Välimiesmenettely 2023

Lait ja toimielimet

Välimiesmenettelyä koskevat monenväliset yleissopimukset

Onko lainkäyttöalueenne ulkomaisten välitystuomioiden tunnustamista ja täytäntöönpanoa koskevan New Yorkin yleissopimuksen sopimusvaltio? Mistä lähtien yleissopimus on ollut voimassa? Onko yleissopimuksen I, X ja XI artiklan nojalla annettu julistuksia tai ilmoituksia? Minkä muiden kansainvälisiä kauppa- ja investointivälimiesmenettelyjä koskevien monenvälisten yleissopimusten sopimuspuolena maanne on?

Itävalta on ratifioinut useita tärkeitä välimiesmenettelyä koskevia yleissopimuksia, muun muassa seuraavat:

• New Yorkin yleissopimus ulkomaisten välitystuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta (New Yorkin yleissopimus).
  yleissopimus), joka on ollut voimassa 31. heinäkuuta 1961;
• eurooppalainen yleissopimus kansainvälisestä kaupallisesta välimiesmenettelystä (eurooppalainen yleissopimus ja sopimuksen
  ja sen soveltamista koskevat sopimukset), joka on ollut voimassa 4. kesäkuuta 1964;
• yleissopimus investointiriitojen ratkaisemisesta (ICSID-yleissopimus), joka on ollut voimassa 24. kesäkuuta 1971;
• energiaperuskirjaa koskeva sopimus, joka on ollut voimassa 16. huhtikuuta 1998.

Laki vahvistettu - 10. helmikuuta 2023

Kahdenväliset investointisopimukset

Onko kahdenvälisiä investointisopimuksia muiden maiden kanssa?

Itävallalla on tällä hetkellä 53 voimassa olevaa kahdenvälistä investointisopimusta: Albanian, Algerian, Argentiinan, Armenian, Azerbaidžanin, Bangladeshin, Valko-Venäjän, Belizin, Bosnia ja Hertsegovinan, Bulgarian, Chilen, Kiinan, Kuuban, Tšekin tasavallan, Egyptin, Viron, Etiopian, Georgian, Guatemalan, Hongkongin, Unkarin, Iranin ja Jordanian kanssa, Kazakstan, Kirgisia, Kuwait, Latvia, Libanon, Libya, Liettua, Makedonia, Malesia, Meksiko, Moldova, Mongolia, Montenegro, Marokko, Namibia, Oman, Paraguay, Filippiinit, Filippiinit, Venäjä, Saudi-Arabia, Etelä-Korea, Serbia, Tunisia, Tunisia, Turkki, Tadžikistan, Ukraina, Yhdistyneet arabiemiirikunnat, Uzbekistan, Vietnam ja Jemen.

Euroopan unionin tuomioistuimen 6. maaliskuuta 2018 antaman Achmea-tuomion (C-284/16) seurauksena Itävalta sitoutui irtisanomaan kahdenväliset investointisopimukset, jotka sillä on muiden EU:n jäsenvaltioiden kanssa.

Itävalta on osapuolena myös useissa muissa kahdenvälisissä sopimuksissa, jotka eivät ole investointisopimuksia, lähinnä naapurimaiden kanssa.

Laki todettiin - 10. helmikuuta 2023

Kotimainen välimiesmenettelylainsäädäntö

Mitkä ovat ensisijaiset kotimaiset oikeuslähteet, jotka liittyvät kotimaisiin ja ulkomaisiin välimiesmenettelyihin sekä tuomioiden tunnustamiseen ja täytäntöönpanoon?

Itävallan välimiesmenettelylainsäädäntö sisältyy Itävallan siviiliprosessilain (CCP) 577-618 pykälään. Näissä säännöksissä säännellään sekä kotimaisia että kansainvälisiä välimiesmenettelyjä.

Ulkomaisten tuomioiden tunnustamisesta määrätään edellä mainituissa monen- ja kahdenvälisissä sopimuksissa. Täytäntöönpanomenettelyistä säädetään Itävallan täytäntöönpanolaissa.

Laki on julkaistu - 10. helmikuuta 2023

Kotimainen välimiesmenettely ja UNCITRAL.

Perustuuko kotimainen välimiesmenettelylainsäädäntösi UNCITRALin mallilakiin? Mitkä ovat tärkeimmät erot kansallisen välimiesmenettelylainsäädäntönne ja UNCITRAL-mallilain välillä?

Itävallan välimiesmenettelylainsäädäntö perustuu UNCITRALin mallilakiin, mutta kuten useimmissa maissa, mallilain kaikkia näkökohtia ei ole otettu huomioon kansallisessa lainsäädännössä. Tärkeimmät piirteet on kuitenkin otettu käyttöön.

Toisin kuin UNCITRAL-mallilaissa, Itävallan lainsäädännössä ei tehdä eroa kotimaisten ja kansainvälisten välimiesmenettelyjen eikä kaupallisten ja ei-kaupallisten välimiesmenettelyjen välillä. Sen vuoksi työ- ja kuluttaja-asioihin sovelletaan erityissääntöjä.

Laki annettu - 10. helmikuuta 2023

Pakottavat säännökset

Mitkä ovat ne pakottavat kansallisen välimiesmenettelylain säännökset, joista osapuolet eivät saa poiketa?

Osapuolet voivat vapaasti sopia menettelysäännöistä (esim. viittaamalla erityisiin välimiesmenettelysääntöihin) CCP:n pakottavien säännösten rajoissa. Jos osapuolet eivät ole sopineet mistään säännöistä tai laatineet omia sääntöjään, välimiesoikeuden on, jollei CCP:n pakottavista määräyksistä muuta johdu, toimittava välimiesmenettelyssä asianmukaiseksi katsomallaan tavalla. Välimiesmenettelyä koskeviin pakollisiin sääntöihin kuuluu, että välimiesten on oltava ja pysyttävä puolueettomina ja riippumattomina. Heidän on ilmoitettava kaikista olosuhteista, jotka saattavat antaa aihetta epäillä heidän puolueettomuuttaan tai riippumattomuuttaan. Osapuolilla on oikeus tulla kohdelluksi oikeudenmukaisesti ja tasapuolisesti ja esittää asiansa. Muita pakottavia sääntöjä ovat välitystuomio, jonka on oltava kirjallinen, ja perusteet, joilla tuomio voidaan riitauttaa.

Laki annettu - 10. helmikuuta 2023

Aineellinen oikeus

Onko kansallisessa välimiesmenettelylainsäädännössänne jokin sääntö, joka antaa välimiesoikeudelle ohjeita siitä, mitä aineellista oikeutta on sovellettava riidan pääasiaan?

Välimiesoikeuden on sovellettava osapuolten valitsemaa aineellista oikeutta, muussa tapauksessa sen on sovellettava sopivaksi katsomaansa lakia. Päätöksenteko kohtuullisuuden perusteella on sallittua vain, jos osapuolet ovat nimenomaisesti sopineet kohtuullisuuden perusteella tehtävästä päätöksestä (CCP 603 artikla).

Laki ilmoitettu - 10. helmikuuta 2023

Välimieselimet

Mitkä ovat merkittävimmät lainkäyttöalueellanne sijaitsevat välimiesoikeuslaitokset?

Wienin kansainvälinen välimieskeskus (VIAC, www.viac.eu ) hallinnoi kansainvälisiä välimiesmenettelyjä välimiesmenettely- ja sovittelusääntöjensä (2021) (Wienin säännöt) mukaisesti. Vuodesta 2021 lähtien VIAC hallinnoi myös investointiriitoja investointivälimiesmenettelyä ja sovittelua koskevien sääntöjensä mukaisesti. Välimiesten palkkiot lasketaan riidan määrän perusteella. Välimiesmenettelyn paikkaa ja kieltä ei ole rajoitettu.

Wienin pörssin yhteydessä toimivalla Wienin raaka-ainepörssillä on oma välimiesoikeus ja oma suositeltu välimiesmenettelylauseke.

Vuonna 2018 Kiinan kansainvälinen talous- ja kauppavälimieslautakunta (China International Economic and Trade Arbitration Commission, CIETAC) avasi Wienissä välimieskeskuksen, joka hallinnoi Wienissä sijaitsevia CIETAC-välimiesmenettelyjä. Vuonna 2022 myös pysyvä välitystuomioistuin avasi Wienin toimiston.

Tietyt ammatilliset elimet ja jaostot laativat omat sääntönsä tai hallinnoivat välimiesmenettelyjä tai molempia.

Kansainvälinen kauppakamari on suoraan läsnä Itävallan kansallisen komiteansa kautta.

Laki todettiin - 10. helmikuuta 2023

Välityssopimus

Välityskelpoisuus

Onko olemassa sellaisia riitatyyppejä, jotka eivät ole välimiesmenettelykelpoisia?

Periaatteessa kaikki omistusoikeudelliset vaateet ovat välimiesmenettelykelpoisia. Muut kuin omistusoikeudelliset vaateet ovat edelleen välimiesmenettelykelpoisia, jos laki sallii riidan ratkaisemisen osapuolten kesken.

Perheoikeudessa tai osuuskunnan asuntojen omistuksessa on joitakin poikkeuksia.

Kuluttaja- ja työoikeudelliset asiat ovat välimiesmenettelykelpoisia vain, jos osapuolet tekevät välimiesmenettelysopimuksen riidan syntymisen jälkeen.

Laki on julkaistu - 10. helmikuuta 2023

Vaatimukset

Mitä muodollisia ja muita vaatimuksia välimiesmenettelysopimukselle on asetettu?

Välimiesmenettelysopimuksen on oltava:

• yksilöitävä riittävästi osapuolet (niiden on oltava ainakin määriteltävissä);
• määriteltävä riittävästi riidan kohde määritellyn oikeussuhteen osalta (tämän on oltava ainakin määriteltävissä, ja se voi rajoittua tiettyihin riitoihin tai kattaa kaikki riidat);
• riittävän tarkasti määriteltävä osapuolten aikomus ratkaista riita välimiesmenettelyssä, jolloin valtion tuomioistuinten toimivalta suljetaan pois; ja
• sen on sisällyttävä joko osapuolten allekirjoittamaan kirjalliseen asiakirjaan tai telekopioihin, sähköposteihin tai muuhun osapuolten väliseen viestintään, joka säilyttää todisteet sopimuksesta.

Selkeä viittaus välimiesmenettelylausekkeen sisältäviin yleisiin sopimusehtoihin riittää.

Laki vahvistettu - 10. helmikuuta 2023

Täytäntöönpanokelpoisuus

Missä tilanteissa välityssopimus ei ole enää täytäntöönpanokelpoinen?

Välimiesmenettelysopimukset ja -lausekkeet voidaan riitauttaa yleisten sopimusoikeudellisten periaatteiden nojalla, erityisesti erehdyksen, vilpillisen menettelyn tai pakottamisen tai oikeustoimikelpoisuuden perusteella. On kiistanalaista, onko tällainen riitauttaminen tehtävä välimiesoikeudessa vai tuomioistuimessa. Jos välityslausekkeen sisältävän sopimuksen osapuolet purkavat sopimuksensa, välityslauseketta ei enää katsota täytäntöönpanokelpoiseksi, elleivät osapuolet ole nimenomaisesti sopineet välityslausekkeen jatkamisesta. Maksukyvyttömyyden tai kuoleman sattuessa välimiesmenettelysopimus sitoo yleensä pesänselvittäjää tai oikeudellista seuraajaa. Välimiesmenettelysopimus ei ole enää täytäntöönpanokelpoinen, jos välimiesoikeus on antanut tuomion asian pääasiaa koskevassa asiassa tai jos tuomioistuin on antanut lopullisen tuomion asian pääasiaa koskevassa asiassa ja päätös kattaa kaikki asiat, joiden osalta välimiesmenettelystä on sovittu.

Laki todettu - 10. helmikuuta 2023

Erotettavuus

Onko säännöksiä välimiesmenettelysopimuksen erotettavuudesta pääsopimuksesta?

UNCITRALin mallilain mukaan välimiesmenettelysopimuksen erotettavuus pääsopimuksesta on pääsääntönä voimassa. Itävallan lainsäädännön mukaan erottamismahdollisuus perustuu osapuolten tahtoon.

Laki on julkaistu - 10. helmikuuta 2023

Kolmannet osapuolet - välityssopimus sitoo

Missä tapauksissa välimiesmenettelysopimus voi sitoa kolmansia osapuolia tai muita kuin allekirjoittajia?

Yleisperiaatteena on, että välimiesmenettelysopimus sitoo vain sen osapuolia. Tuomioistuimet ovat haluttomia sitomaan kolmansia osapuolia välityssopimukseen. Näin ollen sellaisia käsitteitä kuin yritysverhon lävistäminen ja yritysryhmät eivät yleensä sovellu.

Välimiesmenettelysopimus, jonka hänen edeltäjänsä on tehnyt, sitoo kuitenkin oikeudellista seuraajaa. Tämä koskee myös konkurssipesän hoitajaa ja kuolleen henkilön perillistä. Itävallan korkeimman oikeuden oikeuskäytännössä on lisäksi todettu, että välityssopimus sitoo sopimuksen todellisia kolmansia edunsaajia sekä suojattuja kolmansia osapuolia.

Laki on julkaistu - 10. helmikuuta 2023

Kolmannet osapuolet - osallistuminen

Onko kansallisessa välimiesmenettelylainsäädännössänne säännöksiä kolmansien osapuolten osallistumisesta välimiesmenettelyyn, kuten liittymisestä tai kolmannen osapuolen ilmoittamisesta?

Yleensä kolmannen osapuolen liittäminen välimiesmenettelyyn edellyttää osapuolten suostumusta, joka voi olla joko nimenomainen tai hiljainen (esim. viittaus välimiesmenettelysääntöihin, joissa määrätään liittämisestä). Suostumus voidaan antaa joko silloin, kun pyyntö liittämisestä esitetään, tai itse sopimuksen aikaisemmassa vaiheessa. Lain mukaan kysymystä käsitellään suurelta osin sellaisen kolmannen osapuolen väliintulon yhteydessä, jolla on intressi välimiesmenettelyssä. Tässä yhteydessä väitetään, että tällaisen kolmannen väliintulijan on oltava välimiesmenettelysopimuksen osapuoli tai muutoin alistuttava välimiesoikeuden toimivaltaan ja että kaikkien osapuolten, myös väliintulijan, on suostuttava väliintuloon.

Korkein oikeus on katsonut, että kolmannen osapuolen liittyminen välimiesmenettelyyn vastoin sen tahtoa tai välitystuomion sitovan vaikutuksen ulottaminen koskemaan kolmatta osapuolta rikkoo Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 artiklaa, jos kolmannelle osapuolelle ei myönnetä samoja oikeuksia kuin osapuolille (esim. oikeus tulla kuulluksi).

Laki julkaistu - 10. helmikuuta 2023

Yritysryhmät

Laajentavatko tuomioistuimet ja välimiesoikeudet teidän lainkäyttöalueellanne välimiesmenettelyä koskevan sopimuksen koskemaan allekirjoittajayhtiön emo- tai tytäryhtiöitä, jotka eivät ole allekirjoittaneet sopimusta, edellyttäen, että ei-allekirjoittanut yhtiö on jollakin tavalla osallistunut riidanalaisen sopimuksen tekemiseen, täyttämiseen tai päättämiseen "konsernioppia" soveltaen?

Itävallan lainsäädännössä ei tunneta konsernioppia.

Laki ilmoitettu - 10. helmikuuta 2023

Monen osapuolen välityssopimukset

Mitkä ovat pätevän usean osapuolen välityssopimuksen edellytykset?

Usean osapuolen välityssopimus voidaan tehdä samojen muotovaatimusten mukaisesti kuin välimiesmenettelysopimus.

Laki - 10. helmikuuta 2023

Konsolidointi

Voiko lainkäyttöalueenne välimiesoikeus konsolidoida erillisiä välimiesmenettelyjä? Missä olosuhteissa?

Itävallan lainsäädännössä ei nimenomaisesti säädetä välimiesmenettelyjen yhdistämisestä. Oikeuskäytännössä kuitenkin väitetään, että se on sallittua, jos osapuolet ja välimiehet antavat siihen suostumuksensa. Yhdistämis- ja yhdistämismekanismeja säännellään usein välimiesmenettelysäännöissä (ks. esim. Wienin vuoden 2021 sääntöjen 14 ja 15 artikla).

Laki on julkaistu - 10. helmikuuta 2023

Välimiesoikeuden kokoonpano

Välimiesten kelpoisuus

Onko olemassa rajoituksia sen suhteen, kuka voi toimia välimiehenä? Tunnustaisivatko tuomioistuimet teidän lainkäyttöalueellanne mahdolliset sopimuksessa sovitut välimiehiä koskevat vaatimukset, jotka perustuvat kansallisuuteen, uskontoon tai sukupuoleen?

Välimiehiksi voidaan nimittää vain luonnollisia henkilöitä. Laissa ei säädetä erityisistä pätevyysvaatimuksista, mutta osapuolet voivat sopia tällaisista vaatimuksista. Toimivat tuomarit eivät voi toimia välimiehinä Itävallassa järjestettävissä välimiesmenettelyissä heidän ammattiaan sääntelevän lain nojalla.

Laki vahvistettu - 10. helmikuuta 2023

Välimiesten tausta

Ketkä toimivat säännöllisesti välimiehinä alueellanne?

Riippumatta siitä, ovatko välimiehet nimittävän viranomaisen nimeämiä vai osapuolten nimeämiä, heiltä voidaan vaatia tiettyä kokemusta ja taustaa kyseisestä riita-asiasta. Tällaisia vaatimuksia voivat olla esimerkiksi ammatillinen pätevyys tietyllä alalla, oikeudellinen pätevyys, tekninen asiantuntemus, kielitaito tai tietty kansalaisuus.

Monet välimiehet ovat yksityisiä asianajajia, toiset taas akateemikkoja. Muutamissa riita-asioissa, jotka koskevat pääasiassa teknisiä kysymyksiä, paneeliin kuuluu teknikkoja ja lakimiehiä.

Pätevyysvaatimukset voidaan sisällyttää välimiesmenettelysopimukseen, mikä edellyttää suurta varovaisuutta, koska se voi aiheuttaa esteitä nimitysprosessissa (eli riitaa siitä, täyttyvätkö sovitut vaatimukset).

Laki todettu - 10. helmikuuta 2023

Välimiesten nimittäminen oletusarvoisesti

Jos osapuolet eivät ole sopineet asiasta etukäteen, mikä on välimiesten nimittämisen oletusmekanismi?

Tuomioistuimet ovat toimivaltaisia tekemään tarvittavat oletusarvoiset nimitykset, jos osapuolet eivät pääse sopimukseen muusta menettelystä ja jos yksi osapuoli ei nimitä välimiestä, osapuolet eivät pääse sopimukseen ainoasta välimiehestä tai välimiehet eivät nimitä puheenjohtajaa.

Laki on julkaistu - 10. helmikuuta 2023

Välimiesten haastaminen ja korvaaminen

Millä perusteella ja miten välimies voidaan haastaa ja korvata? Keskustelkaa erityisesti siitä, millä perusteilla välimies voidaan haastaa ja vaihtaa, sekä menettelystä, mukaan lukien haasteen esittäminen tuomioistuimessa. Onko olemassa taipumusta soveltaa tai hakea ohjeita IBA:n ohjeista eturistiriitojen ratkaisemisesta kansainvälisessä välimiesmenettelyssä (IBA Guidelines on Conflicts of Interest in International Arbitration)?

Välimies voidaan haastaa vain, jos on olemassa olosuhteita, jotka antavat aihetta epäillä hänen puolueettomuuttaan tai riippumattomuuttaan, tai jos hänellä ei ole osapuolten hyväksymää pätevyyttä. Välimiehen nimittänyt osapuoli ei voi riitauttamisessa vedota olosuhteisiin, jotka se tiesi välimiehen nimittämisajankohtana (Itävallan siviiliprosessilain 588 §).

Välimies voidaan erottaa, jos hän on kykenemätön hoitamaan tehtäviään tai jos hän ei hoida niitä asianmukaisessa ajassa (CCP 590 artikla).

Välimies voidaan erottaa joko haastamalla hänet tai lopettamalla hänen toimeksiantonsa. Kummassakin tapauksessa viime kädessä tuomioistuin päättää asianosaisen pyynnöstä. Jos välimiehen toimeksianto päättyy ennenaikaisesti, korvaava välimies on nimitettävä samalla tavalla kuin korvattu välimies nimitettiin.

Korkein oikeus käsitteli hiljattain eräässä tapauksessa haastamisperusteita ja analysoi tutkijoiden ristiriitaisia näkemyksiä siitä, pitäisikö haastaminen sallia lopullisen tuomion jälkeen ja missä määrin. Tuomioistuin viittasi analyysissään myös IBA:n suuntaviivoihin ja tukeutui niihin.

Oikeus totesi - 10. helmikuuta 2023

Osapuolten ja välimiesten välinen suhde

Mikä on osapuolten ja välimiesten välinen suhde? Tarkentakaa osapuolten ja välimiesten välistä sopimussuhdetta, osapuolten nimeämien välimiesten puolueettomuutta sekä välimiesten palkkioita ja kuluja.

Ad hoc -välimiesmenettelyssä olisi tehtävä välimiesten sopimus, jossa määrätään heidän oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan. Sopimukseen olisi sisällytettävä palkkiosäännöt (esimerkiksi viittaus viralliseen lakimiespalkkiotariffiin, tuntihinta tai jokin muu tapa) ja välimiesten oikeus saada korvaus omista kuluistaan. Heidän tehtäviinsä kuuluu menettelyn johtaminen sekä tuomion laatiminen ja allekirjoittaminen. Riippumattomuus- ja puolueettomuusvelvoitteet koskevat myös osapuolten nimeämiä välimiehiä, eikä niistä voida poiketa osapuolten sopimuksella.

Laki annettu - 10. helmikuuta 2023

Välimiesten velvollisuudet

Mitä puolueettomuutta ja riippumattomuutta koskevia tiedonantovelvollisuuksia välimiehillä on koko välimiesmenettelyn ajan?

Välimiehen on CCP:n 588 artiklan mukaan ilmoitettava menettelyn kaikissa vaiheissa kaikki seikat, jotka voivat herättää epäilyjä hänen puolueettomuudestaan tai riippumattomuudestaan tai jotka ovat ristiriidassa osapuolten sopimuksen kanssa. Riippumattomuus määritellään siten, että välimiehen ja jommankumman osapuolen välillä ei ole läheisiä taloudellisia tai muita sidoksia. Puolueettomuus liittyy läheisesti riippumattomuuteen, mutta viittaa pikemminkin välimiehen asenteeseen. Välimies voidaan riitauttaa onnistuneesti, jos hänen puolueettomuuttaan tai riippumattomuuttaan voidaan objektiivisesti perustellusti epäillä.

Laki julkaistu - 10. helmikuuta 2023

Välimiesten vastuuvapaus

Missä määrin välimiehet ovat vapaita vastuusta menettelystään välimiesmenettelyn aikana?

Jos välimies on ottanut vastaan nimityksensä, mutta kieltäytyy sitten hoitamasta tehtäviään ajoissa tai lainkaan, hänet voidaan saattaa vastuuseen viivästyksestä aiheutuneesta vahingosta (CCP 594 artikla). Jos välitystuomio on kumottu myöhemmässä oikeudenkäynnissä ja välimies on laittomasti ja huolimattomasti aiheuttanut osapuolille vahinkoa, hänet voidaan saattaa vastuuseen. Välimiehiä koskevat sopimukset ja välimieslaitosten välityssäännöt sisältävät usein vastuun poissulkemisen.

Laki on julkaistu - 10. helmikuuta 2023

Välimiesoikeuden toimivalta ja toimivalta

Välimiesmenettelyn vastaiset tuomioistuinkäsittelyt

Miten toimitaan toimivaltaa koskevissa riidoissa, jos tuomioistuinkäsittely aloitetaan voimassa olevasta välityssopimuksesta huolimatta, ja mitä määräaikoja on olemassa toimivaltaa koskeville vastalauseille?

Laissa ei ole nimenomaisia sääntöjä oikeussuojakeinoista, joita voidaan käyttää, jos tuomioistuinmenettely aloitetaan välimiesmenettelysopimuksen vastaisesti tai jos välimiesmenettely aloitetaan toimivaltalausekkeen vastaisesti (lukuun ottamatta kielteistä kustannuspäätöstä menettelyssä, jota ei olisi pitänyt alun perin aloittaa).

Jos asianosainen nostaa kanteen tuomioistuimessa siitä huolimatta, että asia kuuluu välimiesmenettelysopimuksen piiriin, vastaajan on esitettävä tuomioistuimen toimivaltaa koskeva vastalause ennen kuin se ottaa kantaa itse asiaan, eli ensimmäisessä istunnossa tai vastineessaan. Tuomioistuimen on yleensä hylättävä tällaiset vaatimukset, jos vastaaja on vastustanut tuomioistuimen toimivaltaa ajoissa. Tuomioistuin ei saa hylätä vaatimusta, jos se osoittaa, että välimiesmenettelysopimusta ei ole olemassa, se on pätemätön tai toteuttamiskelvoton.

Laki on julkaistu - 10. helmikuuta 2023

Välimiesoikeuden toimivalta

Mikä on menettely välimiesoikeuden toimivaltaa koskevissa riidoissa sen jälkeen, kun välimiesmenettely on aloitettu, ja mitä määräaikoja on olemassa toimivaltaa koskeville vastalauseille?

Välimiesoikeus voi päättää omasta toimivallastaan joko erillisessä tuomiossa tai lopullisessa asiaratkaisussa. Osapuolen, joka haluaa riitauttaa välimiesoikeuden toimivallan, on esitettävä tämä vastalause viimeistään asian ensimmäisessä kirjelmässä. Välimiehen nimeäminen tai osapuolen osallistuminen nimeämismenettelyyn ei estä osapuolta esittämästä toimivaltaan liittyvää vastalausetta. Myöhästynyttä väitettä ei saa ottaa huomioon, paitsi jos tuomioistuin pitää viivästystä perusteltuna ja hyväksyy väitteen. Sekä tuomioistuimet että välimiesoikeudet voivat ratkaista toimivaltakysymykset.

Laki on julkaistu - 10. helmikuuta 2023

Tuomioistuimen tutkittavaksi ottamisen ja toimivallan välinen ero

Erotetaanko toisistaan kanteen tutkittavaksi ottamista ja tuomioistuimen toimivaltaa koskevat riitautukset?

Tärkein ero tuomioistuimen toimivaltaa ja kanteen tutkittavaksi ottamista koskevan riidan välillä on tuomioistuimen väliintulon laajuus.

Itävallan siviiliprosessilain 611 §:n mukaan osapuolet voivat riitauttaa välitystuomion Itävallan tuomioistuimessa sillä perusteella, että välimiesoikeudella ei ole toimivaltaa ratkaista asiaa. Sen sijaan tuomioistuimen väliintulo ei ole asianmukaista, jos asianosainen riitauttaa kanteen tutkittavaksi ottamisen, vaan riitauttaminen olisi annettava ainoastaan välimiesoikeudelle itselleen.

Laki on julkaistu - 10. helmikuuta 2023

Välimiesmenettely

Välimiesmenettelyn paikka ja kieli sekä lainvalinta

Jos osapuolet eivät ole etukäteen sopineet asiasta, mikä on välimiesmenettelyn paikkaa ja kieltä koskeva oletusmekanismi? Miten riita-asian aineellinen oikeus määräytyy?

Jos osapuolet eivät ole sopineet välimiesmenettelyn paikasta ja kielestä, välimiesoikeuden harkinnassa on määrittää sopiva paikka ja kieli. Itävallan siviiliprosessilain 603 §:n mukaan osapuolet voivat vapaasti valita aineellisen oikeuden. Jos tällaista sopimusta ei ole tehty, välimiesoikeuden harkinnassa on valita sopivaksi katsomansa laki. Tuomioistuin ei voi tehdä päätöstä ex aequo et bono, elleivät osapuolet ole antaneet siihen lupaa.

Ilmoitettu laki - 10. helmikuuta 2023

Välimiesmenettelyn aloittaminen

Miten välimiesmenettely aloitetaan?

Itävallan välimiesmenettelylainsäädännön mukaan kantajan on esitettävä vaatimus, jossa esitetään ne tosiseikat, joihin kantaja aikoo vedota, sekä hänen vaatimuksensa. Kanne on jätettävä osapuolten sopimassa tai välimiesoikeuden asettamassa määräajassa. Kantaja voi tässä vaiheessa esittää asiaa koskevia todisteita. Vastaajan on tämän jälkeen esitettävä vastineensa.

Institutionaalinen välimiesmenettely alkaa yleensä silloin, kun kantaja jättää välimiesmenettelyä koskevan pyynnön tai vaatimusosoituksen välimiesmenettelyä hallinnoivalle toimielimelle. Tämän jälkeen toimielin toimittaa tiedoksiannon vastaajalle. Wienin sääntöjen mukaan välimiesmenettelyn käynnistävän vaatimusilmoituksen on sisällettävä seuraavat tiedot:

• osapuolten täydelliset nimet, osoitteet ja muut yhteystiedot;

• tosiseikat ja erityinen vaatimus;

• jos vaadittu korvaus ei koske yksinomaan tiettyä rahasummaa, kunkin yksittäisen vaatimuksen rahallinen arvo vaatimusilmoituksen esittämishetkellä;

• välimiesten lukumäärää koskevat tiedot;

• välimiehen nimeäminen, jos on sovittu tai pyydetty kolmen välimiehen paneelia, tai pyyntö välimiehen nimeämisestä; ja

• tiedot välityssopimuksesta ja sen sisällöstä.
  Ad

Laki on julkaistu - 10. helmikuuta 2023

Kuuleminen

Tarvitaanko kuuleminen ja mitä sääntöjä sovelletaan?

Suullinen kuuleminen järjestetään jommankumman osapuolen pyynnöstä tai jos välimiesoikeus katsoo sen tarpeelliseksi (CCP 598 artikla ja Wienin sääntöjen 30 artikla).

Laki on julkaistu - 10. helmikuuta 2023

Todisteet

Mitä sääntöjä välimiesoikeus on velvollinen noudattamaan tosiseikkojen selvittämisessä? Minkälaiset todisteet hyväksytään ja miten todisteiden vastaanottaminen suoritetaan?

Lainsäädäntö ei sisällä erityisiä sääntöjä todisteiden vastaanottamisesta välimiesmenettelyssä. Välimiesoikeuksia sitovat todistelusäännöt, joista osapuolet ovat saattaneet sopia. Jos tällaisia sääntöjä ei ole, välimiesoikeus voi vapaasti ottaa vastaan ja arvioida todisteita tarkoituksenmukaiseksi katsomallaan tavalla (CCP:n 599 artikla). Välimiesoikeuksilla on valtuudet nimittää asiantuntijoita (ja vaatia osapuolia antamaan asiantuntijoille kaikki asiaankuuluvat tiedot tai esittämään tai antamaan tutustuttavaksi kaikki asiaankuuluvat asiakirjat, tavarat tai muu omaisuus), kuulla todistajia, osapuolia tai osapuolten toimihenkilöitä. Välimiesoikeuksilla ei kuitenkaan ole valtuuksia velvoittaa osapuolia tai todistajia saapumaan paikalle.

Käytännössä osapuolet usein antavat välimiesoikeuksille luvan viitata todisteiden vastaanottamista koskeviin IBA:n sääntöihin (IBA:n säännöt). Jos IBA:n sääntöjen kaltaisiin sääntöihin viitataan tai niistä sovitaan, tietojen luovuttaminen on usein laajempaa kuin oikeudenkäynnissä (joka on Itävallan lainsäädännön mukaan varsin rajoitettua). Välimiesoikeuden on annettava osapuolille mahdollisuus ottaa huomioon esitetyt todisteet ja todistelumenettelyn tulos ja kommentoida niitä (CCP:n 599 artikla).

Laki on julkaistu - 10. helmikuuta 2023

Tuomioistuimen osallistuminen

Missä tapauksissa välimiesoikeus voi pyytää tuomioistuimelta apua ja missä tapauksissa tuomioistuimet voivat puuttua asiaan?

Välimiesoikeus voi pyytää tuomioistuimelta virka-apua seuraavissa asioissa:

• panna täytäntöön välimiesoikeuden antama väliaikainen tai turvaamistoimi (CCP 593 artikla); tai

• suorittaa oikeustoimia, joihin välimiesoikeudella ei ole toimivaltaa (todistajien kutsuminen paikalle, todistajien kuuleminen valan alla ja asiakirjojen luovuttaminen), mukaan lukien ulkomaisten tuomioistuinten ja viranomaisten pyytäminen suorittamaan tällaisia toimia (CCP 602 artikla).

 

Tuomioistuin voi puuttua välimiesmenettelyyn vain, jos siitä on nimenomaisesti määrätty CCP:ssä. Tuomioistuin voi (tai sen on) erityisesti:

• myöntää väliaikaisia toimenpiteitä tai turvaamistoimia (CCP 585 artikla);

• nimittää välimiehet (siviiliprosessilain 587 artikla); ja

• päättää välimiehen haastamisesta, jos:

  • sovittu haastemenettely tai välimiesoikeudessa tehty haastehakemus ei johda tulokseen;

  • haastettu välimies ei vetäydy tehtävästään; tai

  • toinen osapuoli ei hyväksy haastetta.

Laki on julkaistu - 10. helmikuuta 2023

Luottamuksellisuus

Onko luottamuksellisuus taattu?

Välimiesmenettelyn luottamuksellisuudesta ei ole nimenomaisesti säädetty CCP:ssä, mutta osapuolet voivat sopia luottamuksellisuudesta. Lisäksi välimiestuomion kumoamista koskevissa oikeudenkäynneissä ja välimiestuomion olemassaolon tai olemattomuuden toteamista koskevissa kanteissa tai siviiliprosessilain 586-591 artiklassa tarkoitetuissa asioissa (esim. välimiesten haastaminen) asianosainen voi pyytää tuomioistuinta sulkemaan yleisön pois kuulemisesta, jos asianosainen pystyy osoittamaan, että yleisön poissulkemiseen on perusteltu syy.

Laki on julkaistu - 10. helmikuuta 2023

Väliaikaiset toimenpiteet ja seuraamusvaltuudet

Tuomioistuinten väliaikaiset toimenpiteet

Mitä väliaikaisia toimenpiteitä tuomioistuimet voivat määrätä ennen välimiesmenettelyn aloittamista ja sen jälkeen?

Sekä toimivaltaisella tuomioistuimella että välimiesoikeudella on toimivalta määrätä välitoimia välimiesmenettelyn tueksi. Osapuolet voivat sulkea pois välimiesoikeuden toimivallan välitoimien osalta, mutta ne eivät voi sulkea pois tuomioistuimen toimivaltaa välitoimien osalta. Väliaikaisten toimenpiteiden täytäntöönpano kuuluu tuomioistuinten yksinomaiseen toimivaltaan.

Tuomioistuin voi myöntää väliaikaisia toimenpiteitä rahavaatimusten tueksi, jos on syytä uskoa, että velallinen estää tai vaikeuttaa myöhemmän tuomion täytäntöönpanoa vahingoittamalla, tuhoamalla, kätkemällä tai kuljettamalla pois omaisuuttaan (mukaan lukien vahingolliset sopimusmääräykset).

Seuraavat oikeussuojakeinot ovat käytettävissä:

• rahan tai irtaimen omaisuuden asettaminen tuomioistuimen huostaan;
• kielto luovuttaa tai pantata irtainta omaisuutta;
• velallisen saatavien (myös pankkitilien) ulosmittaus;
• kiinteän omaisuuden hallinnointi; ja
• kiinteän omaisuuden luovutus- tai panttauskielto, joka on merkittävä kiinteistörekisteriin.

Tuomioistuin voi myöntää muiden kuin rahasaatavien tueksi samanlaisia väliaikaisia oikeussuojakeinoja kuin edellä on mainittu rahasaatavien osalta. Yksityisoikeudellisissa asioissa ei voida antaa etsintämääräyksiä.

Ulkomaisen välimiesoikeuden (Itävallan siviiliprosessilain 593 §) tai ulkomaisen tuomioistuimen antamat kieltokanteet voidaan panna täytäntöön Itävallassa tietyin edellytyksin. Täytäntöönpanotoimenpiteiden on kuitenkin oltava yhteensopivia Itävallan lainsäädännön kanssa.

Laki on julkaistu - 10. helmikuuta 2023

Kiireellisen välimiehen toteuttamat väliaikaiset toimenpiteet

Onko kansallisessa välimiesmenettelylainsäädännössänne tai edellä mainittujen kotimaisten välimiesmenettelylaitosten säännöissä säädetty hätävälittäjästä ennen välimiesoikeuden muodostamista?

Itävallan lakisääteisessä lainsäädännössä tai Wienin säännöissä ei säädetä hätävälittäjästä.

Laki ilmoitettu - 10. helmikuuta 2023

Välimiesoikeuden väliaikaiset toimenpiteet

Mitä väliaikaisia toimenpiteitä välimiesoikeus voi määrätä välimiesoikeuden muodostamisen jälkeen? Missä tapauksissa
välimiesoikeus voi määrätä vakuuden oikeudenkäyntikuluja varten?

Välimiesoikeudella on laajat valtuudet määrätä välitoimia osapuolen hakemuksesta, jos se katsoo sen tarpeelliseksi.
vaateen täytäntöönpanon varmistamiseksi tai peruuttamattoman vahingon estämiseksi. Nämä poikkeavat tuomioistuimessa käytettävissä olevista väliaikaisista oikeussuojakeinoista
välimiesoikeus ei ole rajoitettu tiettyihin lueteltuihin oikeussuojakeinoihin. Oikeussuojakeinojen olisi kuitenkin oltava
oltava yhteensopivia täytäntöönpanolainsäädännön kanssa, jotta vältetään vaikeudet täytäntöönpanovaiheessa. Lakisääteisessä oikeudessa ei säädetä
vakuutta välimiesmenettelyn kustannuksista.

Laki vahvistettu - 10. helmikuuta 2023

Välimiesoikeuden seuraamusvaltuudet

Onko välimiesoikeus kansallisen välimiesmenettelylainsäädäntönne tai edellä mainittujen kansallisten välimiesmenettelylaitosten sääntöjen mukaan toimivaltainen määräämään seuraamuksia osapuolille tai heidän avustajilleen, jotka käyttävät "sissitaktiikkaa" välimiesmenettelyssä? Voiko välimiesoikeus tai kansalliset välimiesoikeuslaitokset määrätä seuraamuksia asianajajille?

Välimiesoikeuksilla on laaja harkintavalta määrätä väliaikaisia toimenpiteitä sissitaktiikan torjumiseksi. Äärimmäisissä tapauksissa ne voivat keskeyttää menettelyn tai jopa hylätä välimiesmenettelyn ennakolta seuraamuksena osapuolen tai sen avustajan tahallisesta väärinkäytöksestä.

Välimiesoikeudet voivat myös määrätä vakuuden kulujen korvaamisesta.

Lisäksi on yleisesti hyväksytty mahdollisuus, että välimiehet voivat tehdä kielteisiä johtopäätöksiä siitä, että osapuoli ei noudata välimiesoikeuden pyyntöjä. Jos osapuoli esimerkiksi kieltäytyy toimittamasta asiakirjoja, välimiesoikeus voi olettaa, että asiakirjat sisältävät tietoja, jotka vaarantavat osapuolen aseman.

Toinen varsin tehokas keino säännellä asianosaisen väärinkäytöksiä on oikeudenkäyntikulujen määrääminen lopullisessa tuomiossa.

Itävaltalaisia asianajajia sitovat ammattietiikkaa koskevat säännöt, kun he toimivat asianajajina välimiesmenettelyissä (riippumatta siitä, pidetäänkö ne Itävallassa vai ulkomailla). Itävallan ammattietiikan säännöt eivät sido ulkomaisia asianajajia Itävallassa pidettävissä välimiesmenettelyissä.

Laki on julkaistu - 10. helmikuuta 2023

Palkinnot

Välimiesoikeuden päätökset

Jos osapuolet eivät ole sopineet asiasta, riittääkö, että välimiesoikeuden päätökset tehdään sen kaikkien jäsenten enemmistöllä, vai vaaditaanko yksimielisyys? Mitä seurauksia on tuomiolle, jos välimies on eri mieltä?

Elleivät osapuolet ole toisin sopineet, riittää, että välitystuomio on pätevä, jos sen on tehnyt ja allekirjoittanut välimiesten enemmistö. Enemmistö on laskettava kaikkien nimettyjen välimiesten eikä vain läsnä olevien välimiesten perusteella. Jos välimiesoikeus aikoo tehdä päätöksen välitystuomiosta ilman, että kaikki sen jäsenet ovat läsnä, sen on ilmoitettava aikomuksestaan etukäteen osapuolille (Itävallan siviiliprosessilain 604 §).

Välimiesten enemmistön allekirjoittamalla välitystuomiolla on sama oikeudellinen arvo kuin yksimielisellä tuomiolla.

Laki on julkaistu - 10. helmikuuta 2023

Eriävät mielipiteet

Miten kansallisessa välimiesmenettelylainsäädännössänne suhtaudutaan eriäviin mielipiteisiin?

Lainsäädäntö ei koske eriäviä mielipiteitä. Vaikka on kiistelty siitä, ovatko ne sallittuja välimiesmenettelyssä, korkein oikeus totesi äskettäin eräässä tapauksessa, että eriävät mielipiteet eivät yleensä ole Itävallan ordre publicin vastaisia.

Eräässä toisessa tapauksessa, joka koski ulkomaisen välitystuomion täytäntöönpanoa, korkein oikeus totesi, että vaatimus liittää eriävä mielipide välimiesoikeuden tuomioon (tällainen vaatimus sisältyi sovellettaviin välimiesmenettelyn sääntöihin) ei ole täytäntöönpanolainsäädännön mukainen tiukka vaatimus.

Laki todettu - 10. helmikuuta 2023

Muoto- ja sisältövaatimukset

Mitä muoto- ja sisältövaatimuksia tuomiolle on asetettu?

Välitystuomio on annettava kirjallisena, ja välimiehen tai välimiesten on allekirjoitettava se. Elleivät osapuolet ole toisin sopineet, riittää välimiesten enemmistön allekirjoitus. Tällöin on perusteltava, miksi osa välimiehistä ei ole allekirjoittanut päätöstä.

Elleivät osapuolet ole toisin sopineet, tuomiossa on myös mainittava oikeudelliset perusteet, joihin se perustuu, sekä päivä ja paikka, jona ja jossa se on tehty.

Välimiesmenettelyn osapuolen pyynnöstä välitystuomion on sisällettävä vahvistus sen täytäntöönpanokelpoisuudesta.

Laki on julkaistu - 10. helmikuuta 2023

Tuomion antamisen määräaika

Onko välitystuomio annettava tietyn määräajan kuluessa kansallisen välimiesmenettelylainsäädäntönne tai edellä mainittujen kansallisten välimiesmenettelylaitosten sääntöjen mukaan?

Itävallan lainsäädännössä ei säädetä tietystä määräajasta, jonka kuluessa välitystuomio on annettava.

Wienin säännöissä määrätään, että tuomio on annettava viimeistään kolmen kuukauden kuluttua viimeisestä istunnosta, joka koskee tuomiossa ratkaistavia asioita, tai viimeisen sallitun esityksen jättämisestä, sen mukaan, kumpi ajankohta on myöhäisempi. Pääsihteeri voi pidentää tätä määräaikaa.

Laki vahvistettu - 10. helmikuuta 2023

Tuomion antamispäivä

Minkä määräaikojen osalta ratkaiseva on ratkaisun antamispäivä ja minkä määräaikojen osalta ratkaiseva on ratkaisun antamispäivä?

Itävallan lainsäädännön mukaan ratkaisun toimituspäivämäärällä on merkitystä sekä välimiesoikeudelle esitettävän, ratkaisun oikaisemista tai tulkintaa tai molempia koskevan hakemuksen että lisäsuorituksen tekemistä koskevan hakemuksen kannalta (ks. kysymys 45) ja ratkaisun riitauttamisen kannalta tuomioistuimessa (ks. kysymys 46). Jos välimiesoikeus oikaisee ratkaisun itse, neljän viikon määräaika tällaiselle oikaisulle alkaa ratkaisun antamispäivästä (CCP 610 artiklan 4 kohta).

Laki ilmoitettu - 10. helmikuuta 2023

Ratkaisutyypit

Minkä tyyppiset tuomiot ovat mahdollisia ja minkälaisia oikeussuojakeinoja välimiesoikeus voi myöntää?

Seuraavat ratkaisutyypit ovat tavanomaisia välimiesmenettelylainsäädännön mukaan:

• tuomioistuimen toimivaltaa koskeva tuomio;

• välituomio;

• osittainen tuomio;

• lopullinen tuomio;

• oikeudenkäyntikuluja koskeva tuomio;

• ja muutospäätös.

Oikeus totesi - 10. helmikuuta 2023

Menettelyn päättäminen

Millä muulla tavoin kuin tuomiolla menettely voidaan lopettaa?

Välimiesmenettely voidaan lopettaa:

• jos kantaja peruuttaa kanteensa;

• jos kantaja ei toimita vaatimusosoitettaan tuomioistuimen asettamassa määräajassa (CCP 597 ja 600 artikla);

• osapuolten yhteisestä sopimuksesta sovinnolla (CCP:n 605 artikla); ja

• jos oikeudenkäynnin jatkaminen on käynyt käytännössä mahdottomaksi (siviiliprosessilain 608 §:n 2 momentin 4 kohta).

Tällaiselle lopettamiselle ei ole muodollisia vaatimuksia.

Laki vahvistettu - 10. helmikuuta 2023

Kustannusten jakaminen ja takaisinperintä

Miten välimiesmenettelyn kustannukset jaetaan välitystuomiossa? Mitkä kustannukset ovat perittäviä?

Välimiesoikeuksilla on kulujen osalta laajempi harkintavalta ja ne ovat yleensä vapaamielisempiä kuin tuomioistuimet. Välimiesoikeudella on harkintavaltaa kustannusten jakamisessa, mutta sen on otettava huomioon tapauksen olosuhteet ja erityisesti menettelyn lopputulos. Nyrkkisääntönä on, että kulut seuraavat tapahtumaa ja hävinnyt osapuoli vastaa niistä, mutta välimiesoikeus voi päätyä myös toisenlaisiin johtopäätöksiin, jos se on tapauksen olosuhteiden kannalta tarkoituksenmukaista.

Jos kuluja ei kuitata keskenään, välimiesoikeuden on mahdollisuuksien mukaan määriteltävä samalla, kun se päättää kuluvelvollisuudesta, myös korvattavien kulujen määrä.

Yleensä myös tuntiveloitusten perusteella lasketut asianajopalkkiot ovat korvattavia.

Laki on julkaistu - 10. helmikuuta 2023

Korko

Voidaanko päävaatimuksille ja oikeudenkäyntikuluille määrätä korkoa ja minkä suuruista korkoa?

Välimiesoikeus myöntää useimmissa tapauksissa korkoa päävaatimukselle, jos se on sovellettavan aineellisen oikeuden mukaan sallittua. Lain mukaan siviilioikeudellisten vaatimusten lakisääteinen korko on 4 prosenttia. Jos molemmat osapuolet ovat yrittäjiä ja viivästys on moitittava, sovelletaan vaihtuvaa korkoa, jonka Itävallan keskuspankki julkaisee puolivuosittain. Tällä hetkellä se on 8,58 prosenttia. Vekseleihin sovelletaan 6 prosentin korkoa.

Välimiesmenettelyn kulujen jakamisesta ja perimisestä säädetään velkasopimuslain 609 artiklassa. Artiklassa ei kuitenkaan säädetä siitä, voidaanko kuluille määrätä korkoa, joten se on välimiesoikeuden harkinnassa.

Laki on julkaistu - 10. helmikuuta 2023

Tuomion antamisen jälkeinen menettely

Tuomioiden tulkinta ja oikaiseminen

Onko välimiesoikeudella valtuudet oikaista tai tulkita välitystuomiota omasta aloitteestaan tai osapuolten aloitteesta? Mitä määräaikoja sovelletaan?

Osapuolet voivat pyytää välimiesoikeudelta oikaisua (laskenta-, kirjoitus- tai kirjoitusvirheiden korjaamista), selvennystä tai lisätuomion antamista (jos välimiesoikeus ei ole käsitellyt kaikkia sille välimiesmenettelyssä esitettyjä vaatimuksia). Määräaika tällaiselle hakemukselle on neljä viikkoa tuomion tiedoksiantamisesta, elleivät osapuolet toisin sovi. Välimiesoikeudella on myös oikeus oikaista tuomio omasta aloitteestaan neljän viikon kuluessa (lisäsuomio kahdeksan viikon kuluessa) siitä, kun tuomio on annettu.

Laki ilmoitettu - 10. helmikuuta 2023

Tuomioiden riitauttaminen

Miten ja millä perusteilla tuomiot voidaan riitauttaa ja kumota?

Tuomioistuimilla ei ole oikeutta tutkia välitystuomiota sen asiasisällön perusteella. Välitystuomioon ei voi hakea muutosta. On kuitenkin mahdollista nostaa kanne välitystuomion kumoamiseksi (sekä tuomiovaltaa että asiasisältöä koskevien tuomioiden osalta) hyvin erityisin ja suppein perustein, nimittäin seuraavin perustein:

• välimiesoikeus on hyväksynyt tai evännyt toimivallan, vaikka välityssopimusta ei ole tehty tai voimassa olevaa välityssopimusta ei ole olemassa;

• asianosainen ei voinut tehdä välityssopimusta asianosaiseen sovellettavan lain mukaan;

• asianosainen ei ole voinut esittää asiaansa (esim. sille ei ole annettu asianmukaista ilmoitusta välimiehen nimittämisestä tai välimiesmenettelystä);

• välitystuomio koskee asioita, joita ei ole otettu huomioon välityssopimuksessa tai jotka eivät kuulu välityssopimuksen ehtojen piiriin, tai se koskee asioita, jotka eivät kuulu välimiesmenettelyssä vaaditun oikeussuojan piiriin - jos tällaiset puutteet koskevat välitystuomion erotettavissa olevaa osaa, kyseinen osa on kumottava;

• välimiesoikeuden kokoonpano ei ole ollut Itävallan siviiliprosessilain 577-618 §:n tai osapuolten sopimuksen mukainen;

• välimiesmenettely ei ole ollut tai välitystuomio ei ole Itävallan oikeusjärjestelmän perusperiaatteiden (oikeusjärjestyksen perusteiden) mukainen; ja

• jos esimerkiksi kansallisen tuomioistuimen asian uudelleen aloittamisen edellytykset täyttyvät siviiliprosessilain 530 §:n 1 momentin 1-5 kohdan mukaisesti:

  • tuomio perustuu asiakirjaan, joka on alun perin tai myöhemmin väärennetty;

  • tuomio perustuu (todistajan, asiantuntijan tai valan alla vannovan osapuolen) väärään lausuntoon;

  • jommankumman osapuolen edustaja tai toinen osapuoli on saanut tuomion rikollisin keinoin (esimerkiksi vilpillisin keinoin, kavalluksella, petoksella, asiakirjan tai erityisesti suojattujen asiakirjojen väärentämisellä tai virallisten todistusten merkkien väärentämisellä, epäsuoralla väärennetyllä todistamisella tai väärän todistuksen antamisella tai asiakirjojen salaamisella);

  • tuomio perustuu rikostuomioon, joka on myöhemmin kumottu toisella lainvoimaisella tuomiolla; tai

  • tuomio koskee asioita, jotka eivät ole Itävallassa sovittelukelpoisia.

Lisäksi asianosainen voi myös hakea julistusta välitystuomion olemassaolosta tai olemattomuudesta.

Laki on julkaistu - 10. helmikuuta 2023

Muutoksenhaun tasot

Kuinka monta muutoksenhakutasoa on olemassa? Kuinka kauan kestää yleensä, ennen kuin muutoksenhaku ratkaistaan kullakin tasolla? Millaisia kuluja kullakin tasolla aiheutuu suunnilleen? Miten kustannukset jaetaan osapuolten kesken?

Itävallan korkein oikeus on siviiliprosessilain 615 §:n mukaan ensimmäisenä ja viimeisenä oikeusasteena välimiestuomion kumoamista koskevissa kanteissa ja kanteissa, jotka koskevat välimiestuomion olemassaolon tai olemattomuuden toteamista (eli korkeimman oikeuden päätöksiin ei voi hakea muutosta näissä asioissa).

Välimiesmenettelystä annetun lain 616 §:n 1 momentissa säädetään, että välimiestuomion kumoamista koskevassa kanteessa ja välimiestuomion olemassaolon tai olemattomuuden toteamista koskevassa kanteessa noudatetaan samaa menettelyä kuin ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa. Tämä tarkoittaa, että korkeimman oikeuden on sovellettava samoja menettelysääntöjä kuin ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa (esimerkiksi todisteiden vastaanottamisen yhteydessä).

Laki on julkaistu - 10. helmikuuta 2023

Tunnustaminen ja täytäntöönpano

Mitä edellytyksiä on olemassa kotimaisten ja ulkomaisten tuomioiden tunnustamiselle ja täytäntöönpanolle, millä perusteilla tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta voidaan kieltäytyä ja mikä on menettely?

Kotimaiset välitystuomiot ovat täytäntöönpanokelpoisia samalla tavalla kuin kotimaiset tuomiot.

Ulkomaiset välitystuomiot ovat täytäntöönpanokelpoisia Itävallan ratifioimien kahden- tai monenvälisten sopimusten perusteella, joista New Yorkin yleissopimus on ehdottomasti tärkein oikeudellinen väline. Näin ollen sovelletaan edelleen yleistä periaatetta, jonka mukaan täytäntöönpanon vastavuoroisuus on taattava sopimuksella tai asetuksella (toisin kuin UNCITRALin mallilain vastaavissa säännöksissä).

Täytäntöönpanomenettelyt ovat pääosin samat kuin ulkomaisten tuomioiden osalta.

Laki vahvistettu - 10. helmikuuta 2023

Välitystuomioiden täytäntöönpanon määräajat

Onko välitystuomioiden täytäntöönpanolle asetettu vanhentumisaika?

Täytäntöönpanomenettelyn aloittamiseen ei sovelleta vanhentumisaikaa. On kuitenkin suositeltavaa soveltaa analogisesti 30 vuoden vanhentumisaikaa, jota sovelletaan tuomioiden täytäntöönpanomenettelyihin lain nojalla.

Laki annettu - 10. helmikuuta 2023

Ulkomaisten tuomioiden täytäntöönpano

Miten kansalliset tuomioistuimet suhtautuvat sellaisten ulkomaisten tuomioiden täytäntöönpanoon, jotka välimiesmenettelyn sijaintipaikan tuomioistuimet ovat kumonneet?

New Yorkin yleissopimuksen V artiklan 1 kohdan e alakohdan mukaan ulkomaisen välitystuomion tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta voidaan kieltäytyä, jos sen maan toimivaltainen viranomainen, jossa tai jonka lakien mukaan kyseinen välitystuomio on tehty, on kumonnut tai lykännyt kyseisen tuomion.

Itävalta on New Yorkin yleissopimuksen sopimusvaltio, ja sen vuoksi itävaltalaiset tuomioistuimet kieltäytyisivät yleensä tällaisen tuomion täytäntöönpanosta. Jos tuomio on kuitenkin kumottu sillä perusteella, että se on ristiriidassa välimiesmenettelyn sijaintipaikan oikeusjärjestyksen perusteiden kanssa, itävaltalaisten tuomioistuinten on arvioitava, rikkoisiko tuomio myös Itävallan oikeusjärjestyksen perusteita. Jos tuomio ei ole ristiriidassa Itävallan oikeusjärjestyksen perusteiden kanssa, Itävallan tuomioistuimet todennäköisesti panisivat tällaisen tuomion täytäntöön.

Laki on julkaistu - 10. helmikuuta 2023

Kiireellisten välimiesten päätösten täytäntöönpano

Onko kansallisessa välimiesmenettelylainsäädännössänne, oikeuskäytännössänne tai kotimaisten välimieslaitosten säännöissä säädetty hätävälittäjien antamien määräysten täytäntöönpanosta?

Wienin sääntöjen 45 artiklassa määrätään nopeutetusta menettelystä. Erityissääntöjä ei kuitenkaan ole olemassa
kiireellisten välimiesten tällaisessa menettelyssä antamien määräysten täytäntöönpanosta. Sama pätee kotimaisiin välimiesmenettelyihin.
lainsäädäntöä (mukaan lukien oikeuskäytäntö).

Laki annettu - 10. helmikuuta 2023

Täytäntöönpanosta aiheutuvat kustannukset

Mitä kustannuksia aiheutuu tuomioiden täytäntöönpanosta?

Voittajalla on oikeus periä vastapuolelta asianajopalkkiot Itävallan lakimiespalkkioista annetun lain mukaisesti (riidan määrään perustuva palkkiotaulukko).

Myös oikeudenkäyntimaksut perustuvat riidan määrään. Jos täytäntöön pantavan saatavan pääoma on esimerkiksi 1 euro
miljoonaa euroa, irtaimeen omaisuuteen kohdistuvasta täytäntöönpanosta perittävä oikeudenkäyntimaksu on noin 2 500 euroa.
täytäntöönpano kohdistuu kiinteään omaisuuteen, oikeudenkäyntimaksu olisi noin 23 000 euroa.

Laki on julkaistu - 10. helmikuuta 2023

Muut

Oikeusperinteiden vaikutus välimiehiin

Mitkä oikeusjärjestelmänne hallitsevat piirteet saattavat vaikuttaa alueenne välimieheen?

Siviili- ja kauppaoikeudellisissa menettelyissä ei ole tuomioistuimen määräämää tiedonsaantia, ja mahdollisuudet saada tuomioistuimen määräys, jolla toinen osapuoli velvoitetaan esittämään asiakirjoja, ovat melko rajalliset. Välimiesmenettelyissä ei ole taipumusta Yhdysvaltojen kaltaiseen tiedonhankintaan, mutta välimiehet voivat määrätä tietyn määrän asiakirjoja esitettäväksi sovellettavien välimiesmenettelysääntöjen ja osapuolten välisen sopimuksen mukaan. Kirjalliset todistajanlausunnot ovat yleisiä välimiesmenettelyissä. IBA:n säännöt todisteiden vastaanottamisesta kansainvälisessä välimiesmenettelyssä ovat yleistyneet välimiesmenettelyissä.

Laki on julkaistu - 10. helmikuuta 2023

Ammatilliset tai eettiset säännöt

Sovelletaanko oikeudenkäyntialueellanne kansainvälisessä välimiesmenettelyssä toimiviin asianajajiin ja välimiehiin erityisiä ammatillisia tai eettisiä sääntöjä? Vastaavatko (tai ovatko ne ristiriidassa) lainkäyttöalueellanne noudatettavat parhaat käytännöt IBA:n ohjeita asianosaisten edustamisesta kansainvälisessä välimiesmenettelyssä?

Välimiesmenettelyssä toimivien ammatinharjoittajien käyttäytymiseen ei sovelleta erityisiä eettisiä sääntöjä. Itävallan asianajajien ammattisääntöjä sovelletaan kaikkiin Itävallan asianajajakunnan jäseniin, myös silloin kun he toimivat asianajajina tai välimiehinä.

Laki on julkaistu - 10. helmikuuta 2023

Kolmannen osapuolen rahoitus

Koskeeko välimiesmenettelyyn liittyvien vaateiden rahoittaminen kolmansilta osapuolilta lainkäyttöalueellanne lainsäädännöllisiä rajoituksia?

Kolmannen osapuolen rahoitus on yleistynyt Itävallassa. Rahoittaja kattaa menettelyn kustannukset ja saa osuuden takaisin saadusta summasta. Vaikka tällä hetkellä ei ole olemassa lakisääteistä kehystä, jolla säänneltäisiin kolmannen osapuolen rahoitusta, korkein oikeus on vahvistanut tällaisten järjestelyjen pätevyyden (tietyin edellytyksin) ja todennut, että quota litis -kielto (jota sovelletaan asianajajiin) ei koske kolmannen osapuolen rahoittajia.

Laki todettu - 10. helmikuuta 2023

Toiminnan sääntely

Mitä sellaisia erityispiirteitä on lainkäyttöalueellanne, jotka ulkomaalaisen asianajajan olisi hyvä tietää?

Verolainsäädännön (täytäntöönpanoasetukset (EY) N:o 1798/2003 ja N:o 143/2008) mukaan Itävallassa toimivien välimiesten ei tarvitse periä arvonlisäveroa, jos palautuksen suorittava osapuoli on mainitun asetuksen mukainen "verovelvollinen" ja jos sen toimipaikka on Itävallan ulkopuolella mutta Euroopan unionissa.

Laki ilmoitettu - 10. helmikuuta 2023

Päivitys ja suuntaukset

Lainsäädännön uudistus ja investointisopimusten välimiesmenettelyt

Onko maassanne havaittavissa uusia suuntauksia tai ajankohtaisia aiheita välimiesmenettelyssä? Onko lainkäyttöalueenne välimiesmenettelylainsäädäntö parhaillaan lainsäädäntöuudistuksen kohteena? Tarkistetaanko edellä mainittujen kotimaisten välityslaitosten sääntöjä parhaillaan? Onko jokin kahdenvälinen investointisopimus irtisanottu äskettäin? Jos on, mitkä niistä? Onko aikomus irtisanoa jokin näistä kahdenvälisistä investointisopimuksista? Jos on, mitä niistä? Mitkä ovat tärkeimmät viimeaikaiset kansainvälisen investointivälimiesmenettelyn alalla tehdyt päätökset, joissa maanne on ollut osapuolena? Onko vireillä investointivälitystapauksia, joissa maa, josta raportoitte, on osapuolena?

Wienin kansainvälinen välimieskeskus (VIAC) on sisällyttänyt sijoitusriitoja koskevat säännöt 1. heinäkuuta 2021 alkaen (VRI) ja päivittänyt samanaikaisesti kaupallisiin riitoihin sovellettavat välimiesmenettely- ja sovittelusääntönsä (Wienin säännöt).

VRI-säännöissä ei esitetä lainkäyttövaltaa koskevia vaatimuksia toisin kuin ICSID-yleissopimuksessa, joka koskee vain suoraan sijoituksesta johtuvia oikeudellisia riitoja yhden sopimusvaltion ja toisen sopimusvaltion kansalaisen välillä. VRI:ssä säädetään puitteista, joilla säännellään kolmannen osapuolen rahoitusta ja joissa käsitellään välimiesten eturistiriitojen riskiä ja kustannusvakuutta. Lisäksi VRI:n mukaan osapuoli voi pyytää kanteen, vastakanteen tai vastineen hylkäämistä ennenaikaisesti sillä perusteella, että se ei kuulu tuomioistuimen toimivaltaan, sitä ei voida ottaa tutkittavaksi tai se on oikeudellisesti perusteeton. Hakemus ennenaikaisesta hylkäämisestä on jätettävä 45 päivän kuluessa siitä, kun tuomioistuin on muodostettu tai kun vastaus kanteeseen on toimitettu, sen mukaan, kumpi ajankohta on aikaisempi. Lisäksi VRI sisältää mahdollisuuden amicus curiae -lausuntoihin. Toisin kuin Wienin säännöissä, VRI-säännöissä määrätään, että välimiesten on oltava eri kansallisuudesta kuin osapuolten, elleivät osapuolet toisin sovi.

Jää avoimeksi, pystyvätkö VRI-säännöt saavuttamaan Wienin sääntöjen suosion erityisesti KIE- ja IVY-maiden osapuolten keskuudessa. VIAC on varmasti luonut vankan perustan.

Wienin säännöt 2021 tulivat voimaan 1. heinäkuuta 2021, ja niitä sovelletaan kaikkiin 30. kesäkuuta 2021 jälkeen aloitettuihin menettelyihin. Wienin sääntöjen tarkistamisen käynnisti VIAC:n laatima VRI. Ne eivät poikkea merkittävästi vuoden 2018 edeltäjistään. Tarkistuksen tavoitteena oli pikemminkin mukauttaa nykyiset kaupallisia riita-asioita koskevat säännöt uusiin tarpeisiin ja markkinoiden kehitykseen.

Kuten edellä kysymyksessä 1.2 todettiin, Euroopan unionin tuomioistuimen 6. maaliskuuta 2018 antaman Achmea-tuomion (C-284/16) seurauksena Itävalta sitoutui irtisanomaan kahdenväliset investointisopimukset, jotka sillä on muiden EU:n jäsenvaltioiden kanssa. Vaikka Itävalta oli yksi niistä harvoista EU:n jäsenvaltioista, jotka eivät allekirjoittaneet Euroopan unionin jäsenvaltioiden välisten kahdenvälisten investointisopimusten irtisanomista koskevaa sopimusta, se on sitoutunut irtisanomaan kahdenväliset investointisopimuksensa kahdenvälisesti. Sopimus on jo irtisanottu muun muassa Slovakian, Kroatian, Maltan, Romanian ja Slovenian kanssa.

Laki todettu - 10. helmikuuta 2023