Välimiesmenettely 2024
Asiantuntijan oppaat: helmikuuta 14, 2025
Lait ja toimielimet
Välimiesmenettelyä koskevat monenväliset yleissopimukset
Onko lainkäyttöalueenne New Work -yleissopimuksen sopimusvaltio?
ulkomaisten välitystuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta? Mistä lähtien yleissopimus on ollut voimassa? Onko yleissopimuksen I, X ja XI artiklan mukaisia julistuksia tai ilmoituksia tehty? Minkä muiden kansainväliseen kauppa- ja investointivälimiesmenettelyyn liittyvien monenvälisten yleissopimusten sopimuspuolena maanne on?
Itävalta on ratifioinut useita tärkeitä välimiesmenettelyä koskevia yleissopimuksia, muun muassa seuraavat:
New Yorkin yleissopimus ulkomaisten välitystuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta (New Yorkin yleissopimus), joka on ollut voimassa 31. heinäkuuta 1961;
kansainvälistä kaupallista välimiesmenettelyä koskeva eurooppalainen yleissopimus (eurooppalainen yleissopimus ja sen soveltamista koskeva sopimus), joka on ollut voimassa 4. kesäkuuta 1964;
investointiriitojen ratkaisemista koskeva yleissopimus (ICDI7-yleissopimus), joka on ollut voimassa 24. kesäkuuta 1971 ja
energiaperuskirjaa koskeva sopimus, joka on ollut voimassa 16. huhtikuuta 1998.
Laki vahvistettu - 19. tammikuuta 2024
Kahdenväliset investointisopimukset
Onko kahdenvälisiä investointisopimuksia muiden maiden kanssa?
Itävallalla on tällä hetkellä 48 voimassa olevaa kahdenvälistä investointisopimusta: Albanian, Algerian, Argentiinan, Armenian, Azerbaidžanin, Bangladeshin, Valko-Venäjän, Belizin, Bosnia ja Hertsegovinan, Chilen, Kiinan, Kuuban, Egyptin, Etiopian, Georgian, Guatemalan, Hongkongin, Iranin, Jordanian ja Kazakstanin kanssa, Kirgisia, Kuwait, Libanon, Libya, Makedonia, Malesia, Meksiko, Moldova, Mongolia, Montenegro, Marokko, Namibia, Oman, Paraguay, Filippiinit, Filippiinit, Venäjä, Saudi-Arabia, Etelä-Korea, Serbia, Tunisia, Turkki, Tadžikistan, Ukraina, Yhdistyneet arabiemiirikunnat, Uzbekistan, Vietnam ja Jemen.
Euroopan unionin tuomioistuimen 6. maaliskuuta 2018 antaman Achmea-tuomion (C-284/16) seurauksena Itävalta sitoutui irtisanomaan kahdenväliset investointisopimukset, jotka sillä on muiden EU:n jäsenvaltioiden kanssa.
Itävalta on osapuolena myös useissa muissa kahdenvälisissä sopimuksissa, jotka eivät ole investointisopimuksia, lähinnä naapurimaiden kanssa.
Laki todettu - 19. tammikuuta 2024
Kotimainen välimiesmenettelylainsäädäntö
Mitkä ovat ensisijaiset kotimaiset oikeuslähteet, jotka liittyvät kotimaisiin ja ulkomaisiin välimiesmenettelyihin sekä tuomioiden tunnustamiseen ja täytäntöönpanoon?
Itävallan välimiesmenettelylainsäädäntö sisältyy Itävallan siviiliprosessilain (CCP) 577-618 pykälään. Näissä säännöksissä säännellään sekä kotimaisia että kansainvälisiä välimiesmenettelyjä.
Ulkomaisten tuomioiden tunnustamisesta määrätään edellä mainituissa monen- ja kahdenvälisissä sopimuksissa. Täytäntöönpanomenettelyistä säädetään Itävallan täytäntöönpanolaissa.
Laki vahvistettu - 19. tammikuuta 2024
Kotimainen välimiesmenettely ja UNCITRAL.
Perustuuko kotimainen välimiesmenettelylainsäädäntösi UNCITRALin mallilakiin? Mitkä ovat tärkeimmät erot kansallisen välimiesmenettelylainsäädäntönne ja UNCITRAL-mallilain välillä?
Itävallan välimiesmenettelylainsäädäntö perustuu UNCITRALin mallilakiin, mutta kuten useimmissa maissa, mallilain kaikkia näkökohtia ei ole otettu huomioon kansallisessa lainsäädännössä. Tärkeimmät piirteet on kuitenkin otettu käyttöön.
Toisin kuin UNCITRAL-mallilaissa, Itävallan lainsäädännössä ei tehdä eroa kotimaisten ja kansainvälisten välimiesmenettelyjen eikä kaupallisten ja ei-kaupallisten välimiesmenettelyjen välillä. Sen vuoksi työ- ja kuluttaja-asioihin sovelletaan erityissääntöjä.
Laki annettu - 19. tammikuuta 2024
Pakottavat säännökset
Mitkä ovat ne pakottavat kansallisen välimiesmenettelylain säännökset, joista osapuolet eivät saa poiketa?
Osapuolet voivat vapaasti sopia menettelysäännöistä (esim. viittaamalla erityisiin välimiesmenettelysääntöihin) CCP:n pakottavien säännösten rajoissa. Jos osapuolet eivät ole sopineet mistään säännöistä tai laatineet omia sääntöjään, välimiesoikeuden on, jollei CCP:n pakottavista määräyksistä muuta johdu, toimittava välimiesmenettelyssä asianmukaiseksi katsomallaan tavalla. Välimiesmenettelyä koskeviin pakollisiin sääntöihin kuuluu, että välimiesten on oltava ja pysyttävä puolueettomina ja riippumattomina. Heidän on ilmoitettava kaikista olosuhteista, jotka saattavat antaa aihetta epäillä heidän puolueettomuuttaan tai riippumattomuuttaan. Osapuolilla on oikeus tulla kohdelluksi oikeudenmukaisesti ja tasapuolisesti ja esittää asiansa. Muita pakottavia sääntöjä ovat välitystuomio, jonka on oltava kirjallinen, ja perusteet, joilla tuomio voidaan riitauttaa.
Laki annettu - 19. tammikuuta 2024
Aineellinen oikeus
Onko kansallisessa välimiesmenettelylainsäädännössänne jokin sääntö, joka antaa välimiesoikeudelle ohjeita siitä, mitä aineellista oikeutta on sovellettava riidan pääasiaan?
Välimiesoikeuden on sovellettava osapuolten valitsemaa aineellista oikeutta, muussa tapauksessa sen on sovellettava sopivaksi katsomaansa lakia. Päätöksenteko kohtuullisuuden perusteella on sallittua vain, jos osapuolet ovat nimenomaisesti sopineet kohtuullisuuden perusteella tehtävästä päätöksestä (siviiliprosessilain 601 artikla).
Laki vahvistettu - 19. tammikuuta 2024
Välimieselimet
Mitkä ovat merkittävimmät välimiesoikeuslaitokset, jotka sijaitsevat lainkäyttöalueellanne?
Wienin kansainvälinen välimieskeskus (VIAC, www.viac.eu) hallinnoi kansainvälisiä välimiesmenettelyjä välimiesmenettely- ja sovittelusääntöjensä (202J) (Wienin säännöt) mukaisesti. Vuodesta 2021 lähtien VIAC on hallinnoinut myös investointiriitoja investointivälimiesmenettelyä ja sovittelua koskevien sääntöjensä mukaisesti. Välimiesten palkkiot lasketaan riidan määrän perusteella. Välimiesmenettelyn paikkaa ja kieltä ei ole rajoitettu.
Wienin pörssissä toimivalla Vienna Commodity Exchange -välityspörssillä on oma välimiesoikeus ja oma suositeltu välimiesmenettelylausekkeensa.
Vuonna 2018 Kiinan kansainvälinen talous- ja kauppavälimieslautakunta (China International Economic and Trade Arbitration Commission, CIETAC) avasi Wienissä välimieskeskuksen, joka hallinnoi Wienissä sijaitsevia CIETAC:n välimiesmenettelyjä. Vuonna 2022 myös pysyvä välitystuomioistuin avasi Wienin toimiston.
Tietyt ammatilliset elimet ja jaostot laativat omat sääntönsä tai hallinnoivat välimiesmenettelyjä tai molempia.
Kansainvälinen kauppakamari on suoraan läsnä Itävallan kansallisen komiteansa kautta.
Laki vahvistettu - 19. tammikuuta 2024
Välityssopimus
Välityskelpoisuus
Onko olemassa sellaisia riitatyyppejä, jotka eivät ole välimiesmenettelykelpoisia?
Periaatteessa kaikki omistusoikeudelliset vaateet ovat välimiesmenettelykelpoisia. Muut kuin omistusoikeudelliset vaateet ovat edelleen välimiesmenettelykelpoisia, jos laki sallii riidan ratkaisemisen osapuolten kesken.
Perheoikeudessa tai osuuskunnan asuntojen omistuksessa on joitakin poikkeuksia.
Kuluttaja- ja työoikeudelliset asiat ovat välimiesmenettelykelpoisia vain, jos osapuolet tekevät välimiesmenettelysopimuksen riidan syntymisen jälkeen.
Laki on julkaistu - 19. tammikuuta 2024
Vaatimukset
Mitä muodollisia ja muita vaatimuksia välimiesmenettelysopimukselle on asetettu?
Välimiesmenettelysopimuksen on oltava:
yksilöitävä riittävästi osapuolet (niiden on oltava ainakin määriteltävissä);
määriteltävä riittävästi riidan kohde määritellyn oikeussuhteen osalta (tämän on oltava ainakin määriteltävissä, ja se voi rajoittua tiettyihin riitoihin tai kattaa kaikki riidat);
riittävän tarkasti määriteltävä osapuolten aikomus ratkaista riita välimiesmenettelyssä, jolloin valtion tuomioistuinten toimivalta suljetaan pois; ja
sen on sisällyttävä joko osapuolten allekirjoittamaan kirjalliseen asiakirjaan tai telekopioihin, sähköposteihin tai muuhun osapuolten väliseen viestintään, joka säilyttää todisteet sopimuksesta.
Selkeä viittaus välimiesmenettelylausekkeen sisältäviin yleisiin sopimusehtoihin riittää.
Laki vahvistettu - 19. tammikuuta 2024
Täytäntöönpanokelpoisuus
Missä tilanteissa välityssopimus ei ole enää täytäntöönpanokelpoinen?
Välimiesmenettelysopimukset ja -lausekkeet voidaan riitauttaa yleisten sopimusoikeudellisten periaatteiden nojalla, erityisesti erehdyksen, vilpillisen menettelyn tai pakottamisen tai oikeustoimikelpoisuuden perusteella. On kiistanalaista, onko tällainen riitauttaminen tehtävä välimiesoikeudessa vai tuomioistuimessa. Jos välityslausekkeen sisältävän sopimuksen osapuolet purkavat sopimuksensa, välityslauseketta ei enää katsota täytäntöönpanokelpoiseksi, elleivät osapuolet ole nimenomaisesti sopineet välityslausekkeen jatkamisesta. Maksukyvyttömyyden tai kuoleman sattuessa välimiesmenettelysopimus sitoo yleensä pesänselvittäjää tai oikeudellista seuraajaa. Välimiesmenettelysopimus ei ole enää täytäntöönpanokelpoinen, jos välimiesoikeus on antanut tuomion asian pääasiaa koskevassa asiassa tai jos tuomioistuin on antanut lopullisen tuomion asian pääasiaa koskevassa asiassa ja päätös kattaa kaikki asiat, joiden osalta välimiesmenettelystä on sovittu.
Laki todettu - 19. tammikuuta 2024
Erotettavuus
Onko säännöksiä välimiesmenettelysopimuksen erotettavuudesta pääsopimuksesta?
UNCITRALin mallilain mukaan välimiesmenettelysopimuksen erotettavuus pääsopimuksesta on pääsääntönä voimassa. Itävallan lainsäädännön mukaan erottamismahdollisuus perustuu osapuolten tahtoon.
Laki vahvistettu - 19. tammikuuta 2024
Kolmannet osapuolet - välityssopimus sitoo
Missä tapauksissa välityssopimus voi sitoa kolmansia osapuolia tai muita kuin allekirjoittajia?
Yleisperiaatteena on, että välimiesmenettelysopimus sitoo vain sen osapuolia. Tuomioistuimet ovat haluttomia sitomaan kolmansia osapuolia välityssopimukseen. Näin ollen sellaisia käsitteitä kuin yritysverhon lävistäminen ja yritysryhmät eivät yleensä sovellu.
Välimiesmenettelysopimus, jonka hänen edeltäjänsä on tehnyt, sitoo kuitenkin oikeudellista seuraajaa. Tämä koskee myös konkurssipesän hoitajaa ja kuolleen henkilön perillistä. Itävallan korkeimman oikeuden oikeuskäytännössä on lisäksi todettu, että välityssopimus sitoo sopimuksen todellisia kolmansia edunsaajia sekä suojattuja kolmansia osapuolia.
Laki on julkaistu - 19. tammikuuta 2024
Kolmannet osapuolet - osallistuminen
Sisältyykö kansalliseen välimiesmenettelylainsäädäntöönne säännöksiä, jotka koskevat kolmansien osapuolten osallistumista välimiesmenettelyyn, kuten liittymistä tai kolmannen osapuolen ilmoittamista?
Yleensä kolmannen osapuolen liittyminen välimiesmenettelyyn edellyttää osapuolten suostumusta, joka voi olla joko nimenomainen tai hiljainen (esimerkiksi viittaus välimiesmenettelysääntöihin, joissa määrätään liittymisestä). Suostumus voidaan antaa joko silloin, kun pyyntö liittämisestä esitetään, tai itse sopimuksen aikaisemmassa vaiheessa. Lain mukaan kysymystä käsitellään suurelta osin sellaisen kolmannen osapuolen väliintulon yhteydessä, jolla on intressi välimiesmenettelyssä. Tässä,
väitetään, että tällaisen kolmannen osapuolen on oltava välimiesmenettelysopimuksen osapuoli tai muutoin alistuttava tuomioistuimen toimivaltaan ja että kaikkien osapuolten, myös väliintulijan, on suostuttava väliintuloon.
Korkein oikeus on katsonut, että kolmannen osapuolen liittyminen välimiesmenettelyyn vastoin sen tahtoa tai välitystuomion sitovan vaikutuksen ulottaminen koskemaan kolmatta osapuolta rikkoo Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 artiklaa, jos kolmannelle osapuolelle ei myönnetä samoja oikeuksia kuin osapuolille (esim. oikeus tulla kuulluksi).
Laki todettu - 19. tammikuuta 2024
Yritysryhmät
Laajentavatko tuomioistuimet ja välimiesoikeudet teidän lainkäyttöalueellanne välimiesmenettelysopimuksen koskemaan allekirjoittajayhtiön emo- tai tytäryhtiöitä, jotka eivät ole allekirjoittaneet sopimusta, edellyttäen, että allekirjoittajiin kuulumaton yhtiö on jollakin tavalla osallistunut riidanalaisen sopimuksen tekemiseen, täyttämiseen tai irtisanomiseen "konsernioppia" soveltaen?
Itävallan lainsäädännössä ei tunneta konsernioppia.
Laki todettu - 19. tammikuuta 2024
Monen osapuolen välityssopimukset
Mitkä ovat pätevän monenvälisen välityssopimuksen edellytykset?
Usean osapuolen välityssopimukset voidaan tehdä samojen muotovaatimusten mukaisesti kuin välimiesmenettelysopimukset.
Laki - 19. tammikuuta 2024
Konsolidointi
Voiko lainkäyttöalueesi välimiesoikeus konsolidoida erillisiä välimiesmenettelyjä? Missä olosuhteissa?
Itävallan lainsäädännössä ei nimenomaisesti säädetä välimiesmenettelyjen yhdistämisestä. Oikeuskäytännössä kuitenkin väitetään, että se on sallittua, jos osapuolet ja välimiehet antavat siihen suostumuksensa. Yhdistämis- ja yhdistämismekanismeja säännellään usein välimiesmenettelysäännöissä (ks. esim. Wienin vuoden 2021 sääntöjen 14 ja 15 artikla).
Laki todettu - 19. tammikuuta 2024
Välimiesoikeuden kokoonpano
Välimiesten kelpoisuus
Onko olemassa rajoituksia sen suhteen, kuka voi toimia välimiehenä? Tunnustaisivatko tuomioistuimet teidän lainkäyttöalueellanne sopimuksessa sovitut välimiehiä koskevat vaatimukset, jotka perustuvat kansallisuuteen, uskontoon tai sukupuoleen?
Välimiehiksi voidaan nimittää vain luonnollisia henkilöitä. Laissa ei säädetä erityisistä pätevyysvaatimuksista, mutta osapuolet voivat sopia tällaisista vaatimuksista. Toimivat tuomarit eivät voi toimia välimiehinä Itävallassa järjestettävissä välimiesmenettelyissä heidän ammattiaan säätelevän lain nojalla.
Laki vahvistettu - 19. tammikuuta 2024
Välimiesten tausta
Ketkä toimivat säännöllisesti välimiehinä alueellanne?
Riippumatta siitä, ovatko välimiehet nimittävän viranomaisen nimeämiä vai osapuolten nimeämiä, heiltä voidaan vaatia tiettyä kokemusta ja taustaa kyseisestä riita-asiasta. Vaatimuksiin voi kuulua ammatillinen pätevyys tietyllä alalla, oikeudellinen pätevyys, tekninen asiantuntemus, kielitaito tai tietty kansalaisuus.
Monet välimiehet ovat yksityisiä asianajajia, toiset taas akateemikkoja. Muutamissa riita-asioissa, jotka koskevat pääasiassa teknisiä kysymyksiä, paneeliin kuuluu teknikkoja ja lakimiehiä.
Pätevyysvaatimukset voidaan sisällyttää välimiesmenettelysopimukseen, mikä edellyttää suurta varovaisuutta, koska se voi aiheuttaa esteitä nimitysprosessissa (eli riitaa siitä, täyttyvätkö sovitut vaatimukset).
Laki vahvistettu - 19. tammikuuta 2024
Välimiesten nimittäminen oletusarvoisesti
Jos osapuolet eivät ole sopineet asiasta etukäteen, mikä on välimiesten nimeämisen oletusmekanismi?
Tuomioistuimilla on toimivalta tehdä tarvittavat oletusarvoiset nimitykset, jos osapuolet eivät pääse sopimukseen muusta menettelystä ja jos yksi osapuoli ei nimitä välimiestä, osapuolet eivät pääse sopimukseen ainoasta välimiehestä tai välimiehet eivät nimitä puheenjohtajaa.
Laki vahvistettu - 19. tammikuuta 2024
Välimiesten haastaminen ja korvaaminen
Millä perusteella ja miten välimies voidaan haastaa ja korvata? Keskustelkaa erityisesti siitä, millä perusteilla välimies voidaan haastaa ja vaihtaa, sekä menettelystä, mukaan lukien haasteen esittäminen tuomioistuimessa. Onko olemassa taipumusta soveltaa tai hakea ohjeita IBA:n ohjeista eturistiriitojen ratkaisemisesta kansainvälisessä välimiesmenettelyssä (IBA Guidelines on Conflicts of Interest in International Arbitration)?
Välimiesten haastaminen
Välimies voidaan haastaa vain, jos on olemassa olosuhteita, jotka antavat aihetta epäillä hänen puolueettomuuttaan tai riippumattomuuttaan, tai jos hänellä ei ole osapuolten hyväksymää pätevyyttä. Välimiehen nimittänyt osapuoli ei voi riitauttamisessa vedota olosuhteisiin, jotka se tiesi välimiehen nimittämisajankohtana (Itävallan siviiliprosessilain 588 §).
Välimiesten erottaminen
Välimies voidaan erottaa, jos hän on kykenemätön hoitamaan tehtäviään tai jos hän ei hoida niitä asianmukaisessa ajassa (CCP 590 artikla).
Välimies voidaan erottaa joko haastamalla hänet tai lopettamalla hänen toimeksiantonsa. Kummassakin tapauksessa viime kädessä tuomioistuin päättää asianosaisen pyynnöstä. Jos välimiehen toimeksianto päättyy ennenaikaisesti, korvaava välimies on nimitettävä samalla tavalla kuin korvattu välimies nimitettiin.
Korkein oikeus käsitteli hiljattain eräässä tapauksessa haastamisperusteita ja analysoi tutkijoiden ristiriitaisia näkemyksiä siitä, pitäisikö haastaminen sallia lopullisen välitystuomion jälkeen ja missä määrin. Tuomioistuin viittasi analyysissään myös IBA:n suuntaviivoihin ja tukeutui niihin.
Laki on julkaistu - 19. tammikuuta 2024
Osapuolten ja välimiesten välinen suhde
Mikä on osapuolten ja välimiesten välinen suhde? Tarkentakaa osapuolten ja välimiesten välistä sopimussuhdetta, osapuolten nimeämien välimiesten puolueettomuutta sekä välimiesten palkkioita ja kuluja.
Ad hoc -välimiesmenettelyssä olisi tehtävä sopimus välimiesten oikeuksista ja velvollisuuksista. Sopimukseen olisi sisällyttävä palkkiojärjestely (esimerkiksi viittaus viralliseen lakimiespalkkiotariffiin, tuntihintaan tai muulla tavoin) ja välimiesten oikeus saada korvaus omista kuluistaan. Välimiesten tehtäviin kuuluu menettelyn johtaminen sekä tuomion laatiminen ja allekirjoittaminen. Riippumattomuus- ja puolueettomuusvelvoitteet koskevat myös osapuolten nimeämiä välimiehiä, eikä niistä voida poiketa osapuolten sopimuksella.
Laki annettu - 19. tammikuuta 2024
Välimiesten velvollisuudet
Mitkä ovat välimiesten tiedonantovelvollisuudet puolueettomuuden ja riippumattomuuden osalta koko välimiesmenettelyn ajan?
Välimiehen on CCP:n 588 artiklan mukaan ilmoitettava menettelyn kaikissa vaiheissa kaikki seikat, jotka voivat herättää epäilyjä hänen puolueettomuudestaan tai riippumattomuudestaan tai jotka ovat ristiriidassa osapuolten sopimuksen kanssa. Riippumattomuus määritellään siten, että välimiehen ja jommankumman osapuolen välillä ei ole läheisiä taloudellisia tai muita sidoksia. Puolueettomuus liittyy läheisesti riippumattomuuteen, mutta viittaa pikemminkin välimiehen asenteeseen. Välimies voidaan riitauttaa menestyksekkäästi, jos voidaan osoittaa objektiivisesti perusteltu epäilys hänen puolueettomuudestaan tai riippumattomuudestaan.
Laki annettu - 19. tammikuuta 2024
Välimiesten vastuuvapaus
Missä määrin välimiehet ovat vapaita vastuusta menettelystään välimiesmenettelyn aikana?
Jos välimies on ottanut vastaan nimityksensä, mutta kieltäytyy sitten hoitamasta tehtäviään ajoissa tai lainkaan, hänet voidaan saattaa vastuuseen viivästyksestä aiheutuneesta vahingosta (CCP 594 artikla). Jos välitystuomio on kumottu myöhemmässä oikeudenkäynnissä ja välimies on laittomasti ja huolimattomasti aiheuttanut osapuolille vahinkoa, hänet voidaan saattaa vastuuseen. Välimiehiä koskevat sopimukset ja välimieslaitosten välityssäännöt sisältävät usein vastuun poissulkemisen.
Laki annettu - 19. tammikuuta 2024
Välimiesoikeuden toimivalta ja toimivaltuudet
Välityssopimuksen vastainen oikeudenkäynti
Mikä on menettely toimivaltakiistoissa, jos tuomioistuinmenettely aloitetaan voimassa olevasta välityssopimuksesta huolimatta, ja mitä määräaikoja on olemassa toimivaltakiistoja varten?
Laissa ei ole nimenomaisia sääntöjä oikeussuojakeinoista, joita voidaan käyttää, jos tuomioistuinmenettely aloitetaan välityssopimuksen vastaisesti tai jos välimiesmenettely aloitetaan toimivaltalausekkeen vastaisesti (lukuun ottamatta kielteistä kustannuspäätöstä menettelyssä, jota ei olisi pitänyt aloittaa).
Jos asianosainen nostaa kanteen tuomioistuimessa siitä huolimatta, että asia kuuluu välimiesmenettelysopimuksen piiriin, vastaajan on esitettävä tuomioistuimen toimivaltaa koskeva vastalause ennen kuin se ottaa kantaa itse asiaan, eli ensimmäisessä istunnossa tai vastineessaan. Tuomioistuimen on yleensä hylättävä tällaiset vaatimukset, jos vastaaja on vastustanut tuomioistuimen toimivaltaa ajoissa. Tuomioistuin ei saa hylätä vaatimusta, jos se osoittaa, että välimiesmenettelysopimusta ei ole olemassa, se on pätemätön tai toteuttamiskelvoton.
Laki julkaistu - 19. tammikuuta 2024
Välimiesoikeuden toimivalta
Mikä on menettely välimiesoikeuden toimivaltaa koskevissa riidoissa sen jälkeen, kun välimiesmenettely on aloitettu, ja mitä määräaikoja on olemassa toimivaltaa koskeville vastalauseille?
Välimiesoikeus voi päättää omasta toimivallastaan joko erillisessä tuomiossa tai lopullisessa asiaratkaisussa. Osapuolen, joka haluaa riitauttaa välimiesoikeuden toimivallan, on esitettävä tämä vastalause viimeistään asian ensimmäisessä kirjelmässä. Välimiehen nimeäminen tai osapuolen osallistuminen nimeämismenettelyyn ei estä osapuolta esittämästä toimivaltaan liittyvää vastalausetta. Myöhästynyttä väitettä ei saa ottaa huomioon, paitsi jos tuomioistuin pitää viivästystä perusteltuna ja hyväksyy väitteen. Sekä tuomioistuimet että välimiesoikeudet voivat ratkaista toimivaltakysymykset.
Laki julkaistu - 19. tammikuuta 2024
Tuomioistuimen tutkittavaksi ottamisen ja toimivallan välinen ero
Erotetaanko toisistaan kanteen tutkittavaksi ottamista ja tuomioistuimen toimivaltaa koskevat riitautukset?
Tärkein ero tuomioistuimen toimivaltaa ja kanteen tutkittavaksi ottamista koskevan kanteen välillä on tuomioistuimen väliintulon laajuus.
Itävallan siviiliprosessilain 611 §:n mukaan osapuolet voivat riitauttaa välitystuomion Itävallan tuomioistuimessa sillä perusteella, että välimiesoikeudella ei ole toimivaltaa ratkaista asiaa. Sen sijaan tuomioistuimen väliintulo ei ole asianmukaista, jos asianosainen riitauttaa kanteen tutkittavaksi ottamisen, vaan riitauttaminen olisi annettava ainoastaan välimiesoikeudelle itselleen.
Laki on julkaistu - 19. tammikuuta 2024
Välimiesmenettely
Välimiesmenettelyn paikka ja kieli sekä lainvalinta
Jos osapuolet eivät ole etukäteen sopineet asiasta, mikä on välimiesmenettelyn paikkaa ja kieltä koskeva oletusmekanismi? Miten riita-asian aineellinen oikeus määräytyy?
Jos osapuolet eivät ole sopineet välimiesmenettelyn paikasta ja kielestä, välimiesoikeuden harkintavallassa on sopivan paikan ja kielen määrittäminen. Itävallan siviiliprosessilain 601 §:n mukaan osapuolet voivat vapaasti valita aineellisen oikeuden. Jos tällaista sopimusta ei ole tehty, välimiesoikeuden harkinnassa on valita sopivaksi katsomansa laki. Tuomioistuin ei voi tehdä päätöstä ex aequo et bono, elleivät osapuolet ole antaneet siihen lupaa.
Ilmoitettu laki - 19. tammikuuta 2024
Välimiesmenettelyn aloittaminen
Miten välimiesmenettely aloitetaan?
Itävallan välimiesmenettelylainsäädännön mukaan kantajan on esitettävä vaatimus, jossa esitetään ne tosiseikat, joihin kantaja aikoo vedota, sekä hänen vaatimuksensa. Kanne on jätettävä osapuolten sopimassa tai välimiesoikeuden asettamassa määräajassa. Kantaja voi tässä vaiheessa esittää asiaa koskevia todisteita. Vastaajan on tämän jälkeen esitettävä vastineensa.
Institutionaalinen välimiesmenettely alkaa yleensä silloin, kun kantaja jättää välimiesmenettelyä koskevan pyynnön tai vaatimusosoituksen välimiesmenettelyä hallinnoivalle toimielimelle. Tämän jälkeen toimielin toimittaa tiedoksiannon vastaajalle. Wienin sääntöjen mukaan välimiesmenettelyn käynnistävän vaatimusilmoituksen on sisällettävä seuraavat tiedot:
osapuolten täydelliset nimet, osoitteet ja muut yhteystiedot; tosiseikkojen selostus ja erityinen vaatimus;
jos vaadittu korvaus ei koske yksinomaan tiettyä rahasummaa, kunkin yksittäisen vaatimuksen rahallinen arvo vaatimusilmoituksen esittämishetkellä;
välimiesten lukumäärää koskevat tiedot;
välimiehen nimeäminen, jos on sovittu tai pyydetty kolmen välimiehen paneelia, tai pyyntö välimiehen nimeämisestä; ja
tiedot välityssopimuksesta ja sen sisällöstä.
Ad hoc -välimiesmenettelyt aloitetaan yleensä silloin, kun kantaja toimittaa välimiesmenettelyä koskevan pyynnön suoraan vastaajalle.
Laki on julkaistu - 19. tammikuuta 2024
Kuuleminen
Tarvitaanko kuuleminen ja mitä sääntöjä sovelletaan?
Suullinen kuuleminen järjestetään jommankumman osapuolen pyynnöstä tai jos välimiesoikeus katsoo sen tarpeelliseksi (CCP 598 artikla ja Wienin sääntöjen 30 artikla).
Laki on julkaistu - 19. tammikuuta 2024
Todisteet
Mitä sääntöjä välimiesoikeus on velvollinen noudattamaan tosiseikkojen selvittämisessä? Minkälaiset todisteet hyväksytään ja miten todisteiden vastaanottaminen suoritetaan?
Lainsäädäntö ei sisällä erityisiä sääntöjä todisteiden vastaanottamisesta välimiesmenettelyssä. Välimiesoikeuksia sitovat todistelusäännöt, joista osapuolet ovat saattaneet sopia. Jos tällaisia sääntöjä ei ole, välimiesoikeus voi vapaasti ottaa vastaan ja arvioida todisteita tarkoituksenmukaiseksi katsomallaan tavalla (CCP:n 599 artikla). Välimiesoikeudella on valtuudet nimittää asiantuntijoita (ja vaatia osapuolia antamaan asiantuntijoille kaikki asiaankuuluvat tiedot tai esittämään tai antamaan tutustuttavaksi kaikki asiaankuuluvat asiakirjat, tavarat tai muu omaisuus), kuulla todistajia, osapuolia tai osapuolten toimihenkilöitä. Välimiesoikeuksilla ei kuitenkaan ole valtuuksia velvoittaa osapuolia tai todistajia saapumaan paikalle.
Käytännössä osapuolet usein antavat välimiesoikeuksille luvan viitata todisteiden vastaanottamista koskeviin IBA:n sääntöihin (IBA:n säännöt). Jos IBA:n sääntöjen kaltaisiin sääntöihin viitataan tai niistä sovitaan, tietojen luovuttaminen on usein laajempaa kuin oikeudenkäynnissä (joka on Itävallan lainsäädännön mukaan varsin rajoitettua). Välimiesoikeuden on annettava osapuolille mahdollisuus ottaa huomioon esitetyt todisteet ja todistelumenettelyn tulos ja kommentoida niitä (CCP:n 599 artikla).
Laki todettu - 19. tammikuuta 2024
Tuomioistuimen osallistuminen
Missä tapauksissa välimiesoikeus voi pyytää tuomioistuimelta apua ja missä tapauksissa tuomioistuimet voivat puuttua asiaan?
Välimiesoikeus voi pyytää tuomioistuimelta virka-apua seuraavissa asioissa:
- panna täytäntöön välimiesoikeuden antama väliaikainen tai turvaamistoimi (CCP 593 artikla); tai
- suorittaa oikeustoimia, joihin välimiesoikeudella ei ole toimivaltaa (todistajien kutsuminen paikalle, todistajien kuuleminen valan alla ja asiakirjojen luovuttaminen), mukaan lukien ulkomaisten tuomioistuinten ja viranomaisten pyytäminen suorittamaan tällaisia toimia (CCP 602 artikla).
Tuomioistuin voi puuttua välimiesmenettelyyn vain, jos siitä on nimenomaisesti määrätty CCP:ssä. Tuomioistuin voi (tai sen on) erityisesti:
myöntää väliaikaisia toimenpiteitä tai turvaamistoimia (CCP 585 artikla);
nimittää välimiehet (CCP 585 artikla); ja
päättää välimiehen haastamisesta, jos:
sovittu haastemenettely tai välimiesoikeudessa tehty haastehakemus ei johda tulokseen;
haastettu välimies ei vetäydy tehtävästään; tai
toinen osapuoli ei hyväksy haastetta.
Laki vahvistettu - 19. tammikuuta 2024
Luottamuksellisuus
Onko luottamuksellisuus taattu?
Välimiesmenettelyn luottamuksellisuudesta ei ole nimenomaisesti säädetty CCP:ssä, mutta osapuolet voivat sopia luottamuksellisuudesta. Lisäksi välimiestuomion kumoamista koskevissa oikeudenkäynneissä ja välimiestuomion olemassaolon tai olemattomuuden toteamista koskevissa kanteissa tai siviiliprosessilain 586-591 artiklassa tarkoitetuissa asioissa (esim. välimiesten haastaminen) asianosainen voi pyytää tuomioistuinta sulkemaan yleisön pois kuulemisesta, jos asianosainen pystyy osoittamaan, että yleisön poissulkemiseen on perusteltu syy.
Laki vahvistettu - 19. tammikuuta 2024
Väliaikaiset toimenpiteet ja seuraamusvaltuudet
Tuomioistuinten väliaikaiset toimenpiteet
Mitä väliaikaisia toimenpiteitä tuomioistuimet voivat määrätä ennen välimiesmenettelyn aloittamista ja sen jälkeen?
Sekä toimivaltaisella tuomioistuimella että välimiesoikeudella on toimivalta määrätä välitoimia välimiesmenettelyn tueksi. Osapuolet voivat sulkea pois välimiesoikeuden toimivallan välitoimien osalta, mutta ne eivät voi sulkea pois tuomioistuimen toimivaltaa välitoimien osalta. Väliaikaisten toimenpiteiden täytäntöönpano kuuluu tuomioistuinten yksinomaiseen toimivaltaan.
Tuomioistuin voi myöntää väliaikaisia toimenpiteitä rahavaatimusten tueksi, jos on syytä uskoa, että velallinen estää tai vaikeuttaa myöhemmän tuomion täytäntöönpanoa vahingoittamalla, tuhoamalla, kätkemällä tai viemällä pois omaisuuttaan (mukaan lukien vahingolliset sopimusmääräykset).
Seuraavat oikeussuojakeinot ovat käytettävissä:
rahan tai irtaimen omaisuuden asettaminen tuomioistuimen haltuunS
kielto luovuttaa tai pantata irtainta omaisuutta;
velallisen saamisia (mukaan lukien pankkitilit) koskeva ulosmittausmääräys;
kiinteän omaisuuden hallinnointi; ja
kiinteän omaisuuden luovutus- tai panttauskielto, joka on merkittävä kiinteistörekisteriin.
Tuomioistuin voi myöntää muiden kuin rahasaatavien tueksi samanlaisia väliaikaisia oikeussuojakeinoja kuin edellä on mainittu rahasaatavien osalta. Yksityisoikeudellisissa asioissa ei voida antaa etsintämääräyksiä.
Ulkomaisen välimiesoikeuden (Itävallan siviiliprosessilain 593 §) tai ulkomaisen tuomioistuimen antamat kieltokanteet voidaan panna täytäntöön Itävallassa tietyin edellytyksin. Täytäntöönpanotoimenpiteiden on kuitenkin oltava yhteensopivia Itävallan lainsäädännön kanssa.
Laki annettu - 19. tammikuuta 2024
Kiireellisen välimiehen toteuttamat väliaikaiset toimenpiteet
Onko kansallisessa välimiesmenettelylainsäädännössänne tai edellä mainittujen kotimaisten välimiesmenettelylaitosten säännöissä säädetty hätävälittäjästä ennen välimiesoikeuden muodostamista?
Itävallan lakisääteisessä lainsäädännössä tai Wienin säännöissä ei säädetä hätävälittäjästä.
Laki ilmoitettu - 19. tammikuuta 2024
Välimiesoikeuden väliaikaiset toimenpiteet
Mitä väliaikaisia toimenpiteitä välimiesoikeus voi määrätä välimiesoikeuden muodostamisen jälkeen? Missä tapauksissa välimiesoikeus voi määrätä vakuuden oikeudenkäyntikuluista?
Välimiesoikeudella on laajat valtuudet määrätä välitoimia osapuolen hakemuksesta, jos se katsoo sen tarpeelliseksi vaatimuksen täytäntöönpanon varmistamiseksi tai peruuttamattoman vahingon estämiseksi. Toisin kuin tuomioistuinmenettelyssä käytettävissä olevat väliaikaiset oikeussuojakeinot, välimiesoikeus ei ole rajoitettu tiettyihin lueteltuihin oikeussuojakeinoihin. Oikeussuojakeinojen olisi kuitenkin oltava yhteensopivia täytäntöönpanolainsäädännön kanssa, jotta vältetään vaikeudet täytäntöönpanovaiheessa. Lainsäädännössä ei säädetä kuluvakuudesta välimiesmenettelyssä.
Laki vahvistettu - 19. tammikuuta 2024
Välimiesoikeuden seuraamusvaltuudet
Onko välimiesoikeus kansallisen välimiesmenettelylainsäädäntönne tai edellä mainittujen kotimaisten välimiesmenettelylaitosten sääntöjen mukaan toimivaltainen määräämään seuraamuksia osapuolille tai heidän avustajilleen, jotka käyttävät välimiesmenettelyssä ´sissitaktiikkaa´? Voiko välimiesoikeus tai kansalliset välimiesoikeuslaitokset määrätä seuraamuksia asianajajille?
Välimiesoikeuksilla on laaja harkintavalta määrätä väliaikaisia toimenpiteitä sissitaktiikan torjumiseksi. Äärimmäisissä tapauksissa ne voivat keskeyttää menettelyn tai jopa hylätä välimiesmenettelyn ennakolta seuraamuksena osapuolen tai sen avustajan tahallisesta väärinkäytöksestä.
Välimiesoikeudet voivat myös määrätä vakuuden kulujen korvaamisesta.
Lisäksi on yleisesti hyväksytty mahdollisuus, että välimiehet voivat tehdä kielteisiä johtopäätöksiä siitä, että osapuoli ei noudata välimiesoikeuden pyyntöjä. Jos osapuoli esimerkiksi kieltäytyy toimittamasta asiakirjoja, välimiesoikeus voi olettaa, että asiakirjat sisältävät tietoja, jotka vaarantavat osapuolen aseman.
Toinen varsin tehokas keino säännellä asianosaisen väärinkäytöksiä on oikeudenkäyntikulujen määrääminen lopullisessa tuomiossa.
Itävaltalaisia asianajajia sitovat ammattietiikkaa koskevat säännöt, kun he toimivat asianajajina välimiesmenettelyissä (riippumatta siitä, pidetäänkö ne Itävallassa vai ulkomailla). Itävallan ammattietiikkaa koskevat säännöt eivät sido ulkomaisia asianajajia Itävallassa pidettävissä välimiesmenettelyissä.
Laki vahvistettu - 19. tammikuuta 2024
Palkinnot
Välimiesoikeuden päätökset
Jos osapuolet eivät ole sopineet asiasta, riittääkö, että välimiesoikeuden päätökset tehdään sen kaikkien jäsenten enemmistöllä, vai vaaditaanko yksimielisyys? Mitä seurauksia on tuomiolle, jos välimies on eri mieltä?
Elleivät osapuolet ole toisin sopineet, riittää, että välitystuomio on pätevä, jos sen on tehnyt ja allekirjoittanut välimiesten enemmistö. Enemmistö on laskettava kaikkien nimettyjen välimiesten eikä vain läsnä olevien välimiesten perusteella. Jos välimiesoikeus aikoo tehdä päätöksen välitystuomiosta ilman, että kaikki sen jäsenet ovat läsnä, sen on ilmoitettava aikomuksestaan etukäteen osapuolille (Itävallan siviiliprosessilain 604 §).
Välimiesten enemmistön allekirjoittamalla välitystuomiolla on sama oikeudellinen arvo kuin yksimielisellä tuomiolla.
Laki todettu - 19. tammikuuta 2024
Eriävät mielipiteet
Miten kansallisessa välimiesmenettelylainsäädännössänne suhtaudutaan eriäviin mielipiteisiin?
Lainsäädäntö ei koske eriäviä mielipiteitä. Vaikka on kiistelty siitä, ovatko ne sallittuja välimiesmenettelyssä, korkein oikeus totesi äskettäin eräässä tapauksessa, että eriävät mielipiteet eivät yleensä ole Itävallan ordre publicin vastaisia.
Eräässä toisessa tapauksessa, joka koski ulkomaisen välitystuomion täytäntöönpanoa, korkein oikeus totesi, että vaatimus liittää eriävä mielipide välimiesoikeuden välitystuomioon (kyseinen vaatimus sisältyi sovellettaviin välimiesmenettelyn sääntöihin) ei ole täytäntöönpanolainsäädännön mukainen tiukka vaatimus.
Laki todettu - 19. tammikuuta 2024
Muoto- ja sisältövaatimukset
Mitä muoto- ja sisältövaatimuksia tuomiolle on asetettu?
Välitystuomio on annettava kirjallisena, ja välimiehen tai välimiesten on allekirjoitettava se. Elleivät osapuolet ole toisin sopineet, riittää välimiesten enemmistön allekirjoitus. Tällöin on perusteltava, miksi osa välimiehistä ei ole allekirjoittanut tuomiota.
Jolleivät osapuolet ole toisin sopineet, tuomiossa on myös mainittava oikeudelliset perusteet, joihin se perustuu, sekä päivä ja paikka, jolloin ja jossa se on tehty.
Välimiesmenettelyn osapuolen pyynnöstä välitystuomion on sisällettävä vahvistus sen täytäntöönpanokelpoisuudesta.
Laki todettu - 19. tammikuuta 2024
Tuomion antamisen määräaika
Onko välitystuomio annettava tietyn määräajan kuluessa kansallisen välimiesmenettelylainsäädäntönne tai edellä mainittujen kansallisten välimiesmenettelylaitosten sääntöjen mukaan?
Itävallan lainsäädännössä ei säädetä tietystä määräajasta, jonka kuluessa välitystuomio on annettava.
Wienin säännöissä määrätään, että tuomio on annettava viimeistään kolmen kuukauden kuluttua viimeisestä istunnosta, joka koskee tuomiossa ratkaistavia asioita, tai viimeisen sallitun esityksen jättämisestä, sen mukaan, kumpi ajankohta on myöhäisempi. Pääsihteeri voi pidentää tätä määräaikaa.
Laki vahvistettu - 19. tammikuuta 2024
Tuomion antamispäivä
Minkä määräaikojen osalta ratkaiseva on ratkaisun antamispäivä ja minkä määräaikojen osalta ratkaiseva on ratkaisun antamispäivä?
Itävallan lainsäädännön mukaan ratkaisun antamispäivämäärällä on merkitystä sekä välimiesoikeudelle esitettävän, ratkaisun oikaisemista tai tulkintaa tai molempia koskevan hakemuksen että lisätuomion tekemistä koskevan hakemuksen kannalta (ks. kysymys 45) ja ratkaisun riitauttamisen kannalta tuomioistuimessa (ks. kysymys 46). Jos välimiesoikeus oikaisee ratkaisun itse, neljän viikon määräaika tällaiselle oikaisulle alkaa ratkaisun antamispäivästä (CCP 610 artiklan 4 kohta).
Laki ilmoitettu - 19. tammikuuta 2024
Tuomioiden tyypit
Minkä tyyppiset tuomiot ovat mahdollisia ja minkälaisia oikeussuojakeinoja välimiesoikeus voi myöntää?
Seuraavat ratkaisutyypit ovat tavanomaisia välimiesmenettelylainsäädännön mukaan:
tuomioistuimen toimivaltaa koskeva tuomio;
välituomio;
osittainen tuomio;
lopullinen tuomio;
oikeudenkäyntikuluja koskeva ratkaisu; ja
muutospäätös.
Laki todettiin - 19. tammikuuta 2024
Menettelyn päättäminen
Millä muulla tavoin kuin tuomiolla voidaan menettely lopettaa?
Välimiesmenettely voidaan lopettaa:
jos kantaja peruuttaa kanteensa;
jos kantaja ei toimita vaatimusosoitettaan tuomioistuimen asettamassa määräajassa (siviiliprosessilain 597 ja 600 §);
osapuolten yhteisestä sopimuksesta sovinnolla (CCP:n 605 artikla); ja
jos oikeudenkäynnin jatkaminen on käynyt käytännössä mahdottomaksi (siviiliprosessilain 608 §:n 2 momentin 4 kohta).
Tällaiselle lopettamiselle ei ole muodollisia vaatimuksia.
Laki vahvistettu - 19. tammikuuta 2024
Kustannusten jakaminen ja takaisinperintä
Miten välimiesmenettelyn kustannukset jaetaan välitystuomiossa? Mitkä kustannukset ovat perittäviä?
Välimiesoikeuksilla on kulujen osalta laajempi harkintavalta ja ne ovat yleensä vapaamielisempiä kuin tuomioistuimet. Välimiesoikeudella on harkintavaltaa kustannusten jakamisessa, mutta sen on otettava huomioon tapauksen olosuhteet ja erityisesti menettelyn lopputulos. Nyrkkisääntönä on, että kulut seuraavat tapahtumaa ja hävinnyt osapuoli vastaa niistä, mutta välimiesoikeus voi päätyä myös toisenlaisiin johtopäätöksiin, jos se on tapauksen olosuhteiden kannalta tarkoituksenmukaista.
Jos kuluja ei ole kuitattu keskenään, välimiesoikeuden on mahdollisuuksien mukaan määriteltävä samalla, kun se päättää kuluvelvollisuudesta, myös korvattavien kulujen määrä.
Yleensä myös tuntiveloitusten perusteella lasketut asianajopalkkiot ovat korvattavia.
Laki on julkaistu - 19. tammikuuta 2024
Korko
Voidaanko päävaatimuksille ja oikeudenkäyntikuluille määrätä korkoa ja minkä suuruista korkoa?
Välimiesoikeus myöntää useimmissa tapauksissa korkoa päävaatimukselle, jos se on sovellettavan aineellisen oikeuden mukaan sallittua. Lain mukaan siviilioikeudellisten vaatimusten lakisääteinen korko on 4 prosenttia. Jos molemmat osapuolet ovat yrittäjiä ja viivästys on moitittava, sovelletaan vaihtuvaa korkoa, jonka Itävallan keskuspankki julkaisee puolivuosittain. Tällä hetkellä se on 8,58 prosenttia. Vekseleihin sovelletaan 6 prosentin korkoa.
Välimiesmenettelyn kulujen jakamisesta ja perimisestä säädetään CCP:n 609 artiklassa. Artiklassa ei kuitenkaan säädetä siitä, voidaanko kuluille määrätä korkoa, joten se on välimiesoikeuden harkinnassa.
Laki julkaistu - 19. tammikuuta 2024
Tuomion antamisen jälkeinen menettely
Tuomioiden tulkinta ja oikaiseminen
Onko välimiesoikeudella valtuudet oikaista tai tulkita välitystuomiota omasta aloitteestaan tai osapuolten aloitteesta? Mitä määräaikoja sovelletaan?
Osapuolet voivat pyytää välimiesoikeudelta oikaisua (laskenta-, kirjoitus- tai kirjoitusvirheiden korjaamista), selvennystä tai lisätuomion antamista (jos välimiesoikeus ei ole käsitellyt kaikkia sille välimiesmenettelyssä esitettyjä vaatimuksia). Määräaika tällaiselle hakemukselle on neljä viikkoa tuomion tiedoksiantamisesta, elleivät osapuolet toisin sovi. Välimiesoikeudella on myös oikeus oikaista tuomio omasta aloitteestaan neljän viikon kuluessa (lisäsuomio kahdeksan viikon kuluessa) siitä, kun tuomio on annettu.
Laki todettu - 19. tammikuuta 2024
Tuomioiden riitauttaminen
Miten ja millä perusteilla tuomio voidaan riitauttaa ja kumota?
Tuomioistuimilla ei ole oikeutta tutkia välitystuomiota sen asiasisällön perusteella. Välitystuomioon ei voi hakea muutosta. On kuitenkin mahdollista nostaa kanne välitystuomion kumoamiseksi (sekä tuomiovaltaa että asiasisältöä koskevien tuomioiden osalta) hyvin erityisin ja suppein perustein, nimittäin seuraavin perustein:
välimiesoikeus on hyväksynyt tai evännyt toimivallan, vaikka välityssopimusta ei ole tehty tai voimassa olevaa välityssopimusta ei ole olemassa;
asianosainen ei voinut tehdä välityssopimusta asianosaiseen sovellettavan lain mukaan;
asianosainen ei ole voinut esittää asiaansa (esim. sille ei ole annettu asianmukaista ilmoitusta välimiehen nimittämisestä tai välimiesmenettelystä);
välitystuomio koskee asioita, joita ei ole otettu huomioon välityssopimuksessa tai jotka eivät kuulu välityssopimuksen ehtojen piiriin, tai se koskee asioita, jotka eivät kuulu välimiesmenettelyssä vaaditun oikeussuojan piiriin - jos tällaiset puutteet koskevat välitystuomion erotettavissa olevaa osaa, kyseinen osa on kumottava:
välimiesoikeuden kokoonpano ei ole ollut Itävallan siviiliprosessilain 577-618 §:n tai osapuolten sopimuksen mukainen;
välimiesmenettely ei ole ollut tai välitystuomio ei ole Itävallan oikeusjärjestelmän perusperiaatteiden (oikeusjärjestyksen perusteiden) mukainen; ja
jos esimerkiksi kansallisen tuomioistuimen asian uudelleen aloittamisen edellytykset täyttyvät siviiliprosessilain 530 §:n 1 momentin 1-5 kohdan mukaisesti:
tuomio perustuu asiakirjaan, joka on alun perin tai myöhemmin väärennetty;
tuomio perustuu (todistajan, asiantuntijan tai valan alla vannovan osapuolen) väärään lausuntoon;
jommankumman osapuolen edustaja tai toinen osapuoli on saanut tuomion rikollisin keinoin (esim. petoksella, kavalluksella, petoksella, asiakirjan tai erityisesti suojattujen asiakirjojen väärentämisellä tai virallisten todistusten merkkien väärentämisellä, epäsuoralla väärennetyllä todistuksella tai väärennetyllä todistusmerkinnällä tai asiakirjojen salaamisella);
tuomio perustuu rikostuomioon, joka on myöhemmin kumottu toisella lainvoimaisella tuomiolla; tai
tuomio koskee asioita, jotka eivät ole Itävallassa sovittelukelpoisia.
Lisäksi asianosainen voi myös hakea julistusta välitystuomion olemassaolosta tai olemattomuudesta.
Laki annettu - 19. tammikuuta 2024
Muutoksenhaun tasot
Kuinka monta muutoksenhakutasoa on olemassa? Kuinka kauan kestää yleensä, ennen kuin muutoksenhaku ratkaistaan kullakin tasolla? Millaisia kuluja kullakin tasolla aiheutuu suunnilleen? Miten kustannukset jaetaan osapuolten kesken?
Itävallan korkein oikeus on siviiliprosessilain 6J5 §:n mukaan ensimmäisenä ja viimeisenä oikeusasteena toimivaltainen tuomioistuin, kun on kyse kanteista, joilla haetaan välitystuomion kumoamista ja kanteista, joilla pyritään toteamaan välitystuomion olemassaolo tai olemattomuus (eli korkeimman oikeuden päätöksiin ei voi hakea muutosta näissä asioissa).
Välimiesmenettelystä annetun lain 616 §:n 1 momentissa säädetään, että välimiestuomion kumoamista koskevassa kanteessa ja välimiestuomion olemassaolon tai olemattomuuden toteamista koskevassa kanteessa noudatetaan samaa menettelyä kuin ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa. Tämä tarkoittaa, että korkeimman oikeuden on sovellettava samoja menettelysääntöjä kuin ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa (esimerkiksi todisteiden vastaanottamisen yhteydessä).
Laki todettu - 19. tammikuuta 2024
Tunnustaminen ja täytäntöönpano
Mitä edellytyksiä on olemassa kotimaisten ja ulkomaisten tuomioiden tunnustamiselle ja täytäntöönpanolle, millä perusteilla tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta voidaan kieltäytyä ja mikä on menettely?
Kotimaiset välitystuomiot ovat täytäntöönpanokelpoisia samalla tavalla kuin kotimaiset tuomiot.
Ulkomaiset välitystuomiot ovat täytäntöönpanokelpoisia Itävallan ratifioimien kahden- tai monenvälisten sopimusten perusteella, joista New Yorkin yleissopimus on ehdottomasti tärkein oikeudellinen väline. Näin ollen sovelletaan edelleen yleistä periaatetta, jonka mukaan täytäntöönpanon vastavuoroisuus on taattava sopimuksella tai asetuksella (toisin kuin UNCITRALin mallilain vastaavissa säännöksissä).
Täytäntöönpanomenettelyt ovat pääosin samat kuin ulkomaisten tuomioiden osalta.
Laki annettu - 19. tammikuuta 2024
Välitystuomioiden täytäntöönpanon määräajat
Onko välitystuomioiden täytäntöönpanolle asetettu vanhentumisaika?
Täytäntöönpanomenettelyn aloittamiseen ei sovelleta vanhentumisaikaa. On kuitenkin suositeltavaa soveltaa analogisesti 10 vuoden vanhentumisaikaa, jota sovelletaan lain nojalla tuomioiden täytäntöönpanomenettelyihin.
Laki annettu - 19. tammikuuta 2024
Ulkomaisten tuomioiden täytäntöönpano
Miten kansalliset tuomioistuimet suhtautuvat sellaisten ulkomaisten tuomioiden täytäntöönpanoon, jotka välimiesmenettelyn sijaintipaikan tuomioistuimet ovat kumonneet?
New Yorkin yleissopimuksen V artiklan 1 kohdan e alakohdan mukaan ulkomaisen välitystuomion tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta voidaan kieltäytyä, jos sen maan toimivaltainen viranomainen, jossa tai jonka lakien mukaan kyseinen välitystuomio on tehty, on kumonnut tai lykännyt kyseisen tuomion.
Itävalta on New Yorkin yleissopimuksen sopimusvaltio, ja sen vuoksi itävaltalaiset tuomioistuimet kieltäytyisivät yleensä tällaisen tuomion täytäntöönpanosta. Jos tuomio on kuitenkin kumottu, koska se on ristiriidassa välimiesmenettelyn sijaintipaikan oikeusjärjestyksen perusteiden kanssa, itävaltalaisten tuomioistuinten on arvioitava, rikkoisiko tuomio oikeusjärjestyksen perusteita myös Itävallassa. Jos tuomio ei ole ristiriidassa Itävallan oikeusjärjestyksen perusteiden kanssa, Itävallan tuomioistuimet todennäköisesti panisivat tällaisen tuomion täytäntöön.
Laki julkaistu - 19. tammikuuta 2024
Kiireellisten välimiesten päätösten täytäntöönpano
Onko kansallisessa välimiesmenettelylainsäädännössänne, oikeuskäytännössänne tai kotimaisten välimieslaitosten säännöissä säädetty hätävälittäjien antamien määräysten täytäntöönpanosta?
Wienin sääntöjen 45 artiklassa määrätään nopeutetusta menettelystä. Erityissääntöjä hätävälittäjien tällaisissa menettelyissä antamien määräysten täytäntöönpanosta ei kuitenkaan ole. Sama koskee myös kansallista välimiesmenettelylainsäädäntöä (mukaan lukien oikeuskäytäntö).
Laki annettu - 19. tammikuuta 2024
Täytäntöönpanosta aiheutuvat kustannukset
Mitä kustannuksia aiheutuu tuomioiden täytäntöönpanosta?
Voittajapuolella on oikeus periä vastapuolelta asianajopalkkiot Itävallan asianajajien palkkioista annetun lain mukaisesti (riidan määrään perustuva palkkiotaulukko).
Myös oikeudenkäyntimaksut perustuvat riidan määrään. Jos ulosmitatun saatavan pääoma on esimerkiksi 1 miljoona euroa, irtaimeen omaisuuteen kohdistuvasta ulosmittauksesta perittävä oikeudenkäyntimaksu on noin 2 500 euroa; jos ulosmittaus kohdistuu kiinteään omaisuuteen, oikeudenkäyntimaksu on noin 23 000 euroa.
Laki vahvistettu - 19. tammikuuta 2024
Muut
Oikeusperinteiden vaikutus välimiehiin
Mitkä oikeusjärjestelmänne hallitsevat piirteet saattavat vaikuttaa alueenne välimieheen?
Siviili- ja kauppaoikeudellisissa menettelyissä ei ole tuomioistuimen määräämää tiedonsaantia, ja mahdollisuudet saada tuomioistuimen määräys, jolla toinen osapuoli velvoitetaan esittämään asiakirjoja, ovat melko rajalliset. Välimiesmenettelyissä ei ole taipumusta UD-tyyppiseen tiedonhankintaan, mutta välimiehet voivat määrätä tietyn määrän asiakirjoja esitettäväksi sovellettavista välimiesmenettelysäännöistä ja osapuolten välisestä sopimuksesta riippuen. Kirjalliset todistajanlausunnot ovat yleisiä välimiesmenettelyissä. IBA:n säännöt todisteiden vastaanottamisesta kansainvälisessä välimiesmenettelyssä ovat yleistyneet välimiesmenettelyissä.
Laki julkaistu - 19. tammikuuta 2024
Ammatilliset tai eettiset säännöt
Sovelletaanko kansainvälisessä välimiesmenettelyssä toimiviin asianajajiin ja välimiehiin erityisiä ammatillisia tai eettisiä sääntöjä alueellanne? Vastaavatko (tai ovatko ne ristiriidassa) lainkäyttöalueellanne noudatettavat parhaat käytännöt IBA:n ohjeita asianosaisten edustamisesta kansainvälisessä välimiesmenettelyssä?
Välimiesmenettelyn ammattilaisten käyttäytymiseen ei sovelleta erityisiä eettisiä sääntöjä. Itävallan asianajajien ammattisääntöjä sovelletaan kaikkiin Itävallan asianajajakunnan jäseniin, myös silloin kun he toimivat asianajajina tai välimiehinä.
Laki on julkaistu - 19. tammikuuta 2024
Kolmannen osapuolen rahoitus
Koskeeko välimiesmenettelyyn liittyvien vaateiden rahoittaminen kolmansilta osapuolilta lainkäyttöalueellanne lainsäädännöllisiä rajoituksia?
Kolmannen osapuolen rahoitus on yleistynyt Itävallassa. Rahoittaja kattaa menettelyn kustannukset ja saa osuuden takaisin saadusta summasta. Vaikka tällä hetkellä ei ole olemassa lakisääteistä kehystä, jolla säänneltäisiin kolmannen osapuolen rahoitusta, korkein oikeus on vahvistanut tällaisten järjestelyjen pätevyyden (tietyin edellytyksin) ja todennut, että quota litis -kielto (jota asianajajat noudattavat) ei koske kolmannen osapuolen rahoittajia.
Laki todettu - 19. tammikuuta 2024
Toiminnan sääntely
Mitä sellaisia erityispiirteitä on lainkäyttöalueellanne, jotka ulkomaalaisen asianajajan olisi hyvä tietää?
Verolainsäädännön (täytäntöönpanoasetusten (EY) N:o 1798/2003 ja (EY) N:o 143/2008) mukaan Itävallassa toimivien välimiesten ei tarvitse periä arvonlisäveroa, jos korvauksen maksava osapuoli on mainitun asetuksen mukainen "verovelvollinen" ja jos sen toimipaikka on Itävallan ulkopuolella mutta Euroopan unionissa.
Laki annettu - 19. tammikuuta 2024
Päivitykset ja suuntaukset
Lainsäädännön uudistus ja investointisopimusten välimiesmenettelyt
Onko maassanne havaittavissa uusia suuntauksia tai ajankohtaisia aiheita välimiesmenettelyssä? Onko lainkäyttöalueenne välimiesmenettelylainsäädäntö parhaillaan lainsäädäntöuudistuksen kohteena? Tarkistetaanko edellä mainittujen kotimaisten välimiesmenettelylaitosten sääntöjä parhaillaan? Onko jokin kahdenvälinen investointisopimus irtisanottu äskettäin? Jos on, mitkä niistä? Onko aikomus irtisanoa jokin näistä kahdenvälisistä investointisopimuksista? Jos on, mitä niistä? Mitkä ovat tärkeimmät viimeaikaiset kansainvälisen investointivälimiesmenettelyn alalla tehdyt päätökset, joissa maanne on ollut osapuolena? Onko vireillä investointivälitystapauksia, joissa maa, josta raportoitte, on osapuolena?
Uudet institutionaaliset välimiesmenettelysäännöt
Wienin kansainvälinen välimieskeskus (IAC) sisällytti investointiriitoja koskevat säännöt 1. heinäkuuta 2021 alkaen (VRI) ja päivitti samanaikaisesti kaupallisiin riitoihin sovellettavat välimiesmenettely- ja sovittelusääntönsä (Wienin säännöt).
VRI-säännöissä ei hahmotella lainkäyttövaltaa koskevia vaatimuksia toisin kuin ICDI-yleissopimuksessa7 , joka ulottuu vain suoraan sijoituksesta johtuviin oikeudellisiin riitoihin yhden sopimusvaltion ja toisen sopimusvaltion kansalaisen välillä. VRI:ssä säädetään puitteista, joilla säännellään kolmannen osapuolen rahoitusta ja joissa käsitellään välimiesten eturistiriitojen riskiä ja kustannusvakuutta. Lisäksi VRI mahdollistaa sen, että osapuoli voi hakea välimiesmenettelyn ennenaikaista hylkäämistä.
kanteen, vastakanteen tai vastineen hylkäämisen sillä perusteella, että se ei kuulu tuomioistuimen toimivaltaan, että sitä ei voida ottaa tutkittavaksi tai että se on oikeudellisesti perusteeton. Hakemus ennenaikaisesta hylkäämisestä on jätettävä 45 päivän kuluessa siitä, kun tuomioistuin on muodostettu tai kun vastine on toimitettu.
kanteen vastineesta, sen mukaan, kumpi näistä on aikaisempi. Lisäksi VRI sisältää mahdollisuuden amicus curiae -lausuntoihin. Toisin kuin Wienin säännöissä, VRI:ssä määrätään, että välimiesten on oltava eri kansallisuudesta kuin osapuolten, elleivät osapuolet toisin sovi.
Jää avoimeksi, pystyvätkö VRI-säännöt saavuttamaan Wienin sääntöjen suosion erityisesti KIE- ja CID-alueelta tulevien osapuolten keskuudessa. VIAC on varmasti luonut vankan perustan.
Wienin säännöt 2021 tulivat voimaan 1. heinäkuuta 2021, ja niitä sovelletaan kaikkiin 30. kesäkuuta 2021 jälkeen aloitettuihin menettelyihin. Wienin sääntöjen tarkistamisen käynnisti VIAC:n laatima VRI. Ne eivät poikkea merkittävästi vuoden 2018 edeltäjistään.
Tarkistuksen tavoitteena oli pikemminkin mukauttaa nykyiset kaupallisia riita-asioita koskevat säännöt uusiin tarpeisiin ja markkinoiden kehitykseen.
Kahdenvälisten investointisopimusten irtisanomiset
Euroopan unionin tuomioistuimen 6. maaliskuuta 2018 antaman Achmea-tuomion (C-284/16) seurauksena Itävalta sitoutui irtisanomaan kahdenväliset investointisopimukset, jotka sillä on muiden EU:n jäsenvaltioiden kanssa. Vaikka Itävalta oli yksi niistä harvoista EU:n jäsenvaltioista, jotka eivät allekirjoittaneet sopimusta Euroopan unionin jäsenvaltioiden välisten kahdenvälisten investointisopimusten irtisanomisesta, se on sitoutunut irtisanomaan kahdenväliset investointisopimuksensa kahdenvälisesti. BIT-sopimukset on jo irtisanottu muun muassa Slovakian, Kroatian, Maltan, Romanian ja Slovenian kanssa.
ICDI:n7 lisäsääntöjen mukaisten päätösten täytäntöönpano
Itävallan korkein oikeus totesi hiljattain antamassaan tuomiossa (OGH 3 Ob 80/22v), että ICSID:n lisäsääntöjen nojalla annetut ulkomaiset välitystuomiot ovat periaatteessa täytäntöönpanokelpoisia New Yorkin yleissopimuksen nojalla, vaikka vastapuoli ei olisi ratifioinut New Yorkin yleissopimusta. Korkein oikeus korosti kuitenkin, että ICSID:n lisäjärjestelysäännöistä puuttuu itsenäinen täytäntöönpanomekanismi. Täytäntöönpanoon sovelletaan näin ollen välimiesmenettelyn suorituspaikan lakia, mukaan lukien sovellettavat kansainväliset sopimukset.
Korkein oikeus totesi lisäksi, että vuoden 2006 ICSID Additional Facility -välimiesmenettelysääntöjen 19 artiklan nojalla annettuihin välitystuomioihin sovelletaan New Yorkin yleissopimuksen järjestelmää, koska välimiesmenettelyn on tapahduttava New Yorkin yleissopimuksen osapuolena olevassa valtiossa. Näin korkein oikeus poikkesi New Yorkin yleissopimuksen 1 artiklan 1 kappaleesta, jossa keskitytään siihen, onko tuomio ulkomainen, riippumatta siitä, missä se on annettu. Vaikka Itävalta kumosi vuonna 1988 New Yorkin yleissopimukseen tekemänsä vastavuoroisuusvarauman, joka velvoitti sen tunnustamaan ja panemaan täytäntöön ulkomaiset välitystuomiot alkuperämaasta riippumatta, tämä tapaus on ainutlaatuinen kehityssuuntaus, joka voi vaikuttaa täytäntöönpanoon Itävallassa tulevaisuudessa erityisesti sellaisten välitystuomioiden osalta, jotka on annettu muissa kuin New Yorkin yleissopimuksen piiriin kuuluvissa valtioissa.
Samassa tapauksessa korkein oikeus otti esille kysymyksen siitä, perustuiko riita pelkästään BIT-sopimukseen vai oliko olemassa erillinen välimiesmenettelysopimus. Korkein oikeus piti haastavana ratkaista asia lopullisesti, koska alemmat tuomioistuimet eivät olleet selvittäneet tällaisen erillisen välityssopimuksen olemassaoloa. Näin ollen sovellettavan sopimuksen riitojenratkaisulausekkeiden lisäksi täytäntöönpanoa hakevia osapuolia kannustetaan varmistamaan, että tunnustamista tai täytäntöönpanoa koskevassa tuomioistuimen päätöksessä määritetään erillisten välimiesmenettelysopimusten (olemattomuus).