Välimiesmenettely Itävallan luku 2015

Lait ja toimielimet

Välimiesmenettelyä koskevat monenväliset yleissopimukset

Onko maasi ulkomaisten välitystuomioiden tunnustamista ja täytäntöönpanoa koskevan New Yorkin yleissopimuksen sopimusvaltio? Mistä lähtien yleissopimus on ollut voimassa? Onko yleissopimuksen I, X ja XI artiklan nojalla annettu julistuksia tai ilmoituksia? Minkä muiden kansainväliseen kauppa- ja investointivälimiesmenettelyyn liittyvien monenvälisten yleissopimusten sopimuspuolena maanne on?

Itävalta on ratifioinut seuraavat välimiesmenettelyä koskevat monenväliset yleissopimukset: New Yorkin yleissopimus, 31. heinäkuuta 1961 (Itävalta on tehnyt I artiklan 3 kohdan mukaisen ilmoituksen, jonka mukaan se tunnustaa ja panee täytäntöön ainoastaan tämän yleissopimuksen muissa sopimusvaltioissa annetut tuomiot); välimieslausekkeita koskeva pöytäkirja, Geneve, 13. maaliskuuta 1928; yleissopimus ulkomaisten välitystuomioiden täytäntöönpanosta, Geneve, 18. lokakuuta 1930; eurooppalainen yleissopimus kansainvälisestä kaupallisesta välimiesmenettelystä (ja sopimus sen soveltamisesta), 4. kesäkuuta 1964; ja yleissopimus investointiriitojen ratkaisemisesta, 24. kesäkuuta 1971.

Kahdenväliset investointisopimukset

Onko kahdenvälisiä investointisopimuksia muiden maiden kanssa?

Itävalta on allekirjoittanut 65 kahdenvälistä investointisopimusta, joista 60 on ratifioitu, nimittäin Albanian, Algerian, Argentiinan, Armenian, Azerbaidžanin, Bangladeshin, Valko-Venäjän, Belizen, Bolivian, Bosnian, Bulgarian, Kap Verden, Chilen, Kiinan, Kroatian, Kuuban, Tšekin tasavallan, Egyptin, Viron, Virosta, Etiopian, Georgian, Hongkongin, Unkarin, Intian, Iranin ja Jordanian kanssa, (Etelä)Korea, Kuwait, Latvia, Libanon, Libya, Liettua, Makedonia, Malesia, Malta, Meksiko, Moldova, Mongolia, Marokko, Oman, Paraguay, Filippiinit, Puola, Puola, Romania, Venäjän federaatio, Saudi-Arabia, Saudi-Arabia, Serbia, Slovakia, Slovenia, Etelä-Afrikka, Tadžikistan, Tunisia, Turkki, Ukraina, Uzbekistan, Yhdistyneet arabiemiirikunnat, Vietnam ja Jemen.

Itävalta on osapuolena myös useissa muissa kahdenvälisissä sopimuksissa, jotka eivät ole investointisopimuksia, lähinnä naapurimaiden kanssa.

Kotimainen välimiesmenettelylainsäädäntö

Mitkä ovat ensisijaiset kotimaiset oikeuslähteet, jotka liittyvät kotimaisiin ja ulkomaisiin välimiesmenettelyihin sekä tuomioiden tunnustamiseen ja täytäntöönpanoon?

Itävallan välimiesmenettelylainsäädäntö sisältyy Itävallan siviiliprosessilain (CCP) 577-618 pykälään. Näissä säännöksissä säännellään sekä kotimaisia että kansainvälisiä välimiesmenettelyjä.

Ulkomaisten välitystuomioiden tunnustamisesta määrätään edellä mainituissa monenkeskisissä ja kahdenvälisissä sopimuksissa (ks. yksityiskohtaisesti vastaus kysymyksiin "Onko maanne ulkomaisten välitystuomioiden tunnustamista ja täytäntöönpanoa koskevan New Yorkin yleissopimuksen sopimusvaltio? Mistä lähtien yleissopimus on ollut voimassa? Onko yleissopimuksen I, X ja XI artiklan mukaisia julistuksia tai ilmoituksia tehty? Mihin muihin kansainväliseen kauppa- ja investointivälimiesmenettelyyn liittyviin monenvälisiin yleissopimuksiin maanne on liittynyt?" ja "Onko muiden maiden kanssa tehty kahdenvälisiä investointisopimuksia?"). Täytäntöönpanomenettelystä säädetään Itävallan täytäntöönpanolaissa.

Kotimainen välimiesmenettely ja UNCITRAL-sopimus

Perustuuko kansallinen välimiesmenettelylainsäädäntösi UNCITRALin mallilakiin? Mitkä ovat tärkeimmät erot kansallisen välimiesmenettelylainsäädäntönne ja UNCITRAL-mallilain välillä?

Kuten useimmissa maissa, laki ei heijasta UNCITRAL-mallilain kaikkia näkökohtia. Tärkeimmät piirteet on kuitenkin otettu käyttöön.

Toisin kuin UNCITRAL-mallilaissa, Itävallan laissa ei tehdä eroa kotimaisten ja kansainvälisten välimiesmenettelyjen eikä kaupallisten ja ei-kaupallisten välimiesmenettelyjen välillä. Sen vuoksi työ- ja kuluttaja-asioihin sovelletaan erityissääntöjä (ks. yksityiskohtaisesti vastaus kysymyksiin "Mitä edellytyksiä on olemassa kotimaisten ja ulkomaisten tuomioiden tunnustamiselle ja täytäntöönpanolle, millä perusteilla tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta voidaan kieltäytyä ja mikä on menettely" jäljempänä). (ks. yksityiskohtainen vastaus kysymykseen "Mitä vaatimuksia on olemassa kotimaisten ja ulkomaisten tuomioiden tunnustamiselle ja täytäntöönpanolle, millä perusteilla tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta voidaan kieltäytyä ja mikä on menettely?" jäljempänä).

Pakolliset säännökset

Mitkä ovat ne pakottavat kansallisen välimiesmenettelylainsäädännön menettelysäännökset, joista osapuolet eivät saa poiketa?

Osapuolet voivat vapaasti sopia menettelysäännöistä (esim. viittaamalla erityisiin välimiesmenettelysääntöihin) CCP:n pakottavien säännösten rajoissa. Jos osapuolet eivät ole sopineet mistään säännöistä tai laatineet omia sääntöjään, välimiesoikeuden on, jollei CCP:n pakottavista määräyksistä muuta johdu, toimittava välimiesmenettelyssä asianmukaiseksi katsomallaan tavalla. Itävallan välimiesmenettelyn pakollisiin sääntöihin kuuluu, että välimiesten on oltava ja pysyttävä puolueettomina ja riippumattomina. Heidän on ilmoitettava kaikki olosuhteet, jotka saattavat antaa aihetta epäillä heidän puolueettomuuttaan tai riippumattomuuttaan. Osapuolilla on oikeus tulla kohdelluksi oikeudenmukaisesti ja tasapuolisesti ja esittää asiansa. Muita pakottavia sääntöjä ovat välitystuomio, jonka on oltava kirjallinen, ja perusteet, joilla välitystuomioon voidaan hakea muutosta (ks. yksityiskohtaisesti vastaus kysymyksiin "Miten ja millä perusteella välitystuomioon voidaan hakea muutosta ja se voidaan kumota?" jäljempänä).

Aineellinen oikeus

Onko kansallisessa välimiesmenettelylainsäädännössänne jokin sääntö, joka antaa välimiesoikeudelle ohjeita siitä, mitä aineellista oikeutta on sovellettava riidan pääasiaan?

Välimiesoikeuden on sovellettava osapuolten valitsemaa aineellista oikeutta, muussa tapauksessa sen on sovellettava sopivaksi katsomaansa lakia. Päätöksenteko kohtuullisuuden perusteella on sallittua vain, jos osapuolet ovat nimenomaisesti sopineet kohtuullisuuden perusteella tehtävästä päätöksestä (CCP 603 artikla).

Välimieselimet

Mitkä ovat maassanne sijaitsevat merkittävimmät välimiesoikeuslaitokset?

Wienin kansainvälinen välityskeskus (viac.eu) hallinnoi kansainvälisiä välimiesmenettelyjä Wienin välimiesmenettely- ja sovittelusääntöjen (2013), jotka tunnetaan paremmin nimellä Wienin säännöt, mukaisesti. Välimiesten palkkiot lasketaan riidan määrän perusteella. Välimiesmenettelyn paikkaa ja kieltä ei ole rajoitettu.

Wienin pörssin yhteydessä toimivalla Wienin raaka-ainepörssillä on oma välimiesoikeus ja oma suositeltu välimiesmenettelylausekkeensa.

Tietyt ammatilliset elimet ja jaostot laativat omat sääntönsä tai hallinnoivat välimiesmenettelyjä tai molempia.

Kansainvälinen kauppakamari on suoraan läsnä Itävallan kansallisen komiteansa kautta.

Välityssopimus

Välityskelpoisuus

Onko olemassa sellaisia riitatyyppejä, jotka eivät ole välimiesmenettelykelpoisia?

Periaatteessa kaikki omistusoikeudelliset vaateet ovat välimiesmenettelykelpoisia. Muut kuin omistusoikeudelliset vaateet ovat edelleen välimiesmenettelykelpoisia, jos laki sallii riidan ratkaisemisen osapuolten kesken.

Perheoikeudessa tai osuuskunnan asuntojen omistuksessa on joitakin poikkeuksia.

Kuluttaja- ja työoikeudelliset asiat ovat välimiesmenettelykelpoisia vain, jos osapuolet tekevät välimiesmenettelysopimuksen riidan syntymisen jälkeen.

Vaatimukset

Mitä muodollisia ja muita vaatimuksia välimiesmenettelysopimukselle on asetettu?

Välimiesmenettelysopimuksen on oltava:

• yksilöitävä riittävästi osapuolet (niiden on oltava ainakin määritettävissä);
• riidan kohde on määriteltävä riittävän tarkasti suhteessa tiettyyn oikeussuhteeseen (tämä on ainakin voitava määrittää, ja se voi rajoittua tiettyihin riitoihin tai kattaa kaikki riidat);
• riittävän tarkasti määriteltävä osapuolten aikomus ratkaista riita välimiesmenettelyssä, jolloin valtion tuomioistuinten toimivalta suljetaan pois; ja
• sen on sisällyttävä joko osapuolten allekirjoittamaan kirjalliseen asiakirjaan tai telekopioihin, sähköpostiviesteihin tai muuhun osapuolten väliseen viestintään, joka säilyttää todisteet sopimuksesta.

Selkeä viittaus välimiesmenettelylausekkeen sisältäviin yleisiin sopimusehtoihin riittää.

Täytäntöönpanokelpoisuus

Missä tilanteissa välityssopimus ei ole enää täytäntöönpanokelpoinen?

Välimiesmenettelysopimukset ja -lausekkeet voidaan riitauttaa Itävallan sopimusoikeuden yleisten periaatteiden mukaisesti erityisesti erehdyksen, vilpillisen menettelyn, pakottamisen tai oikeustoimikelpoisuuden perusteella. On kiistanalaista, onko tällainen riitauttaminen tehtävä välimiesoikeudessa vai tuomioistuimessa. Jos välityslausekkeen sisältävän sopimuksen osapuolet purkavat sopimuksensa, välityslauseketta ei enää katsota täytäntöönpanokelpoiseksi, elleivät osapuolet ole nimenomaisesti sopineet välityslausekkeen jatkamisesta. Maksukyvyttömyyden tai kuoleman sattuessa välimiesmenettelysopimus sitoo yleensä pesänselvittäjää tai oikeudellista seuraajaa. Välimiesmenettelyä koskeva sopimus ei ole enää täytäntöönpanokelpoinen, jos välimiesoikeus on antanut tuomion asian pääasiaa koskevassa asiassa tai jos tuomioistuin on antanut lainvoimaisen tuomion asian pääasiaa koskevassa asiassa ja päätös kattaa kaikki asiat, joiden osalta välimiesmenettelystä on sovittu.

Kolmannet osapuolet - välityssopimus sitoo

Missä tapauksissa välimiesmenettelysopimus voi sitoa kolmansia osapuolia tai muita kuin allekirjoittajia?

Yleisperiaatteena on, että välimiesmenettelysopimus sitoo vain sen osapuolia. Itävallan tuomioistuimet ovat haluttomia sitomaan kolmansia osapuolia välityssopimukseen. Näin ollen sellaisia käsitteitä kuin yritysverhon lävistäminen, yritysryhmät ja niin edelleen ei yleensä sovelleta.

Oikeudellinen seuraaja on kuitenkin sidottu välityssopimukseen, jonka hänen edeltäjänsä on tehnyt. Tämä koskee myös konkurssipesän hoitajaa ja kuolleen henkilön perillistä.

Kolmannet osapuolet - osallistuminen

Sisältyykö kansalliseen välimiesmenettelylainsäädäntöönne säännöksiä kolmansien osapuolten osallistumisesta välimiesmenettelyyn, kuten liittymisestä tai kolmannen osapuolen ilmoittamisesta?

Yleensä kolmannen osapuolen liittyminen välimiesmenettelyyn edellyttää osapuolten suostumusta, joka voi olla joko nimenomainen tai hiljainen (esimerkiksi viittaus välimiesmenettelysääntöihin, joissa määrätään liittymisestä). Suostumus voidaan antaa joko silloin, kun pyyntö liittymisestä esitetään, tai itse sopimuksen aikaisemmassa vaiheessa. Itävallan lainsäädännössä kysymystä käsitellään suurelta osin sellaisen kolmannen osapuolen väliintulon yhteydessä, jolla on intressi välimiesmenettelyssä. Tässä yhteydessä väitetään, että tällaisen kolmannen osapuolen on oltava välimiesmenettelysopimuksen osapuoli tai muutoin alistuttava tuomioistuimen toimivaltaan ja että kaikkien osapuolten, myös väliintulijan, on suostuttava väliintuloon.

Itävallan korkein oikeus on katsonut, että kolmannen osapuolen liittyminen välimiesmenettelyyn vastoin sen tahtoa tai välitystuomion sitovan vaikutuksen ulottaminen koskemaan kolmatta osapuolta rikkoo Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 artiklaa, jos kolmannelle osapuolelle ei myönnetä samoja oikeuksia kuin osapuolille (esim. oikeus tulla kuulluksi).

Yritysryhmät

Laajentavatko tuomioistuimet ja välimiesoikeudet teidän lainkäyttöalueellanne välimiesmenettelysopimuksen koskemaan myös allekirjoittajayhtiön emo- tai tytäryhtiöitä, jotka eivät ole allekirjoittaneet sopimusta, edellyttäen, että allekirjoittajiin kuulumaton yhtiö on jollain tavalla osallistunut riidanalaisen sopimuksen tekemiseen, täyttämiseen tai päättämiseen konserniopin mukaisesti?

Itävallan lainsäädännössä ei tunnusteta konsernioppia (ks. kysymys 11). (ks. yksityiskohtainen vastaus kysymykseen "Missä tapauksissa välimiesmenettelysopimus voi sitoa kolmansia osapuolia tai muita kuin allekirjoittajia?" edellä).

Usean osapuolen välityssopimukset

Mitkä ovat pätevän, usean osapuolen välityssopimuksen edellytykset?

Usean osapuolen välityssopimus voidaan tehdä samojen muotovaatimusten mukaisesti kuin välimiesmenettelysopimukset (ks. yksityiskohtaisesti vastaus kysymyksiin "Mitä muodollisia ja muita vaatimuksia välimiesmenettelysopimukselle on asetettu?" edellä).

Välimiesoikeuden kokoonpano

Välimiesten kelpoisuus

Onko olemassa rajoituksia sen suhteen, kuka voi toimia välimiehenä? Tunnustaisivatko tuomioistuimet alueellanne sopimuksessa määrätyt välimiehiä koskevat vaatimukset, jotka perustuvat kansallisuuteen, uskontoon tai sukupuoleen?

Välimiehiksi voidaan nimittää vain luonnollisia henkilöitä. Laissa ei säädetä erityisistä pätevyysvaatimuksista, mutta osapuolet voivat sopia tällaisista vaatimuksista. Tuomareiden ammattia säätelevän lain mukaan aktiiviset tuomarit eivät voi toimia välimiehinä.

Välimiesten nimittäminen oletusarvoisesti

Jos osapuolet eivät ole sopineet asiasta etukäteen, mikä on välimiesten nimittämisen oletusmekanismi?

Tuomioistuimilla on toimivalta tehdä tarvittavat oletusarvoiset nimitykset, jos osapuolet eivät sovi muusta menettelystä ja jos:

• toinen osapuoli ei nimeä välimiestä;
• osapuolet eivät pääse yksimielisyyteen ainoasta välimiehestä; tai
• välimiehet eivät nimitä puheenjohtajaa.

Välimiesten haastaminen ja korvaaminen

Millä perusteella ja miten välimies voidaan haastaa ja korvata? Keskustelkaa erityisesti siitä, millä perusteilla välimies voidaan haastaa ja vaihtaa, sekä menettelystä, mukaan lukien haasteen esittäminen tuomioistuimessa. Onko olemassa taipumusta soveltaa tai hakea ohjeita IBA:n ohjeista eturistiriitojen ratkaisemisesta kansainvälisessä välimiesmenettelyssä (IBA Guidelines on Conflicts of Interest in International Arbitration)?

Välimiesten haastaminen

Välimies voidaan haastaa vain, jos on olemassa olosuhteita, jotka antavat aihetta epäillä hänen puolueettomuuttaan tai riippumattomuuttaan, tai jos hänellä ei ole osapuolten hyväksymää pätevyyttä. Välimiehen nimittänyt osapuoli ei voi vedota välimiehen haastamisessa olosuhteisiin, jotka se tiesi välimiehen nimittämisajankohtana (CCP 588 artikla).

Välimiesten erottaminen

Välimies voidaan erottaa, jos hän on kykenemätön hoitamaan tehtäviään tai jos hän ei hoida niitä asianmukaisessa ajassa (CCP 590 artikla).

Välimies voidaan erottaa joko haastamalla hänet tai lopettamalla hänen toimeksiantonsa. Kummassakin tapauksessa viime kädessä tuomioistuin päättää asiasta toisen osapuolen pyynnöstä. Jos välimiehen toimeksianto päättyy ennenaikaisesti, korvaava välimies on nimitettävä samalla tavalla kuin korvattu välimies nimitettiin.

Korkein oikeus käsitteli hiljattain eräässä tapauksessa haastamisperusteita analysoimalla tutkijoiden ristiriitaisia näkemyksiä siitä, pitäisikö haastaminen sallia lopullisen välitystuomion jälkeen ja missä määrin. Tuomioistuin viittasi analyysissään myös IBA:n ohjeisiin ja tukeutui niihin.

Osapuolten ja välimiesten välinen suhde

Mikä on osapuolten ja välimiesten välinen suhde? Selostakaa tarkemmin osapuolten ja välimiesten välistä sopimussuhdetta, osapuolten nimeämien välimiesten puolueettomuutta sekä välimiesten palkkioita ja kuluja.

Ad hoc -välimiesmenettelyssä olisi tehtävä välimiehiä koskeva sopimus, jossa määrätään välimiesten oikeuksista ja velvollisuuksista. Sopimukseen olisi sisällytettävä palkkiosäännöt (esimerkiksi viittaus viralliseen lakimiespalkkiotaksaan, tuntihintaan tai muulla tavoin) ja välimiesten oikeus saada korvaus omista kuluistaan. Välimiesten tehtäviin kuuluu menettelyn johtaminen sekä tuomion laatiminen ja allekirjoittaminen.

Välimiesten vastuuvapaus

Missä määrin välimiehet ovat vapaita vastuusta, joka koskee heidän menettelyään välimiesmenettelyn aikana?

Jos välimies on ottanut vastaan toimeksiantonsa, mutta kieltäytyy sitten hoitamasta tehtäviään ajoissa tai lainkaan, hänet voidaan saattaa vastuuseen viivästyksestä aiheutuneesta vahingosta (siviiliprosessilain 594 §). Jos välitystuomio on kumottu myöhemmässä oikeudenkäynnissä ja välimies on laittomasti ja huolimattomasti aiheuttanut osapuolille vahinkoa, hänet voidaan saattaa vastuuseen. Välimiehiä koskevat sopimukset ja välimieslaitosten välityssäännöt sisältävät usein vastuun poissulkemisen.

Välimiesoikeuden toimivalta ja toimivaltuudet

Välimiesmenettelyn vastaiset tuomioistuinkäsittelyt

Miten toimitaan toimivaltaa koskevissa riidoissa, jos oikeudenkäynti aloitetaan voimassa olevasta välityssopimuksesta huolimatta, ja mitä määräaikoja on olemassa toimivaltaa koskeville vastalauseille?

Itävallan lainsäädännössä ei ole nimenomaisia sääntöjä oikeussuojakeinoista, joita voidaan käyttää, jos tuomioistuinmenettely aloitetaan välityssopimuksen vastaisesti tai jos välimiesmenettely aloitetaan toimivaltalausekkeen vastaisesti (lukuun ottamatta kielteistä kustannuspäätöstä menettelyssä, jota ei olisi pitänyt aloittaa).

Jos asianosainen nostaa kanteen tuomioistuimessa siitä huolimatta, että asia kuuluu välimiesmenettelysopimuksen piiriin, vastaajan on esitettävä vastalause tuomioistuimen toimivallasta ennen kuin se ottaa kantaa itse asiaan, eli ensimmäisessä istunnossa tai vastineessaan. Tuomioistuimen on yleensä hylättävä tällaiset vaatimukset, jos vastaaja on vastustanut tuomioistuimen toimivaltaa ajoissa. Tuomioistuin ei saa hylätä vaatimusta, jos se osoittaa, että välimiesmenettelysopimusta ei ole olemassa, että se ei ole pätevä tai että se ei ole toteuttamiskelpoinen.

Välimiesoikeuden toimivalta

Mikä on menettely välimiesoikeuden toimivaltaa koskevissa riidoissa, kun välimiesmenettely on aloitettu, ja mitä määräaikoja on olemassa toimivaltaa koskeville vastalauseille?

Välimiesoikeus voi päättää omasta toimivallastaan joko erillisessä tuomiossa tai lopullisessa asiaratkaisussa. Osapuolen, joka haluaa riitauttaa välimiesoikeuden toimivallan, on esitettävä tämä vastalause viimeistään asian ensimmäisessä kirjelmässä. Välimiehen nimeäminen tai osapuolen osallistuminen nimeämismenettelyyn ei estä osapuolta esittämästä toimivaltaan liittyvää vastalausetta. Myöhästynyttä väitettä ei saa ottaa huomioon, paitsi jos tuomioistuin pitää viivästystä perusteltuna ja hyväksyy väitteen. Sekä tuomioistuimet että välimiesoikeudet voivat ratkaista toimivaltakysymykset.

Välimiesmenettely

Välimiesmenettelyn paikka ja kieli

Jos osapuolet eivät ole etukäteen sopineet asiasta, mikä on välimiesmenettelyn paikan ja kielen oletusmekanismi?

Jos osapuolet eivät ole sopineet välimiesmenettelyn paikasta ja kielestä, välimiesoikeus voi harkintansa mukaan määrittää asianmukaisen paikan ja kielen.

Välimiesmenettelyn aloittaminen

Miten välimiesmenettely aloitetaan?

Itävallan lakisääteisen lainsäädännön mukaan kantajan on esitettävä vaatimus, jossa on esitettävä ne tosiseikat, joihin kantaja aikoo vedota, sekä hänen vaatimuksensa. Kanne on jätettävä osapuolten sopimassa tai välimiesoikeuden asettamassa määräajassa. Kantaja voi tässä vaiheessa esittää asiaa koskevia todisteita. Vastaajan on tämän jälkeen esitettävä vastineensa.

Wienin sääntöjen mukaan kantajan on toimitettava vaatimusvaatimus VIAC:n sihteeristölle. Lausumassa on oltava seuraavat tiedot:

• osapuolten täydelliset nimet, osoitteet ja muut yhteystiedot;
• selvitys tosiseikoista ja erityinen vaatimus;
• jos pyydetty huojennus ei koske yksinomaan tiettyä rahasummaa, kunkin yksittäisen vaatimuksen rahallinen arvo vaatimusilmoituksen esittämishetkellä;
• välimiesten lukumäärää koskevat tiedot;
• välimiehen nimeäminen, jos on sovittu tai pyydetty kolmen välimiehen paneelia, tai pyyntö välimiehen nimeämisestä; ja
• tiedot välityssopimuksesta ja sen sisällöstä.

Kuuleminen

Tarvitaanko kuuleminen ja mitä sääntöjä sovelletaan?

Suullinen kuuleminen järjestetään jommankumman osapuolen pyynnöstä tai jos välimiesoikeus katsoo sen tarpeelliseksi (siviiliprosessilain 598 artikla ja Wienin sääntöjen 30 artikla).

Todisteet

Mitä sääntöjä välimiesoikeus on velvollinen noudattamaan tosiseikkojen selvittämisessä? Minkälaisia todisteita hyväksytään ja miten todisteiden vastaanottaminen tapahtuu?

Itävallan lainsäädännössä ei ole erityisiä sääntöjä todisteiden vastaanottamisesta välimiesmenettelyssä. Välimiesoikeuksia sitovat todistelusäännöt, joista osapuolet ovat saattaneet sopia. Jos tällaisia sääntöjä ei ole, välimiesoikeus voi vapaasti ottaa vastaan ja arvioida todisteita tarkoituksenmukaiseksi katsomallaan tavalla (CCP:n 599 artikla). Välimiesoikeuksilla on valtuudet nimittää asiantuntijoita (ja vaatia osapuolia antamaan asiantuntijoille kaikki asiaankuuluvat tiedot tai esittämään tai antamaan tutustuttavaksi kaikki asiaankuuluvat asiakirjat, tavarat tai muu omaisuus), kuulla todistajia, osapuolia tai osapuolten toimihenkilöitä. Välimiesoikeuksilla ei kuitenkaan ole valtuuksia velvoittaa osapuolia tai todistajia saapumaan paikalle.

Käytännössä osapuolet usein antavat välimiesoikeuksille luvan viitata todisteiden vastaanottamista koskeviin IBA:n sääntöihin. Jos IBA:n sääntöjen kaltaisiin sääntöihin viitataan tai niistä sovitaan, tietojen luovuttaminen on usein laajempaa kuin oikeudenkäynnissä (joka on Itävallan lainsäädännön mukaan varsin rajoitettua). Välimiesoikeuden on annettava osapuolille mahdollisuus ottaa huomioon esitetyt todisteet ja todistelumenettelyn tulos ja kommentoida niitä (ks. CCP:n 599 artikla).

Tuomioistuimen osallistuminen

Missä tapauksissa välimiesoikeus voi pyytää tuomioistuimelta apua ja missä tapauksissa tuomioistuimet voivat puuttua asiaan?

Välimiesoikeus voi pyytää tuomioistuimelta virka-apua seuraavissa tapauksissa:

• panna täytäntöön välimiesoikeuden antama väliaikainen tai turvaamistoimi (CCP 593 artikla); tai
• suorittaa oikeustoimia, joihin välimiesoikeudella ei ole valtuuksia (todistajien kutsuminen paikalle, valaehtoinen todistajien kuuleminen ja asiakirjojen luovuttaminen), mukaan lukien ulkomaisten tuomioistuinten ja viranomaisten pyytäminen suorittamaan tällaisia toimia (CCP 602 artikla).

Tuomioistuin voi puuttua välimiesmenettelyyn vain, jos siitä on nimenomaisesti määrätty CCP:ssä. Tuomioistuin voi (tai sen on) erityisesti:

• myöntää väliaikaisia toimenpiteitä tai turvaamistoimia (CCP 585 artikla);
• nimittää välimiehet (CCP 587 artikla); ja
• päättää välimiehen hylkäämisestä, jos
• sovittu haastemenettely tai välimiesoikeudessa tehty haastehakemus ei johda tulokseen;
• haastettu välimies ei vetäydy tehtävästään; tai
• toinen osapuoli ei hyväksy haastetta.

Luottamuksellisuus

Onko luottamuksellisuus taattu?

Välimiesmenettelyn luottamuksellisuudesta ei nimenomaisesti säädetä välimiesmenettelyssä, mutta osapuolet voivat sopia luottamuksellisuudesta. Lisäksi välimiestuomion kumoamista koskevissa oikeudenkäynneissä ja välimiestuomion olemassaolon tai olemattomuuden toteamista koskevissa kanteissa tai siviiliprosessilain 586-591 §:n soveltamisalaan kuuluvissa asioissa (esim. välimiesten haastaminen) osapuoli voi pyytää tuomioistuinta sulkemaan yleisön pois kuulemisesta, jos osapuoli voi osoittaa, että yleisön poissulkemiseen on perusteltu syy.

Väliaikaiset toimenpiteet ja seuraamusvaltuudet

Tuomioistuinten toteuttamat väliaikaiset toimenpiteet

Mitä väliaikaisia toimenpiteitä tuomioistuimet voivat määrätä ennen välimiesmenettelyn aloittamista ja sen jälkeen?

Sekä toimivaltainen itävaltalainen tuomioistuin että itävaltalainen välimiesoikeus ovat toimivaltaisia määräämään välitoimia välimiesmenettelyn tueksi. Osapuolet voivat sulkea pois välimiesoikeuden toimivallan välitoimien osalta, mutta he eivät voi sulkea pois tuomioistuimen toimivaltaa välitoimien osalta. Väliaikaisten toimenpiteiden täytäntöönpano kuuluu tuomioistuinten yksinomaiseen toimivaltaan.

Tuomioistuin voi myöntää väliaikaisia toimenpiteitä rahavaatimusten tueksi, jos on syytä uskoa, että velallinen estää tai vaikeuttaa myöhemmän tuomion täytäntöönpanoa vahingoittamalla, tuhoamalla, kätkemällä tai kuljettamalla pois omaisuuttaan (mukaan lukien vahingolliset sopimusmääräykset).

Seuraavat oikeussuojakeinot ovat käytettävissä:

• rahan tai irtaimen omaisuuden asettaminen tuomioistuimen haltuun;
• kielto luovuttaa tai pantata irtainta omaisuutta;
• velallisen saatavien (myös pankkitilien) ulosmittaus;
• kiinteän omaisuuden hallinnointi; ja
• kiinteän omaisuuden luovutus- tai panttauskielto, joka on merkittävä kiinteistörekisteriin.

Tuomioistuin voi myöntää muiden kuin rahasaatavien tueksi samanlaisia väliaikaisia oikeussuojakeinoja kuin edellä on mainittu rahasaatavien osalta. Yksityisoikeudellisissa asioissa ei voida antaa etsintämääräyksiä.

Ulkomaisen välimiesoikeuden (CCP 593 artikla) tai ulkomaisen tuomioistuimen antamat kieltomääräykset voidaan panna täytäntöön Itävallassa tietyin edellytyksin. Täytäntöönpanotoimenpiteiden on kuitenkin oltava yhteensopivia Itävallan lainsäädännön kanssa.

Kiireellisen välimiehen määräämät väliaikaiset toimenpiteet

Onko kansallisessa välimiesmenettelylainsäädännössänne tai edellä mainittujen kotimaisten välimiesmenettelylaitosten säännöissä säädetty hätävälittäjästä ennen välimiesoikeuden muodostamista?

Itävallan valtionlainsäädännössä ei säädetä hätävaltuutetusta välimiehestä.

Välimiesoikeuden väliaikaiset toimenpiteet

Mitä väliaikaisia toimenpiteitä välimiesoikeus voi määrätä välimiesoikeuden muodostamisen jälkeen? Missä tapauksissa välimiesoikeus voi määrätä vakuuden oikeudenkäyntikuluista?

Välimiesoikeudella on laajat valtuudet määrätä välitoimia osapuolen hakemuksesta, jos se katsoo sen tarpeelliseksi vaateen täytäntöönpanon varmistamiseksi tai peruuttamattoman vahingon estämiseksi. Toisin kuin tuomioistuinmenettelyssä käytettävissä olevat väliaikaiset oikeussuojakeinot, välimiesoikeus ei ole rajoitettu tiettyihin lueteltuihin oikeussuojakeinoihin. Oikeussuojakeinojen olisi kuitenkin oltava yhteensopivia Itävallan täytäntöönpanolainsäädännön kanssa, jotta vältetään vaikeudet täytäntöönpanovaiheessa. Itävallan lakisääteisessä lainsäädännössä ei säädetä kuluvakuudesta välimiesmenettelyssä.

Välimiesoikeuden seuraamusvaltuudet

Onko välimiesoikeus kansallisen välimiesmenettelylainsäädäntönne tai edellä mainittujen kotimaisten välityslaitosten sääntöjen mukaan toimivaltainen määräämään seuraamuksia osapuolille tai heidän avustajilleen, jotka käyttävät "sissitaktiikkaa" välimiesmenettelyssä?

Välimiesoikeuksilla on laaja harkintavalta määrätä väliaikaisia toimenpiteitä sissitaktiikan torjumiseksi. Äärimmäisissä tapauksissa ne voivat keskeyttää menettelyn tai jopa hylätä välimiesmenettelyn ennakolta seuraamuksena osapuolen tai sen avustajan tahallisesta väärinkäytöksestä.

Välimiesoikeudet voivat myös määrätä vakuuden oikeudenkäyntikuluista.

Lisäksi välimiesten yleisesti hyväksytty mahdollisuus tehdä kielteisiä johtopäätöksiä siitä, että osapuoli ei noudata välimiesoikeuden pyyntöjä. Jos osapuoli esimerkiksi kieltäytyy toimittamasta asiakirjoja, välimiesoikeus voi olettaa, että asiakirjat sisältävät osapuolen kannan kannalta kielteisiä tietoja.

Toinen varsin tehokas keino säännellä osapuolen väärinkäytöksiä on oikeudenkäyntikulujen määrääminen lopullisessa tuomiossa.

Palkkiot

Välimiesoikeuden päätökset

Jos osapuolet eivät ole sopineet asiasta, riittääkö, että välimiesoikeuden päätökset tehdään sen kaikkien jäsenten enemmistöllä, vai vaaditaanko yksimielisyys? Mitä seurauksia on tuomiolle, jos välimies on eri mieltä?

Elleivät osapuolet ole toisin sopineet, riittää, että välitystuomio on pätevä, jos sen on tehnyt ja allekirjoittanut välimiesten enemmistö. Enemmistö on laskettava kaikkien nimettyjen välimiesten eikä vain läsnä olevien välimiesten perusteella. Jos välimiesoikeus aikoo tehdä päätöksen välitystuomiosta ilman, että kaikki sen jäsenet ovat läsnä, sen on ilmoitettava aikomuksestaan etukäteen osapuolille (CCP 604 artikla).

Välimiesten enemmistön allekirjoittamalla välitystuomiolla on sama oikeudellinen arvo kuin yksimielisellä tuomiolla.

Eriävät mielipiteet

Miten kansallisessa välimiesmenettelylainsäädännössänne käsitellään eriäviä mielipiteitä?

Itävallan lainsäädännössä ei käsitellä eriäviä mielipiteitä. On kiistanalaista, voidaanko ne hyväksyä välimiesmenettelyssä.

Itävallan korkein oikeus totesi hiljattain ulkomaisen välitystuomion täytäntöönpanoa koskevassa asiassa, että vaatimus eriävän mielipiteen liittämisestä välimiesoikeuden tuomioon (joka sisältyi sovellettaviin välimiesmenettelysääntöihin) ei ole Itävallan täytäntöönpanolainsäädännössä asetettu tiukka vaatimus.

Muoto- ja sisältövaatimukset

Mitä muoto- ja sisältövaatimuksia on olemassa tuomiolle?

Välitystuomio on annettava kirjallisena, ja välimiehen tai välimiesten on allekirjoitettava se. Elleivät osapuolet ole toisin sopineet, välimiesten enemmistön allekirjoitus riittää. Tällöin on perusteltava, miksi osa välimiehistä ei ole allekirjoittanut päätöstä.

Jolleivät osapuolet ole toisin sopineet, tuomiossa on myös ilmoitettava oikeudelliset perustelut, joihin se perustuu. Siinä olisi myös ilmoitettava päivä ja paikka, jolloin ja jossa se on tehty.

Välimiesmenettelyn osapuolen pyynnöstä välitystuomion on sisällettävä vahvistus sen täytäntöönpanokelpoisuudesta.

Tuomion antamisen määräaika

Onko välitystuomio annettava tietyn määräajan kuluessa kansallisen välimiesmenettelylainsäädännön tai edellä mainittujen kansallisten välimiesmenettelylaitosten sääntöjen mukaisesti?

Itävallan valtion lainsäädännössä ei säädetä tietystä määräajasta, jonka kuluessa välitystuomio on annettava.

Ratkaisun päivämäärä

Missä määräajoissa ratkaisevaa on tuomion antamispäivä ja missä määräajoissa ratkaisevaa on tuomion toimituspäivä?

Itävallan valtion lainsäädännön mukaan tuomion antamispäivä on merkityksellinen sekä välimiesoikeudelle esitettävän, tuomion oikaisemista tai tulkintaa tai molempia koskevan hakemuksen että lisätuomion antamista koskevan hakemuksen kannalta (ks. yksityiskohtaisesti vastaus kysymyksiin "Onko välimiesoikeus toimivaltainen oikaisemaan tai tulkitsemaan tuomiota omasta aloitteestaan tai asianosaisten aloitteesta? Mitä määräaikoja sovelletaan?") ja tuomion riitauttaminen tuomioistuimessa (ks. yksityiskohtaisesti vastaus kysymyksiin "Miten ja millä perusteella tuomio voidaan riitauttaa ja kumota?" jäljempänä). Jos välimiesoikeus oikaisee ratkaisua omasta aloitteestaan, tällaisen oikaisun neljän viikon määräaika alkaa ratkaisun antamispäivästä (CCP:n 610 artiklan 4 kohta).

Ratkaisutyypit

Minkä tyyppiset tuomiot ovat mahdollisia ja minkälaisia oikeussuojakeinoja välimiesoikeus voi myöntää?

Itävallan välimiesmenettelylainsäädännön mukaan tavanomaisia ovat seuraavat ratkaisutyypit: toimivaltaratkaisu, välituomio, osatuomio, lopullinen tuomio, oikeudenkäyntikuluja koskeva tuomio ja muutospäätös.

Menettelyn päättäminen

Millä muulla tavoin kuin tuomiolla menettely voidaan lopettaa?

Välimiesmenettely voidaan lopettaa, jos kantaja peruuttaa kanteensa, jos kantaja ei esitä kanteensa tuomioistuimen asettamassa määräajassa (siviiliprosessilain 597 ja 600 §), osapuolten yhteisellä suostumuksella, sovinnolla (siviiliprosessilain 605 §) ja jos menettelyn jatkaminen on käynyt käytännössä mahdottomaksi (siviiliprosessilain 608 §:n 2 momentin 4 kohta). Tällaiselle lopettamiselle ei ole muodollisia vaatimuksia.

Kustannusten jakaminen ja periminen

Miten välimiesmenettelyn kustannukset jaetaan välimiestuomiossa?

Välimiesoikeuksilla on kulujen osalta laajempi harkintavalta ja ne ovat yleensä vapaamielisempiä kuin Itävallan tuomioistuimet. Välimiesoikeudella on harkintavaltaa kustannusten jakamisessa, mutta sen on otettava huomioon tapauksen olosuhteet ja erityisesti menettelyn lopputulos. Nyrkkisääntönä on, että oikeudenkäyntikulut seuraavat tapahtumaa ja hävinnyt osapuoli vastaa niistä, mutta tuomioistuin voi päätyä myös toisenlaisiin johtopäätöksiin, jos se on tapauksen olosuhteiden kannalta tarkoituksenmukaista.

Jos kuluja ei ole kuitattu keskenään ja jos se on mahdollista, välimiesoikeuden on samalla, kun se päättää kuluvelvollisuudesta, määritettävä myös korvattavien kulujen määrä.

Yleensä myös tuntiveloitusten perusteella lasketut asianajopalkkiot ovat korvattavia.

Korko

Voidaanko päävaatimuksille ja oikeudenkäyntikuluille määrätä korkoa ja minkä suuruista korkoa?

Itävaltalainen välimiesoikeus myöntää useimmissa tapauksissa korkoa päävaatimukselle, jos se on sovellettavan aineellisen oikeuden mukaan sallittua. Itävallan lainsäädännön mukaan siviilioikeudellisten saatavien lakisääteinen korko on 4 prosenttia. Jos molemmat osapuolet ovat yrittäjiä ja viivästys on moitittava, sovelletaan vaihtuvaa korkoa, jonka Itävallan keskuspankki julkaisee kuuden kuukauden välein. Tällä hetkellä se on 9,2 prosenttia. Vekseleihin sovelletaan 6 prosentin korkoa.

Itävallan välimiesmenettelyn kulujen jakamisesta ja perimisestä säädetään siviiliprosessilain 609 §:ssä. Artiklassa ei kuitenkaan säädetä siitä, voidaanko kuluille määrätä korkoa, joten se on välimiesoikeuden harkinnassa.

Tuomion antamisen jälkeiset menettelyt

Tuomioiden tulkinta ja oikaiseminen

Onko välimiesoikeudella valtuudet korjata tai tulkita välitystuomiota omasta aloitteestaan tai osapuolten aloitteesta? Mitä määräaikoja sovelletaan?

Osapuolet voivat pyytää välimiesoikeudelta oikaisua (laskenta-, kirjoitus- tai kirjoitusvirheiden korjaamista), selvennystä tai lisätuomion antamista (jos välimiesoikeus ei ole käsitellyt kaikkia sille välimiesmenettelyssä esitettyjä vaatimuksia). Määräaika tällaiselle hakemukselle on neljä viikkoa, elleivät osapuolet toisin sovi. Välimiesoikeudella on myös oikeus oikaista ratkaisua omasta aloitteestaan neljän viikon kuluessa (lisätuomio kahdeksan viikon kuluessa) siitä, kun tuomio on annettu.

Ratkaisun riitauttaminen

Miten ja millä perusteilla tuomio voidaan riitauttaa ja kumota?

Itävallan tuomioistuimilla ei ole oikeutta tutkia välitystuomiota sen sisällön perusteella. Välitystuomioon ei voi hakea muutosta. On kuitenkin mahdollista nostaa kanne välitystuomion kumoamiseksi (sekä tuomiovaltaa että asiasisältöä koskevien tuomioiden osalta) hyvin erityisin ja suppein perustein, nimittäin seuraavin perustein:

• välimiesoikeus on hyväksynyt tai evännyt toimivallan, vaikka välityssopimusta tai voimassa olevaa välityssopimusta ei ole olemassa;
• osapuoli ei ollut kykenevä tekemään välityssopimusta kyseiseen osapuoleen sovellettavan lain mukaan;
• asianosainen ei ole voinut esittää asiaansa (esim. sille ei ole annettu asianmukaista ilmoitusta välimiehen nimittämisestä tai välimiesmenettelystä);
• välitystuomio koskee asioita, joita ei ole otettu huomioon välityssopimuksessa tai jotka eivät kuulu välityssopimuksen ehtojen piiriin, tai se koskee asioita, jotka eivät kuulu välimiesmenettelyssä vaaditun oikeussuojan piiriin; jos tällaiset puutteet koskevat välitystuomion erotettavissa olevaa osaa, tämä osa on kumottava;
• välimiesoikeuden kokoonpano ei ole ollut CCP:n 577-618 artiklan tai osapuolten sopimuksen mukainen;
• välimiesmenettely ei ole ollut tai välitystuomio ei ole Itävallan oikeusjärjestelmän perusperiaatteiden (ordre public) mukainen;
• jos esimerkiksi edellytykset kansallisen tuomioistuimen asian uudelleen käsittelemiseksi CCP 530 artiklan 1 kohdan 1-5 alakohdan mukaisesti täyttyvät:
• tuomio perustuu asiakirjaan, joka on alun perin tai myöhemmin väärennetty;
• tuomio perustuu (todistajan, asiantuntijan tai valan alla vannovan osapuolen) väärään lausuntoon;
• jommankumman osapuolen edustaja tai toinen osapuoli on saanut tuomion rikollisin keinoin (esimerkiksi vilpillisin keinoin, kavalluksella, petoksella, asiakirjan tai erityisesti suojattujen asiakirjojen väärentämisellä tai virallisten todistusten merkkien väärentämisellä, epäsuoralla väärennetyllä todistamisella tai väärän todistuksen antamisella tai asiakirjojen salaamisella);
• tuomio perustuu rikostuomioon, joka on myöhemmin kumottu toisella lainvoimaisella tuomiolla; tai
• tuomio koskee asioita, jotka eivät ole Itävallassa sovittelukelpoisia.

Lisäksi asianosainen voi myös hakea julistusta välitystuomion olemassaolosta tai puuttumisesta.

Muutoksenhaun tasot

Kuinka monta muutoksenhakutasoa on olemassa? Kuinka kauan kestää yleensä, ennen kuin muutoksenhaku ratkaistaan kullakin tasolla? Millaisia kuluja kullakin tasolla noin aiheutuu? Miten kustannukset jaetaan osapuolten kesken?

Kolmen menettelytason (ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin, muutoksenhakutuomioistuin ja korkein oikeus) sijasta CCP:n 615 artiklaa on muutettu siten, että välitystuomion riitauttamista koskevan kanteen ratkaisee vain yksi oikeusaste.

CCP:n 616 artiklan 1 kohdassa säädetään, että välimiestuomion riitauttamista koskevan kanteen tai välitystuomion olemassaoloa tai puuttumista koskevaa julistusta koskevan kanteen käsittelyssä noudatetaan samaa menettelyä kuin ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa. Tämä tarkoittaa itse asiassa sitä, että Itävallan korkeimman oikeuden on sovellettava samoja menettelysääntöjä kuin ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa (esimerkiksi todisteiden vastaanottamisen yhteydessä).

Tunnustaminen ja täytäntöönpano

Mitä edellytyksiä on olemassa kotimaisten ja ulkomaisten tuomioiden tunnustamiselle ja täytäntöönpanolle, millä perusteilla tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta voidaan kieltäytyä ja mikä on menettely?

Kotimaiset välitystuomiot ovat täytäntöönpanokelpoisia samalla tavalla kuin kotimaiset tuomiot.

Ulkomaiset välitystuomiot ovat täytäntöönpanokelpoisia Itävallan ratifioimien kahden- tai monenvälisten sopimusten perusteella, joista New Yorkin yleissopimus on ehdottomasti tärkein oikeudellinen väline. Näin ollen sovelletaan edelleen yleistä periaatetta, jonka mukaan täytäntöönpanon vastavuoroisuus on taattava sopimuksella tai asetuksella (toisin kuin UNCITRALin mallilain vastaavissa säännöksissä).

Täytäntöönpanomenettelyt ovat pääosin samat kuin ulkomaisten tuomioiden osalta.

Ulkomaisten tuomioiden täytäntöönpano

Miten kansalliset tuomioistuimet suhtautuvat sellaisten ulkomaisten tuomioiden täytäntöönpanoon, jotka välimiesmenettelyn sijaintipaikan tuomioistuimet ovat kumonneet?

New Yorkin yleissopimuksen 5 artiklan mukaan ulkomaisen välitystuomion tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta voidaan kieltäytyä, jos sen maan toimivaltainen viranomainen, jossa tai jonka lakien mukaan välitystuomio on tehty, on kumonnut tai lykännyt sen täytäntöönpanoa.

Itävalta on New Yorkin yleissopimuksen sopimusvaltio, ja sen vuoksi itävaltalaiset tuomioistuimet kieltäytyisivät yleensä tällaisen tuomion täytäntöönpanosta. Jos tuomio on kuitenkin kumottu sillä perusteella, että se on ristiriidassa välimiesmenettelyn sijaintipaikan oikeusjärjestyksen perusteiden kanssa, itävaltalaisten tuomioistuinten on arvioitava, rikkoisiko tuomio myös Itävallan oikeusjärjestyksen perusteita. Jos tuomio ei ole ristiriidassa Itävallan oikeusjärjestyksen perusteiden kanssa, Itävallan tuomioistuimet todennäköisesti panisivat tällaisen tuomion täytäntöön.

Täytäntöönpanosta aiheutuvat kustannukset

Mitä kustannuksia aiheutuu tuomioiden täytäntöönpanosta?

Voittajalla on oikeus periä vastapuolelta asianajopalkkiot Itävallan lakimiespalkkioista annetun lain mukaisesti (riidan määrään perustuva palkkiotaulukko).

Myös oikeudenkäyntimaksut perustuvat riidan määrään. Jos ulosmitatun saatavan pääoma on esimerkiksi 1 miljoona euroa, irtaimeen omaisuuteen kohdistuvasta ulosmittauksesta perittävä oikeudenkäyntimaksu on noin 2 500 euroa; jos ulosmittaus kohdistuu kiinteään omaisuuteen, oikeudenkäyntimaksu on noin 23 000 euroa.

Muut

Oikeusjärjestelmän vaikutus

Mitkä oikeusjärjestelmänne hallitsevat piirteet saattavat vaikuttaa maastanne tulevaan välimieheen?

Itävallan siviili- ja kauppaoikeudellisissa menettelyissä ei ole tuomioistuimen määräämää tiedonhankintaa, ja mahdollisuudet saada tuomioistuimen määräys, jolla toinen osapuoli velvoitetaan esittämään asiakirjoja, ovat melko rajalliset. Itävallan välimiesmenettelyissä ei ole taipumusta Yhdysvaltojen kaltaiseen tiedonhankintaan, mutta välimiehet voivat määrätä tietyn määrän asiakirjoja esitettäväksi sovellettavista välimiesmenettelysäännöistä ja osapuolten välisestä sopimuksesta riippuen. Kirjalliset todistajanlausunnot ovat yleisiä välimiesmenettelyissä. IBA:n todisteiden vastaanottamista koskevat säännöt ovat yleistymässä välimiesmenettelyissä.

Asianajajiin sovellettavat ammatilliset tai eettiset säännöt

Sovelletaanko maassanne kansainvälisessä välimiesmenettelyssä toimiviin asianajajiin erityisiä ammatillisia tai eettisiä sääntöjä? Vastaavatko (tai ovatko ne ristiriidassa) maasi parhaat käytännöt IBA:n ohjeiden kanssa, jotka koskevat asianosaisten edustamista kansainvälisessä välimiesmenettelyssä?

Ei.

Toiminnan sääntely

Mitä sellaisia erityispiirteitä on lainkäyttöalueellanne, joista ulkomaisen asianajajan olisi oltava tietoinen?

Itävallan verolainsäädännön (asetusten (EY) N:o 1798/2003 ja (EY) N:o 143/2008 täytäntöönpano) mukaan Itävallassa toimivien välimiesten ei tarvitse periä arvonlisäveroa, jos palautuksen suorittava osapuoli on mainitun asetuksen mukainen verovelvollinen ja jos sen toimipaikka on Itävallan ulkopuolella, mutta EU:n alueella.