

39. Onko tuomio annettava tietyn määräajan kuluessa kansallisen välimiesmenettelylainsäädäntönne tai edellä mainittujen kansallisten välimiesmenettelylaitosten sääntöjen mukaan?

Valtion lainsäädännössä ei säädetä erityisestä määräajasta, jonka kuluessa välitystuomio on annettava.

Myöntämispäivä

40. Minkä määräaikojen osalta ratkaisevaa on tuomion antamispäivä ja minkä määräaikojen osalta ratkaisevaa on tuomion toimituspäivä?

Osavaltion lainsäädännön mukaan ratkaisun toimituspäivämäärällä on merkitystä sekä välimiesoikeudelle esitettävän, ratkaisun oikaisemista tai tulkintaa tai molempia koskevan hakemuksen että lisätuomion tekemistä koskevan hakemuksen kannalta (ks. kysymys 45) ja ratkaisun riitauttamisen kannalta tuomioistuimessa (ks. kysymys 46). Jos välimiesoikeus oikaisee ratkaisun itse, neljän viikon määräaika tällaiselle oikaisulle alkaa ratkaisun antamispäivästä (CCP 610 artiklan 4 kohta).

Palkintotyypit

41. Minkä tyyppiset tuomiot ovat mahdollisia ja millaisia korvauksia välimiesoikeus voi myöntää?

Seuraavat palkintotyypit ovat tavanomaisia välimiesmenettelylainsäädännön mukaan:

• tuomio toimivallasta;
• väliaikainen palkinto;
• osittainen palkinto;
• lopullinen palkinto;
• oikeudenkäyntikuluja koskeva ratkaisu; ja
• muutospalkinto.

Menettelyn päättäminen

42. Millä muulla tavoin kuin tuomiolla voidaan menettely lopettaa?

Välimiesmenettely voidaan lopettaa:

• jos hakija peruuttaa vaatimuksensa;
• jos kantaja ei toimita vaatimusosoitettaan tuomioistuimen asettamassa määräajassa (siviiliprosessilain 597 ja 600 artikla);
• osapuolten yhteisellä suostumuksella sovinnolla (siviiliprosessilain 605 §); ja
• jos oikeudenkäynnin jatkaminen on käynyt mahdottomaksi (siviiliprosessilain 608 §:n 2 momentin 4 kohta).

Tällaiselle irtisanomiselle ei ole muodollisia vaatimuksia.

Kustannusten kohdentaminen ja takaisinperintä

43. Miten välimiesmenettelyn kustannukset jaetaan välimiestuomiossa? Mitkä kustannukset ovat korvattavissa?

Kustannusten osalta välimiesoikeuksilla on laajempi harkintavalta ja ne ovat yleensä vapaamielisempiä kuin tuomioistuimet. Välimiesoikeudella on harkintavaltaa kulujen jakamisessa, mutta sen on otettava huomioon tapauksen olosuhteet ja erityisesti menettelyn lopputulos. Nyrkkisääntönä on, että kulut seuraavat tapahtumaa ja että hävinnyt osapuoli vastaa niistä, mutta välimiesoikeus voi myös päätyä toisenlaisiin johtopäätöksiin, jos se on tarkoituksenmukaista tapauksen olosuhteiden kannalta.

Jos kuluja ei ole kuitattu keskenään, välimiesoikeuden on mahdollisuuksien mukaan määriteltävä korvattavien kulujen määrä samalla, kun se päättää kuluvelvollisuudesta.

Yleensä myös tuntiveloitusten perusteella lasketut asianajajien palkkiot voidaan periä takaisin.

.

Korko

44. Voidaanko päävaatimuksille ja kuluille määrätä korkoa ja minkä suuruista korkoa?

Useimmissa tapauksissa välimiesoikeus myöntää korkoa vaaditulle periaatteelle, jos se on sovellettavan aineellisen oikeuden mukaan sallittua. Lain mukaan siviilioikeudellisten vaateiden lakisääteinen korko on 4 prosenttia. Jos molemmat osapuolet ovat yrittäjiä ja viivästys on moitittava, sovelletaan vaihtuvaa korkoa, jonka Itävallan keskuspankki julkaisee puolivuosittain. Tällä hetkellä se on 8,58 prosenttia. Vekseleihin sovelletaan 6 prosentin korkoa.

Välimiesmenettelyn kustannusten jakamisesta ja perimisestä säädetään välimiesmenettelystä annetun lain 609 artiklassa. Artiklassa ei kuitenkaan säädetä siitä, voidaanko kuluille määrätä korkoa, joten se on välimiesoikeuden harkinnassa.

SOPIMUKSEN ANTAMISEN JÄLKEINEN MENETTELY

Palkintojen tulkinta ja oikaisu

45. Onko välimiesoikeudella valtuudet oikaista tai tulkita tuomiota omasta aloitteestaan tai osapuolten aloitteesta? Mitä määräaikoja sovelletaan?

Osapuolet voivat pyytää välimiesoikeudelta oikaisua (laskenta-, kirjoitus- tai kirjoitusvirheiden korjaamista), selvennystä tai lisäpäätöksen tekemistä (jos välimiesoikeus ei ole käsitellyt kaikkia sille välimiesmenettelyssä esitettyjä vaatimuksia). Määräaika tällaiselle hakemukselle on neljä viikkoa tuomion tiedoksiantamisesta, elleivät osapuolet toisin sovi. Välimiesoikeudella on myös oikeus oikaista ratkaisua omasta aloitteestaan neljän viikon kuluessa (lisäsuoritus kahdeksan viikon kuluessa) siitä, kun ratkaisu on annettu.

Palkintohaaste

46. Miten ja millä perusteilla palkinnot voidaan riitauttaa ja kumota?

Tuomioistuimilla ei ole oikeutta tutkia välitystuomion sisältöä. Välitystuomioon ei voi hakea muutosta. On kuitenkin mahdollista nostaa kanne välitystuomion kumoamiseksi (sekä tuomiovaltaa että asiasisältöä koskevien tuomioiden osalta) hyvin erityisin ja suppein perustein, nimittäin:

• välimiesoikeus on hyväksynyt tai evännyt toimivallan, vaikka välityssopimusta ei ole tehty tai voimassa oleva välityssopimus on olemassa;
• asianosainen ei ollut kykenemätön tekemään välityssopimusta kyseiseen asianosaiseen sovellettavan lain mukaan;
• asianosainen ei ole voinut esittää asiaansa (esim. sille ei ole annettu asianmukaista ilmoitusta välimiehen nimittämisestä tai välimiesmenettelystä);
• välitystuomio koskee asioita, joita ei ole otettu huomioon tai jotka eivät kuulu välityssopimuksen ehtojen piiriin, tai se koskee asioita, jotka eivät kuulu välimiesmenettelyssä vaaditun oikeussuojan piiriin - jos tällaiset puutteet koskevat välitystuomion erotettavissa olevaa osaa, tämä osa on kumottava;
• välimiesoikeuden kokoonpano ei ollut CCP:n 577-618 artiklan tai osapuolten sopimuksen mukainen;
• välimiesmenettely ei ole ollut tai välitystuomio ei ole Itävallan oikeusjärjestelmän perusperiaatteiden (oikeusjärjestyksen perusteiden) mukainen; ja
• jos esimerkiksi kansallisen tuomioistuimen asian uudelleen käsittelemistä koskevat edellytykset täyttyvät rikosoikeudellisen yleissopimuksen 530 artiklan 1 kohdan 1-5 alakohdan mukaisesti:
  • tuomio perustuu asiakirjaan, joka on alun perin tai myöhemmin väärennetty;
  • tuomio perustuu (todistajan, asiantuntijan tai valan alla vannovan osapuolen) väärään lausuntoon;
  • jommankumman osapuolen edustaja tai toinen osapuoli on saanut tuomion rikollisin keinoin (esimerkiksi vilpillisin keinoin, kavalluksella, petoksella, asiakirjan tai erityissuojatun asiakirjan väärentämisellä tai virallisten merkkien väärentämisellä, epäsuoralla väärennetyllä todistuksella tai väärennetyllä oikeaksi todistamisella tai asiakirjojen salaamisella);
  • tuomio perustuu rikostuomioon, joka on myöhemmin kumottu toisella lainvoimaisella tuomiolla; tai
  • tuomio koskee asioita, jotka eivät ole Itävallassa välimiesmenettelyssä ratkaistavissa.

Lisäksi asianosainen voi myös pyytää julistusta välitystuomion olemassaolosta tai puuttumisesta.

SOPIMUKSEN ANTAMISEN JÄLKEINEN MENETTELY

Palkintojen tulkinta ja oikaisu

45. Onko välimiesoikeudella valtuudet oikaista tai tulkita tuomiota omasta aloitteestaan tai osapuolten aloitteesta? Mitä määräaikoja sovelletaan?

Osapuolet voivat pyytää välimiesoikeudelta oikaisua (laskenta-, kirjoitus- tai kirjoitusvirheiden korjaamista), selvennystä tai lisäpäätöksen tekemistä (jos välimiesoikeus ei ole käsitellyt kaikkia sille välimiesmenettelyssä esitettyjä vaatimuksia). Määräaika tällaiselle hakemukselle on neljä viikkoa tuomion tiedoksiantamisesta, elleivät osapuolet toisin sovi. Välimiesoikeudella on myös oikeus oikaista ratkaisua omasta aloitteestaan neljän viikon kuluessa (lisäsuoritus kahdeksan viikon kuluessa) siitä, kun ratkaisu on annettu.

Palkintohaaste

46. Miten ja millä perusteilla palkinnot voidaan riitauttaa ja kumota?

Tuomioistuimilla ei ole oikeutta tutkia välitystuomion sisältöä. Välitystuomioon ei voi hakea muutosta. On kuitenkin mahdollista nostaa kanne välitystuomion kumoamiseksi (sekä tuomiovaltaa että asiasisältöä koskevien tuomioiden osalta) hyvin erityisin ja suppein perustein, nimittäin:

• välimiesoikeus on hyväksynyt tai evännyt toimivallan, vaikka välityssopimusta ei ole tehty tai voimassa oleva välityssopimus on olemassa;
• asianosainen ei ollut kykenemätön tekemään välityssopimusta kyseiseen asianosaiseen sovellettavan lain mukaan;
• asianosainen ei ole voinut esittää asiaansa (esim. sille ei ole annettu asianmukaista ilmoitusta välimiehen nimittämisestä tai välimiesmenettelystä);
• välitystuomio koskee asioita, joita ei ole otettu huomioon tai jotka eivät kuulu välityssopimuksen ehtojen piiriin, tai se koskee asioita, jotka eivät kuulu välimiesmenettelyssä vaaditun oikeussuojan piiriin - jos tällaiset puutteet koskevat välitystuomion erotettavissa olevaa osaa, tämä osa on kumottava;
• välimiesoikeuden kokoonpano ei ollut CCP:n 577-618 artiklan tai osapuolten sopimuksen mukainen;
• välimiesmenettely ei ole ollut tai välitystuomio ei ole Itävallan oikeusjärjestelmän perusperiaatteiden (oikeusjärjestyksen perusteiden) mukainen; ja
• jos esimerkiksi kansallisen tuomioistuimen asian uudelleen käsittelemistä koskevat edellytykset täyttyvät rikosoikeudellisen yleissopimuksen 530 artiklan 1 kohdan 1-5 alakohdan mukaisesti:
  • tuomio perustuu asiakirjaan, joka on alun perin tai myöhemmin väärennetty;
  • tuomio perustuu (todistajan, asiantuntijan tai valan alla vannovan osapuolen) väärään lausuntoon;
  • jommankumman osapuolen edustaja tai toinen osapuoli on saanut tuomion rikollisin keinoin (esimerkiksi vilpillisin keinoin, kavalluksella, petoksella, asiakirjan tai erityissuojatun asiakirjan väärentämisellä tai virallisten merkkien väärentämisellä, epäsuoralla väärennetyllä todistuksella tai väärennetyllä oikeaksi todistamisella tai asiakirjojen salaamisella);
  • tuomio perustuu rikostuomioon, joka on myöhemmin kumottu toisella lainvoimaisella tuomiolla; tai
  • tuomio koskee asioita, jotka eivät ole välimiesmenettelyssä ratkaistavissa Itävallassa.

Lisäksi asianosainen voi myös pyytää julistusta välitystuomion olemassaolosta tai puuttumisesta.

Valituksen tasot

47. Kuinka monta valitusastetta on olemassa? Kuinka kauan kestää yleensä, ennen kuin muutoksenhaku ratkaistaan kullakin tasolla? Millaisia kustannuksia kullakin tasolla aiheutuu suunnilleen? Miten kustannukset jaetaan osapuolten kesken?

Kolmen menettelytason (ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin, muutoksenhakutuomioistuin ja korkein oikeus) sijasta siviiliprosessilain 615 artiklaa on muutettu siten, että välitystuomion riitauttamista koskevan kanteen ratkaisee vain yksi oikeusaste (eli päätöksen tekee vain yksi oikeuslaitos, eikä siitä voi valittaa).

Välimiesmenettelystä annetun lain 616 §:n 1 momentissa säädetään, että välimiestuomion riitauttamista koskevan kanteen - tai välimiestuomion olemassaoloa tai olemattomuutta koskevan julistuksen antamista koskevan kanteen - johdosta noudatetaan samaa menettelyä kuin ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa. Tämä tarkoittaa itse asiassa sitä, että korkeimman oikeuden on sovellettava samoja menettelysääntöjä kuin ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa (esimerkiksi todisteiden vastaanottamisen yhteydessä).

Tunnustaminen ja täytäntöönpano

48. Mitä edellytyksiä on olemassa kotimaisten ja ulkomaisten tuomioiden tunnustamiselle ja täytäntöönpanolle, millä perusteilla tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta voidaan kieltäytyä ja mikä on menettely?

Kotimaiset välitystuomiot ovat täytäntöönpanokelpoisia samalla tavalla kuin kotimaiset tuomiot.

Ulkomaiset tuomiot ovat täytäntöönpanokelpoisia Itävallan ratifioimien kahden- tai monenvälisten sopimusten perusteella, joista New Yorkin yleissopimus on ehdottomasti tärkein oikeudellinen väline. Näin ollen yleinen periaate, jonka mukaan täytäntöönpanon vastavuoroisuus on taattava sopimuksella tai asetuksella, on edelleen sovellettavissa (toisin kuin UNCITRALin mallilain vastaavissa säännöksissä).

Täytäntöönpanomenettelyt ovat olennaisilta osin samat kuin ulkomaisten tuomioiden osalta.

Välitystuomioiden täytäntöönpanoa koskevat määräajat

49. Onko välitystuomioiden täytäntöönpanolle asetettu vanhentumisaika?

Täytäntöönpanomenettelyn aloittamiseen ei sovelleta vanhentumisaikaa. On kuitenkin suositeltavaa soveltaa analogisesti 30 vuoden vanhentumisaikaa, jota sovelletaan tuomioiden täytäntöönpanomenettelyihin lain nojalla.

Täytäntöönpanomenettelyt ovat olennaisilta osin samat kuin ulkomaisten tuomioiden osalta.

Ulkomaisten tuomioiden täytäntöönpano

50. Miten kansalliset tuomioistuimet suhtautuvat sellaisten ulkomaisten tuomioiden täytäntöönpanoon, jotka välimiesmenettelyn sijaintipaikan tuomioistuimet ovat kumonneet?

New Yorkin yleissopimuksen 5 artiklan mukaan ulkomaisen välitystuomion tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta voidaan kieltäytyä, jos sen maan toimivaltainen viranomainen, jossa tai jonka lakien mukaan välitystuomio on tehty, on kumonnut tai lykännyt sen täytäntöönpanoa.

Itävalta on New Yorkin yleissopimuksen sopimusvaltio, ja itävaltalaiset tuomioistuimet kieltäytyisivät siksi yleensä tällaisen tuomion täytäntöönpanosta. Jos tuomio on kuitenkin kumottu sillä perusteella, että se on ristiriidassa välimiesmenettelyn sijaintipaikan oikeusjärjestyksen perusteiden kanssa, itävaltalaisten tuomioistuinten on arvioitava, rikkoisiko tuomio myös Itävallan oikeusjärjestyksen perusteita. Jos tuomio ei ole ristiriidassa Itävallan oikeusjärjestyksen perusteiden kanssa, Itävallan tuomioistuimet todennäköisesti panisivat tällaisen tuomion täytäntöön.

Kiireellisten välimiesten antamien määräysten täytäntöönpano

51. Onko kansallisessa välimiesmenettelyä koskevassa lainsäädännössänne, oikeuskäytännössänne tai kansallisten välimiesmenettelylaitosten säännöissä säädetty hätävälittäjien antamien määräysten täytäntöönpanosta?

Wienin sääntöjen 45 artiklassa määrätään nopeutetusta menettelystä. Kiireellisten välimiesten tällaisissa menettelyissä antamien määräysten täytäntöönpanosta ei kuitenkaan ole erityisiä sääntöjä. Sama koskee kansallista välimiesmenettelylainsäädäntöä (mukaan lukien oikeuskäytäntö).

Täytäntöönpanon kustannukset

52. Mitä kustannuksia aiheutuu palkintojen täytäntöönpanosta?

Asian voittaneella osapuolella on oikeus saada vastapuolelta asianajajien palkkiot takaisin Itävallan asianajajien palkkioista annetun lain mukaisesti (riidan määrään perustuva palkkiotaulukko).

Myös oikeudenkäyntimaksut perustuvat riidan määrään. Jos ulosmitattavan saatavan pääoma on esimerkiksi 1 miljoona euroa, irtaimeen omaisuuteen kohdistuvasta täytäntöönpanosta perittävä oikeudenkäyntimaksu on noin 2 500 euroa; jos täytäntöönpano kohdistuu kiinteään omaisuuteen, oikeudenkäyntimaksu on noin 23 000 euroa.

MUUT

Oikeusperinteiden vaikutus välimiehiin

53. Mitkä oikeusjärjestelmänne hallitsevat piirteet saattavat vaikuttaa alueellanne toimivaan välimieheen?

Siviili- ja kauppaoikeudellisissa menettelyissä ei ole tuomioistuimen määräämää tiedonsaantia, ja mahdollisuudet saada tuomioistuimen määräys, jolla toinen osapuoli velvoitetaan esittämään asiakirjoja, ovat melko rajalliset. Välimiesmenettelyissä ei ole taipumusta Yhdysvaltojen kaltaiseen tiedonhankintaan, mutta välimiehet voivat määrätä tietyn määrän asiakirjoja esitettäväksi sovellettavien välimiesmenettelysääntöjen ja osapuolten välisen sopimuksen mukaan.

Kirjalliset todistajanlausunnot ovat yleisiä välimiesmenettelyissä. IBA:n säännöistä on tulossa suosittuja välimiesmenettelyissä.

Ammatilliset tai eettiset säännöt

54. Sovelletaanko oikeudenkäyntiavustajiin ja välimiehiin kansainvälisessä välimiesmenettelyssä erityisiä ammatillisia tai eettisiä sääntöjä alueellanne? Vastaavatko (tai ovatko ne ristiriidassa) lainkäyttöalueenne parhaat käytännöt IBA:n ohjeiden kanssa, jotka koskevat osapuolten edustusta kansainvälisessä välimiesmenettelyssä?

Välimiesmenettelyn harjoittajien käyttäytymistä koskevia erityisiä eettisiä sääntöjä ei ole olemassa. Itävallan asianajajien ammattisääntöjä sovelletaan kaikkiin Itävallan asianajajakunnan jäseniin, myös silloin kun he toimivat asianajajina tai välimiehinä.

Kolmannen osapuolen rahoitus

55. Koskeeko välimiesmenettelyyn liittyvien vaateiden rahoittaminen kolmansilta osapuolilta lainkäyttöalueellanne sääntelyn asettamia rajoituksia?

Kolmannen osapuolen rahoitus on yleistynyt Itävallassa. Rahoittaja kattaa menettelykulut ja saa osuuden takaisin saadusta summasta. Korkein oikeus ei ole vielä päättänyt tällaisten järjestelyjen pätevyydestä. Ei ole täysin selvää, voidaanko ja missä määrin asianajajia koskevaa kieltoa ottaa vastaan prosenttiperusteisia palkkioita soveltaa myös tällaiseen rahoitukseen.

Toiminnan sääntely

56. Mitä sellaisia erityispiirteitä on lainkäyttöalueellanne, jotka ulkomaalaisen ammatinharjoittajan olisi otettava huomioon?

Verolainsäädännön (täytäntöönpanoasetukset (EY) N:o 1798/2003 ja (EY) N:o 143/2008) mukaan välimiesten, joiden kotipaikka on Itävallassa, ei tarvitse periä arvonlisäveroa, jos palautuksen suorittava osapuoli on mainitun asetuksen mukainen "verovelvollinen" ja jos sen kotipaikka on Itävallan ulkopuolella mutta Euroopan unionissa.

Toiminnan sääntely

56. Mitä sellaisia erityispiirteitä on lainkäyttöalueellanne, jotka ulkomaalaisen ammatinharjoittajan olisi otettava huomioon?

Verolainsäädännön (täytäntöönpanoasetukset (EY) N:o 1798/2003 ja (EY) N:o 143/2008) mukaan välimiesten, joiden kotipaikka on Itävallassa, ei tarvitse periä arvonlisäveroa, jos palautuksen suorittava osapuoli on mainitun asetuksen mukainen "verovelvollinen" ja jos sen kotipaikka on Itävallan ulkopuolella mutta Euroopan unionissa.

PÄIVITYS JA SUUNTAUKSET

Lainsäädännön uudistus ja investointisopimusten välimiesmenettelyt

57. Onko maassanne olemassa uusia suuntauksia tai ajankohtaisia aiheita välimiesmenettelyssä? Onko maanne välimiesmenettelylainsäädäntöä parhaillaan uudistamassa? Tarkistetaanko edellä mainittujen kotimaisten välimiesmenettelylaitosten sääntöjä parhaillaan? Onko jokin kahdenvälinen investointisopimus irtisanottu äskettäin? Jos on, mitkä niistä? Onko aikomus irtisanoa jokin näistä kahdenvälisistä investointisopimuksista? Jos on, mitä niistä? Mitkä ovat tärkeimmät viimeaikaiset kansainvälisen investointivälimiesmenettelyn alalla tehdyt päätökset, joissa maanne on ollut osapuolena? Onko vireillä investointivälitystapauksia, joissa maa, josta raportoitte, on osapuolena?

VIAC:n välimiesmenettely- ja sovittelusääntöjen uusi versio tuli voimaan 1. tammikuuta 2018, ja siinä otettiin käyttöön muun muassa seuraavat uudet ominaisuudet:

• VIAC hallinnoi nyt myös puhtaasti kotimaisia tapauksia;
• kaikkia uusia menettelyjä hallinnoidaan sähköisen asianhallintajärjestelmän kautta; ja
• Wienin säännöissä määrätään nyt nimenomaisesti, että välimiesten ja osapuolten sekä heidän edustajiensa on hoidettava menettelyt tehokkaasti ja kustannustehokkaasti; tämä voidaan ottaa huomioon myös välimiesten palkkioita ja kuluja määritettäessä.