Välimiesmenettely 2022

LAIT JA TOIMIELIMET

Välimiesmenettelyä koskevat monenväliset yleissopimukset

Onko lainkäyttöalueenne ulkomaisten välitystuomioiden tunnustamista ja täytäntöönpanoa koskevan New Yorkin yleissopimuksen sopimusvaltio? Mistä lähtien yleissopimus on ollut voimassa? Onko yleissopimuksen I, X ja XI artiklan nojalla annettu julistuksia tai ilmoituksia? Minkä muiden kansainvälisiä kauppa- ja investointivälimiesmenettelyjä koskevien monenvälisten yleissopimusten sopimuspuolena maanne on?

 

Itävalta on ratifioinut seuraavat välimiesmenettelyä koskevat monenväliset yleissopimukset:

• New Yorkin yleissopimus, 31. heinäkuuta 1961 (Itävalta on tehnyt I artiklan 3 kohdan mukaisen ilmoituksen, jonka mukaan se tunnustaa ja panee täytäntöön ainoastaan tämän yleissopimuksen muissa sopimusvaltioissa annetut tuomiot);
• välimieslausekkeita koskeva pöytäkirja, Geneve, 13. maaliskuuta 1928;
• yleissopimus ulkomaisten välitystuomioiden täytäntöönpanosta, Geneve, 18. lokakuuta 1930;
• kansainvälistä kaupallista välimiesmenettelyä koskeva eurooppalainen yleissopimus (ja sen soveltamista koskeva sopimus), 4. kesäkuuta 1964; ja
• yleissopimus investointiriitojen ratkaisemisesta, 24. kesäkuuta 1971.

Laki todettu - 30. marraskuuta 2021

Kahdenväliset investointisopimukset

Onko kahdenvälisiä investointisopimuksia muiden maiden kanssa?

Itävalta on allekirjoittanut 69 kahdenvälistä investointisopimusta, joista 62 on ratifioitu, nimittäin Albanian, Algerian, Argentiinan, Armenian, Azerbaidžanin, Bangladeshin, Valko-Venäjän, Belizen, Bolivian, Bosnian, Bulgarian, Kap Verden, Chilen, Kiinan, Kroatian, Kuuban, Tšekin tasavallan, Egyptin, Viron, Etiopian, Georgian, Guatemalan, Hongkongin, Unkarin, Intian, Iranin ja Jordanian kanssa, Kazakstan, Kuwait, Latvia, Libanon, Libya, Liettua, Makedonia, Malesia, Malta, Meksiko, Moldova, Mongolia, Montenegro, Marokko, Namibia, Oman, Paraguay, Filippiinit, Puola, Romania, Venäjä, Saudi-Arabia, Serbia, Etelä-Afrikka, Etelä-Afrikka, Slovakia, Slovenia, Etelä-Korea, Tadžikistan, Tunisia, Turkki, Ukraina, Ukraina, Yhdistyneet arabiemiirikunnat, Uzbekistan, Vietnam ja Jemen.

Itävalta on osapuolena myös useissa muissa kahdenvälisissä sopimuksissa, jotka eivät ole investointisopimuksia, lähinnä naapurimaiden kanssa.

Laki todettu - 30. marraskuuta 2021

Kotimainen välimiesmenettelylaki

Mitkä ovat ensisijaiset kotimaiset oikeuslähteet, jotka liittyvät kotimaisiin ja ulkomaisiin välimiesmenettelyihin sekä tuomioiden tunnustamiseen ja täytäntöönpanoon?

Välimiesoikeus sisältyy Itävallan siviiliprosessilain (CCP) 577-618 pykälään. Näissä säännöksissä säännellään sekä kotimaisia että kansainvälisiä välimiesmenettelyjä.

Ulkomaisten tuomioiden tunnustamisesta määrätään edellä mainituissa monen- ja kahdenvälisissä sopimuksissa. Täytäntöönpanomenettelyistä säädetään Itävallan täytäntöönpanolaissa.

Laki todettu - 30. marraskuuta 2021

Kotimainen välimiesmenettely ja UNCITRAL-sopimus

Perustuuko kotimainen välimiesmenettelylainsäädäntösi UNCITRALin mallilakiin? Mitkä ovat tärkeimmät erot kansallisen välimiesmenettelylainsäädäntönne ja UNCITRAL-mallilain välillä?

Kuten useimmissa maissa, laki ei heijasta UNCITRAL-mallilain kaikkia näkökohtia. Tärkeimmät piirteet on kuitenkin otettu käyttöön.

Toisin kuin UNCITRAL-mallilaissa, Itävallan lainsäädännössä ei tehdä eroa kotimaisten ja kansainvälisten välimiesmenettelyjen eikä kaupallisten ja ei-kaupallisten välimiesmenettelyjen välillä. Sen vuoksi työ- ja kuluttaja-asioihin sovelletaan erityissääntöjä.

Laki vahvistettu - 30. marraskuuta 2021

Pakolliset säännökset

Mitkä ovat ne pakottavat kansallisen välimiesmenettelylain säännökset, joista osapuolet eivät saa poiketa?

Osapuolet voivat vapaasti sopia menettelysäännöistä (esim. viittaamalla erityisiin välimiesmenettelysääntöihin) CCP:n pakottavien säännösten rajoissa. Jos osapuolet eivät ole sopineet säännöistä tai laatineet omia sääntöjään, välimiesoikeuden on, jollei seuraavista syistä muuta johduCCP:n pakottavia määräyksiä noudattaen, välimiesmenettelyä asianmukaiseksi katsomallaan tavalla. Välimiesmenettelyä koskeviin pakollisiin sääntöihin kuuluu, että välimiesten on oltava ja pysyttävä puolueettomina ja riippumattomina. Heidän on ilmoitettava kaikista olosuhteista, jotka saattavat antaa aihetta epäillä heidän puolueettomuuttaan tai riippumattomuuttaan. Osapuolilla on oikeus tulla kohdelluksi oikeudenmukaisesti ja tasapuolisesti ja esittää asiansa. Muita pakottavia sääntöjä ovat välitystuomio, jonka on oltava kirjallinen, ja perusteet, joilla tuomio voidaan riitauttaa.

Laki on julkaistu - 30. marraskuuta 2021

Aineellinen oikeus

Onko kansallisessa välimiesmenettelylainsäädännössänne jokin sääntö, joka antaa välimiesoikeudelle ohjeita siitä, mitä aineellista oikeutta on sovellettava riidan pääasiaan?

Välimiesoikeuden on sovellettava osapuolten valitsemaa aineellista oikeutta, muussa tapauksessa sen on sovellettava sopivaksi katsomaansa lakia. Päätöksenteko kohtuullisuuden perusteella on sallittua vain, jos osapuolet ovat nimenomaisesti sopineet kohtuullisuuden perusteella tehtävästä päätöksestä (CCP 603 artikla).

Ilmoitettu laki - 30. marraskuuta 2021

Välimieselimet

Mitkä ovat merkittävimmät lainkäyttöalueellanne sijaitsevat välimiesoikeuslaitokset?

Wienin kansainvälinen välimieskeskus (www.viac.eu) hallinnoi kansainvälisiä välimiesmenettelyjä välimiesmenettely- ja sovittelusääntöjensä (2013) (Wienin säännöt) mukaisesti. Välimiesten palkkiot lasketaan riidan määrän perusteella. Välimiesmenettelyn paikkaa ja kieltä ei ole rajoitettu.

Wienin pörssin yhteydessä toimivalla Wienin raaka-ainepörssillä on oma välimiesoikeus ja oma suositeltu välimiesmenettelylauseke.

Tietyt ammatilliset elimet ja jaostot laativat omat sääntönsä tai hallinnoivat välimiesmenettelyjä tai molempia. Kansainvälinen kauppakamari on suoraan läsnä Itävallan kansallisen komiteansa kautta.

Laki vahvistettu - 30. marraskuuta 2021

VÄLITYSSOPIMUS

Välimiesoikeudellisuus

Onko olemassa sellaisia riitatyyppejä, jotka eivät ole välimiesmenettelykelpoisia?

Periaatteessa kaikki omistusoikeudelliset vaateet ovat välimiesmenettelykelpoisia. Muut kuin omistusoikeudelliset vaateet ovat edelleen välimiesmenettelykelpoisia, jos laki sallii riidan ratkaisemisen osapuolten kesken.

Perheoikeudessa tai osuuskunnan asuntojen omistuksessa on joitakin poikkeuksia.

Kuluttaja- ja työoikeudelliset asiat ovat välimiesmenettelykelpoisia vain, jos osapuolet tekevät välimiesmenettelysopimuksen riidan syntymisen jälkeen.

Laki todettu - 30. marraskuuta 2021

Vaatimukset

Mitä muodollisia ja muita vaatimuksia välimiesmenettelysopimukselle on asetettu?

Välimiesmenettelysopimuksen on oltava:

• yksilöitävä osapuolet riittävästi (niiden on oltava ainakin määriteltävissä);
• määriteltävä riittävästi riidan kohde määritellyn oikeussuhteen osalta (tämän on oltava ainakin määriteltävissä, ja se voi rajoittua tiettyihin riitoihin tai kattaa kaikki riidat);
• riittävän tarkasti määriteltävä osapuolten aikomus ratkaista riita välimiesmenettelyssä, jolloin valtion tuomioistuinten toimivalta suljetaan pois; ja
• sen on sisällyttävä joko osapuolten allekirjoittamaan kirjalliseen asiakirjaan tai telekopioihin, sähköposteihin tai muuhun osapuolten väliseen viestintään, joka säilyttää todisteet sopimuksesta.

Selkeä viittaus välimiesmenettelylausekkeen sisältäviin yleisiin sopimusehtoihin riittää.

Laki ilmoitettu - 30. marraskuuta 2021

Täytäntöönpanokelpoisuus

Missä tilanteissa välityssopimus ei ole enää täytäntöönpanokelpoinen?

Välimiesmenettelysopimukset ja -lausekkeet voidaan riitauttaa yleisten sopimusoikeudellisten periaatteiden nojalla, erityisesti virheen, vilpillisen menettelyn tai pakottamisen tai oikeustoimikelpoisuuden perusteella. On kiistanalaista, onko tällainen riitauttaminen tehtävä välimiesoikeudessa vai tuomioistuimessa. Jos välityslausekkeen sisältävän sopimuksen osapuolet purkavat sopimuksensa, välityslauseketta ei enää katsota täytäntöönpanokelpoiseksi, elleivät osapuolet ole nimenomaisesti sopineet välityslausekkeen jatkamisesta. Maksukyvyttömyyden tai kuoleman sattuessa välimiesmenettelysopimus sitoo yleensä pesänselvittäjää tai oikeudellista seuraajaa. Välimiesmenettelysopimus ei ole enää täytäntöönpanokelpoinen, jos välimiesoikeus on antanut tuomion asian pääasiaa koskevassa asiassa tai jos tuomioistuin on antanut lopullisen tuomion asian pääasiaa koskevassa asiassa ja päätös kattaa kaikki asiat, joiden osalta välimiesmenettelystä on sovittu.

Laki todettu - 30. marraskuuta 2021

Erotettavuus

Onko säännöksiä välimiesmenettelysopimuksen erotettavuudesta pääsopimuksesta?

UNCITRALin mallilain mukaan välimiesmenettelysopimuksen erotettavuus pääsopimuksesta on pääsääntönä voimassa. Itävallan lainsäädännön mukaan tällainen erotettavuus perustuu osapuolten tahtoon.

Laki todettu - 30. marraskuuta 2021

Kolmannet osapuolet - välityssopimus sitoo

Missä tapauksissa välimiesmenettelysopimus voi sitoa kolmansia osapuolia tai muita kuin allekirjoittajia?

Yleisperiaatteena on, että välimiesmenettelysopimus sitoo vain sen osapuolia. Tuomioistuimet ovat haluttomia sitomaan kolmansia osapuolia välityssopimukseen. Näin ollen sellaisia käsitteitä kuin yritysverhon lävistäminen ja yritysryhmät eivät yleensä sovellu.

Välimiesmenettelysopimus, jonka hänen edeltäjänsä on tehnyt, sitoo kuitenkin oikeudellista seuraajaa. Tämä koskee myös konkurssipesän hoitajaa ja kuolleen henkilön perillistä.

Laki on julkaistu - 30. marraskuuta 2021

Kolmannet osapuolet - osallistuminen

Onko kansallisessa välimiesmenettelylaissanne säännöksiä, jotka koskevat kolmansien osapuolten osallistumista välimiesmenettelyyn, kuten liittymistä tai kolmannen osapuolen ilmoittamista?

Yleensä kolmannen osapuolen liittyminen välimiesmenettelyyn edellyttää osapuolten vastaavaa suostumusta, joka voi olla joko nimenomainen tai hiljainen (esim. viittaus välimiesmenettelysääntöihin, joissa määrätään liittymisestä). Suostumus voidaan antaa joko silloin, kun pyyntö liittämisestä esitetään, tai itse sopimuksen aikaisemmassa vaiheessa. Lain mukaan kysymystä käsitellään suurelta osin sellaisen kolmannen osapuolen väliintulon yhteydessä, jolla on intressi välimiesmenettelyssä. Tässä yhteydessä väitetään, että tällaisen kolmannen väliintulijan on oltava välimiesmenettelysopimuksen osapuoli tai muutoin alistuttava välimiesoikeuden toimivaltaan ja että kaikkien osapuolten, myös väliintulijan, on suostuttava väliintuloon.

Korkein oikeus on katsonut, että kolmannen osapuolen liittyminen välimiesmenettelyyn vastoin sen tahtoa tai välitystuomion sitovan vaikutuksen ulottaminen koskemaan kolmatta osapuolta rikkoo Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 artiklaa, jos kolmannelle osapuolelle ei myönnetä samoja oikeuksia kuin osapuolille (esim. oikeus tulla kuulluksi).

Laki ilmoitettu - 30. marraskuuta 2021

Yritysryhmät

Laajentavatko tuomioistuimet ja välimiesoikeudet teidän lainkäyttöalueellanne välimiesmenettelysopimuksen koskemaan allekirjoittajayhtiön emo- tai tytäryhtiöitä, jotka eivät ole allekirjoittajia, edellyttäen, että allekirjoittajiin kuulumaton yhtiö on jollakin tavalla osallistunut riidanalaisen sopimuksen tekemiseen, täyttämiseen tai irtisanomiseen "konsernioppia" soveltaen?

Itävallan lainsäädännössä ei tunnusteta konsernioppia.

Laki todettu - 30. marraskuuta 2021

Usean osapuolen välityssopimukset

Mitkä ovat pätevän usean osapuolen välityssopimuksen edellytykset?

Usean osapuolen välityssopimus voidaan tehdä samojen muotovaatimusten mukaisesti kuin välimiesmenettelysopimus.

Laki vahvistettu - 30. marraskuuta 2021

Konsolidointi

Voiko lainkäyttöalueesi välimiesoikeus konsolidoida erillisiä välimiesmenettelyjä? Missä olosuhteissa?

Välimiesmenettelyjen yhdistämisestä ei nimenomaisesti säädetä Itävallan lainsäädännössä. Opin mukaan se on kuitenkin sallittua, jos osapuolet ja välimiehet antavat siihen suostumuksensa.

Laki todettu - 30. marraskuuta 2021

VÄLIMIESOIKEUDEN KOKOONPANO

Välimiesten kelpoisuus

Onko olemassa rajoituksia sen suhteen, kuka voi toimia välimiehenä? Tunnustaisivatko tuomioistuimet teidän lainkäyttöalueellanne sopimuksessa määrätyt välimiehiä koskevat vaatimukset, jotka perustuvat kansallisuuteen, uskontoon tai sukupuoleen?

Välimiehiksi voidaan nimittää vain luonnollisia henkilöitä. Laissa ei säädetä erityisistä pätevyysvaatimuksista, mutta osapuolet voivat sopia tällaisista vaatimuksista. Tuomareiden ammattia säätelevän lain mukaan aktiiviset tuomarit eivät voi toimia välimiehinä.

Laki vahvistettu - 30. marraskuuta 2021

Välimiesten tausta

Ketkä toimivat säännöllisesti välimiehinä lainkäyttöalueellanne?

Riippumatta siitä, ovatko välimiehet nimittävän viranomaisen nimeämiä vai osapuolten nimeämiä, heiltä voidaan vaatia tiettyä kokemusta ja taustaa kyseisestä riita-asiasta. Tällaisia vaatimuksia voivat olla esimerkiksi ammatillinen pätevyys tietyllä alalla, oikeudellinen pätevyys, tekninen asiantuntemus, kielitaito tai tietty kansalaisuus.

Monet välimiehet ovat yksityisiä asianajajia, toiset taas akateemikkoja. Muutamissa riita-asioissa, jotka koskevat pääasiassa teknisiä kysymyksiä, paneeliin kuuluu teknikkoja ja lakimiehiä.

Pätevyysvaatimukset voidaan sisällyttää välimiesmenettelysopimukseen, mikä edellyttää suurta varovaisuutta, koska se voi aiheuttaa esteitä nimitysprosessissa (eli riitaa siitä, täyttyvätkö sovitut vaatimukset).

Laki todettu - 30. marraskuuta 2021

Välimiesten nimittäminen oletusarvoisesti

Jos osapuolet eivät ole sopineet asiasta etukäteen, mikä on välimiesten nimittämisen oletusmekanismi?

Tuomioistuimilla on toimivalta tehdä tarvittavat oletusarvoiset nimitykset, jos osapuolet eivät pääse sopimukseen muusta menettelystä ja jos yksi osapuoli ei nimitä välimiestä, osapuolet eivät pääse sopimukseen ainoasta välimiehestä tai välimiehet eivät nimitä puheenjohtajaa.

Laki on julkaistu - 30. marraskuuta 2021

Välimiesten haastaminen ja korvaaminen

Millä perusteella ja miten välimies voidaan haastaa ja korvata? Keskustelkaa erityisesti haastamisen ja korvaamisen perusteista ja menettelystä, mukaan lukien haastaminen tuomioistuimessa. Onko olemassa taipumusta soveltaa tai hakea ohjeita IBA:n ohjeista eturistiriitojen ratkaisemisesta kansainvälisessä välimiesmenettelyssä (IBA Guidelines on Conflicts of Interest in International Arbitration)?

Välimies voidaan haastaa vain, jos on olemassa olosuhteita, jotka antavat aihetta epäillä hänen puolueettomuuttaan tai riippumattomuuttaan, tai jos hänellä ei ole osapuolten hyväksymää pätevyyttä. Välimiehen nimittänyt osapuoli ei voi riitauttamisessa vedota olosuhteisiin, jotka se tiesi välimiehen nimittämisajankohtana (CCP 588 artikla).

Välimies voidaan erottaa, jos hän on kykenemätön hoitamaan tehtäviään tai jos hän ei hoida niitä asianmukaisessa ajassa (CCP 590 artikla).

Välimies voidaan erottaa joko haastamalla hänet tai lopettamalla hänen toimeksiantonsa. Kummassakin tapauksessa viime kädessä tuomioistuin päättää asianosaisen pyynnöstä. Jos välimiehen toimeksianto päättyy ennenaikaisesti, korvaava välimies on nimitettävä samalla tavalla kuin korvattu välimies nimitettiin.

Korkein oikeus käsitteli hiljattain eräässä tapauksessa haastamisperusteita ja analysoi tutkijoiden ristiriitaisia näkemyksiä siitä, pitäisikö haastaminen sallia lopullisen välitystuomion jälkeen ja missä määrin. Tuomioistuin viittasi analyysissään myös IBA:n suuntaviivoihin ja tukeutui niihin.

Oikeus totesi - 30. marraskuuta 2021

Osapuolten ja välimiesten välinen suhde

Mikä on osapuolten ja välimiesten välinen suhde? Tarkentakaa osapuolten ja välimiesten välistä sopimussuhdetta, osapuolten nimittämien välimiesten puolueettomuutta sekä välimiesten palkkioita ja kuluja.

Ad hoc -välimiesmenettelyssä olisi tehtävä välimiesten sopimus, jossa säännellään heidän oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan. Sopimukseen olisi sisällytettävä palkkiosäännöt (esimerkiksi viittaus viralliseen lakimiespalkkiotariffiin, tuntihinta tai jokin muu tapa) ja välimiesten oikeus saada korvaus omista kuluistaan. Heidän tehtäviinsä kuuluu menettelyn johtaminen sekä tuomion laatiminen ja allekirjoittaminen.

Laki todettu - 30. marraskuuta 2021

Välimiesten tehtävät

Mitkä ovat välimiesten tiedonantovelvollisuudet puolueettomuuden ja riippumattomuuden osalta koko välimiesmenettelyn ajan?

Välimiehen on CCP:n 588 artiklan mukaan ilmoitettava menettelyn kaikissa vaiheissa kaikki seikat, jotka voivat herättää epäilyjä hänen puolueettomuudestaan tai riippumattomuudestaan tai jotka ovat ristiriidassa osapuolten sopimuksen kanssa. Riippumattomuus määritellään siten, että välimiehen ja jommankumman osapuolen välillä ei ole läheisiä taloudellisia tai muita sidoksia. Puolueettomuus liittyy läheisesti riippumattomuuteen, mutta viittaa pikemminkin välimiehen asenteeseen. Välimies voidaan riitauttaa onnistuneesti, jos hänen puolueettomuuttaan tai riippumattomuuttaan voidaan objektiivisesti perustellusti epäillä.

Laki on julkaistu - 30. marraskuuta 2021

Välimiesten vastuuvapaus

Missä määrin välimiehillä on koskemattomuus vastuusta, joka koskee heidän käyttäytymistään välimiesmenettelyn aikana?

Jos välimies on ottanut vastaan nimityksensä, mutta kieltäytyy sitten hoitamasta tehtäviään ajoissa tai lainkaan, hänet voidaan saattaa vastuuseen viivästyksestä aiheutuneesta vahingosta (CCP 594 artikla). Jos välitystuomio on kumottu myöhemmässä oikeudenkäynnissä ja välimies on laittomasti ja huolimattomasti aiheuttanut osapuolille vahinkoa, hänet voidaan saattaa vastuuseen. Välimiehiä koskevat sopimukset ja välimieslaitosten välityssäännöt sisältävät usein vastuun poissulkemisen.

Laki todettu - 30. marraskuuta 2021

VÄLIMIESOIKEUDEN TOIMIVALTA JA TOIMIVALTA

Välimiesmenettelyn vastaiset tuomioistuinkäsittelyt

Miten toimitaan toimivaltaa koskevissa riidoissa, jos tuomioistuinkäsittely aloitetaan voimassa olevasta välityssopimuksesta huolimatta, ja mitä määräaikoja on olemassa toimivaltaa koskeville vastalauseille?

Laissa ei ole nimenomaisia sääntöjä käytettävissä olevista oikeussuojakeinoista, jos tuomioistuinmenettely aloitetaan välimiesmenettelysopimuksen vastaisesti tai jos välimiesmenettely aloitetaan toimivaltalausekkeen vastaisesti (lukuun ottamatta kielteistä kustannuspäätöstä menettelyssä, jota ei olisi pitänyt alun perin aloittaa).

Jos asianosainen nostaa kanteen tuomioistuimessa siitä huolimatta, että asia kuuluu välimiesmenettelysopimuksen piiriin, vastaajan on esitettävä tuomioistuimen toimivaltaa koskeva vastalause ennen kuin se ottaa kantaa itse asiaan, eli ensimmäisessä istunnossa tai vastineessaan. Tuomioistuimen on yleensä hylättävä tällaiset vaatimukset, jos vastaaja on vastustanut tuomioistuimen toimivaltaa ajoissa. Tuomioistuin ei saa hylätä vaatimusta, jos se osoittaa, että välityssopimus on olematon, pätemätön tai toteuttamiskelvoton.

Laki todettu - 30. marraskuuta 2021

Välimiesoikeuden toimivalta

Mikä on menettely välimiesoikeuden toimivaltaa koskevissa riidoissa sen jälkeen, kun välimiesmenettely on aloitettu, ja mitä määräaikoja on olemassa toimivaltaa koskeville vastalauseille?

Välimiesoikeus voi päättää omasta toimivallastaan joko erillisessä tuomiossa tai lopullisessa asiaratkaisussa. Osapuolen, joka haluaa riitauttaa välimiesoikeuden toimivallan, on esitettävä tämä vastalause viimeistään asian ensimmäisessä kirjelmässä. Välimiehen nimeäminen tai osapuolen osallistuminen nimeämismenettelyyn ei estä osapuolta esittämästä toimivaltaan liittyvää vastalausetta. Myöhästynyttä väitettä ei saa ottaa huomioon, paitsi jos tuomioistuin pitää viivästystä perusteltuna ja hyväksyy väitteen. Sekä tuomioistuimet että välimiesoikeudet voivat ratkaista toimivaltakysymykset.

Laki on julkaistu - 30. marraskuuta 2021

VÄLIMIESMENETTELY

Välimiesmenettelyn paikka ja kieli sekä lainvalinta

Jos osapuolet eivät ole etukäteen sopineet asiasta, mikä on välimiesmenettelyn paikkaa ja kieltä koskeva oletusmekanismi? Miten riita-asian aineellinen oikeus määräytyy?

Jos osapuolet eivät ole sopineet välimiesmenettelyn paikasta ja kielestä, välimiesoikeuden harkinnassa on määrittää sopiva paikka ja kieli. CCP 604 artiklan mukaan osapuolet voivat vapaasti valita aineellisen oikeuden. Jos tällaista sopimusta ei ole tehty, on välimiesoikeuden harkinnassa valita sopivaksi katsomansa laki. Tuomioistuin ei voi tehdä päätöstä ex aequo et bono, elleivät osapuolet ole antaneet siihen lupaa.

Ilmoitettu laki - 30. marraskuuta 2021

Välimiesmenettelyn aloittaminen

Miten välimiesmenettely aloitetaan?

Lain mukaan kantajan on esitettävä vaatimus, jossa esitetään ne tosiseikat, joihin kantaja aikoo vedota, sekä hänen vaatimuksensa. Kanne on jätettävä osapuolten sopimassa tai välimiesoikeuden asettamassa määräajassa. Kantaja voi tässä vaiheessa esittää asiaa koskevia todisteita. Vastaajan on tämän jälkeen esitettävä vastineensa.

Wienin sääntöjen mukaan kantajan on toimitettava vaatimusvaatimus VIAC:n sihteeristölle. Lausumassa on oltava seuraavat tiedot:

• osapuolten täydelliset nimet, osoitteet ja muut yhteystiedot; tosiseikkojen selostus ja erityinen vaatimus;
• jos pyydetty huojennus ei koske yksinomaan tiettyä rahasummaa, kunkin yksittäisen vaatimuksen rahallinen arvo vaatimusilmoituksen esittämishetkellä;
• välimiesten lukumäärää koskevat tiedot;
• välimiehen nimeäminen, jos on sovittu tai pyydetty kolmen välimiehen paneelia, tai pyyntö välimiehen nimeämisestä; ja
• tiedot välityssopimuksesta ja sen sisällöstä.

Laki todettu - 30. marraskuuta 2021

Kuuleminen

Tarvitaanko kuuleminen ja mitä sääntöjä sovelletaan?

Suullinen kuuleminen järjestetään jommankumman osapuolen pyynnöstä tai jos välimiesoikeus katsoo sen tarpeelliseksi (CCP 598 artikla ja Wienin sääntöjen 30 artikla).

Laki todettu - 30. marraskuuta 2021

Todisteet

Mitä sääntöjä välimiesoikeus on sidottu tosiseikkojen selvittämisessä? Minkälaiset todisteet hyväksytään ja miten todisteiden vastaanottaminen suoritetaan?

Lainsäädäntö ei sisällä erityisiä sääntöjä todisteiden vastaanottamisesta välimiesmenettelyssä. Välimiesoikeuksia sitovat todistelusäännöt, joista osapuolet ovat saattaneet sopia. Jos tällaisia sääntöjä ei ole, välimiesoikeus voi vapaasti ottaa vastaan ja arvioida todisteita tarkoituksenmukaiseksi katsomallaan tavalla (CCP:n 599 artikla). Välimiesoikeudella on valtuudet nimittää asiantuntijoita (ja vaatia osapuolia antamaan asiantuntijoille kaikki asiaankuuluvat tiedot tai esittämään tai antamaan tutustuttavaksi kaikki asiaankuuluvat asiakirjat, tavarat tai muu omaisuus), kuulla todistajia, osapuolia tai osapuolten toimihenkilöitä. Välimiesoikeuksilla ei kuitenkaan ole valtuuksia velvoittaa osapuolia tai todistajia saapumaan paikalle.

Käytännössä osapuolet usein antavat välimiesoikeuksille luvan viitata IBA:n todisteiden vastaanottamista koskeviin sääntöihin (IBA:n säännöt). Jos IBA:n sääntöjen kaltaisiin sääntöihin viitataan tai niistä sovitaan, tietojen luovuttaminen on usein laajempaa kuin oikeudenkäynnissä (joka on Itävallan lainsäädännön mukaan varsin rajoitettua). Välimiesoikeuden on annettava osapuolille mahdollisuus ottaa huomioon esitetyt todisteet ja todistelumenettelyn tulos ja kommentoida niitä (CCP:n 599 artikla).

Laki todettu - 30. marraskuuta 2021

Tuomioistuimen osallistuminen

Missä tapauksissa välimiesoikeus voi pyytää tuomioistuimelta apua ja missä tapauksissa tuomioistuimet voivat puuttua asiaan?

Välimiesoikeus voi pyytää tuomioistuimelta virka-apua seuraavissa asioissa:

• panna täytäntöön välimiesoikeuden antama väliaikainen tai turvaamistoimi (CCP 593 artikla); tai
• suorittaa oikeustoimia, joihin välimiesoikeudella ei ole toimivaltaa (todistajien kutsuminen paikalle, todistajien kuuleminen valan alla ja asiakirjojen luovuttaminen), mukaan lukien ulkomaisten tuomioistuinten ja viranomaisten pyytäminen suorittamaan tällaisia toimia (CCP 602 artikla).

 

Tuomioistuin voi puuttua välimiesmenettelyyn vain, jos siitä on nimenomaisesti määrätty CCP:ssä. Tuomioistuin voi (tai sen on) erityisesti:

• myöntää väliaikaisia toimenpiteitä tai turvaamistoimia (CCP 585 artikla);
• nimittää välimiehet (CCP 587 artikla); ja
• päättää välimiehen haastamisesta, jos:

Laki todettu - 30. marraskuuta 2021

Luottamuksellisuus

Onko luottamuksellisuus taattu?

CCP:ssä ei nimenomaisesti säädetä välimiesmenettelyn luottamuksellisuudesta, mutta osapuolet voivat sopia luottamuksellisuudesta. Lisäksi välitystuomion kumoamista koskevissa oikeudenkäynneissä ja kanteissa, jotka koskevat välitystuomion olemassaolon tai olemattomuuden toteamista, tai siviiliprosessilain 586-591 artiklassa tarkoitetuissa asioissa (esim. välimiesten haastaminen) asianosainen voi pyytää tuomioistuinta sulkemaan yleisön pois kuulemisesta, jos asianosainen pystyy osoittamaan, että yleisön poissulkemiseen on perusteltu syy.

Laki on julkaistu - 30. marraskuuta 2021

• VÄLIAIKAISET TOIMENPITEET JA SEURAAMUSVALTUUDET

Tuomioistuinten määräämät väliaikaiset toimenpiteet

Mitä välitoimia tuomioistuimet voivat määrätä ennen välimiesmenettelyn aloittamista ja sen jälkeen?

Sekä toimivaltaisella tuomioistuimella että välimiesoikeudella on toimivalta määrätä välitoimia välimiesmenettelyn tueksi. Osapuolet voivat sulkea pois välimiesoikeuden toimivallan välitoimien osalta, mutta he eivät voi sulkea pois tuomioistuimen toimivaltaa välitoimien osalta. Väliaikaisten toimenpiteiden täytäntöönpano kuuluu tuomioistuinten yksinomaiseen toimivaltaan.

Tuomioistuin voi myöntää väliaikaisia toimenpiteitä rahasaatavien tueksi, jos on syytä uskoa, että velallinen estää tai vaikeuttaa myöhemmän tuomion täytäntöönpanoa vahingoittamalla, tuhoamalla, kätkemällä tai kuljettamalla pois omaisuuttaan (mukaan lukien vahingolliset sopimusmääräykset).

Seuraavat oikeussuojakeinot ovat käytettävissä:

• rahan tai irtaimen omaisuuden asettaminen tuomioistuimen huostaan;
• kielto luovuttaa tai pantata irtainta omaisuutta;
• velallisen saatavien (myös pankkitilien) ulosmittaus;
• kiinteän omaisuuden hallinnointi; ja
• kiinteän omaisuuden luovutus- tai panttauskielto, joka on merkittävä kiinteistörekisteriin.

Tuomioistuin voi myöntää muiden kuin rahasaatavien tueksi samanlaisia väliaikaisia oikeussuojakeinoja kuin edellä on mainittu rahasaatavien osalta. Yksityisoikeudellisissa asioissa ei voida antaa etsintämääräyksiä.

Ulkomaisen välimiesoikeuden (CCP 593 artikla) tai ulkomaisen tuomioistuimen antamat kieltomääräykset voidaan panna täytäntöön Itävallassa tietyin edellytyksin. Täytäntöönpanotoimenpiteiden on kuitenkin oltava yhteensopivia Itävallan lainsäädännön kanssa.

Laki ilmoitettu - 30. marraskuuta 2021

Kiireellisen välimiehen toteuttamat väliaikaiset toimenpiteet

Onko kansallisessa välimiesmenettelylainsäädännössänne tai edellä mainittujen kotimaisten välimiesmenettelylaitosten säännöissä säädetty hätävälittäjästä ennen välimiesoikeuden muodostamista?

Valtion lainsäädännössä ei säädetä hätävälittäjästä.

Ilmoitettu laki - 30. marraskuuta 2021

Välimiesoikeuden väliaikaiset toimenpiteet

Mitä väliaikaisia toimenpiteitä välimiesoikeus voi määrätä sen muodostamisen jälkeen? Missä tapauksissa välimiesoikeus voi määrätä kulujen vakuuden?

Välimiesoikeudella on laajat valtuudet määrätä välitoimia osapuolen hakemuksesta, jos se katsoo sen tarpeelliseksi vaatimuksen täytäntöönpanon varmistamiseksi tai peruuttamattoman vahingon estämiseksi. Toisin kuin tuomioistuinmenettelyssä käytettävissä olevat väliaikaiset oikeussuojakeinot, välimiesoikeus ei ole rajoitettu tiettyihin lueteltuihin oikeussuojakeinoihin. Oikeussuojakeinojen olisi kuitenkin oltava yhteensopivia täytäntöönpanolainsäädännön kanssa, jotta vältetään vaikeudet täytäntöönpanovaiheessa. Lainsäädännössä ei säädetä kuluvakuudesta välimiesmenettelyssä.

Laki vahvistettu - 30. marraskuuta 2021

Välimiesoikeuden seuraamusvaltuudet

Onko välimiesoikeus kansallisen välimiesmenettelylainsäädäntönne tai edellä mainittujen kotimaisten välityslaitosten sääntöjen mukaan toimivaltainen määräämään seuraamuksia osapuolille tai heidän avustajilleen, jotka käyttävät "sissitaktiikkaa" välimiesmenettelyssä? Voiko välimiesoikeus tai kansalliset välimiesoikeuslaitokset määrätä seuraamuksia asianajajille?

Välimiesoikeuksilla on laaja harkintavalta määrätä väliaikaisia toimenpiteitä sissitaktiikan torjumiseksi. Äärimmäisissä tapauksissa ne voivat keskeyttää menettelyn tai jopa hylätä välimiesmenettelyn ennakolta seuraamuksena osapuolen tai sen avustajan tahallisesta väärinkäytöksestä.

Välimiesoikeudet voivat myös määrätä vakuuden kulujen korvaamisesta.

Lisäksi on yleisesti hyväksytty mahdollisuus, että välimiehet voivat tehdä kielteisiä johtopäätöksiä siitä, että osapuoli ei noudata välimiesoikeuden pyyntöjä. Jos osapuoli esimerkiksi kieltäytyy toimittamasta asiakirjoja, välimiesoikeus voi olettaa, että asiakirjat sisältävät tietoja, jotka vaarantavat osapuolen aseman.

Toinen varsin tehokas keino säännellä asianosaisen väärinkäytöksiä on oikeudenkäyntikulujen määrääminen lopullisessa tuomiossa.

Itävaltalaisia asianajajia sitovat ammattietiikkaa koskevat säännöt, kun he toimivat asianajajina välimiesmenettelyissä (riippumatta siitä, pidetäänkö ne Itävallassa vai ulkomailla). Itävallan ammattietiikan säännöt eivät sido ulkomaisia asianajajia Itävallassa pidettävissä välimiesmenettelyissä.

Laki vahvistettu - 30. marraskuuta 2021

PALKINNOT

Välimiesoikeuden päätökset

Riittääkö, jos osapuolet eivät ole sopineet asiasta, että välimiesoikeuden päätökset tehdään sen kaikkien jäsenten enemmistöllä vai vaaditaanko yksimielisyys? Mitä seurauksia on tuomiolle, jos välimies on eri mieltä?

Elleivät osapuolet ole toisin sopineet, riittää, että välitystuomio on pätevä, jos sen on tehnyt ja allekirjoittanut välimiesten enemmistö. Enemmistö on laskettava kaikkien nimettyjen välimiesten eikä vain läsnä olevien välimiesten perusteella. Jos välimiesoikeus aikoo tehdä päätöksen välitystuomiosta ilman, että kaikki sen jäsenet ovat läsnä, sen on ilmoitettava aikomuksestaan etukäteen osapuolille (CCP 604 artikla).

Välimiesten enemmistön allekirjoittamalla välitystuomiolla on sama oikeudellinen arvo kuin yksimielisellä tuomiolla.

Laki ilmoitettu - 30. marraskuuta 2021

Eriävät mielipiteet

Miten kotimaanne välimiesmenettelylainsäädännössä käsitellään eriäviä mielipiteitä?

Lainsäädäntö ei ota kantaa eriäviin mielipiteisiin. On kiistanalaista, voidaanko ne hyväksyä välimiesmenettelyssä.

Korkein oikeus totesi hiljattain ulkomaisen välitystuomion täytäntöönpanoa koskevassa asiassa, että vaatimus eriävän mielipiteen liittämisestä välimiesoikeuden tuomioon (tällainen vaatimus sisältyi sovellettaviin välimiesmenettelyn sääntöihin) ei ole täytäntöönpanolainsäädännön mukainen tiukka vaatimus.

Laki todettu - 30. marraskuuta 2021

Muoto- ja sisältövaatimukset

Mitä muoto- ja sisältövaatimuksia tuomiolle on asetettu?

Välitystuomio on annettava kirjallisena, ja välimiehen tai välimiesten on allekirjoitettava se. Elleivät osapuolet toisin sovi, välimiesten enemmistön allekirjoitus riittää. Tällöin on perusteltava, miksi osa välimiehistä ei ole allekirjoittanut päätöstä.

Jolleivät osapuolet ole toisin sopineet, tuomiossa on myös mainittava oikeudelliset perusteet, joihin se perustuu, sekä päivä ja paikka, jolloin ja jossa se on tehty.

Välimiesmenettelyn osapuolen pyynnöstä välitystuomion on sisällettävä vahvistus sen täytäntöönpanokelpoisuudesta.

Laki ilmoitettu - 30. marraskuuta 2021

Tuomion antamisen määräaika

Onko välitystuomio annettava tietyn määräajan kuluessa kansallisen välimiesmenettelylainsäädäntösi tai edellä mainittujen kansallisten välimiesmenettelylaitosten sääntöjen mukaan?

Valtion lainsäädännössä ei säädetä tietystä määräajasta, jonka kuluessa välitystuomio on annettava.

Laissa on mainittu - 30. marraskuuta 2021

Tuomion antamispäivä

Minkä määräaikojen osalta ratkaiseva on ratkaisun päivämäärä ja minkä määräaikojen osalta ratkaiseva on ratkaisun toimituspäivä?

Valtion lainsäädännön mukaan ratkaisun toimituspäivämäärällä on merkitystä sekä välimiesoikeudelle esitettävän, ratkaisun oikaisemista tai tulkintaa tai molempia koskevan hakemuksen että lisätuomion tekemistä koskevan hakemuksen kannalta (ks. kysymys 45) ja ratkaisun riitauttamisen kannalta tuomioistuimessa (ks. kysymys 46). Jos välimiesoikeus oikaisee ratkaisun itse, neljän viikon määräaika tällaiselle oikaisulle alkaa ratkaisun antamispäivästä (CCP 610 artiklan 4 kohta).

Ratkaisutyypit

Minkä tyyppiset tuomiot ovat mahdollisia ja millaisia oikeussuojakeinoja välimiesoikeus voi myöntää?

Seuraavat ratkaisutyypit ovat tavanomaisia välimiesmenettelylainsäädännön mukaan:

• toimivaltaratkaisu;
• välituomio;
• osittainen tuomio;
• lopullinen tuomio;
• oikeudenkäyntikuluja koskeva tuomio;
• ja muutospäätös.

Laki todettu - 30. marraskuuta 2021

Menettelyn päättäminen

Millä muulla tavoin kuin tuomiolla menettely voidaan lopettaa?

Välimiesmenettely voidaan lopettaa:

• jos kantaja peruuttaa kanteensa;
• jos kantaja ei toimita vaatimusosoitettaan tuomioistuimen asettamassa määräajassa (CCP 597 ja 600 artikla);
• osapuolten yhteisestä sopimuksesta sovinnolla (CCP:n 605 artikla); ja
• jos oikeudenkäynnin jatkaminen on käynyt mahdottomaksi (siviiliprosessilain 608 §:n 2 momentin 4 kohta).

Lopettamiselle ei ole muodollisia vaatimuksia.

Laki vahvistettu - 30. marraskuuta 2021

Kustannusten jakaminen ja takaisinperintä

Miten välimiesmenettelyn kustannukset jaetaan välitystuomiossa? Mitkä kustannukset ovat perittävissä takaisin?

Kulujen osalta välimiesoikeuksilla on laajempi harkintavalta ja ne ovat yleensä vapaamielisempiä kuin tuomioistuimet. Välimiesoikeudella on harkintavaltaa kustannusten jakamisessa, mutta sen on otettava huomioon tapauksen olosuhteet ja erityisesti menettelyn lopputulos. Nyrkkisääntönä on, että kulut seuraavat tapahtumaa ja hävinnyt osapuoli vastaa niistä, mutta välimiesoikeus voi päätyä myös toisenlaisiin johtopäätöksiin, jos se on tapauksen olosuhteiden kannalta tarkoituksenmukaista.

Jos kuluja ei kuitata keskenään, välimiesoikeuden on mahdollisuuksien mukaan määriteltävä samalla, kun se päättää kuluvelvollisuudesta, myös korvattavien kulujen määrä.

Yleensä myös tuntiveloitusten perusteella lasketut asianajopalkkiot ovat korvattavia.

Laki on julkaistu - 30. marraskuuta 2021

Korko

Voidaanko päävaatimuksille ja oikeudenkäyntikuluille määrätä korkoa ja minkä suuruista korkoa?

Välimiesoikeus myöntää useimmissa tapauksissa korkoa päävaatimukselle, jos se on sovellettavan aineellisen oikeuden mukaan sallittua. Lain mukaan siviilioikeudellisten vaatimusten lakisääteinen korko on 4 prosenttia. Jos molemmat osapuolet ovat yrittäjiä ja viivästys on moitittava, sovelletaan vaihtuvaa korkoa, jonka Itävallan keskuspankki julkaisee puolivuosittain. Tällä hetkellä se on 8,58 prosenttia. Vekseleihin sovelletaan 6 prosentin korkoa.

Välimiesmenettelyn kulujen jakamisesta ja perimisestä säädetään CCP:n 609 artiklassa. Artiklassa ei kuitenkaan säädetä siitä, voidaanko kuluille määrätä korkoa, joten se on välimiesoikeuden harkinnassa.

Laki on julkaistu - 30. marraskuuta 2021

TUOMION ANTAMISEN JÄLKEISET MENETTELYT

Tuomioiden tulkinta ja oikaiseminen

Onko välimiesoikeudella valtuudet oikaista tai tulkita välitystuomiota omasta aloitteestaan tai osapuolten aloitteesta? Mitä määräaikoja sovelletaan?

Osapuolet voivat pyytää välimiesoikeudelta oikaisua (laskenta-, kirjoitus- tai kirjoitusvirheiden korjaamista), selvennystä tai lisätuomion antamista (jos välimiesoikeus ei ole käsitellyt kaikkia sille välimiesmenettelyssä esitettyjä vaatimuksia). Määräaika tällaiselle hakemukselle on neljä viikkoa tuomion tiedoksiantamisesta, elleivät osapuolet toisin sovi. Välimiesoikeudella on myös oikeus oikaista tuomio omasta aloitteestaan neljän viikon kuluessa (lisäsuomio kahdeksan viikon kuluessa) siitä, kun tuomio on annettu.

Laki ilmoitettu - 30. marraskuuta 2021

Tuomioiden riitauttaminen

Miten ja millä perusteilla tuomiot voidaan riitauttaa ja kumota?

Tuomioistuimilla ei ole oikeutta tutkia välitystuomiota sen asiasisällön perusteella. Välitystuomioon ei voi hakea muutosta. On kuitenkin mahdollista nostaa kanne välitystuomion kumoamiseksi (sekä toimivaltasopimukset että pääasiaa koskevat sopimukset) hyvin erityisin ja suppein perustein, nimittäin seuraavin perustein:

• välimiesoikeus on hyväksynyt tai evännyt toimivallan, vaikka välityssopimusta ei ole tehty tai voimassa olevaa välityssopimusta ei ole olemassa;
• asianosainen ei voinut tehdä välityssopimusta asianosaiseen sovellettavan lain mukaan;
• asianosainen ei ole voinut esittää asiaansa (esim. sille ei ole annettu asianmukaista ilmoitusta välimiehen nimittämisestä tai välimiesmenettelystä);
• välitystuomio koskee asioita, joita ei ole otettu huomioon välityssopimuksessa tai jotka eivät kuulu välityssopimuksen ehtojen piiriin, tai se koskee asioita, jotka eivät kuulu välimiesmenettelyssä vaaditun oikeussuojan piiriin - jos tällaiset puutteet koskevat välitystuomion erotettavissa olevaa osaa, kyseinen osa on kumottava;
• välimiesoikeuden kokoonpano ei ollut CCP:n 577-618 artiklan tai osapuolten sopimuksen mukainen;
• välimiesmenettely ei ole ollut tai välitystuomio ei ole Itävallan oikeusjärjestyksen perusperiaatteiden (oikeusjärjestyksen perusteiden) mukainen; sekä
• jos esimerkiksi edellytykset kansallisen tuomioistuimen asian uudelleen käsittelemiseksi CCP:n 530 artiklan 1 kohdan 1-5 alakohdan mukaisesti täyttyvät:

Lisäksi asianosainen voi myös hakea välitystuomion olemassaolon tai olemattomuuden toteamista.

Laki todettu - 30. marraskuuta 2021

Muutoksenhaun tasot

Kuinka monta muutoksenhakutasoa on olemassa? Kuinka kauan kestää yleensä, ennen kuin muutoksenhaku ratkaistaan kullakin tasolla? Millaisia kuluja kullakin tasolla aiheutuu suunnilleen? Miten oikeudenkäyntikulut jaetaan asianosaisten kesken?

Kolmen menettelytason (ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin, muutoksenhakutuomioistuin ja korkein oikeus) sijasta CCP:n 615 artiklaa on muutettu siten, että välitystuomion riitauttamista koskevan kanteen käsittelystä päättää vain yksi oikeusaste (eli päätöksen tekee vain yksi oikeuslaitos, eikä siitä voi valittaa).

CCP:n 616 artiklan 1 kohdassa säädetään, että välimiestuomion riitauttamista koskevan kanteen - tai välitystuomion olemassaoloa tai puuttumista koskevan julistuksen antamista koskevan kanteen - johdosta noudatetaan samaa menettelyä kuin ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa. Tämä tarkoittaa itse asiassa sitä, että korkeimman oikeuden on sovellettava samoja menettelysääntöjä kuin ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa (esimerkiksi todisteiden vastaanottamisen yhteydessä).

Laki todettiin - 30. marraskuuta 2021

Tunnustaminen ja täytäntöönpano

Mitä edellytyksiä on olemassa kotimaisten ja ulkomaisten tuomioiden tunnustamiselle ja täytäntöönpanolle, mitä perusteita on olemassa tunnustamisen ja täytäntöönpanon epäämiselle ja mikä on menettely?

Kotimaiset välitystuomiot ovat täytäntöönpanokelpoisia samalla tavalla kuin kotimaiset tuomiot.

Ulkomaiset välitystuomiot ovat täytäntöönpanokelpoisia Itävallan ratifioimien kahden- tai monenvälisten sopimusten perusteella - New Yorkin yleissopimus on ehdottomasti tärkein oikeudellinen väline. Näin ollen sovelletaan edelleen yleistä periaatetta, jonka mukaan täytäntöönpanon vastavuoroisuus on taattava sopimuksella tai asetuksella (toisin kuin UNCITRALin mallilain vastaavissa säännöksissä).

Täytäntöönpanomenettelyt ovat pääosin samat kuin ulkomaisten tuomioiden osalta.

Laki vahvistettu - 30. marraskuuta 2021

Välitystuomioiden täytäntöönpanoa koskevat määräajat

Onko välitystuomioiden täytäntöönpanolle asetettu vanhentumisaika?

Täytäntöönpanomenettelyn aloittamiseen ei sovelleta vanhentumisaikaa. On kuitenkin suositeltavaa soveltaa analogisesti 30 vuoden vanhentumisaikaa, jota sovelletaan lain nojalla tuomioiden täytäntöönpanomenettelyihin.

Laki todettu - 30. marraskuuta 2021

Ulkomaisten tuomioiden täytäntöönpano

Miten kansalliset tuomioistuimet suhtautuvat sellaisten ulkomaisten tuomioiden täytäntöönpanoon, jotka välimiesmenettelyn sijaintipaikan tuomioistuimet ovat kumonneet?

New Yorkin yleissopimuksen 5 artiklan mukaan ulkomaisen välitystuomion tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta voidaan kieltäytyä, jos sen maan toimivaltainen viranomainen, jossa tai jonka lakien mukaan kyseinen välitystuomio on tehty, on kumonnut tai lykännyt sen täytäntöönpanoa.

Itävalta on New Yorkin yleissopimuksen sopimusvaltio, ja sen vuoksi itävaltalaiset tuomioistuimet kieltäytyisivät yleensä tällaisen tuomion täytäntöönpanosta. Jos tuomio on kuitenkin kumottu sillä perusteella, että se on ristiriidassa välimiesmenettelyn sijaintipaikan oikeusjärjestyksen perusteiden kanssa, itävaltalaisten tuomioistuinten on arvioitava, rikkoisiko tuomio myös Itävallan oikeusjärjestyksen perusteita. Jos tuomio ei ole ristiriidassa Itävallan oikeusjärjestyksen perusteiden kanssa, Itävallan tuomioistuimet todennäköisesti panisivat tällaisen tuomion täytäntöön.

Laki on julkaistu - 30. marraskuuta 2021

Kiireellisten välimiesten päätösten täytäntöönpano

Onko kansallisessa välimiesmenettelylainsäädännössänne, oikeuskäytännössänne tai kotimaisten välimieslaitosten säännöissä säädetty hätävälittäjien antamien määräysten täytäntöönpanosta?

Wienin sääntöjen 45 artiklassa määrätään nopeutetusta menettelystä. Erityissääntöjä hätävälittäjien tällaisessa menettelyssä antamien määräysten täytäntöönpanosta ei kuitenkaan ole. Sama koskee myös kansallista välimiesmenettelylainsäädäntöä (mukaan lukien oikeuskäytäntö).

Laki ilmoitettu - 30. marraskuuta 2021

Täytäntöönpanosta aiheutuvat kustannukset

Mitä kustannuksia aiheutuu tuomioiden täytäntöönpanosta?

Voittajapuolella on oikeus periä vastapuolelta asianajokulut Itävallan asianajajien palkkioista annetun lain mukaisesti (riidan määrään perustuva palkkiotaulukko).

Myös oikeudenkäyntimaksut perustuvat riidan määrään. Jos ulosmitatun saatavan pääoma on esimerkiksi 1 miljoona euroa, irtaimeen omaisuuteen kohdistuvasta ulosmittauksesta perittävä oikeudenkäyntimaksu on noin 2 500 euroa; jos ulosmittaus kohdistuu kiinteään omaisuuteen, oikeudenkäyntimaksu on noin 23 000 euroa.

Laki todettu - 30. marraskuuta 2021

MUUT

Oikeusperinteiden vaikutus välimiehiin

Mitkä oikeusjärjestelmänne hallitsevat piirteet saattavat vaikuttaa alueenne välimieheen?

Siviili- ja kauppaoikeudellisissa menettelyissä ei ole tuomioistuimen määräämää tiedonhankintaa, ja mahdollisuudet saada tuomioistuimen määräys, jolla toinen osapuoli velvoitetaan esittämään asiakirjoja, ovat melko rajalliset. Välimiesmenettelyissä ei ole taipumusta Yhdysvaltojen kaltaiseen tiedonhankintaan, mutta välimiehet voivat määrätä tietyn määrän asiakirjoja esitettäväksi sovellettavien välimiesmenettelysääntöjen ja osapuolten välisen sopimuksen mukaan. Kirjalliset todistajanlausunnot ovat yleisiä välimiesmenettelyissä. IBA:n säännöistä on tulossa suosittuja välimiesmenettelyissä.

Laki todettu - 30. marraskuuta 2021

Ammatilliset tai eettiset säännöt

Sovelletaanko oikeudenkäyntialueellanne kansainvälisessä välimiesmenettelyssä toimiviin asianajajiin ja välimiehiin erityisiä ammatillisia tai eettisiä sääntöjä? Vastaavatko (tai ovatko ne ristiriidassa) lainkäyttöalueellanne noudatettavat parhaat käytännöt IBA:n ohjeita asianosaisten edustamisesta kansainvälisessä välimiesmenettelyssä?

Välimiesmenettelyn ammattilaisten käyttäytymiseen ei sovelleta erityisiä eettisiä sääntöjä. Itävallan asianajajien ammattisääntöjä sovelletaan kaikkiin Itävallan asianajajakunnan jäseniin, myös silloin kun he toimivat asianajajina tai välimiehinä.

Laki todettiin - 30. marraskuuta 2021

Kolmannen osapuolen rahoitus

Koskeeko välimiesmenettelyyn liittyvien vaateiden rahoittaminen kolmansilta osapuolilta lainkäyttöalueellanne lainsäädännöllisiä rajoituksia?

Kolmannen osapuolen rahoitus on yleistynyt Itävallassa. Rahoittaja kattaa menettelykulut ja saa osuuden takaisin saadusta summasta. Korkein oikeus ei ole vielä päättänyt tällaisten järjestelyjen pätevyydestä. Ei ole täysin selvää, voidaanko ja missä määrin asianajajia koskevaa kieltoa ottaa vastaan prosenttiperusteisia palkkioita soveltaa myös tällaiseen rahoitukseen.

Laki todettu - 30. marraskuuta 2021

Toiminnan sääntely

Mitä sellaisia erityispiirteitä on lainkäyttöalueellanne, joista ulkomaisen asianajajan olisi oltava tietoinen?

Verolainsäädännön (täytäntöönpanoasetukset (EY) N:o 1798/2003 ja N:o 143/2008) mukaan Itävallassa toimivien välimiesten ei tarvitse periä arvonlisäveroa, jos korvauksen maksava osapuoli on mainitun asetuksen mukainen "verovelvollinen" ja jos sen toimipaikka on Itävallan ulkopuolella mutta Euroopan unionissa.

Laki ilmoitettu - 30. marraskuuta 2021

PÄIVITYS JA SUUNTAUKSET

Lainsäädännön uudistus ja investointisopimusten välimiesmenettelyt

Onko maassanne välimiesmenettelyssä havaittavissa uusia suuntauksia tai kuumia aiheita? Onko lainkäyttöalueenne välimiesmenettelylainsäädäntö parhaillaan lainsäädäntöuudistuksen kohteena? Tarkistetaanko edellä mainittujen kotimaisten välimiesmenettelylaitosten sääntöjä parhaillaan? Onko jokin kahdenvälinen investointisopimus irtisanottu äskettäin? Jos on, mitkä niistä? Onko aikomus irtisanoa jokin näistä kahdenvälisistä investointisopimuksista? Jos on, mitä niistä? Mitkä ovat tärkeimmät viimeaikaiset kansainvälisen investointivälimiesmenettelyn alalla tehdyt päätökset, joissa maanne on ollut osapuolena? Onko vireillä investointivälitystapauksia, joissa maa, josta raportoitte, on osapuolena?

Wienin kansainvälinen välimieskeskus (VIAC) on sisällyttänyt sijoitusriitoja koskevat säännöt 1. heinäkuuta 2021 alkaen (VRI) ja päivittänyt samanaikaisesti kaupallisiin riitoihin sovellettavat välimiesmenettely- ja sovittelusääntönsä (Wienin säännöt).

VRI-säännöissä ei esitetä lainkäyttövaltaa koskevia vaatimuksia toisin kuin ICSID-yleissopimuksessa, joka koskee vain suoraan sijoituksesta johtuvia oikeudellisia riitoja yhden sopimusvaltion ja toisen sopimusvaltion kansalaisen välillä. VRI:ssä säädetään puitteista, joilla säännellään kolmannen osapuolen rahoitusta ja joissa käsitellään välimiesten eturistiriitojen riskiä ja kustannusvakuutta. Lisäksi VRI:n mukaan osapuoli voi pyytää kanteen, vastakanteen tai vastineen hylkäämistä ennenaikaisesti sillä perusteella, että se ei kuulu tuomioistuimen toimivaltaan, sitä ei voida ottaa tutkittavaksi tai se on oikeudellisesti perusteeton. Hakemus ennenaikaisesta hylkäämisestä on jätettävä 45 päivän kuluessa siitä, kun tuomioistuin on muodostettu tai kun vastaus kanteeseen on toimitettu, sen mukaan, kumpi ajankohta on aikaisempi. Lisäksi VRI sisältää mahdollisuuden amicus curiae -lausuntoihin. Toisin kuin Wienin säännöissä, VRI:ssä määrätään, että välimiesten on oltava eri kansallisuudesta kuin osapuolten, elleivät osapuolet toisin sovi.

Jää avoimeksi, pystyvätkö VRI-säännöt saavuttamaan Wienin sääntöjen suosion erityisesti KIE- ja IVY-maiden osapuolten keskuudessa. VIAC on varmasti luonut vankan perustan.

Wienin säännöt 2021 tulivat voimaan 1. heinäkuuta 2021, ja niitä sovelletaan kaikkiin 30. kesäkuuta 2021 jälkeen aloitettuihin menettelyihin. Wienin sääntöjen tarkistamisen käynnisti VIAC:n laatima VRI. Ne eivät poikkea merkittävästi vuoden 2018 edeltäjistään. Tarkistuksen tavoitteena oli pikemminkin mukauttaa nykyiset kaupallisia riita-asioita koskevat säännöt uusiin tarpeisiin ja markkinoiden kehitykseen.

Laki todettiin - 30. marraskuuta 2021