Välimiesmenettely: Itävallan luku 2020

Asiantuntijan oppaat: tammikuuta 07, 2020

Takaisin yleiskatsaukseen

Kirjoittajat

Klaus Oblin

Lataa

LAIT JA TOIMIELIMET

Välimiesmenettelyä koskevat monenväliset yleissopimukset

Onko lainkäyttöalueenne ulkomaisten välitystuomioiden tunnustamista ja täytäntöönpanoa koskevan New Yorkin yleissopimuksen sopimusvaltio? Mistä lähtien yleissopimus on ollut voimassa? Onko yleissopimuksen I, X ja XI artiklan nojalla annettu julistuksia tai ilmoituksia? Minkä muiden kansainväliseen kauppa- ja investointivälimiesmenettelyyn liittyvien monenvälisten yleissopimusten sopimuspuolena maanne on?

Itävalta on ratifioinut seuraavat välimiesmenettelyä koskevat monenväliset yleissopimukset:

New Yorkin yleissopimus, 31. heinäkuuta 1961 (Itävalta on tehnyt I artiklan 3 kohdan mukaisen ilmoituksen, jonka mukaan se tunnustaa ja panee täytäntöön ainoastaan tämän yleissopimuksen muissa sopimusvaltioissa annetut tuomiot);
välimieslausekkeita koskeva pöytäkirja, Geneve, 13. maaliskuuta 1928;
yleissopimus ulkomaisten välitystuomioiden täytäntöönpanosta, Geneve, 18. lokakuuta 1930;
kansainvälistä kaupallista välimiesmenettelyä koskeva eurooppalainen yleissopimus (ja sen soveltamista koskeva sopimus), 4. kesäkuuta 1964; ja
yleissopimus investointiriitojen ratkaisemisesta, 24. kesäkuuta 1971.

Kahdenväliset investointisopimukset

Onko kahdenvälisiä investointisopimuksia muiden maiden kanssa?

Itävalta on allekirjoittanut 69 kahdenvälistä investointisopimusta, joista 62 on ratifioitu, nimittäin Albanian, Algerian, Argentiinan, Armenian, Azerbaidžanin, Bangladeshin, Valko-Venäjän, Belizen, Bolivian, Bosnian, Bulgarian, Kap Verden, Chilen, Kiinan, Kroatian, Kuuban, Tšekin tasavallan, Egyptin, Viron, Viro, Etiopian, Georgian, Guatemalan, Hongkongin, Unkarin, Intian, Iranin ja Jordanian kanssa, Kazakstan, Kuwait, Latvia, Libanon, Libya, Liettua, Makedonia, Malesia, Malta, Meksiko, Moldova, Mongolia, Montenegro, Marokko, Namibia, Oman, Paraguay, Filippiinit, Puola, Romania, Venäjä, Saudi-Arabia, Serbia, Etelä-Afrikka, Etelä-Afrikka, Slovakia, Slovenia, Etelä-Korea, Tadžikistan, Tunisia, Turkki, Ukraina, Ukraina, Yhdistyneet arabiemiirikunnat, Uzbekistan, Vietnam ja Jemen.

Itävalta on osapuolena myös useissa muissa kahdenvälisissä sopimuksissa, jotka eivät ole investointisopimuksia, lähinnä naapurimaiden kanssa.

Kotimainen välimiesmenettelylainsäädäntö

Mitkä ovat ensisijaiset kotimaiset oikeuslähteet, jotka liittyvät kotimaisiin ja ulkomaisiin välimiesmenettelyihin sekä tuomioiden tunnustamiseen ja täytäntöönpanoon?

Välimiesmenettelyä koskeva lainsäädäntö sisältyy Itävallan siviiliprosessilain (CCP) 577-618 pykälään. Näissä säännöksissä säännellään sekä kotimaisia että kansainvälisiä välimiesmenettelyjä.

Ulkomaisten tuomioiden tunnustamisesta määrätään edellä mainituissa monen- ja kahdenvälisissä sopimuksissa (ks. kysymykset 1 ja 2). Täytäntöönpanomenettelyistä säädetään Itävallan täytäntöönpanolaissa.

Kotimainen välimiesmenettely ja UNCITRAL.

Perustuuko kansallinen välimiesmenettelylainsäädäntöne UNCITRALin mallilakiin? Mitkä ovat tärkeimmät erot kansallisen välimiesmenettelylainsäädäntönne ja UNCITRAL-mallilain välillä?

Kuten useimmissa maissa, laki ei heijasta UNCITRAL-mallilain kaikkia näkökohtia. Tärkeimmät piirteet on kuitenkin otettu käyttöön

Toisin kuin UNCITRAL-mallilaissa, Itävallan lainsäädännössä ei tehdä eroa kotimaisten ja kansainvälisten välimiesmenettelyjen eikä kaupallisten ja ei-kaupallisten välimiesmenettelyjen välillä. Sen vuoksi työ- ja kuluttaja-asioihin sovelletaan erityissääntöjä.

Pakolliset säännökset

Mitkä ovat ne pakolliset kansallisen välimiesmenettelylain menettelysäännökset, joista osapuolet eivät saa poiketa?

Osapuolet voivat vapaasti sopia menettelysäännöistä (esim. viittaamalla erityisiin välimiesmenettelysääntöihin) CCP:n pakottavien säännösten rajoissa. Jos osapuolet eivät ole sopineet mistään säännöistä tai laatineet omia sääntöjään, välimiesoikeuden on, jollei CCP:n pakottavista määräyksistä muuta johdu, toimittava välimiesmenettelyssä asianmukaiseksi katsomallaan tavalla. Välimiesmenettelyä koskeviin pakollisiin sääntöihin kuuluu, että välimiesten on oltava ja pysyttävä puolueettomina ja riippumattomina. Heidän on ilmoitettava kaikista olosuhteista, jotka saattavat antaa aihetta epäillä heidän puolueettomuuttaan tai riippumattomuuttaan. Osapuolilla on oikeus tulla kohdelluksi oikeudenmukaisesti ja tasapuolisesti ja esittää asiansa. Muita pakottavia sääntöjä ovat välitystuomio, jonka on oltava kirjallinen, ja perusteet, joilla tuomio voidaan riitauttaa.

Aineellinen oikeus

Onko kansallisessa välimiesmenettelylainsäädännössänne jokin sääntö, joka antaa välimiesoikeudelle ohjeita siitä, mitä aineellista oikeutta on sovellettava riidan pääasiaan?

Välimiesoikeuden on sovellettava osapuolten valitsemaa aineellista oikeutta, muussa tapauksessa sen on sovellettava sopivaksi katsomaansa lakia. Päätöksenteko kohtuullisuuden perusteella on sallittua vain, jos osapuolet ovat nimenomaisesti sopineet kohtuullisuuden perusteella tehtävästä päätöksestä (CCP 603 artikla).

Välimieselimet

Mitkä ovat merkittävimmät välimiesoikeuslaitokset, jotka sijaitsevat alueellanne?

Wienin kansainvälinen välimieskeskus (VIAC) (www.viac.eu) hallinnoi kansainvälisiä välimiesmenettelyjä välimiesmenettely- ja sovittelusääntöjensä (2013) (Wienin säännöt) mukaisesti. Välimiesten palkkiot lasketaan riidan määrän perusteella. Välimiesmenettelyn paikkaa ja kieltä ei ole rajoitettu.

Wienin pörssin yhteydessä toimivalla Wienin raaka-ainepörssillä on oma välimiesoikeus ja oma suositeltu välimiesmenettelylausekkeensa.

Eräät ammatilliset elimet ja jaostot laativat omat sääntönsä tai hallinnoivat välimiesmenettelyjä tai molempia.

Kansainvälinen kauppakamari toimii suoraan Itävallan kansallisen komiteansa kautta.

VÄLITYSSOPIMUS

Välityskelpoisuus

Onko olemassa sellaisia riitatyyppejä, jotka eivät ole sovittelukelpoisia?

Periaatteessa kaikki omistusoikeudelliset vaatimukset ovat välimiesmenettelykelpoisia. Muut kuin omistusoikeudelliset vaateet ovat edelleen sovittelukelpoisia, jos laki sallii riidan ratkaisemisen osapuolten kesken.

Perheoikeudessa tai osuuskunnan asuntojen omistuksessa on joitakin poikkeuksia.

Kuluttaja- ja työoikeudelliset asiat ovat välimiesmenettelykelpoisia vain, jos osapuolet tekevät välimiesmenettelysopimuksen riidan syntymisen jälkeen.

Vaatimukset

Mitä muodollisia ja muita vaatimuksia välimiesmenettelysopimukselle on asetettu?

Välimiesmenettelysopimuksen on oltava:

yksilöitävä riittävästi osapuolet (niiden on oltava ainakin määritettävissä);
riidan kohde on määriteltävä riittävän tarkasti suhteessa tiettyyn oikeussuhteeseen (tämä on ainakin voitava määrittää, ja se voi rajoittua tiettyihin riitoihin tai kattaa kaikki riidat);
riittävän tarkasti määriteltävä osapuolten aikomus ratkaista riita välimiesmenettelyssä, jolloin valtion tuomioistuinten toimivalta suljetaan pois; ja
sen on sisällyttävä joko osapuolten allekirjoittamaan kirjalliseen asiakirjaan tai telekopioihin, sähköposteihin tai muuhun osapuolten väliseen viestintään, joka säilyttää todisteet sopimuksesta.

Selkeä viittaus yleisiin sopimusehtoihin, jotka sisältävät välityslausekkeen, riittää.

Täytäntöönpanokelpoisuus

Missä tilanteissa välityssopimus ei ole enää täytäntöönpanokelpoinen?

Välimiesmenettelysopimukset ja -lausekkeet voidaan riitauttaa yleisten sopimusoikeudellisten periaatteiden nojalla, erityisesti virheen, vilpillisen menettelyn tai pakottamisen taikka oikeustoimikelpoisuuden perusteella. On kiistanalaista, onko tällainen riitauttaminen tehtävä välimiesoikeudessa vai tuomioistuimessa. Jos välimieslausekkeen sisältävän sopimuksen osapuolet purkavat sopimuksensa, välimieslauseketta ei enää katsota täytäntöönpanokelpoiseksi, elleivät osapuolet ole nimenomaisesti sopineet välimieslausekkeen jatkamisesta. Maksukyvyttömyyden tai kuoleman sattuessa välimiesmenettelyä koskeva sopimus sitoo yleensä pesänselvittäjää tai oikeudellista seuraajaa. Välimiesmenettelysopimus ei ole enää täytäntöönpanokelpoinen, jos välimiesoikeus on antanut tuomion asian pääasiaa koskevassa asiassa tai jos tuomioistuin on antanut lopullisen tuomion asian pääasiaa koskevassa asiassa ja päätös kattaa kaikki asiat, joiden osalta välimiesmenettelystä on sovittu.

Erotettavuus

Onko olemassa määräyksiä välimiesmenettelysopimusten erotettavuudesta pääsopimuksesta?

UNCITRALin mallilain mukaan välimiesmenettelysopimuksen erottaminen pääsopimuksesta on pääsääntöisesti voimassa. Itävallan lainsäädännön mukaan tällainen erotettavuus perustuu osapuolten tahdonilmaisuun.

Kolmannet osapuolet - välimiesmenettelysopimus sitoo

Missä tapauksissa välityssopimus voi sitoa kolmansia osapuolia tai muita kuin allekirjoittajia?

Yleisperiaatteena on, että välimiesmenettelysopimus sitoo vain sen osapuolia. Tuomioistuimet ovat haluttomia sitomaan kolmansia osapuolia välityssopimukseen. Näin ollen sellaisia käsitteitä kuin yritysverhon lävistäminen ja yritysryhmät eivät yleensä sovellu.

Välityssopimus, jonka hänen edeltäjänsä on tehnyt, sitoo kuitenkin oikeudellista seuraajaa. Tämä koskee myös konkurssipesän hoitajaa ja kuolleen henkilön perillistä.

Kolmannet osapuolet - osallistuminen

Onko kansallisessa välimiesmenettelylainsäädännössänne säännöksiä kolmansien osapuolten osallistumisesta välimiesmenettelyyn, kuten liittymisestä tai kolmannen osapuolen ilmoittamisesta?

Yleensä kolmannen osapuolen liittyminen välimiesmenettelyyn edellyttää osapuolten suostumusta, joka voi olla joko nimenomainen tai hiljainen (esimerkiksi viittaus välimiesmenettelysääntöihin, joissa määrätään liittymisestä). Suostumus voidaan antaa joko silloin, kun pyyntö liittymisestä esitetään, tai itse sopimuksen aikaisemmassa vaiheessa. Lain mukaan kysymystä käsitellään suurelta osin sellaisen kolmannen osapuolen väliintulon yhteydessä, jolla on intressi välimiesmenettelyssä. Tässä yhteydessä väitetään, että tällaisen kolmannen väliintulijan on oltava välimiesmenettelysopimuksen osapuoli tai muutoin alistuttava välimiesoikeuden toimivaltaan ja että kaikkien osapuolten, myös väliintulijan, on suostuttava väliintuloon.

Korkein oikeus on katsonut, että kolmannen osapuolen liittyminen välimiesmenettelyyn vastoin sen tahtoa tai välitystuomion sitovan vaikutuksen ulottaminen koskemaan kolmatta osapuolta rikkoo Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 artiklaa, jos kolmannelle osapuolelle ei myönnetä samoja oikeuksia kuin osapuolille (esim. oikeus tulla kuulluksi).

Yritysryhmät

Laajentavatko tuomioistuimet ja välimiesoikeudet teidän lainkäyttöalueellanne välimiesmenettelyä koskevan sopimuksen koskemaan myös allekirjoittajayhtiön emo- tai tytäryhtiöitä, jotka eivät ole allekirjoittaneet sopimusta, edellyttäen, että allekirjoittajiin kuulumaton yhtiö on jollain tavalla osallistunut riidanalaisen sopimuksen tekemiseen, täyttämiseen tai irtisanomiseen konserniopin mukaisesti?

Itävallan lainsäädännössä ei tunneta konsernioppia.

Usean osapuolen välityssopimukset

Mitkä ovat pätevän, usean osapuolen välityssopimuksen edellytykset?

Usean osapuolen välityssopimus voidaan tehdä samojen muotovaatimusten mukaisesti kuin välityssopimus.

Konsolidointi

Voiko teidän lainkäyttöalueellanne toimiva välimiesoikeus yhdistää erillisiä välimiesmenettelyjä? Missä olosuhteissa?

Itävallan lainsäädännössä ei nimenomaisesti säädetä välimiesmenettelyjen yhdistämisestä. Oikeuskäytännössä kuitenkin väitetään, että se on sallittua edellyttäen, että osapuolet ja välimiehet antavat siihen suostumuksensa.

VÄLIMIESOIKEUDEN KOKOONPANO

Välimiesten kelpoisuus

Onko olemassa rajoituksia sen suhteen, kuka voi toimia välimiehenä? Tunnustaisivatko tuomioistuimet alueellanne sopimuksessa määrätyt välimiehiä koskevat vaatimukset, jotka perustuvat kansallisuuteen, uskontoon tai sukupuoleen?

Välimiehiksi voidaan nimittää vain luonnollisia henkilöitä. Laissa ei säädetä erityisistä pätevyysvaatimuksista, mutta osapuolet voivat sopia tällaisista vaatimuksista. Tuomareiden ammattia säätelevän lain mukaan aktiiviset tuomarit eivät voi toimia välimiehinä.

Välimiesten taustatiedot

Ketkä toimivat säännöllisesti välimiehinä alueellanne?

Riippumatta siitä, ovatko välimiehet nimittävän viranomaisen nimeämiä vai osapuolten nimeämiä, heiltä voidaan vaatia tiettyä kokemusta ja taustaa kyseisestä riita-asiasta. Tällaisia vaatimuksia voivat olla esimerkiksi ammatillinen pätevyys tietyllä alalla, oikeudellinen pätevyys, tekninen asiantuntemus, kielitaito tai tietty kansalaisuus.

Monet välimiehet ovat yksityisiä asianajajia, toiset taas akateemikkoja. Muutamissa riita-asioissa, jotka koskevat pääasiassa teknisiä kysymyksiä, paneeliin kuuluu teknikkoja ja lakimiehiä.

Pätevyysvaatimukset voidaan sisällyttää välimiesmenettelysopimukseen, mikä edellyttää suurta varovaisuutta, koska se voi aiheuttaa esteitä nimitysprosessissa (eli riitaa siitä, täyttyvätkö sovitut vaatimukset).

Välimiesten nimittäminen oletusarvoisesti

Jos osapuolet eivät ole sopineet asiasta etukäteen, mikä on välimiesten nimittämisen oletusmekanismi?

Tuomioistuimet ovat toimivaltaisia tekemään tarvittavat oletusarvoiset nimitykset, jos osapuolet eivät pääse sopimukseen muusta menettelystä ja jos yksi osapuoli ei nimitä välimiestä, osapuolet eivät pääse sopimukseen ainoasta välimiehestä tai välimiehet eivät nimitä puheenjohtajaa.

Välimiesmenettelysopimukseen voidaan sisällyttää kelpoisuusvaatimuksia, mikä edellyttää suurta varovaisuutta, koska se voi aiheuttaa esteitä nimitysprosessissa (eli riitaa siitä, täyttyvätkö sovitut vaatimukset).

Välimiesten haastaminen ja korvaaminen

Millä perusteella ja miten välimies voidaan haastaa ja korvata? Keskustelkaa erityisesti siitä, millä perusteilla välimies voidaan haastaa ja vaihtaa, sekä menettelystä, mukaan lukien haasteen esittäminen tuomioistuimessa. Onko olemassa taipumusta soveltaa tai hakea ohjeita IBA:n ohjeista eturistiriitojen ratkaisemisesta kansainvälisessä välimiesmenettelyssä (IBA Guidelines on Conflicts of Interest in International Arbitration)?

Välimiesten haastaminen

Välimies voidaan haastaa vain, jos on olemassa olosuhteita, jotka antavat aihetta epäillä hänen puolueettomuuttaan tai riippumattomuuttaan, tai jos hänellä ei ole osapuolten hyväksymää pätevyyttä. Välimiehen nimittänyt osapuoli ei voi vedota välimiehen haastamisessa olosuhteisiin, jotka se tiesi välimiehen nimittämisajankohtana (CCP 588 artikla).

Välimiesten erottaminen

Välimies voidaan erottaa, jos hän on kykenemätön hoitamaan tehtäviään tai jos hän ei hoida niitä asianmukaisessa ajassa (CCP 590 artikla).

Välimies voidaan erottaa joko haastamalla hänet tai lopettamalla hänen toimeksiantonsa. Kummassakin tapauksessa viime kädessä tuomioistuin päättää asianosaisen pyynnöstä. Jos välimiehen toimeksianto päättyy ennenaikaisesti, korvaava välimies on nimitettävä samalla tavalla kuin korvattu välimies nimitettiin.

Korkein oikeus käsitteli hiljattain eräässä tapauksessa riitauttamisperusteita analysoimalla tutkijoiden ristiriitaisia näkemyksiä siitä, pitäisikö riitauttaminen sallia lopullisen ratkaisun jälkeen ja missä määrin. Tuomioistuin viittasi analyysissään myös IBA:n ohjeisiin ja tukeutui niihin.

Osapuolten ja välimiesten välinen suhde

Mikä on osapuolten ja välimiesten välinen suhde? Tarkentakaa osapuolten ja välimiesten välistä sopimussuhdetta, osapuolten nimeämien välimiesten puolueettomuutta sekä välimiesten palkkioita ja kuluja.

Ad hoc -välimiesmenettelyssä olisi tehtävä välimiesten sopimus, jossa määrätään heidän oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan. Sopimukseen olisi sisällyttävä palkkiojärjestely (esimerkiksi viittaus viralliseen lakimiespalkkiotariffiin, tuntihintaan tai muulla tavoin) ja välimiesten oikeus saada korvaus omista kuluistaan. Välimiesten tehtäviin kuuluu menettelyn johtaminen sekä tuomion laatiminen ja allekirjoittaminen.

Välimiesten tehtävät

Mitkä ovat välimiesten tiedonantovelvollisuudet puolueettomuuden ja riippumattomuuden osalta koko välimiesmenettelyn ajan?

Virkamiesmenettelylain 588 §:n mukaan välimiehen on menettelyn kaikissa vaiheissa ilmoitettava kaikista olosuhteista, jotka voivat herättää epäilyjä hänen puolueettomuudestaan tai riippumattomuudestaan tai jotka ovat ristiriidassa osapuolten sopimuksen kanssa. Riippumattomuus määritellään siten, että välimiehen ja jommankumman osapuolen välillä ei ole läheisiä taloudellisia tai muita sidoksia. Puolueettomuus liittyy läheisesti riippumattomuuteen, mutta viittaa pikemminkin välimiehen asenteeseen. Välimies voidaan riitauttaa onnistuneesti, jos voidaan osoittaa objektiivisesti perusteltu epäilys hänen puolueettomuudestaan tai riippumattomuudestaan.

Välimiesten vastuuvapaus

Missä määrin välimiehet ovat vapaita vastuusta, joka koskee heidän menettelyään välimiesmenettelyn aikana?

Jos välimies on ottanut vastaan nimityksensä, mutta kieltäytyy sitten hoitamasta tehtäviään ajoissa tai lainkaan, hänet voidaan saattaa vastuuseen viivästyksestä aiheutuneesta vahingosta (CCP 594 artikla). Jos välitystuomio on kumottu myöhemmässä oikeudenkäynnissä ja välimies on laittomasti ja huolimattomasti aiheuttanut osapuolille vahinkoa, hänet voidaan saattaa vastuuseen. Välimiehiä koskevat sopimukset ja välimieslaitosten välityssäännöt sisältävät usein vastuun poissulkemisen.

VÄLIMIESOIKEUDEN TOIMIVALTA JA TOIMIVALTA

Välimiesmenettelyn vastaiset tuomioistuinkäsittelyt

Mikä on menettely toimivaltakiistoissa, jos tuomioistuinkäsittely aloitetaan voimassa olevasta välityssopimuksesta huolimatta, ja mitä määräaikoja on olemassa toimivaltakiistoja varten?

Lainsäädännössä ei ole nimenomaisia sääntöjä oikeussuojakeinoista, joita voidaan käyttää, jos oikeudenkäynti aloitetaan välimiesmenettelyä koskevan sopimuksen vastaisesti tai jos välimiesmenettely aloitetaan toimivaltalausekkeen vastaisesti (lukuun ottamatta kielteistä kustannuspäätöstä sellaisessa menettelyssä, jota ei olisi pitänyt aloittaa alun perin).

Jos asianosainen nostaa kanteen tuomioistuimessa siitä huolimatta, että asia kuuluu välimiesmenettelysopimuksen piiriin, vastaajan on esitettävä vastalause tuomioistuimen toimivallasta ennen kuin se ottaa kantaa itse asiaan, eli ensimmäisessä istunnossa tai vastineessaan. Tuomioistuimen on yleensä hylättävä tällaiset vaatimukset, jos vastaaja on vastustanut tuomioistuimen toimivaltaa ajoissa. Tuomioistuin ei saa hylätä vaatimusta, jos se osoittaa, että välimiesmenettelysopimusta ei ole olemassa, se on pätemätön tai toteuttamiskelvoton.

Välimiesoikeuden toimivalta

Mikä on menettely välimiesoikeuden toimivaltaa koskevissa riidoissa, kun välimiesmenettely on aloitettu, ja mitä määräaikoja on asetettu toimivaltaa koskeville vastaväitteille?

Välimiesoikeus voi päättää omasta toimivallastaan joko erillisessä tuomiossa tai lopullisessa asiaratkaisussa. Osapuolen, joka haluaa riitauttaa välimiesoikeuden toimivallan, on esitettävä tämä vastalause viimeistään asian ensimmäisessä kirjelmässä. Välimiehen nimeäminen tai asianosaisen osallistuminen nimeämismenettelyyn ei estä asianosaista esittämästä toimivaltaan liittyvää vastalausetta. Myöhästynyttä väitettä ei saa ottaa huomioon, paitsi jos tuomioistuin pitää viivästystä perusteltuna ja hyväksyy väitteen. Sekä tuomioistuimet että välimiesoikeudet voivat ratkaista toimivaltakysymykset.

VÄLIMIESMENETTELY

Välimiesmenettelyn paikka ja kieli sekä lainvalinta

Jos osapuolet eivät ole etukäteen sopineet asiasta, mikä on välimiesmenettelyn paikkaa ja kieltä koskeva oletusmekanismi? Miten riita-asian aineellinen oikeus määräytyy?

Jos osapuolet eivät ole sopineet välimiesmenettelyn paikasta ja kielestä, välimiesoikeuden harkinnassa on määrittää sopiva paikka ja kieli. CCP 604 artiklan mukaan osapuolet voivat vapaasti valita aineellisen oikeuden. Jos tällaista sopimusta ei ole tehty, on välimiesoikeuden harkinnassa valita sopivaksi katsomansa laki. Tuomioistuin ei voi tehdä päätöstä ex aequo et bono, elleivät osapuolet ole antaneet siihen lupaa.

Välimiesmenettelyn aloittaminen

Miten välimiesmenettely aloitetaan?

Lain mukaan kantajan on esitettävä vaatimus, jossa esitetään ne tosiseikat, joihin kantaja aikoo vedota, sekä hänen vaatimuksensa. Kanne on jätettävä osapuolten sopimassa tai välimiesoikeuden asettamassa määräajassa. Kantaja voi tässä vaiheessa esittää asiaa koskevia todisteita. Vastaajan on tämän jälkeen esitettävä vastineensa.

Wienin sääntöjen mukaan kantajan on toimitettava kanteensa VIAC:n sihteeristölle. Lausumassa on oltava seuraavat tiedot:

osapuolten täydelliset nimet, osoitteet ja muut yhteystiedot;
tosiseikkojen selostus ja erityinen vaatimus oikeussuojan saamiseksi;
jos pyydetty huojennus ei koske yksinomaan tiettyä rahasummaa, kunkin yksittäisen vaatimuksen rahallinen arvo vaatimusilmoituksen esittämishetkellä;
välimiesten lukumäärää koskevat tiedot;
välimiehen nimeäminen, jos on sovittu tai pyydetty kolmen välimiehen paneelia, tai pyyntö välimiehen nimeämisestä; ja
tiedot välityssopimuksesta ja sen sisällöstä.

Kuuleminen

Tarvitaanko kuuleminen ja mitä sääntöjä sovelletaan?

Suullinen kuuleminen järjestetään jommankumman osapuolen pyynnöstä tai jos välimiesoikeus katsoo sen tarpeelliseksi (siviiliprosessilain 598 artikla ja Wienin sääntöjen 30 artikla).

Todisteet

Mitä sääntöjä välimiesoikeus on velvollinen noudattamaan tosiseikkojen selvittämisessä? Minkälaisia todisteita hyväksytään ja miten todisteiden vastaanottaminen tapahtuu?

Lainsäädännössä ei ole erityisiä sääntöjä todisteiden vastaanottamisesta välimiesmenettelyssä. Välimiesoikeuksia sitovat todistelusäännöt, joista osapuolet ovat saattaneet sopia. Jos tällaisia sääntöjä ei ole, välimiesoikeus voi vapaasti ottaa vastaan ja arvioida todisteita tarpeelliseksi katsomallaan tavalla (CCP:n 599 artikla). Välimiesoikeuksilla on valtuudet nimittää asiantuntijoita (ja vaatia osapuolia antamaan asiantuntijoille kaikki asiaankuuluvat tiedot tai esittämään tai antamaan tutustuttavaksi kaikki asiaankuuluvat asiakirjat, tavarat tai muu omaisuus), kuulla todistajia, osapuolia tai osapuolten toimihenkilöitä. Välimiesoikeuksilla ei kuitenkaan ole valtuuksia velvoittaa osapuolia tai todistajia saapumaan paikalle.

Käytännössä osapuolet usein antavat välimiesoikeuksille luvan viitata todisteiden vastaanottamista koskeviin IBA:n sääntöihin (IBA:n säännöt). Jos IBA:n sääntöjen kaltaisiin sääntöihin viitataan tai niistä sovitaan, tietojen luovuttaminen on usein laajempaa kuin oikeudenkäynnissä (joka on Itävallan lainsäädännön mukaan varsin rajoitettua). Välimiesoikeuden on annettava osapuolille mahdollisuus ottaa huomioon esitetyt todisteet ja todistelumenettelyn tulos ja kommentoida niitä (CCP:n 599 artikla).

Tuomioistuimen osallistuminen

Missä tapauksissa välimiesoikeus voi pyytää tuomioistuimelta apua ja missä tapauksissa tuomioistuimet voivat puuttua asiaan?

Välimiesoikeus voi pyytää tuomioistuimelta virka-apua seuraavissa asioissa:

panna täytäntöön välimiesoikeuden antama väliaikainen tai turvaamistoimi (CCP 593 artikla); tai
suorittaa oikeustoimia, joihin välimiesoikeudella ei ole valtuuksia (todistajien kutsuminen paikalle, valaehtoinen todistajien kuuleminen ja asiakirjojen luovuttaminen), mukaan lukien ulkomaisten tuomioistuinten ja viranomaisten pyytäminen suorittamaan tällaisia toimia (CCP 602 artikla).

Tuomioistuin voi puuttua välimiesmenettelyyn vain, jos siitä on nimenomaisesti määrätty CCP:ssä. Tuomioistuin voi (tai sen on) erityisesti:

myöntää väliaikaisia toimenpiteitä tai turvaamistoimia (CCP 585 artikla);
nimittää välimiehet (CCP 587 artikla); ja
päättää välimiehen haastamisesta, jos:
- sovittu haastemenettely tai välimiesoikeudessa tehty haastehakemus ei johda tulokseen;
- haastettu välimies ei vetäydy tehtävästään; tai
- toinen osapuoli ei hyväksy haastetta.

Luottamuksellisuus

Onko luottamuksellisuus taattu?

Välimiesmenettelyn luottamuksellisuudesta ei nimenomaisesti säädetä välimiesmenettelyssä, mutta osapuolet voivat sopia luottamuksellisuudesta. Lisäksi välimiestuomion kumoamista koskevissa oikeudenkäynneissä ja välimiestuomion olemassaolon tai olemattomuuden toteamista koskevissa kanteissa tai siviiliprosessilain 586-591 artiklassa tarkoitetuissa asioissa (esim. välimiesten riitauttaminen) asianosainen voi pyytää tuomioistuinta sulkemaan yleisön pois kuulemisesta, jos asianosainen pystyy osoittamaan, että yleisön poissulkemiseen on perusteltu syy.

VÄLITOIMET JA SEURAAMUSVALTUUDET

Tuomioistuinten määräämät väliaikaiset toimenpiteet

Mitä välitoimia tuomioistuimet voivat määrätä ennen välimiesmenettelyn aloittamista ja sen jälkeen?

Sekä toimivaltaisella tuomioistuimella että välimiesoikeudella on toimivalta määrätä välitoimia välimiesmenettelyn tueksi. Osapuolet voivat sulkea pois välimiesoikeuden toimivallan välitoimien osalta, mutta ne eivät voi sulkea pois tuomioistuimen toimivaltaa välitoimien osalta. Väliaikaisten toimenpiteiden täytäntöönpano kuuluu tuomioistuinten yksinomaiseen toimivaltaan.

Tuomioistuin voi myöntää väliaikaisia toimenpiteitä rahavaatimusten tueksi, jos on syytä uskoa, että velallinen estää tai vaikeuttaa myöhemmän tuomion täytäntöönpanoa vahingoittamalla, tuhoamalla, kätkemällä tai kuljettamalla pois omaisuuttaan (mukaan lukien vahingolliset sopimusmääräykset).

Seuraavat oikeussuojakeinot ovat käytettävissä:

rahan tai irtaimen omaisuuden asettaminen tuomioistuimen huostaan;
kielto luovuttaa tai pantata irtainta omaisuutta;
velallisen saatavien (myös pankkitilien) ulosmittaus;
kiinteän omaisuuden hallinnointi; ja
kiinteän omaisuuden luovutus- tai panttauskielto, joka on merkittävä kiinteistörekisteriin.

Muiden kuin rahasaatavien tueksi tuomioistuin voi antaa samanlaisia väliaikaisia reme-diejä kuin edellä on mainittu rahasaatavien osalta. Yksityisoikeudellisissa asioissa ei voida antaa etsintämääräyksiä.

Ulkomaisen välimiesoikeuden (CCP 593 artikla) tai ulkomaisen tuomioistuimen antamat kieltomääräykset voidaan panna täytäntöön Itävallassa tietyin edellytyksin. Täytäntöönpanotoimenpiteiden on kuitenkin oltava yhteensopivia Itävallan lainsäädännön kanssa.

Kiireellisen välimiehen määräämät väliaikaiset toimenpiteet

Onko kansallisessa välimiesmenettelylainsäädännössänne tai edellä mainittujen kotimaisten välimiesmenettelylaitosten säännöissä säädetty hätävälittäjästä ennen välimiesoikeuden muodostamista?

Valtion lainsäädännössä ei säädetä hätävälittäjästä.

Välimiesoikeuden väliaikaiset toimenpiteet

Mitä väliaikaisia toimenpiteitä välimiesoikeus voi määrätä välimiesoikeuden muodostamisen jälkeen? Missä tapauksissa välimiesoikeus voi määrätä vakuuden oikeudenkäyntikuluista?

Välimiesoikeudella on laajat valtuudet määrätä välitoimia osapuolen hakemuksesta, jos se katsoo sen tarpeelliseksi vaateen täytäntöönpanon varmistamiseksi tai peruuttamattoman vahingon estämiseksi. Toisin kuin tuomioistuinmenettelyssä käytettävissä olevat väliaikaiset oikeussuojakeinot, välimiesoikeus ei ole rajoitettu tiettyihin lueteltuihin oikeussuojakeinoihin. Oikeussuojakeinojen olisi kuitenkin oltava yhteensopivia täytäntöönpanolainsäädännön kanssa, jotta vältetään vaikeudet täytäntöönpanovaiheessa. Lainsäädännössä ei säädetä kuluvakuudesta välimiesmenettelyssä.

Välimiesoikeuden seuraamusvaltuudet

Onko välimiesoikeus kansallisen välimiesmenettelylainsäädäntönne tai edellä mainittujen kansallisten välimiesmenettelylaitosten sääntöjen mukaan toimivaltainen määräämään seuraamuksia osapuolille tai heidän avustajilleen, jotka käyttävät "sissitaktiikkaa" välimiesmenettelyssä? Voiko välimiesoikeus tai kansalliset välimiesoikeuslaitokset määrätä seuraamuksia asianajajille?

Välimiesoikeuksilla on laaja harkintavalta määrätä väliaikaisia toimenpiteitä sissitaktiikan torjumiseksi. Äärimmäisissä tapauksissa ne voivat keskeyttää menettelyn tai jopa hylätä välimiesmenettelyn ennakolta seuraamuksena osapuolen tai sen avustajan tahallisesta väärinkäytöksestä.

Välimiesoikeudet voivat myös määrätä vakuuden kulujen korvaamisesta.

Lisäksi on yleisesti hyväksytty mahdollisuus, että välimiehet voivat tehdä kielteisiä johtopäätöksiä siitä, että osapuoli ei noudata välimiesoikeuden pyyntöjä. Jos osapuoli esimerkiksi kieltäytyy toimittamasta asiakirjoja, välimiesoikeus voi olettaa, että asiakirjat sisältävät tietoja, jotka vaarantavat osapuolen aseman.

Toinen varsin tehokas keino säännellä asianosaisen väärinkäytöksiä on oikeudenkäyntikulujen määrääminen lopullisessa tuomiossa.

Itävaltalaisia asianajajia sitovat ammattietiikkaa koskevat säännöt, kun he toimivat asianajajina välimiesmenettelyissä (riippumatta siitä, pidetäänkö ne Itävallassa vai ulkomailla). Itävallan ammattietiikan säännöt eivät sido ulkomaisia asianajajia Itävallassa pidettävissä välimiesmenettelyissä.

PALKINNOT

Välimiesoikeuden päätökset

35. Riittääkö, jos osapuolet eivät ole sopineet asiasta, että välimiesoikeuden päätökset tehdään sen kaikkien jäsenten enemmistöllä, vai vaaditaanko yksimielisyys? Mitä seurauksia on tuomiolle, jos välimies on eri mieltä?

Elleivät osapuolet ole toisin sopineet, riittää, että välitystuomio on pätevä, jos sen on tehnyt ja allekirjoittanut välimiesten enemmistö. Enemmistö on laskettava kaikkien nimettyjen välimiesten eikä vain läsnä olevien välimiesten perusteella. Jos välimiesoikeus aikoo tehdä päätöksen välitystuomiosta ilman, että kaikki sen jäsenet ovat läsnä, sen on ilmoitettava aikomuksestaan etukäteen osapuolille (CCP 604 artikla).

Välimiesten enemmistön allekirjoittamalla välitystuomiolla on sama oikeudellinen arvo kuin yksimielisellä tuomiolla.

Eriävät mielipiteet

Miten kansallisessa välimiesmenettelylainsäädännössänne käsitellään eriäviä mielipiteitä?

Lainsäädäntö ei koske eriäviä mielipiteitä. On kiistanalaista, voidaanko ne hyväksyä välimiesmenettelyssä.

Eräässä äskettäisessä tapauksessa, joka koski ulkomaisen välitystuomion täytäntöönpanoa, korkein oikeus totesi, että vaatimus eriävän mielipiteen liittämisestä välitystuomioon (kyseinen vaatimus sisältyi sovellettaviin välimiesmenettelyn sääntöihin) ei ole täytäntöönpanolainsäädännön mukainen tiukka vaatimus.

Muoto- ja sisältövaatimukset

Mitä muoto- ja sisältövaatimuksia tuomiolle on asetettu?

Välitystuomio on annettava kirjallisena, ja välimiehen tai välimiesten on allekirjoitettava se. Elleivät osapuolet ole toisin sopineet, riittää välimiesten enemmistön allekirjoitus. Tällöin on perusteltava, miksi osa välimiehistä ei ole allekirjoittanut päätöstä.

Jolleivät osapuolet ole toisin sopineet, tuomiossa on myös mainittava oikeudelliset perusteet, joihin se perustuu, sekä päivä ja paikka, jolloin ja jossa se on tehty.

Välimiesmenettelyn osapuolen pyynnöstä välitystuomion on sisällettävä vahvistus sen täytäntöönpanokelpoisuudesta.

Tuomion määräaika

Onko välitystuomio annettava tietyn määräajan kuluessa kansallisen välimiesmenettelylainsäädännön tai edellä mainittujen kansallisten välimiesmenettelylaitosten sääntöjen mukaisesti?

Valtion lainsäädännössä ei säädetä tietystä määräajasta, jonka kuluessa välitystuomio on annettava.

Ratkaisun päivämäärä

Missä määräajoissa ratkaisevaa on tuomion antamispäivä ja missä määräajoissa ratkaisevaa on tuomion toimituspäivä?

Valtion lainsäädännön mukaan ratkaisun antamispäivämäärällä on merkitystä sekä välimiesoikeudelle esitettävän, ratkaisun oikaisemista tai tulkintaa tai molempia koskevan hakemuksen että lisätuomion tekemistä koskevan hakemuksen kannalta (ks. kysymys 45) ja ratkaisun riitauttamisen kannalta tuomioistuimessa (ks. kysymys 46). Jos välimiesoikeus oikaisee ratkaisun itse, neljän viikon määräaika tällaiselle oikaisulle alkaa ratkaisun antamispäivästä (CCP 610 artiklan 4 kohta).

Ratkaisutyypit

Minkä tyyppiset tuomiot ovat mahdollisia ja millaisia oikeussuojakeinoja välimiesoikeus voi myöntää?

Seuraavat ratkaisutyypit ovat tavanomaisia välimiesmenettelylainsäädännön mukaan:

toimivaltaratkaisu;
välituomio;
osittainen tuomio;
lopullinen tuomio;
oikeudenkäyntikuluja koskeva ratkaisu; ja
muutospäätös.

Menettelyn päättäminen

Millä muulla tavoin kuin tuomiolla voidaan lopettaa oikeudenkäynti?

Välimiesmenettely voidaan lopettaa:

jos kantaja peruuttaa kanteensa;
jos kantaja ei toimita vaatimusosoitettaan tuomioistuimen asettamassa määräajassa (siviiliprosessilain 597 ja 600 §);
osapuolten yhteisestä sopimuksesta sovinnolla (CCP:n 605 artikla); ja
jos oikeudenkäynnin jatkaminen on käynyt käytännössä mahdottomaksi (siviiliprosessilain 608 §:n 2 momentin 4 kohta).

Tällaiselle lopettamiselle ei ole muodollisia vaatimuksia.

Kustannusten jakaminen ja periminen

Miten välimiesmenettelyn kustannukset jaetaan välitystuomiossa? Mitä kustannuksia voidaan periä takaisin?

Välimiesoikeuksilla on kulujen osalta laajempi harkintavalta ja ne ovat yleensä vapaamielisempiä kuin tuomioistuimet. Välimiesoikeudella on harkintavaltaa kustannusten jakamisessa, mutta sen on otettava huomioon tapauksen olosuhteet ja erityisesti menettelyn lopputulos. Nyrkkisääntönä on, että kulut seuraavat tapahtumaa ja että hävinnyt osapuoli vastaa niistä, mutta välimiesoikeus voi myös päätyä toisenlaisiin johtopäätöksiin, jos se on tarkoituksenmukaista tapauksen olosuhteiden kannalta.

Jos kuluja ei ole kuitattu keskenään, välimiesoikeuden on mahdollisuuksien mukaan määriteltävä samalla, kun se päättää kuluvelvollisuudesta, myös korvattavien kulujen määrä.

Yleensä myös tuntiveloitusten perusteella lasketut asianajopalkkiot ovat korvattavia.

Korko

Voidaanko päävaatimuksille ja oikeudenkäyntikuluille määrätä korkoa ja minkä suuruista korkoa?

Välimiesoikeus myöntää useimmissa tapauksissa korkoa päävaatimukselle, jos se on sovellettavan aineellisen oikeuden mukaan sallittua. Lain mukaan siviilioikeudellisten vaatimusten lakisääteinen korko on 4 prosenttia. Jos molemmat osapuolet ovat yrittäjiä ja viivästys on moitittava, sovelletaan vaihtuvaa korkoa, jonka Itävallan keskuspankki julkaisee puolivuosittain. Tällä hetkellä se on 8,58 prosenttia. Vekseleihin sovelletaan 6 prosentin korkoa.

Välimiesmenettelyn kulujen jakamisesta ja perimisestä säädetään CCP:n 609 artiklassa. Artiklassa ei kuitenkaan säädetä siitä, voidaanko kuluille määrätä korkoa, joten se on välimiesoikeuden harkinnassa.

VÄLIMIESTUOMION ANTAMISEN JÄLKEISET MENETTELYT

Tuomioiden tulkinta ja oikaiseminen

Onko välimiesoikeudella valtuudet korjata tai tulkita välitystuomiota omasta aloitteestaan tai osapuolten aloitteesta? Mitä määräaikoja sovelletaan?

Osapuolet voivat pyytää välimiesoikeudelta oikaisua (laskenta-, kirjoitus- tai kirjoitusvirheiden korjaamista), selvennystä tai lisätuomion antamista (jos välimiesoikeus ei ole käsitellyt kaikkia sille välimiesmenettelyssä esitettyjä vaatimuksia). Määräaika tällaiselle hakemukselle on neljä viikkoa tuomion tiedoksiantamisesta, elleivät osapuolet toisin sovi. Välimiesoikeudella on myös oikeus oikaista ratkaisua omasta aloitteestaan neljän viikon kuluessa (lisäsuoritus kahdeksan viikon kuluessa) siitä, kun ratkaisu on annettu.

Ratkaisun riitauttaminen

Miten ja millä perusteilla tuomio voidaan riitauttaa ja kumota?

Tuomioistuimilla ei ole oikeutta tutkia välitystuomiota sen sisällön perusteella. Välitystuomioon ei voi hakea muutosta. On kuitenkin mahdollista nostaa kanne välitystuomion kumoamiseksi (sekä tuomiovaltaa että asiasisältöä koskevien tuomioiden osalta) hyvin erityisin ja suppein perustein, nimittäin seuraavin perustein:

välimiesoikeus on hyväksynyt tai evännyt toimivallan, vaikka välityssopimusta ei ole tehty tai voimassa olevaa välityssopimusta ei ole olemassa;
asianosainen ei voinut tehdä välityssopimusta asianosaiseen sovellettavan lain mukaan;
asianosainen ei ole voinut esittää asiaansa (esim. sille ei ole annettu asianmukaista ilmoitusta välimiehen nimittämisestä tai välimiesmenettelystä);
välitystuomio koskee asioita, joita ei ole otettu huomioon välityssopimuksessa tai jotka eivät kuulu välityssopimuksen ehtojen piiriin, tai se koskee asioita, jotka eivät kuulu välimiesmenettelyssä vaaditun oikeussuojan piiriin - jos tällaiset puutteet koskevat välitystuomion erotettavissa olevaa osaa, kyseinen osa on kumottava;
välimiesoikeuden kokoonpano ei ollut CCP:n 577-618 artiklan tai osapuolten sopimuksen mukainen;
välimiesmenettely ei ole ollut tai välitystuomio ei ole Itävallan oikeusjärjestyksen perusperiaatteiden (oikeusjärjestyksen perusteiden) mukainen; sekä
jos esimerkiksi edellytykset kansallisen tuomioistuimen asian uudelleen käsittelemiseksi CCP:n 530 artiklan 1 kohdan 1-5 alakohdan mukaisesti täyttyvät:
- tuomio perustuu asiakirjaan, joka on alun perin tai myöhemmin väärennetty;
- tuomio perustuu (todistajan, asiantuntijan tai valan alla vannovan osapuolen) väärään lausuntoon;
- jommankumman asianosaisen edustaja tai toinen asianosainen on saanut tuomion aikaan rikollisella menettelyllä (esimerkiksi vilpillisellä menettelyllä, kavalluksella, petoksella, asiakirjan tai erityissuojatun asiakirjan väärentämisellä tai virallisten merkkien väärentämisellä, epäsuoralla väärennetyllä todistuksella tai väärennetyllä todentamisella tai asiakirjojen salaamisella);
- tuomio perustuu rikostuomioon, joka on myöhemmin kumottu toisella lainvoimaisella tuomiolla; tai
- tuomio koskee asioita, jotka eivät ole Itävallassa sovittelukelpoisia.

Lisäksi asianosainen voi myös hakea julistusta välitystuomion olemassaolosta tai olemattomuudesta.

VÄLIMIESTUOMION ANTAMISEN JÄLKEISET MENETTELYT

Tuomioiden tulkinta ja oikaiseminen

Onko välimiesoikeudella valtuudet oikaista tai tulkita välitystuomiota omasta aloitteestaan tai osapuolten aloitteesta? Mitä määräaikoja sovelletaan?

Ratkaisun riitauttaminen

Miten ja millä perusteilla tuomio voidaan riitauttaa ja kumota?

välimiesoikeus on hyväksynyt tai evännyt toimivallan, vaikka välityssopimusta ei ole tehty tai voimassa olevaa välityssopimusta ei ole olemassa;
asianosainen ei voinut tehdä välityssopimusta asianosaiseen sovellettavan lain mukaan;
asianosainen ei ole voinut esittää asiaansa (esim. sille ei ole annettu asianmukaista ilmoitusta välimiehen nimittämisestä tai välimiesmenettelystä);
välitystuomio koskee asioita, joita ei ole otettu huomioon välityssopimuksessa tai jotka eivät kuulu välityssopimuksen ehtojen piiriin, tai se koskee asioita, jotka eivät kuulu välimiesmenettelyssä vaaditun oikeussuojan piiriin - jos tällaiset puutteet koskevat välitystuomion erotettavissa olevaa osaa, kyseinen osa on kumottava;
välimiesoikeuden kokoonpano ei ollut CCP:n 577-618 artiklan tai osapuolten sopimuksen mukainen;
välimiesmenettely ei ole ollut tai välitystuomio ei ole Itävallan oikeusjärjestelmän perusperiaatteiden (oikeusjärjestyksen perusteiden) mukainen; ja
jos esimerkiksi edellytykset kansallisen tuomioistuimen asian uudelleen käsittelemiseksi CCP:n 530 artiklan 1 kohdan 1-5 alakohdan mukaisesti täyttyvät:
- tuomio perustuu asiakirjaan, joka on alun perin tai myöhemmin väärennetty;
- tuomio perustuu (todistajan, asiantuntijan tai valan alla vannovan osapuolen) väärään lausuntoon;
- jommankumman asianosaisen edustaja tai toinen asianosainen on saanut tuomion aikaan rikollisella menettelyllä (esimerkiksi vilpillisellä menettelyllä, kavalluksella, petoksella, asiakirjan tai erityissuojatun asiakirjan väärentämisellä tai virallisten merkkien väärentämisellä, epäsuoralla väärennetyllä todistuksella tai väärennetyllä todentamisella tai asiakirjojen salaamisella);
- tuomio perustuu rikostuomioon, joka on myöhemmin kumottu toisella lainvoimaisella tuomiolla; tai
- tuomio koskee asioita, jotka eivät ole Itävallassa sovittelukelpoisia.

Lisäksi asianosainen voi myös hakea julistusta välitystuomion olemassaolosta tai olemattomuudesta.

Muutoksenhaun tasot

Kuinka monta muutoksenhakutasoa on olemassa? Kuinka kauan kestää yleensä, ennen kuin muutoksenhaku ratkaistaan kullakin tasolla? Millaisia kuluja kullakin tasolla noin aiheutuu? Miten kustannukset jaetaan osapuolten kesken?

Kolmen menettelytason (ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin, muutoksenhakutuomioistuin ja korkein oikeus) sijasta CCP:n 615 artiklaa on muutettu siten, että välitystuomion riitauttamista koskevan kanteen käsittelystä päättää vain yksi oikeusaste (eli päätöksen tekee vain yksi oikeuslaitos, eikä siitä voi valittaa).

CCP:n 616 artiklan 1 kohdassa säädetään, että välimiestuomion riitauttamista koskevan kanteen - tai välitystuomion olemassaoloa tai puuttumista koskevan julistuksen antamista koskevan kanteen - johdosta noudatetaan samaa menettelyä kuin ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa. Tämä tarkoittaa itse asiassa sitä, että korkeimman oikeuden on sovellettava samoja menettelysääntöjä kuin ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa (esimerkiksi todisteiden vastaanottamisen yhteydessä).

Tunnustaminen ja täytäntöönpano

Mitä edellytyksiä on olemassa kotimaisten ja ulkomaisten tuomioiden tunnustamiselle ja täytäntöönpanolle, millä perusteilla tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta voidaan kieltäytyä ja mikä on menettely?

Kotimaiset välitystuomiot ovat täytäntöönpanokelpoisia samalla tavalla kuin kotimaiset tuomiot.

Ulkomaiset välitystuomiot ovat täytäntöönpanokelpoisia Itävallan ratifioimien kahden- tai monenvälisten sopimusten perusteella, joista New Yorkin yleissopimus on ehdottomasti tärkein oikeudellinen väline. Näin ollen sovelletaan edelleen yleistä periaatetta, jonka mukaan täytäntöönpanon vastavuoroisuus on taattava sopimuksella tai asetuksella (toisin kuin UNCITRALin mallilain vastaavissa säännöksissä).

Täytäntöönpanomenettelyt ovat pääosin samat kuin ulkomaisten tuomioiden osalta.

Välitystuomioiden täytäntöönpanon määräajat

Onko välitystuomioiden täytäntöönpanolle asetettu vanhentumisaika?

Täytäntöönpanomenettelyn aloittamiseen ei sovelleta vanhentumisaikaa. On kuitenkin suositeltavaa soveltaa analogisesti 30 vuoden vanhentumisaikaa, jota sovelletaan tuomioiden täytäntöönpanomenettelyihin lain nojalla.

Täytäntöönpanomenettelyt ovat periaatteessa samat kuin ulkomaisia tuomioita koskevat menettelyt.

Ulkomaisten tuomioiden täytäntöönpano

Miten kansalliset tuomioistuimet suhtautuvat sellaisten ulkomaisten tuomioiden täytäntöönpanoon, jotka välimiesmenettelyn sijaintipaikan tuomioistuimet ovat kumonneet?

New Yorkin yleissopimuksen 5 artiklan mukaan ulkomaisen välitystuomion tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta voidaan kieltäytyä, jos sen maan toimivaltainen viranomainen, jossa tai jonka lakien mukaan välitystuomio on tehty, on kumonnut tai lykännyt sen täytäntöönpanoa.

Itävalta on New Yorkin yleissopimuksen sopimusvaltio, ja sen vuoksi itävaltalaiset tuomioistuimet kieltäytyisivät yleensä tällaisen tuomion täytäntöönpanosta. Jos tuomio on kuitenkin kumottu sillä perusteella, että se on ristiriidassa välimiesmenettelyn sijaintipaikan oikeusjärjestyksen perusteiden kanssa, itävaltalaisten tuomioistuinten on arvioitava, rikkoisiko tuomio myös Itävallan oikeusjärjestyksen perusteita. Jos tuomio ei ole ristiriidassa Itävallan oikeusjärjestyksen perusteiden kanssa, Itävallan tuomioistuimet todennäköisesti panisivat tällaisen tuomion täytäntöön.

Kiireellisten välimiesten päätösten täytäntöönpano

Onko kansallisessa välimiesmenettelylainsäädännössänne, oikeuskäytännössänne tai kotimaisten välimieslaitosten säännöissä säädetty hätävälittäjien antamien määräysten täytäntöönpanosta?

Wienin sääntöjen 45 artiklassa määrätään nopeutetusta menettelystä. Erityissääntöjä hätävälittäjien tällaisissa menettelyissä antamien määräysten täytäntöönpanosta ei kuitenkaan ole. Sama koskee myös kansallista välimiesmenettelylainsäädäntöä (mukaan lukien oikeuskäytäntö).

Täytäntöönpanosta aiheutuvat kustannukset

Mitä kustannuksia aiheutuu tuomioiden täytäntöönpanosta?

Voittaneella osapuolella on oikeus periä vastapuolelta asianajopalkkiot Itävallan lakimiespalkkioista annetun lain mukaisesti (riidan määrään perustuva palkkiotaulukko).

Myös oikeudenkäyntimaksut perustuvat riidan määrään. Jos ulosmitatun saatavan pääoma on esimerkiksi 1 miljoona euroa, irtaimeen omaisuuteen kohdistuvasta ulosmittauksesta perittävä oikeudenkäyntimaksu on noin 2 500 euroa; jos ulosmittaus kohdistuu kiinteään omaisuuteen, oikeudenkäyntimaksu on noin 23 000 euroa.

MUUT

Oikeusperinteiden vaikutus välimiehiin

Mitkä oikeusjärjestelmänne hallitsevat piirteet saattavat vaikuttaa alueenne välimieheen?

Siviili- ja kauppaoikeudellisissa menettelyissä ei ole tuomioistuimen määräämää tiedonsaantia, ja mahdollisuudet saada tuomioistuimen määräys, jolla toinen osapuoli velvoitetaan esittämään asiakirjoja, ovat melko rajalliset. Välimiesmenettelyissä ei ole taipumusta Yhdysvaltojen kaltaiseen tiedonhankintaan, mutta välimiehet voivat määrätä tietyn määrän asiakirjoja esitettäväksi sovellettavien välimiesmenettelysääntöjen ja osapuolten välisen sopimuksen mukaan.

Kirjalliset todistajanlausunnot ovat yleisiä välimiesmenettelyissä. IBA:n säännöistä on tulossa suosittuja välimiesmenettelyissä.

Ammatilliset tai eettiset säännöt

Sovelletaanko kansainvälisessä välimiesmenettelyssä toimiviin asianajajiin ja välimiehiin erityisiä ammatillisia tai eettisiä sääntöjä? Vastaavatko (tai ovatko ne ristiriidassa) IBA:n ohjeet osapuolten edustamisesta kansainvälisessä välimiesmenettelyssä (IBA Guidelines on Party Representation in International Arbitration) lainkäyttöalueellanne vallitsevia parhaita käytäntöjä?

Välimiesmenettelyn ammattilaisten käyttäytymiseen ei sovelleta erityisiä eettisiä sääntöjä. Itävallan asianajajien ammattisääntöjä sovelletaan kaikkiin Itävallan asianajajakunnan jäseniin, myös silloin kun he toimivat asianajajina tai välimiehinä.

Kolmannen osapuolen rahoitus

Koskeeko kolmannen osapuolen rahoitus välimiesoikeudellisten vaateiden rahoitukseen lainkäyttöalueellanne lainsäädännöllisiä rajoituksia?

Kolmannen osapuolen rahoitus on yleistynyt Itävallassa. Rahoittaja kattaa menettelykulut ja saa osuuden takaisin saadusta summasta. Korkein oikeus ei ole vielä päättänyt tällaisten järjestelyjen pätevyydestä. Ei ole täysin selvää, voidaanko ja missä määrin asianajajia koskevaa kieltoa ottaa vastaan prosenttiperusteisia palkkioita soveltaa myös tällaiseen rahoitukseen.

Toiminnan sääntely

Mitä sellaisia erityispiirteitä on lainkäyttöalueellanne, jotka ulkomaalaisen asianajajan olisi syytä ottaa huomioon?

Verolainsäädännön (täytäntöönpanoasetukset (EY) N:o 1798/2003 ja (EY) N:o 143/2008) mukaan välimiesten, joiden kotipaikka on Itävallassa, ei tarvitse periä arvonlisäveroa, jos korvauksen maksava osapuoli on mainitun asetuksen mukainen "verovelvollinen" ja jos sen toimipaikka on Itävallan ulkopuolella mutta Euroopan unionissa.

Toiminnan sääntely

Mitä erityispiirteitä on olemassa teidän lainkäyttöalueellanne, joista ulkomaisen ammattilaisen olisi oltava tietoinen?

Verolainsäädännön (täytäntöönpanoasetukset (EY) N:o 1798/2003 ja N:o 143/2008) mukaan Itävallassa toimivien välimiesten ei tarvitse periä arvonlisäveroa, jos palautuksen suorittava osapuoli on mainitun asetuksen mukainen "verovelvollinen" ja jos sen toimipaikka on Itävallan ulkopuolella mutta Euroopan unionissa.

PÄIVITYS JA SUUNTAUKSET

Lainsäädännön uudistus ja investointisopimusten välimiesmenettelyt

Onko maassanne havaittavissa uusia suuntauksia tai ajankohtaisia aiheita välimiesmenettelyssä? Onko lainkäyttöalueenne välimiesmenettelylainsäädäntöä parhaillaan uudistamassa? Tarkistetaanko edellä mainittujen kotimaisten välityslaitosten sääntöjä parhaillaan? Onko jokin kahdenvälinen investointisopimus irtisanottu äskettäin? Jos on, mitkä niistä? Onko aikomus irtisanoa jokin näistä kahdenvälisistä investointisopimuksista? Jos on, mitä niistä? Mitkä ovat tärkeimmät viimeaikaiset kansainvälisen investointivälimiesmenettelyn alalla tehdyt päätökset, joissa maanne on ollut osapuolena? Onko vireillä investointivälitystapauksia, joissa maa, josta raportoitte, on osapuolena?

VIAC:n välimiesmenettely- ja sovittelusääntöjen uusi versio tuli voimaan 1. tammikuuta 2018, ja siinä otettiin käyttöön muun muassa seuraavat uudet ominaisuudet:

VIAC hallinnoi nyt myös puhtaasti kotimaisia tapauksia;
kaikkia uusia menettelyjä hallinnoidaan sähköisen asianhallintajärjestelmän kautta; ja
Wienin säännöissä määrätään nyt nimenomaisesti, että välimiesten ja osapuolten sekä heidän edustajiensa on hoidettava menettelyt tehokkaasti ja kustannustehokkaasti; tämä voidaan ottaa huomioon myös välimiesten palkkioita ja kustannuksia määritettäessä.

Takaisin yleiskatsaukseen