Välimiesmenettely 2021

Asiantuntijan oppaat: maaliskuuta 10, 2021

Takaisin yleiskatsaukseen

Kirjoittajat

Klaus Oblin

Lataa

LAIT JA TOIMIELIMET

Välimiesmenettelyä koskevat monenväliset yleissopimukset

Onko lainkäyttöalueenne ulkomaisten välitystuomioiden tunnustamista ja täytäntöönpanoa koskevan New Yorkin yleissopimuksen sopimusvaltio? Mistä lähtien yleissopimus on ollut voimassa? Onko yleissopimuksen I, X ja XI artiklan nojalla annettu julistuksia tai ilmoituksia? Minkä muiden kansainväliseen kauppa- ja investointivälimiesmenettelyyn liittyvien monenvälisten yleissopimusten sopimuspuolena maanne on?

Itävalta on ratifioinut seuraavat välimiesmenettelyä koskevat monenväliset yleissopimukset:

New Yorkin yleissopimus, 31. heinäkuuta 1961 (Itävalta on tehnyt I artiklan 3 kohdan mukaisen ilmoituksen, jonka mukaan se tunnustaa ja panee täytäntöön ainoastaan tämän yleissopimuksen muissa sopimusvaltioissa annetut tuomiot);
välimieslausekkeita koskeva pöytäkirja, Geneve, 13. maaliskuuta 1928;
yleissopimus ulkomaisten välitystuomioiden täytäntöönpanosta, Geneve, 18. lokakuuta 1930;
kansainvälistä kaupallista välimiesmenettelyä koskeva eurooppalainen yleissopimus (ja sen soveltamista koskeva sopimus), 4. kesäkuuta 1964; ja
yleissopimus investointiriitojen ratkaisemisesta, 24. kesäkuuta 1971.

Kahdenväliset investointisopimukset

Onko kahdenvälisiä investointisopimuksia muiden maiden kanssa?

Itävalta on allekirjoittanut 69 kahdenvälistä investointisopimusta, joista 62 on ratifioitu, nimittäin Albanian, Algerian, Argentiinan, Armenian, Azerbaidžanin, Bangladeshin, Valko-Venäjän, Belizen, Bolivian, Bosnian, Bulgarian, Kap Verden, Chilen, Kiinan, Kroatian, Kuuban, Tšekin tasavallan, Egyptin, Viron, Viro, Etiopian, Georgian, Guatemalan, Hongkongin, Unkarin, Intian, Iranin ja Jordanian kanssa, Kazakstan, Kuwait, Latvia, Libanon, Libya, Liettua, Makedonia, Malesia, Malta, Meksiko, Moldova, Mongolia, Montenegro, Marokko, Namibia, Oman, Paraguay, Filippiinit, Puola, Romania, Venäjä, Saudi-Arabia, Serbia, Etelä-Afrikka, Etelä-Afrikka, Slovakia, Slovenia, Etelä-Korea, Tadžikistan, Tunisia, Turkki, Ukraina, Ukraina, Yhdistyneet arabiemiirikunnat, Uzbekistan, Vietnam ja Jemen.

Itävalta on osapuolena myös useissa muissa kahdenvälisissä sopimuksissa, jotka eivät ole investointisopimuksia, lähinnä naapurimaiden kanssa.

Kotimainen välimiesmenettelylainsäädäntö

Mitkä ovat ensisijaiset kotimaiset oikeuslähteet, jotka liittyvät kotimaisiin ja ulkomaisiin välimiesmenettelyihin sekä tuomioiden tunnustamiseen ja täytäntöönpanoon?

Välimiesmenettelyä koskeva lainsäädäntö sisältyy Itävallan siviiliprosessilain (CCP) 577-618 pykälään. Näissä säännöksissä säännellään sekä kotimaisia että kansainvälisiä välimiesmenettelyjä.

Ulkomaisten tuomioiden tunnustamisesta määrätään edellä mainituissa monen- ja kahdenvälisissä sopimuksissa. Täytäntöönpanomenettelyistä säädetään Itävallan täytäntöönpanolaissa.

Kotimainen välimiesmenettely ja UNCITRAL.

Perustuuko kansallinen välimiesmenettelylainsäädäntösi UNCITRALin mallilakiin? Mitkä ovat tärkeimmät erot kansallisen välimiesmenettelylainsäädäntönne ja UNCITRAL-mallilain välillä?

Kuten useimmissa maissa, laki ei heijasta UNCITRAL-mallilain kaikkia näkökohtia. Tärkeimmät piirteet on kuitenkin otettu käyttöön.

Toisin kuin UNCITRAL-mallilaissa, Itävallan lainsäädännössä ei tehdä eroa kotimaisten ja kansainvälisten välimiesmenettelyjen eikä kaupallisten ja ei-kaupallisten välimiesmenettelyjen välillä. Sen vuoksi työ- ja kuluttaja-asioihin sovelletaan erityissääntöjä.

Pakolliset säännökset

Mitkä ovat ne pakolliset kansallisen välimiesmenettelylain säännökset, joista osapuolet eivät saa poiketa?

Osapuolet voivat vapaasti sopia menettelysäännöistä (esimerkiksi viittaamalla erityisiin välimiesmenettelysääntöihin) CCP:n pakottavien säännösten rajoissa. Jos osapuolet eivät ole sopineet mistään säännöistä tai laatineet omia sääntöjään, välimiesoikeuden on, jollei CCP:n pakottavista määräyksistä muuta johdu, toimittava välimiesmenettelyssä asianmukaiseksi katsomallaan tavalla. Välimiesmenettelyä koskeviin pakollisiin sääntöihin kuuluu, että välimiesten on oltava ja pysyttävä puolueettomina ja riippumattomina. Heidän on ilmoitettava kaikista olosuhteista, jotka saattavat antaa aihetta epäillä heidän puolueettomuuttaan tai riippumattomuuttaan. Osapuolilla on oikeus tulla kohdelluksi oikeudenmukaisesti ja tasapuolisesti ja esittää asiansa. Muita pakottavia sääntöjä ovat välitystuomio, jonka on oltava kirjallinen, ja perusteet, joilla tuomio voidaan riitauttaa.

Aineellinen oikeus

Onko kansallisessa välimiesmenettelylainsäädännössänne jokin sääntö, joka antaa välimiesoikeudelle ohjeita siitä, mitä aineellista oikeutta on sovellettava riidan pääasiaan?

Välimiesoikeuden on sovellettava osapuolten valitsemaa aineellista oikeutta, muussa tapauksessa sen on sovellettava sopivaksi katsomaansa lakia. Päätöksenteko kohtuullisuuden perusteella on sallittua vain, jos osapuolet ovat nimenomaisesti sopineet kohtuullisuuden perusteella tehtävästä päätöksestä (CCP 603 artikla).

Välimieselimet

Mitkä ovat merkittävimmät välimiesoikeuslaitokset, jotka sijaitsevat alueellanne?

Wienin kansainvälinen välimieskeskus (VIAC) (www.viac.eu) hallinnoi kansainvälisiä välimiesmenettelyjä välimiesmenettely- ja sovittelusääntöjensä (2013) (Wienin säännöt) mukaisesti. Välimiesten palkkiot lasketaan riidan määrän perusteella. Välimiesmenettelyn paikkaa ja kieltä ei ole rajoitettu.

Wienin pörssin yhteydessä toimivalla Wienin raaka-ainepörssillä on oma välimiesoikeus ja oma suositeltu välimiesmenettelylauseke.

Tietyt ammatilliset elimet ja jaostot laativat omat sääntönsä tai hallinnoivat välimiesmenettelyjä tai molempia.

Kansainvälinen kauppakamari on suoraan läsnä Itävallan kansallisen komiteansa kautta.

VÄLITYSSOPIMUS

Välityskelpoisuus

Onko olemassa sellaisia riitatyyppejä, jotka eivät ole välimiesmenettelykelpoisia?

Periaatteessa kaikki omistusoikeudelliset vaateet ovat välimiesmenettelykelpoisia. Muut kuin omistusoikeudelliset vaateet ovat edelleen välimiesmenettelykelpoisia, jos laki sallii riidan ratkaisemisen osapuolten kesken.

Perheoikeudessa tai osuuskunnan asuntojen omistuksessa on joitakin poikkeuksia.

Kuluttaja- ja työoikeudelliset asiat ovat välimiesmenettelykelpoisia vain, jos osapuolet tekevät välimiesmenettelysopimuksen riidan syntymisen jälkeen.

Vaatimukset

Mitä muodollisia ja muita vaatimuksia välimiesmenettelysopimukselle on asetettu?

Välimiesmenettelysopimuksen on oltava:

yksilöitävä riittävästi osapuolet (niiden on oltava ainakin määritettävissä);
riidan kohde on määriteltävä riittävän tarkasti suhteessa tiettyyn oikeussuhteeseen (tämä on ainakin voitava määrittää, ja se voi rajoittua tiettyihin riitoihin tai kattaa kaikki riidat);
riittävän tarkasti määriteltävä osapuolten aikomus ratkaista riita välimiesmenettelyssä, jolloin valtion tuomioistuinten toimivalta suljetaan pois; ja
sen on sisällyttävä joko osapuolten allekirjoittamaan kirjalliseen asiakirjaan tai telekopioihin, sähköposteihin tai muuhun osapuolten väliseen viestintään, joka säilyttää todisteet sopimuksesta.

Selkeä viittaus välimiesmenettelylausekkeen sisältäviin yleisiin sopimusehtoihin riittää.

Täytäntöönpanokelpoisuus

Missä tilanteissa välityssopimus ei ole enää täytäntöönpanokelpoinen?

Välimiesmenettelysopimukset ja -lausekkeet voidaan riitauttaa yleisten sopimusoikeudellisten periaatteiden nojalla, erityisesti virheen, vilpillisen menettelyn tai pakottamisen taikka oikeustoimikelpoisuuden perusteella. On kiistanalaista, onko tällainen riitauttaminen tehtävä välimiesoikeudessa vai tuomioistuimessa. Jos välityslausekkeen sisältävän sopimuksen osapuolet purkavat sopimuksensa, välityslauseketta ei enää katsota täytäntöönpanokelpoiseksi, elleivät osapuolet ole nimenomaisesti sopineet välityslausekkeen jatkamisesta. Maksukyvyttömyyden tai kuoleman sattuessa välimiesmenettelysopimus sitoo yleensä pesänselvittäjää tai oikeudellista seuraajaa. Välimiesmenettelysopimus ei ole enää täytäntöönpanokelpoinen, jos välimiesoikeus on antanut asian pääasiaa koskevan tuomion tai jos tuomioistuin on antanut lopullisen tuomion asian pääasiaa koskevassa asiassa ja päätös kattaa kaikki asiat, joiden osalta välimiesmenettelystä on sovittu.

Erotettavuus

Onko olemassa määräyksiä välimiesmenettelysopimusten erotettavuudesta pääsopimuksesta?

UNCITRALin mallilain mukaan välimiesmenettelysopimuksen erotettavuus pääsopimuksesta on pääsääntöisesti voimassa. Itävallan lainsäädännön mukaan erottamiskyky perustuu osapuolten tahdonilmaisuun.

Kolmannet osapuolet - välityssopimus sitoo heitä

Missä tapauksissa välityssopimus voi sitoa kolmansia osapuolia tai muita kuin allekirjoittajia?

Yleisperiaatteena on, että välimiesmenettelysopimus sitoo vain sen osapuolia. Tuomioistuimet ovat haluttomia sitomaan kolmansia osapuolia välityssopimukseen. Näin ollen sellaisia käsitteitä kuin yritysverhon lävistäminen ja yritysryhmät eivät yleensä sovellu.

Välimiesmenettelysopimus, jonka hänen edeltäjänsä on tehnyt, sitoo kuitenkin oikeudellista seuraajaa. Tämä koskee myös konkurssipesän hoitajaa ja kuolleen henkilön perillistä.

Kolmannet osapuolet - osallistuminen

Onko kansallisessa välimiesmenettelylainsäädännössänne säännöksiä kolmansien osapuolten osallistumisesta välimiesmenettelyyn, kuten liittymisestä tai kolmannen osapuolen ilmoittamisesta?

Yleensä kolmannen osapuolen liittyminen välimiesmenettelyyn edellyttää osapuolten suostumusta, joka voi olla joko nimenomainen tai hiljainen (esimerkiksi viittaus välimiesmenettelysääntöihin, joissa määrätään liittymisestä). Suostumus voidaan antaa joko silloin, kun pyyntö liittämisestä esitetään, tai itse sopimuksen aikaisemmassa vaiheessa. Lain mukaan kysymystä käsitellään suurelta osin sellaisen kolmannen osapuolen väliintulon yhteydessä, jolla on intressi välimiesmenettelyssä. Tässä yhteydessä väitetään, että tällaisen kolmannen väliintulijan on oltava välimiesmenettelysopimuksen osapuoli tai muutoin alistuttava välimiesoikeuden toimivaltaan ja että kaikkien osapuolten, myös väliintulijan, on suostuttava väliintuloon.

Korkein oikeus on katsonut, että kolmannen osapuolen liittyminen välimiesmenettelyyn vastoin sen tahtoa tai välitystuomion sitovan vaikutuksen ulottaminen koskemaan kolmatta osapuolta rikkoo Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 artiklaa, jos kolmannelle osapuolelle ei myönnetä samoja oikeuksia kuin osapuolille (esim. oikeus tulla kuulluksi).

Yritysryhmät

Laajentavatko tuomioistuimet ja välimiesoikeudet teidän lainkäyttöalueellanne välimiesmenettelyä koskevan sopimuksen koskemaan myös allekirjoittajayhtiön emo- tai tytäryhtiöitä, jotka eivät ole allekirjoittaneet sopimusta, edellyttäen, että allekirjoittajiin kuulumaton yhtiö on jollain tavalla osallistunut riidanalaisen sopimuksen tekemiseen, täyttämiseen tai irtisanomiseen konserniopin mukaisesti?

Itävallan lainsäädännössä ei tunneta konsernioppia.

Usean osapuolen välityssopimukset

Mitkä ovat pätevän, usean osapuolen välityssopimuksen edellytykset?

Usean osapuolen välityssopimus voidaan tehdä samojen muotovaatimusten mukaisesti kuin välityssopimus.

Konsolidointi

Voiko teidän lainkäyttöalueellanne toimiva välimiesoikeus yhdistää erillisiä välimiesmenettelyjä? Missä olosuhteissa?

Itävallan lainsäädännössä ei nimenomaisesti säädetä välimiesmenettelyjen yhdistämisestä. Oikeuskäytännössä kuitenkin väitetään, että se on sallittua edellyttäen, että osapuolet ja välimiehet antavat siihen suostumuksensa.

VÄLIMIESOIKEUDEN KOKOONPANO

Välimiesten kelpoisuus

Onko olemassa rajoituksia sen suhteen, kuka voi toimia välimiehenä? Tunnustaisivatko tuomioistuimet alueellanne sopimuksessa määrätyt välimiehiä koskevat vaatimukset, jotka perustuvat kansallisuuteen, uskontoon tai sukupuoleen?

Välimiehiksi voidaan nimittää vain luonnollisia henkilöitä. Laissa ei säädetä erityisistä pätevyysvaatimuksista, mutta osapuolet voivat sopia tällaisista vaatimuksista. Tuomareiden ammattia säätelevän lain mukaan aktiiviset tuomarit eivät voi toimia välimiehinä.

Välimiesten taustatiedot

Ketkä toimivat säännöllisesti välimiehinä alueellanne?

Riippumatta siitä, ovatko välimiehet nimittävän viranomaisen nimeämiä vai osapuolten nimeämiä, heiltä voidaan vaatia tiettyä kokemusta ja taustaa kyseisestä riita-asiasta. Tällaisia vaatimuksia voivat olla esimerkiksi ammatillinen pätevyys tietyllä alalla, oikeudellinen pätevyys, tekninen asiantuntemus, kielitaito tai tietty kansalaisuus.

Monet välimiehet ovat yksityisiä asianajajia, toiset taas akateemikkoja. Muutamissa riita-asioissa, jotka koskevat pääasiassa teknisiä kysymyksiä, paneeliin kuuluu teknikkoja ja lakimiehiä.

Pätevyysvaatimukset voidaan sisällyttää välimiesmenettelysopimukseen, mikä edellyttää suurta varovaisuutta, koska se voi aiheuttaa esteitä nimitysprosessissa (eli riitaa siitä, täyttyvätkö sovitut vaatimukset).

Välimiesten nimittäminen oletusarvoisesti

Jos osapuolet eivät ole sopineet asiasta etukäteen, mikä on välimiesten nimittämisen oletusmekanismi?

Tuomioistuimet ovat toimivaltaisia tekemään tarvittavat oletusarvoiset nimitykset, jos osapuolet eivät pääse sopimukseen muusta menettelystä ja jos yksi osapuoli ei nimitä välimiestä, osapuolet eivät pääse sopimukseen ainoasta välimiehestä tai välimiehet eivät nimitä puheenjohtajaa.

Välimiesten haastaminen ja korvaaminen

20 Millä perusteella ja miten välimies voidaan haastaa ja korvata? Keskustelkaa erityisesti siitä, millä perusteilla välimies voidaan haastaa ja vaihtaa, sekä menettelystä, mukaan lukien haasteen esittäminen tuomioistuimessa. Onko olemassa taipumusta soveltaa tai hakea ohjeita IBA:n ohjeista eturistiriitojen ratkaisemisesta kansainvälisessä välimiesmenettelyssä (IBA Guidelines on Conflicts of Interest in International Arbitration)?

Välimiesten haastaminen

Välimies voidaan haastaa vain, jos on olemassa olosuhteita, jotka antavat aihetta epäillä hänen puolueettomuuttaan tai riippumattomuuttaan, tai jos hänellä ei ole osapuolten hyväksymää pätevyyttä. Välimiehen nimittänyt osapuoli ei voi vedota välimiehen haastamisessa olosuhteisiin, jotka se tiesi välimiehen nimittämisajankohtana (CCP 588 artikla).

Välimiesten erottaminen

Välimies voidaan erottaa, jos hän on kykenemätön hoitamaan tehtäviään tai jos hän ei hoida niitä asianmukaisessa ajassa (CCP 590 artikla).

Välimies voidaan erottaa joko haastamalla hänet tai lopettamalla hänen toimeksiantonsa. Kummassakin tapauksessa viime kädessä tuomioistuin päättää asianosaisen pyynnöstä. Jos välimiehen toimeksianto päättyy ennenaikaisesti, korvaava välimies on nimitettävä samalla tavalla kuin korvattu välimies nimitettiin.

Korkein oikeus käsitteli hiljattain eräässä tapauksessa haastamisperusteita ja analysoi tutkijoiden ristiriitaisia näkemyksiä siitä, pitäisikö haastaminen sallia lopullisen tuomion jälkeen ja missä määrin. Tuomioistuin viittasi analyysissään myös IBA:n suuntaviivoihin ja tukeutui niihin.

Osapuolten ja välimiesten välinen suhde

Mikä on osapuolten ja välimiesten välinen suhde? Tarkentakaa osapuolten ja välimiesten välistä sopimussuhdetta, osapuolten nimeämien välimiesten puolueettomuutta sekä välimiesten palkkioita ja kuluja.

Ad hoc -välimiesmenettelyssä olisi tehtävä välimiesten sopimus, jossa määrätään heidän oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan. Sopimukseen olisi sisällyttävä palkkiojärjestely (esimerkiksi viittaus viralliseen lakimiespalkkiotariffiin, tuntihintaan tai muulla tavoin) ja välimiesten oikeus saada korvaus omista kuluistaan. Välimiesten tehtäviin kuuluu menettelyn johtaminen sekä tuomion laatiminen ja allekirjoittaminen.

Välimiesten tehtävät

Mitkä ovat välimiesten tiedonantovelvollisuudet puolueettomuuden ja riippumattomuuden osalta koko välimiesmenettelyn ajan?

Välimiehen on CCP:n 588 artiklan mukaan ilmoitettava menettelyn kaikissa vaiheissa kaikista seikoista, jotka voivat herättää epäilyjä hänen puolueettomuudestaan tai riippumattomuudestaan tai jotka ovat ristiriidassa osapuolten sopimuksen kanssa. Riippumattomuus määritellään siten, että välimiehen ja jommankumman osapuolen välillä ei ole läheisiä taloudellisia tai muita sidoksia. Puolueettomuus liittyy läheisesti riippumattomuuteen, mutta viittaa pikemminkin välimiehen asenteeseen. Välimies voidaan riitauttaa onnistuneesti, jos voidaan osoittaa objektiivisesti perusteltu epäilys hänen puolueettomuudestaan tai riippumattomuudestaan.

Välimiesten vastuuvapaus

Missä määrin välimiehet ovat vapaita vastuusta, joka koskee heidän menettelyään välimiesmenettelyn aikana?

Jos välimies on ottanut vastaan nimityksensä, mutta kieltäytyy sitten hoitamasta tehtäviään ajoissa tai lainkaan, hänet voidaan saattaa vastuuseen viivästyksestä aiheutuneesta vahingosta (CCP 594 artikla). Jos välitystuomio on kumottu myöhemmässä oikeudenkäynnissä ja välimies on laittomasti ja huolimattomasti aiheuttanut osapuolille vahinkoa, hänet voidaan saattaa vastuuseen. Välimiehiä koskevat sopimukset ja välimieslaitosten välityssäännöt sisältävät usein vastuun poissulkemisen.

VÄLIMIESOIKEUDEN TOIMIVALTA JA TOIMIVALTA

Välimiesmenettelyn vastaiset tuomioistuinkäsittelyt

Miten toimitaan toimivaltaa koskevissa riidoissa, jos oikeudenkäynti aloitetaan voimassa olevasta välityssopimuksesta huolimatta, ja mitä määräaikoja on olemassa toimivaltaa koskeville vastalauseille?

Lainsäädännössä ei ole nimenomaisia sääntöjä oikeussuojakeinoista, joita voidaan käyttää, jos tuomioistuinmenettely aloitetaan välimiesmenettelysopimuksen vastaisesti tai jos välimiesmenettely aloitetaan toimivaltalausekkeen vastaisesti (lukuun ottamatta kielteistä kustannuspäätöstä menettelyssä, jota ei olisi pitänyt aloittaa).

Jos asianosainen nostaa kanteen tuomioistuimessa siitä huolimatta, että asia on sovittelusopimuksen kohteena, vastaajan on esitettävä vastalause tuomioistuimen toimivaltaa vastaan ennen kuin se ottaa kantaa itse asiaan, eli ensimmäisessä istunnossa tai vastineessaan. Tuomioistuimen on yleensä hylättävä tällaiset vaatimukset, jos vastaaja on vastustanut tuomioistuimen toimivaltaa ajoissa. Tuomioistuin ei saa hylätä vaatimusta, jos se osoittaa, että välityssopimus on olematon, pätemätön tai toteuttamiskelvoton.

Välimiesoikeuden toimivalta

25 Mikä on menettely välimiesoikeuden toimivaltaa koskevissa riidoissa sen jälkeen, kun välimiesmenettely on aloitettu, ja mitä määräaikoja on olemassa toimivaltaa koskeville vastalauseille?

Välimiesoikeus voi päättää omasta toimivallastaan joko erillisessä tuomiossa tai lopullisessa asiaratkaisussa. Osapuolen, joka haluaa riitauttaa välimiesoikeuden toimivallan, on esitettävä tämä vastalause viimeistään asian ensimmäisessä kirjelmässä. Välimiehen nimeäminen tai osapuolen osallistuminen nimeämismenettelyyn ei estä osapuolta esittämästä toimivaltaan liittyvää vastalausetta. Myöhästynyttä väitettä ei saa ottaa huomioon, paitsi jos tuomioistuin pitää viivästystä perusteltuna ja hyväksyy väitteen. Sekä tuomioistuimet että välimiesoikeudet voivat ratkaista toimivaltakysymykset.

VÄLIMIESMENETTELY

Välimiesmenettelyn paikka ja kieli sekä lainvalinta

Jos osapuolet eivät ole etukäteen sopineet asiasta, mikä on välimiesmenettelyn paikkaa ja kieltä koskeva oletusmekanismi? Miten riita-asian aineellinen oikeus määräytyy?

Jos osapuolet eivät ole sopineet välimiesmenettelyn paikasta ja kielestä, välimiesoikeuden harkinnassa on määrittää sopiva paikka ja kieli. CCP 604 artiklan mukaan osapuolet voivat vapaasti valita aineellisen oikeuden. Jos tällaista sopimusta ei ole tehty, on välimiesoikeuden harkinnassa valita sopivaksi katsomansa laki. Tuomioistuin ei voi tehdä päätöstä ex aequo et bono, elleivät osapuolet ole antaneet siihen lupaa.

Välimiesmenettelyn aloittaminen

Miten välimiesmenettely aloitetaan?

Lain mukaan kantajan on esitettävä vaatimus, jossa esitetään ne tosiseikat, joihin kantaja aikoo vedota, sekä hänen vaatimuksensa. Kanne on jätettävä osapuolten sopimassa tai välimiesoikeuden asettamassa määräajassa. Kantaja voi tässä vaiheessa esittää asiaa koskevia todisteita. Vastaajan on tämän jälkeen esitettävä vastineensa.

Wienin sääntöjen mukaan kantajan on toimitettava kanteensa VIAC:n sihteeristölle. Lausumassa on oltava seuraavat tiedot:

osapuolten täydelliset nimet, osoitteet ja muut yhteystiedot;
tosiseikkojen selostus ja erityinen vaatimus oikeussuojan saamiseksi;
jos pyydetty huojennus ei koske yksinomaan tiettyä rahasummaa, kunkin yksittäisen vaatimuksen rahallinen arvo vaatimusilmoituksen esittämishetkellä;
välimiesten lukumäärää koskevat tiedot;
välimiehen nimeäminen, jos on sovittu tai pyydetty kolmen välimiehen paneelia, tai pyyntö välimiehen nimeämisestä; ja
tiedot välityssopimuksesta ja sen sisällöstä.

Kuuleminen

Tarvitaanko kuuleminen ja mitä sääntöjä sovelletaan?

Suullinen kuuleminen järjestetään jommankumman osapuolen pyynnöstä tai jos välimiesoikeus katsoo sen tarpeelliseksi (siviiliprosessilain 598 artikla ja Wienin sääntöjen 30 artikla).

Todisteet

Mitä sääntöjä välimiesoikeus on velvollinen noudattamaan tosiseikkojen selvittämisessä? Minkälaisia todisteita hyväksytään ja miten todisteiden vastaanottaminen tapahtuu?

Lainsäädännössä ei ole erityisiä sääntöjä todisteiden vastaanottamisesta välimiesmenettelyssä. Välimiesoikeuksia sitovat todistelusäännöt, joista osapuolet ovat saattaneet sopia. Jos tällaisia sääntöjä ei ole, välimiesoikeus voi vapaasti ottaa vastaan ja arvioida todisteita tarkoituksenmukaiseksi katsomallaan tavalla (CCP:n 599 artikla). Välimiesoikeudella on valtuudet nimittää asiantuntijoita (ja vaatia osapuolia antamaan asiantuntijoille kaikki asiaankuuluvat tiedot tai esittämään tai antamaan tutustuttavaksi kaikki asiaankuuluvat asiakirjat, tavarat tai muu omaisuus), kuulla todistajia, osapuolia tai osapuolten toimihenkilöitä. Välimiesoikeuksilla ei kuitenkaan ole valtuuksia velvoittaa osapuolia tai todistajia saapumaan paikalle.

Käytännössä osapuolet usein antavat välimiesoikeuksille luvan viitata todisteiden vastaanottamista koskeviin IBA:n sääntöihin (IBA:n säännöt). Jos IBA:n sääntöjen kaltaisiin sääntöihin viitataan tai niistä sovitaan, tietojen luovuttaminen on usein laajempaa kuin oikeudenkäynnissä (joka on Itävallan lainsäädännön mukaan varsin rajoitettua). Välimiesoikeuden on annettava osapuolille mahdollisuus ottaa huomioon esitetyt todisteet ja todistelumenettelyn tulos ja kommentoida niitä (CCP:n 599 artikla).

Tuomioistuimen osallistuminen

Missä tapauksissa välimiesoikeus voi pyytää tuomioistuimelta apua ja missä tapauksissa tuomioistuimet voivat puuttua asiaan?

Välimiesoikeus voi pyytää tuomioistuimelta virka-apua seuraavissa asioissa:

panna täytäntöön välimiesoikeuden antama väliaikainen tai turvaamistoimi (CCP 593 artikla); tai
suorittaa oikeustoimia, joihin välimiesoikeudella ei ole toimivaltaa (todistajien kutsuminen paikalle, todistajien kuuleminen valan alla ja asiakirjojen luovuttaminen), mukaan lukien ulkomaisten tuomioistuinten ja viranomaisten pyytäminen suorittamaan tällaisia toimia (CCP 602 artikla).

Tuomioistuin voi puuttua välimiesmenettelyyn vain, jos siitä on nimenomaisesti määrätty CCP:ssä. Tuomioistuin voi (tai sen on) erityisesti:

myöntää väliaikaisia toimenpiteitä tai turvaamistoimia (CCP 585 artikla);
nimittää välimiehet (siviiliprosessilain 587 artikla); ja
päättää välimiehen haastamisesta, jos:

Luottamuksellisuus

Onko luottamuksellisuus taattu?

Virkamiesoikeudellisessa sopimuksessa ei nimenomaisesti säädetä välimiesmenettelyn luottamuksellisuudesta, mutta osapuolet voivat sopia luottamuksellisuudesta. Lisäksi välimiestuomion kumoamista koskevissa oikeudenkäynneissä ja välimiestuomion olemassaolon tai olemattomuuden toteamista koskevissa kanteissa tai siviiliprosessilain 586-591 artiklassa tarkoitetuissa asioissa (esim. välimiesten haastaminen) asianosainen voi pyytää tuomioistuinta sulkemaan yleisön pois kuulemisesta, jos asianosainen voi osoittaa, että yleisön poissulkemiseen on perusteltu syy.

VÄLIAIKAISET TOIMENPITEET JA SEURAAMUSVALTUUDET

Tuomioistuinten määräämät väliaikaiset toimenpiteet

Mitä väliaikaisia toimenpiteitä tuomioistuimet voivat määrätä ennen välimiesmenettelyn aloittamista ja sen jälkeen?

Sekä toimivaltaisella tuomioistuimella että välimiesoikeudella on toimivalta määrätä välitoimia välimiesmenettelyn tueksi. Osapuolet voivat sulkea pois välimiesoikeuden toimivallan välitoimien osalta, mutta ne eivät voi sulkea pois tuomioistuimen toimivaltaa välitoimien osalta. Väliaikaisten toimenpiteiden täytäntöönpano kuuluu tuomioistuinten yksinomaiseen toimivaltaan.

Tuomioistuin voi myöntää väliaikaisia toimenpiteitä rahavaatimusten tueksi, jos on syytä uskoa, että velallinen estää tai vaikeuttaa myöhemmän tuomion täytäntöönpanoa vahingoittamalla, tuhoamalla, kätkemällä tai kuljettamalla pois omaisuuttaan (mukaan lukien haitalliset sopimusmääräykset).

Seuraavat oikeussuojakeinot ovat käytettävissä:

rahan tai irtaimen omaisuuden asettaminen tuomioistuimen huostaan;
kielto luovuttaa tai pantata irtainta omaisuutta;
velallisen saatavien (myös pankkitilien) ulosmittaus;
kiinteän omaisuuden hallinnointi; ja
kiinteän omaisuuden luovutus- tai panttauskielto, joka on merkittävä kiinteistörekisteriin.

Tuomioistuin voi myöntää muiden kuin rahasaatavien tueksi samanlaisia väliaikaisia oikeussuojakeinoja kuin edellä on mainittu rahasaatavien osalta. Yksityisoikeudellisissa asioissa ei voida antaa etsintämääräyksiä.

Ulkomaisen välimiesoikeuden (CCP 593 artikla) tai ulkomaisen tuomioistuimen antamat kieltomääräykset voidaan panna täytäntöön Itävallassa tietyin edellytyksin. Täytäntöönpanotoimenpiteiden on kuitenkin oltava yhteensopivia Itävallan lainsäädännön kanssa.

Kiireellisen välimiehen määräämät väliaikaiset toimenpiteet

Onko kansallisessa välimiesmenettelylainsäädännössänne tai edellä mainittujen kotimaisten välimiesmenettelylaitosten säännöissä säädetty hätävälittäjästä ennen välimiesoikeuden muodostamista?

Valtion lainsäädännössä ei säädetä hätävälittäjästä.

Välimiesoikeuden väliaikaiset toimenpiteet

Mitä väliaikaisia toimenpiteitä välimiesoikeus voi määrätä välimiesoikeuden muodostamisen jälkeen? Missä tapauksissa välimiesoikeus voi määrätä vakuuden oikeudenkäyntikuluista?

Välimiesoikeudella on laajat valtuudet määrätä välitoimia osapuolen hakemuksesta, jos se katsoo sen tarpeelliseksi vaateen täytäntöönpanon varmistamiseksi tai peruuttamattoman vahingon estämiseksi. Toisin kuin tuomioistuinmenettelyssä käytettävissä olevat väliaikaiset oikeussuojakeinot, välimiesoikeus ei ole rajoitettu tiettyihin lueteltuihin oikeussuojakeinoihin. Oikeussuojakeinojen olisi kuitenkin oltava yhteensopivia täytäntöönpanolainsäädännön kanssa, jotta vältetään vaikeudet täytäntöönpanovaiheessa. Lainsäädännössä ei säädetä kuluvakuudesta välimiesmenettelyssä.

Välimiesoikeuden seuraamusvaltuudet

Onko välimiesoikeus kansallisen välimiesmenettelylainsäädäntönne tai edellä mainittujen kansallisten välimiesmenettelylaitosten sääntöjen mukaan toimivaltainen määräämään seuraamuksia osapuolille tai heidän avustajilleen, jotka käyttävät "sissitaktiikkaa" välimiesmenettelyssä? Voiko välimiesoikeus tai kansalliset välimiesoikeuslaitokset määrätä seuraamuksia asianajajille?

Välimiesoikeuksilla on laaja harkintavalta määrätä väliaikaisia toimenpiteitä sissitaktiikan torjumiseksi. Äärimmäisissä tapauksissa ne voivat keskeyttää menettelyn tai jopa hylätä välimiesmenettelyn ennakolta seuraamuksena osapuolen tai sen avustajan tahallisesta väärinkäytöksestä.

Välimiesoikeudet voivat myös määrätä vakuuden kulujen korvaamisesta.

Lisäksi on yleisesti hyväksytty mahdollisuus, että välimiehet voivat tehdä kielteisiä johtopäätöksiä siitä, että osapuoli ei noudata välimiesoikeuden pyyntöjä. Jos osapuoli esimerkiksi kieltäytyy toimittamasta asiakirjoja, välimiesoikeus voi olettaa, että asiakirjat sisältävät tietoja, jotka vaarantavat osapuolen aseman.

Toinen varsin tehokas keino säännellä asianosaisen väärinkäytöksiä on oikeudenkäyntikulujen määrääminen lopullisessa tuomiossa.

Itävaltalaisia asianajajia sitovat ammattietiikkaa koskevat säännöt, kun he toimivat asianajajina välimiesmenettelyissä (riippumatta siitä, pidetäänkö ne Itävallassa vai ulkomailla). Itävallan ammattietiikan säännöt eivät sido ulkomaisia asianajajia Itävallassa pidettävissä välimiesmenettelyissä.

PALKINNOT

Välimiesoikeuden päätökset

Jos osapuolet eivät ole sopineet asiasta, riittääkö, että välimiesoikeuden päätökset tehdään sen kaikkien jäsenten enemmistöllä, vai vaaditaanko yksimielisyys? Mitä seurauksia on tuomiolle, jos välimies on eri mieltä?

Elleivät osapuolet ole toisin sopineet, riittää, että välitystuomio on pätevä, jos sen on tehnyt ja allekirjoittanut välimiesten enemmistö. Enemmistö on laskettava kaikkien nimettyjen välimiesten eikä vain läsnä olevien välimiesten perusteella. Jos välimiesoikeus aikoo tehdä päätöksen välitystuomiosta ilman, että kaikki sen jäsenet ovat läsnä, sen on ilmoitettava aikomuksestaan etukäteen osapuolille (CCP 604 artikla).

Välimiesten enemmistön allekirjoittamalla välitystuomiolla on sama oikeudellinen arvo kuin yksimielisellä tuomiolla.

Itävaltalaisia asianajajia sitovat ammattietiikkaa koskevat säännöt, kun he toimivat asianajajina välimiesmenettelyissä (riippumatta siitä, pidetäänkö ne Itävallassa vai ulkomailla). Itävallan ammattietiikkaa koskevat säännöt eivät sido ulkomaisia asianajajia Itävallassa pidettävissä välimiesmenettelyissä.

Eriävät mielipiteet

Miten kansallisessa välimiesmenettelylainsäädännössänne käsitellään eriäviä mielipiteitä?

Lainsäädäntö ei koske eriäviä mielipiteitä. On kiistanalaista, voidaanko ne hyväksyä välimiesmenettelyssä.

Eräässä äskettäisessä tapauksessa, joka koski ulkomaisen välitystuomion täytäntöönpanoa, korkein oikeus totesi, että vaatimus eriävän mielipiteen liittämisestä välimiesoikeuden tuomioon (tällainen vaatimus sisältyi sovellettaviin välimiesmenettelyn sääntöihin) ei ole täytäntöönpanolainsäädännön mukainen tiukka vaatimus.

Itävaltalaisia asianajajia sitovat ammattietiikkaa koskevat säännöt, kun he toimivat asianajajina välimiesmenettelyissä (riippumatta siitä, pidetäänkö ne Itävallassa vai ulkomailla). Itävallan ammattietiikkaa koskevat säännöt eivät sido ulkomaisia asianajajia Itävallassa pidettävissä välimiesmenettelyissä.

Muoto- ja sisältövaatimukset

Mitä muotovaatimuksia ja sisältövaatimuksia ratkaisulle on asetettu?

Välitystuomio on annettava kirjallisena, ja välimiehen tai välimiesten on allekirjoitettava se. Elleivät osapuolet ole toisin sopineet, riittää välimiesten enemmistön allekirjoitus. Tällöin on perusteltava, miksi osa välimiehistä ei ole allekirjoittanut päätöstä.

Elleivät osapuolet ole toisin sopineet, tuomiossa on myös mainittava oikeudelliset perusteet, joihin se perustuu, sekä päivä ja paikka, jona ja jossa se on tehty.

Välimiesmenettelyn osapuolen pyynnöstä välitystuomion on sisällettävä vahvistus sen täytäntöönpanokelpoisuudesta.

Ratkaisun määräaika

Onko välitystuomio annettava tietyn määräajan kuluessa kansallisen välimiesmenettelylainsäädännön tai edellä mainittujen kansallisten välimiesmenettelylaitosten sääntöjen mukaisesti?

Valtion lainsäädännössä ei säädetä tietystä määräajasta, jonka kuluessa välitystuomio on annettava.

Ratkaisun päivämäärä

40 Missä määräajoissa ratkaisevaa on tuomion antamispäivä ja missä määräajoissa ratkaisevaa on tuomion toimituspäivä?

Valtion lainsäädännön mukaan ratkaisun toimituspäivämäärällä on merkitystä sekä välimiesoikeudelle esitettävän, ratkaisun oikaisemista tai tulkintaa tai molempia koskevan hakemuksen että lisätuomion tekemistä koskevan hakemuksen kannalta (ks. kysymys 45) ja ratkaisun riitauttamisen kannalta tuomioistuimessa (ks. kysymys 46). Jos välimiesoikeus oikaisee ratkaisun itse, neljän viikon määräaika tällaiselle oikaisulle alkaa ratkaisun antamispäivästä (CCP 610 artiklan 4 kohta).

Ratkaisutyypit

41 Minkä tyyppisiä tuomioita on mahdollista antaa ja minkälaisia oikeussuojakeinoja välimiesoikeus voi myöntää?

Seuraavat ratkaisutyypit ovat tavanomaisia välimiesoikeuden mukaan:

toimivaltaratkaisu;
välituomio;
osittainen tuomio;
lopullinen tuomio;
oikeudenkäyntikuluja koskeva ratkaisu; ja
muutospäätös.

Menettelyn päättäminen

Millä muulla tavoin kuin tuomiolla voidaan lopettaa oikeudenkäynti?

Välimiesmenettely voidaan lopettaa:

jos kantaja peruuttaa kanteensa;
jos kantaja ei toimita vaatimusosoitettaan tuomioistuimen asettamassa määräajassa (siviiliprosessilain 597 ja 600 §);
osapuolten yhteisestä sopimuksesta sovinnolla (CCP:n 605 artikla); ja
jos oikeudenkäynnin jatkaminen on käynyt käytännössä mahdottomaksi (siviiliprosessilain 608 §:n 2 momentin 4 kohta).

Tällaiselle lopettamiselle ei ole muodollisia vaatimuksia.

Kustannusten jakaminen ja periminen

Miten välimiesmenettelyn kustannukset jaetaan välitystuomiossa? Mitä kustannuksia voidaan periä takaisin?

Välimiesoikeuksilla on kulujen osalta laajempi harkintavalta ja ne ovat yleensä vapaamielisempiä kuin tuomioistuimet. Välimiesoikeudella on harkintavaltaa kustannusten jakamisessa, mutta sen on otettava huomioon tapauksen olosuhteet ja erityisesti menettelyn lopputulos. Nyrkkisääntönä on, että kulut seuraavat tapahtumaa ja hävinnyt osapuoli vastaa niistä, mutta välimiesoikeus voi päätyä myös toisenlaisiin johtopäätöksiin, jos se on tapauksen olosuhteiden kannalta tarkoituksenmukaista.

Jos kuluja ei kuitata keskenään, välimiesoikeuden on mahdollisuuksien mukaan määriteltävä samalla, kun se päättää kuluvelvollisuudesta, myös korvattavien kulujen määrä.

Yleensä myös tuntiveloitusten perusteella lasketut asianajopalkkiot ovat korvattavia.

Tällaiselle päättämiselle ei ole muodollisia vaatimuksia.

Korko

Voidaanko päävaatimuksille ja oikeudenkäyntikuluille määrätä korkoa ja minkä suuruista korkoa?

Välimiesoikeus myöntää useimmissa tapauksissa korkoa päävaatimukselle, jos se on sovellettavan aineellisen oikeuden mukaan sallittua. Lain mukaan siviilioikeudellisten vaateiden lakisääteinen korko on 4 prosenttia. Jos molemmat osapuolet ovat yrittäjiä ja viivästys on moitittava, sovelletaan vaihtuvaa korkoa, jonka Itävallan keskuspankki julkaisee puolivuosittain. Tällä hetkellä se on 8,58 prosenttia. Vekseleihin sovelletaan 6 prosentin korkoa.

Välimiesmenettelyn kulujen jakamisesta ja perimisestä säädetään CCP:n 609 artiklassa. Artiklassa ei kuitenkaan säädetä siitä, voidaanko kuluille määrätä korkoa, joten se on välimiesoikeuden harkinnassa.

Yleisesti ottaen myös tuntitaksan perusteella lasketut asianajopalkkiot ovat perittävissä.

Tällaiselle päättämiselle ei ole muodollisia vaatimuksia.

TUOMION ANTAMISEN JÄLKEISET MENETTELYT

Tuomioiden tulkinta ja oikaiseminen

Onko välimiesoikeudella valtuudet oikaista tai tulkita välitystuomiota omasta aloitteestaan tai osapuolten aloitteesta? Mitä määräaikoja sovelletaan?

Osapuolet voivat pyytää välimiesoikeudelta oikaisua (laskenta-, kirjoitus- tai kirjoitusvirheiden korjaamista), selvennystä tai lisätuomion antamista (jos välimiesoikeus ei ole käsitellyt kaikkia sille välimiesmenettelyssä esitettyjä vaatimuksia). Määräaika tällaiselle hakemukselle on neljä viikkoa tuomion tiedoksiantamisesta, elleivät osapuolet toisin sovi. Välimiesoikeudella on myös oikeus oikaista tuomio omasta aloitteestaan neljän viikon kuluessa (lisäsuomio kahdeksan viikon kuluessa) siitä, kun tuomio on annettu.

Yleensä myös tuntiveloitusten perusteella lasketut asianajopalkkiot ovat perittävissä.

Tällaiselle päättämiselle ei ole muodollisia vaatimuksia.

Palkintojen riitauttaminen

Miten ja millä perusteilla tuomiot voidaan riitauttaa ja kumota?

Tuomioistuimilla ei ole oikeutta tutkia välitystuomiota sen sisällön perusteella. Välitystuomioon ei voi hakea muutosta. On kuitenkin mahdollista nostaa kanne välitystuomion kumoamiseksi (sekä tuomiovaltaa että asiasisältöä koskevien tuomioiden osalta) hyvin erityisin ja suppein perustein, nimittäin seuraavin perustein:

välimiesoikeus on hyväksynyt tai evännyt toimivallan, vaikka välityssopimusta ei ole tehty tai voimassa olevaa välityssopimusta ei ole olemassa;
asianosainen ei voinut tehdä välityssopimusta asianosaiseen sovellettavan lain mukaan;
asianosainen ei ole voinut esittää asiaansa (esim. sille ei ole annettu asianmukaista ilmoitusta välimiehen nimittämisestä tai välimiesmenettelystä);
välitystuomio koskee asioita, joita ei ole otettu huomioon välityssopimuksessa tai jotka eivät kuulu välityssopimuksen ehtojen piiriin, tai se koskee asioita, jotka eivät kuulu välimiesmenettelyssä vaaditun oikeussuojan piiriin - jos tällaiset puutteet koskevat välitystuomion erotettavissa olevaa osaa, kyseinen osa on kumottava;
välimiesoikeuden kokoonpano ei ollut CCP:n 577-618 artiklan tai osapuolten sopimuksen mukainen;
välimiesmenettely ei ole ollut tai välitystuomio ei ole Itävallan oikeusjärjestelmän perusperiaatteiden (oikeusjärjestyksen perusteiden) mukainen; ja
jos esimerkiksi edellytykset kansallisen tuomioistuimen asian uudelleen käsittelemiseksi CCP:n 530 artiklan 1 kohdan 1-5 alakohdan mukaisesti täyttyvät:

Lisäksi asianosainen voi myös hakea välitystuomion olemassaolon tai olemattomuuden toteamista.

Muutoksenhaun tasot

Kuinka monta muutoksenhakutasoa on olemassa? Kuinka kauan kestää yleensä, ennen kuin muutoksenhaku ratkaistaan kullakin tasolla? Millaisia kuluja kullakin tasolla aiheutuu suunnilleen? Miten kustannukset jaetaan osapuolten kesken?

Kolmen menettelytason (ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin, muutoksenhakutuomioistuin ja korkein oikeus) sijasta CCP:n 615 artiklaa on muutettu siten, että välitystuomion riitauttamista koskevan kanteen käsittelystä päättää vain yksi oikeusaste (eli päätöksen tekee vain yksi oikeuslaitos, eikä siitä voi valittaa).

CCP:n 616 artiklan 1 kohdassa säädetään, että välimiestuomion riitauttamista koskevan kanteen - tai välitystuomion olemassaoloa tai puuttumista koskevan julistuksen antamista koskevan kanteen - johdosta noudatetaan samaa menettelyä kuin ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa. Tämä tarkoittaa itse asiassa sitä, että korkeimman oikeuden on sovellettava samoja menettelysääntöjä kuin ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa (esimerkiksi todisteiden vastaanottamisen yhteydessä).

jos esimerkiksi kansallisen tuomioistuimen asian uudelleen käsittelyä koskevat edellytykset täyttyvät siviiliprosessilain 530 §:n 1 momentin 1-5 kohdan mukaisesti:

Lisäksi asianosainen voi myös hakea välitystuomion olemassaolon tai olemattomuuden toteamista.

Tunnustaminen ja täytäntöönpano

Mitä edellytyksiä on olemassa kotimaisten ja ulkomaisten ratkaisujen tunnustamiselle ja täytäntöönpanolle, millä perusteilla tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta voidaan kieltäytyä ja mikä on menettely?

Kotimaiset välitystuomiot ovat täytäntöönpanokelpoisia samalla tavalla kuin kotimaiset tuomiot.

Ulkomaiset välitystuomiot ovat täytäntöönpanokelpoisia Itävallan ratifioimien kahden- tai monenvälisten sopimusten perusteella, joista New Yorkin yleissopimus on ehdottomasti tärkein oikeudellinen väline. Näin ollen sovelletaan edelleen yleistä periaatetta, jonka mukaan täytäntöönpanon vastavuoroisuus on taattava sopimuksella tai asetuksella (toisin kuin UNCITRALin mallilain vastaavissa säännöksissä).

Täytäntöönpanomenettelyt ovat pääosin samat kuin ulkomaisten tuomioiden osalta.

Välitystuomioiden täytäntöönpanon määräajat

Onko välitystuomioiden täytäntöönpanolle asetettu vanhentumisaika?

Täytäntöönpanomenettelyn aloittamiseen ei sovelleta vanhentumisaikaa. On kuitenkin suositeltavaa soveltaa analogisesti 30 vuoden vanhentumisaikaa, jota sovelletaan tuomioiden täytäntöönpanomenettelyihin lain nojalla.

Ulkomaiset tuomiot ovat täytäntöönpanokelpoisia Itävallan ratifioimien kahden- tai monenvälisten sopimusten perusteella, joista New Yorkin yleissopimus on ehdottomasti tärkein oikeudellinen väline. Näin ollen sovelletaan edelleen yleistä periaatetta, jonka mukaan täytäntöönpanon vastavuoroisuus on taattava sopimuksella tai asetuksella (toisin kuin UNCITRAL-mallilain vastaavissa säännöksissä).

Täytäntöönpanomenettelyt ovat pääosin samat kuin ulkomaisten tuomioiden osalta.

Ulkomaisten tuomioiden täytäntöönpano

Miten kansalliset tuomioistuimet suhtautuvat sellaisten ulkomaisten tuomioiden täytäntöönpanoon, jotka välimiesmenettelyn sijaintipaikan tuomioistuimet ovat kumonneet?

New Yorkin yleissopimuksen 5 artiklan mukaan ulkomaisen välitystuomion tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta voidaan kieltäytyä, jos sen maan toimivaltainen viranomainen, jossa tai jonka lakien mukaan välitystuomio on tehty, on kumonnut tai lykännyt sen täytäntöönpanoa.

Itävalta on New Yorkin yleissopimuksen sopimusvaltio, ja sen vuoksi itävaltalaiset tuomioistuimet kieltäytyisivät yleensä tällaisen tuomion täytäntöönpanosta. Jos tuomio on kuitenkin kumottu sillä perusteella, että se on ristiriidassa välimiesmenettelyn sijaintipaikan oikeusjärjestyksen perusteiden kanssa, itävaltalaisten tuomioistuinten on arvioitava, rikkoisiko tuomio myös Itävallan oikeusjärjestyksen perusteita. Jos tuomio ei ole ristiriidassa Itävallan oikeusjärjestyksen perusteiden kanssa, Itävallan tuomioistuimet todennäköisesti panisivat tällaisen tuomion täytäntöön.

Kiireellisten välimiesten päätösten täytäntöönpano

Onko kansallisessa välimiesmenettelylainsäädännössänne, oikeuskäytännössänne tai kotimaisten välimieslaitosten säännöissä säädetty hätävälittäjien antamien määräysten täytäntöönpanosta?

Wienin sääntöjen 45 artiklassa määrätään nopeutetusta menettelystä. Erityissääntöjä hätävälittäjien tällaisissa menettelyissä antamien määräysten täytäntöönpanosta ei kuitenkaan ole. Sama koskee myös kansallista välimiesmenettelylainsäädäntöä (mukaan lukien oikeuskäytäntö).

Täytäntöönpanosta aiheutuvat kustannukset

Mitä kustannuksia aiheutuu tuomioiden täytäntöönpanosta?

Voittaneella osapuolella on oikeus periä vastapuolelta asianajopalkkiot Itävallan lakimiespalkkioista annetun lain mukaisesti (riidan määrään perustuva palkkiotaulukko).

Myös oikeudenkäyntimaksut perustuvat riidan määrään. Jos ulosmitatun saatavan pääoma on esimerkiksi 1 miljoona euroa, irtaimeen omaisuuteen kohdistuvasta ulosmittauksesta perittävä oikeudenkäyntimaksu on noin 2 500 euroa; jos ulosmittaus kohdistuu kiinteään omaisuuteen, oikeudenkäyntimaksu on noin 23 000 euroa.

MUUT

Oikeusperinteiden vaikutus välimiehiin

Mitkä oikeusjärjestelmänne hallitsevat piirteet saattavat vaikuttaa alueenne välimieheen?

Siviili- ja kauppaoikeudellisissa menettelyissä ei ole tuomioistuimen määräämää tiedonsaantia, ja mahdollisuudet saada tuomioistuimen määräys, jolla toinen osapuoli velvoitetaan esittämään asiakirjoja, ovat melko rajalliset. Välimiesmenettelyissä ei ole taipumusta Yhdysvaltojen kaltaiseen tiedonhankintaan, mutta välimiehet voivat määrätä tietyn määrän asiakirjoja esitettäväksi sovellettavien välimiesmenettelysääntöjen ja osapuolten välisen sopimuksen mukaan. Kirjalliset todistajanlausunnot ovat yleisiä välimiesmenettelyissä. IBA:n säännöistä on tulossa suosittuja välimiesmenettelyissä.

Ammatilliset tai eettiset säännöt

Sovelletaanko oikeudenkäyntiavustajiin ja välimiehiin kansainvälisessä välimiesmenettelyssä erityisiä ammatillisia tai eettisiä sääntöjä omalla alueellanne? Vastaavatko (tai ovatko ne ristiriidassa) IBA:n ohjeet osapuolten edustamisesta kansainvälisessä välimiesmenettelyssä (IBA Guidelines on Party Representation in International Arbitration) lainkäyttöalueellanne vallitsevia parhaita käytäntöjä?

Välimiesmenettelyn ammattilaisten käyttäytymiseen ei sovelleta erityisiä eettisiä sääntöjä. Itävallan asianajajien ammattisääntöjä sovelletaan kaikkiin Itävallan asianajajakunnan jäseniin, myös silloin kun he toimivat asianajajina tai välimiehinä.

Kolmannen osapuolen rahoitus

Koskeeko kolmannen osapuolen rahoitus välimiesoikeudenkäyntien rahoittamiseen lainkäyttöalueellanne lainsäädännöllisiä rajoituksia?

Kolmannen osapuolen rahoitus on yleistynyt Itävallassa. Rahoittaja kattaa menettelykulut ja saa osuuden takaisin saadusta summasta. Korkein oikeus ei ole vielä päättänyt tällaisten järjestelyjen pätevyydestä. Ei ole täysin selvää, voidaanko ja missä määrin asianajajia koskevaa kieltoa ottaa vastaan prosenttiperusteisia palkkioita soveltaa myös tällaiseen rahoitukseen.

Toiminnan sääntely

Mitä sellaisia erityispiirteitä on lainkäyttöalueellanne, jotka ulkomaalaisen asianajajan olisi syytä ottaa huomioon?

Verolainsäädännön (täytäntöönpanoasetukset (EY) N:o 1798/2003 ja (EY) N:o 143/2008) mukaan välimiesten, joiden kotipaikka on Itävallassa, ei tarvitse periä arvonlisäveroa, jos korvauksen maksava osapuoli on mainitun asetuksen mukainen "verovelvollinen" ja jos sen toimipaikka on Itävallan ulkopuolella mutta Euroopan unionissa.

PÄIVITYS JA SUUNTAUKSET

Lainsäädännön uudistus ja investointisopimusten välimiesmenettelyt

Onko maassanne havaittavissa uusia suuntauksia tai ajankohtaisia aiheita välimiesmenettelyssä? Onko lainkäyttöalueenne välimiesmenettelylainsäädäntöä parhaillaan uudistamassa? Tarkistetaanko edellä mainittujen kotimaisten välityslaitosten sääntöjä parhaillaan? Onko jokin kahdenvälinen investointisopimus irtisanottu äskettäin? Jos on, mitkä niistä? Onko aikomus irtisanoa jokin näistä kahdenvälisistä investointisopimuksista? Jos on, mitä niistä? Mitkä ovat tärkeimmät viimeaikaiset kansainvälisen investointivälimiesmenettelyn alalla tehdyt päätökset, joissa maanne on ollut osapuolena? Onko vireillä investointivälitystapauksia, joissa maa, josta raportoitte, on osapuolena?

VIAC:n välimiesmenettely- ja sovittelusääntöjen uusi versio tuli voimaan 1. tammikuuta 2018, ja siinä otettiin käyttöön - muun muassa seuraavat uudet ominaisuudet:

VIAC hallinnoi nyt myös puhtaasti kotimaisia tapauksia;
kaikkia uusia menettelyjä hallinnoidaan sähköisen asianhallintajärjestelmän kautta; ja
Wienin säännöissä määrätään nyt nimenomaisesti, että välimiesten ja osapuolten sekä heidän edustajiensa on hoidettava menettelyt tehokkaasti ja kustannustehokkaasti; tämä voidaan ottaa huomioon myös välimiesten palkkioita ja kustannuksia määritettäessä.

Coronavirus

Mitä hätätilalainsäädäntöä, hätäapuohjelmia ja muita erityisalallesi ominaisia aloitteita valtiosi on toteuttanut pandemian torjumiseksi? Onko olemassa olevia valtion ohjelmia, lakeja tai asetuksia muutettu näiden huolenaiheiden huomioon ottamiseksi? Mitä parhaita käytäntöjä asiakkaille suositellaan?

Covid-19-tartuntojen asteittainen lisääntyminen on tätä kirjoitettaessa vaatinut maailmanlaajuisesti yhteensä 655 112 kuolemantapausta (lähde: WHO). Sen maailmanlaajuinen levinneisyys on kiistatta ja peruuttamattomasti muuttanut elämää sellaisena kuin me sen tunnemme, eikä se ole jättänyt mitään teollisuudenalaa, taloutta tai henkilökohtaista vuorovaikutusta koskemattomaksi. Kansainväliset toimitusketjut ovat katkenneet, maailmanlaajuinen kaupankäynti horjunut ja pörssit romahtaneet.

Vaikka jotkut hallitukset ovat päättäneet jatkaa liiketoimintaa toteuttamalla toimenpiteitä muun muassa päiväkotien ja peruskoulujen avaamiseksi uudelleen sekä matkustusrajoitusten poistamiseksi, toiset ovat ilmaisseet huolensa torjuntatoimenpiteiden höllentämisestä tai niistä luopumisesta, koska on olemassa todellinen vaara, että uusi joukkotartuntojen aalto pääsee valloilleen. Riippumatta näiden erilaisten toimintatapojen taustalla olevista poliittisista näkökohdista on kuitenkin edelleen epävarmaa, milloin taloudellisen toiminnan voidaan odottaa jatkuvan täysin ja turvallisesti.

Koska monet liikesuhteet eivät pysty täyttämään palveluvelvoitteitaan, pandemia on herättänyt monia oikeudellisia kysymyksiä siitä, ovatko sopimusperusteiset vaateet täytäntöönpanokelpoisia ja missä määrin ja kenen pitäisi kantaa taloudelliset seuraukset, jos syyllisyyttä ei voida selkeästi osoittaa. Vaikka olisikin väärin ennakoida, miten koronaviruskriisi vaikuttaa kansainväliseen välimiesmenettelyyn, sen vaikutusta ei voi toistaiseksi kiistää. Välimiesoikeudenkäyntejä on lykätty ja kansainvälisiä konferensseja peruttu. Ristiriitaisia direktiivejä sovelletaan eri paikkoihin, joissa osapuolet, välimiehet ja todistajat ovat, ja siksi on edelleen huolestuttavaa, miten kuulemiset voidaan järjestää turvallisesti lähitulevaisuudessa. Koska monet pelkäävät, että viruksesta voi tulla endeeminen, ja koska ei-lääketieteellisten toimenpiteiden, kuten sosiaalisen etäisyyden säilyttämisen, odotetaan säilyvän lähitulevaisuudessa, tarvitaan uusia keinoja uusien oikeudellisten haasteiden ratkaisemiseksi. Tässä yhteydessä välimiesmenettely voi tarjota tarvittavaa joustavuutta, jota tarvitaan näinä ennennäkemättöminä aikoina, koska siinä voidaan turvautua verkkovälineisiin.

Seuraavassa käsitellään covid-19:n vaikutuksia ja haasteita välimiesmenettelyyn osallistuville. Siinä käsitellään Itävallan oikeusjärjestelmän hyväksymiä säännöksiä sekä hahmotellaan menetelmiä ja mahdollisia ratkaisuja välimiesmenettelyjen järjestämiseksi covid-19:n yhteydessä.

Itävallan vastaus

Pyrkiessään välttämään jatkuvia viivästyksiä johtavat välimiesoikeuslaitokset ovat tarjonneet useita vaihtoehtoisia toimenpiteitä välimiesmenettelyjen toteuttamiseksi.

Toimielinten ohjeita on päivitetty ja päivitetään edelleen säännöllisesti, jotta voitaisiin minimoida mahdolliset häiriöt, joita välimiesmenettelyn vastuun välttämiseen pyrkivät tahot pahentavat. Vastaukset ovat olleet moninaisia, ja monet ovat turvautuneet virtuaalikokouksiin, puhelinkonferensseihin ja uusiin kanaviin asiakirjojen toimittamista ja pyyntöjen jättämistä varten.

Välimiesmenettelyjen toteuttaminen ilman henkilökohtaisia kuulemisia merkitsee perustavanlaatuista poikkeamista siitä, mitä on pitkään pidetty välttämättömänä osana asianmukaista oikeudenkäyntiä.

Itävallan oikeusjärjestelmä on tunnustanut tällaisen tarkistetun lähestymistavan tarpeellisuuden ottamalla käyttöön uusia strategioita, jotka poikkeavat vakiintuneista perinteistä ja luotettavista tekniikoista, joita on aiemmin pidetty välimiesmenettelyn kannalta keskeisinä.

Itävallan hallitus perusti 25. maaliskuuta 2020 Itävallan liittovaltion lain Covid-19-toimenpiteistä oikeuslaitokselle, joka on voimassa 31. joulukuuta 2020 saakka. Sen ensimmäisessä osassa esitetään siviiliasioita koskevat säännöt, joissa keskitytään menettelymääräaikojen keskeyttämiseen sekä menettelyn aloittamiselle asetettujen määräaikojen keskeyttämiseen, mukaan lukien vanhentumisaika. Erityisesti on kuitenkin syytä mainita suullisia menettelyjä ja tiedoksiantoja koskevat rajoitukset. Jo käyttöön otettujen liikkumisvapauden rajoitusten lisäksi suullisia käsittelyjä voidaan järjestää vain, jos se on ehdottoman välttämätöntä. Kaikki yhteydenpito on hoidettava teknisten välineiden avulla, olipa kyse sitten puhelimesta tai videokonferensseista, kun taas asiakirjojen fyysinen siirto tapahtuu postitse, ja sitä olisi käytettävä vain kiireellisissä tapauksissa. Tuomioistuimen sähköinen arkistointijärjestelmä on edelleen täysin toiminnassa. Laissa annetaan myös tietoja Itävallan tuomioistuinten tarjoamien oikeudellisten palvelujen mahdollisen lakkauttamisen vaikutuksista (4 §), Itävallan maksukyvyttömyyslain 156 a §:n 1 momentin mukaisesta maksuhäiriöstä (5 §), yrityskeskittymien valvonnan määräaikojen pidentämisestä (6 §), elatusapumaksujen ennakoista (7 §) ja oikeusministerin toimivaltuuksista (8 §).

Vaikka välimiesmenettelyt on vapautettu lain säännöksistä, välimiehillä ja tuomioistuimilla on huomattavia vapauksia määritellä, miten sidosryhmien edut voidaan tehokkaasti tasapainottaa vireillä olevissa välimiesmenettelyissä. Wienin kansainvälinen välimieskeskus (VIAC) oli alun perin ilmoittanut, että kaikki sen toimistoon toimitettavat asiakirjat ja yhteydenpito sen kanssa hoidetaan toistaiseksi yksinomaan sähköisesti. Sen äskettäin julkaisema Practical Checklist for Remote Hearings (Etäkuulemisia koskeva käytännön tarkistuslista) tarjoaa hyödyllisen viitekehyksen valmistelutoimenpiteistä, joita on harkittava, kun suunnitellaan tällaisten kuulemisten järjestämistä. Hiljattain julkaistussa, VIAC:n verkkosivuilla julkaistussa artikkelissa käsitellään myös oikeudellisia kysymyksiä, kuten riskiä mahdollisista riitautuksista tuomioiden osalta sekä oikeutta tulla kuulluksi ja kohdelluksi tasapuolisesti; PlatformsProtocol-pöytäkirjaa, jonka tarkoituksena on kannustaa oikeudellisten, prosessi- ja teknologia-alan ammattilaisten välistä yhteistyötä, on pyydetty julkiseen kuulemiseen 31. elokuuta asti; ja 30. toukokuuta lähtien henkilökohtaisia kuulemisia on voitu jatkaa VIAC:n tiloissa, mutta tilojen saatavuus on edelleen rajoitettu.

Lisäksi Kansainvälinen kauppakamari (ICC) jatkaa vireillä olevien välimiesmenettelyjen käsittelyä, ja sen sihteeristö ja ADR-keskus ovat edelleen täysin toimintakykyisiä. LCIA:n ja HKIAC:n tapaan on kuitenkin suositeltavaa, että kaikki yhteydenpito tapahtuu sähköisesti. ICC:n ohjeissa on annettu suosituksia, joilla varmistetaan, että riidat ratkaistaan kustannustehokkaasti, oikeudenmukaisesti ja ripeästi.

Kun otetaan huomioon koronavirustapausten viimeaikainen lisääntyminen, riita- ja välimiesmenettelyjen vähenemistä ei ole odotettavissa. Pikemminkin on todennäköistä, että syntyy uusia kanteita, jotka liittyvät muun muassa kansainväliseen kauttakulkuun, tietosuojaan, biotekniikkaan, vakuutuksiin, työelämään sekä kauppa- ja investointiriitoihin. Lisäksi kansallisesti toteutettujen hätätoimenpiteiden vaikutukset synnyttävät uusia oikeudellisia kysymyksiä, jotka koskevat rikkomista, suoritusta ja vastuusta vapauttamista sekä ennakoitavuutta, kohtuullisuutta, menetyksiä, vahinkoja ja lieventämisvelvollisuutta.

Lisäksi Kansainvälinen kauppakamari (ICC) jatkaa vireillä olevien välimiesmenettelyjen käsittelyä, ja sen sihteeristö ja ADR-keskus ovat edelleen täysin toimintakykyisiä. LCIA:n ja HKIAC:n tapaan on kuitenkin suositeltavaa, että kaikki viestintä tapahtuu sähköisesti. ICC:n ohjeissa on annettu suosituksia, joilla varmistetaan, että riidat ratkaistaan kustannustehokkaasti, oikeudenmukaisesti ja ripeästi.

Harkittavia vaihtoehtoja

Koska monet osapuolet joutuvat rakentamaan liikesuhteita uudelleen muilla menetelmillä kuin sopimusehtojen tiukalla täytäntöönpanolla, riitojenratkaisumenettelyt, kuten välimiesmenettely, ovat houkutteleva vaihtoehto. Covid-19-pandemian valossa tarvitaan uusia innovatiivisia vaihtoehtoja, joilla varmistetaan, että osapuolille tarjotaan mahdollisuus esittää asiansa täysimääräisesti. Seuraavia menetelmiä kannattaa harkita:

Henkilökohtaisten kuulemistilaisuuksien lykkääminen siihen asti, kunnes tällaiset menettelyt on jälleen todettu turvallisiksi. Vaikka tämän vaihtoehdon avulla osapuolet voivat välttää etäkäsittelyä varten tarvittavien järjestelyjen toteuttamisen, on epäselvää, kuinka kauan nykyiset rajoitukset kestävät. Koska monet yritykset ovat jo nyt kovan paineen alla epävarmojen tai pysähtyneiden kassavirtojen vuoksi, tämä ei välttämättä ole käyttökelpoinen vaihtoehto.
Riita voidaan ratkaista paperilla. Tämä menetelmä voi osoittautua hyödylliseksi asioissa, jotka ovat vähemmän riippuvaisia tosiseikoista ja ristikuulusteluista. Tällöinkin tämän menetelmän käyttö vähentäisi kuitenkin vain osittain lopullisen ja välituomion antamiseen kuluvaa aikaa ja saattaisi saada osapuolet sopimaan riidan nopeammin.
Jaetaan vaateet siten, että vain osa niistä jätetään ratkaistavaksi välimiesmenettelyssä. Tämä lähestymistapa soveltuu tapauksiin, joissa on erillisiä kanteita.
Etäkäsittelyn järjestäminen. Koska etäkäsittelyn suunnittelu edellyttää logistista koordinointia, osapuolten on varmistettava, että käytettävissä on turvallinen internetyhteys sekä tarvittavat asiakirjat ja tarvittavat ohjelmistot tai laitteistot. Lisäksi osapuolten olisi otettava huomioon istuntoaika, aikavyöhykkeet ja menettelyn kesto sekä mahdollisuus luoda erillisiä virtuaalisia tiloja, jotta välimiesten ja oikeudellisten ryhmien yhteydenpito olisi helppoa. Osapuolten olisi harkittava videokonferensseja kansainvälisessä välimiesmenettelyssä koskevassa Soulin pöytäkirjassa esitettyjen suositusten hyödyntämistä, sillä siinä käsitellään monia käytännön näkökohtia menettelyn oikeudenmukaisuuden varmistamiseksi. Myös Venäjän federaation kauppa- ja teollisuuskamari on tunnustanut tämän vaihtoehdon käyttökelpoiseksi vaihtoehdoksi, ja se on ICC:n vuoden 2017 välimiesmenettelysääntöjen 25 artiklan 2 kohdan mukainen.

Koska videokonferenssitekniikkaa käytetään jo nyt usein, se ei todennäköisesti vaikuta osapuolten neuvotteluihin. Kuulemisniput voidaan asettaa saataville sähköisesti, ja ne helpottavat oikeusavustajien työtä hyperlinkkien ristiviittausten ja sen ansiosta, että uudet asiakirjat voidaan asettaa välittömästi saataville. Samoin välitystuomiot voidaan toimittaa sähköpostitse, vaikka alkuperäiset ja oikeaksi todistetut jäljennökset voidaan toimittaa osapuolille myöhemmin. Sähköisistä allekirjoituksista on kuitenkin tullut jokapäiväinen käytäntö liiketoiminnassa, joten ne eivät aiheuta huolta. Epäselväksi jää, salliiko foorumi, jossa kyseinen välimiesmenettely on tarkoitus järjestää, poikkeamisen henkilökohtaisten kuulemisten muodollisuuksista ja perinteisistä asiakirjojen antamisprosesseista. Osapuolten kannattaa varmistaa asianajajaltaan, miten parhaiten toimitaan ennen etävälitysmenettelyyn ryhtymistä. Koska verkkoviestintävälineisiin turvaudutaan yhä enemmän, on olennaisen tärkeää, että käytetään muun muassa turvallista videokonferenssiohjelmaa, jossa on päästä päähän ulottuva salaus, ja että virtuaaliset istuntosalit rajoitetaan tiukasti varattuihin osallistujiin.

Osapuolten olisi harkittava suositeltuja menetelmiä, joiden avulla voidaan noudattaa korkeatasoista verkkoturvallisuutta ja tietosuojaa koskevia yksityisyyden suojaa koskevia velvoitteita kansainvälisiä välimiesmenettelyjä toteutettaessa. Tätä varten ne voivat halutessaan viitata varovaisuusohjeisiin, jotka on esitetty vuoden 2020 kansainvälisen välimiesmenettelyn kyberturvallisuuspöytäkirjassa, ICC-IBA:n tietosuojan etenemissuunnitelmassa kansainvälisessä välimiesmenettelyssä, ICCA-NYC Bar-CPR:n pöytäkirjassa kyberturvallisuudesta kansainvälisessä välimiesmenettelyssä sekä Afrikan akatemian pöytäkirjassa virtuaalisesta kuulemisesta Afrikassa.

Miten tästä eteenpäin

Kun otetaan huomioon, että tapausten odotetaan väistämättä lisääntyvän taudin puhkeamisen jälkeisten tapahtumien seurauksena, on edelleen ensiarvoisen tärkeää, että kanteet pannaan vireille heti, kun tarvittavat tosiseikat voidaan selvittää. Koska välimieslaitokset ovat ilmoittaneet aikovansa jatkaa toimintaansa, sidosryhmien on järkevää punnita välimiesmenettelyvaihtoehtojaan huolellisesti ja ripeästi. Yksityisille osapuolille annetaan myös mahdollisuus tarkistaa nykyisiä sopimusehtoja ja harkita teknisten välineiden käytön sisällyttämistä välityssopimustensa menettelysääntöihin. Koska viruksen leviämisen kestosta ja sen hillitsemiseksi toteutetuista toimenpiteistä on suurta epävarmuutta, osapuolten on tärkeää laatia varasuunnitelma siltä varalta, että fyysiset kuulemistilaisuudet eivät ole toteuttamiskelpoinen vaihtoehto tulevina viikkoina tai kuukausina. Vaikka asian eteneminen voi olla hitaampaa, sähköisten välineiden hyödyntäminen asiakirjojen toimittamisessa, viestinnässä ja kirjeenvaihdossa on osoittautunut aiemmin onnistuneiksi vaihtoehdoiksi, ja niitä olisi nyt laajennettava.

Loppujen lopuksi välimiesmenettelyn onnistuminen edellyttää asianmukaista valmistautumista, joka puolestaan riippuu tapauksen erityisolosuhteista ja jota varten ei voi olla olemassa kaiken kattavaa kehystä. Kieltäytyminen sopeutumasta näihin muuttuneisiin olosuhteisiin pelkästään tavanomaisten kuulemiskäytäntöjen mukavuuden vuoksi ei ole perusteltavissa nykyisten haasteiden ja epidemian mukanaan tuomien terveysriskien valossa. Koska oikeuden viivästyminen on oikeuden epäämistä, "julkisten instituutioiden, kuten tuomioistuimen, on tehtävä kaikkensa helpottaakseen talouden ja keskeisten viranomaispalvelujen, myös oikeudenkäytön, jatkumista". ( Capic v. Ford Motor Company of Australia Limited (Adjournment) [2020] FCA 486; 5 kohta).

Covid-19:n aiheuttama uhka edellyttää johdolta ja terveydenhuoltoalalta huolellisuutta ja sitoutumista, mutta se on myös riippuvainen kansalaisyhteiskunnan tuesta. Näin ollen osapuolilla, välimiehillä ja oikeudellisilla edustajilla on yhteinen velvollisuus minimoida epidemian vaikutukset ja pysäyttää sen leviäminen. Viruksen puhkeaminen on muuttanut ja tulee epäilemättä jatkossakin muuttamaan nykyisiä välimiesmenettelykäytäntöjä ja pakottaa osallistujat ja sidosryhmät mukauttamaan, pohtimaan ja parantamaan nykyistä järjestelmää. Se osoittautuu myös liikkeellepanevaksi voimaksi vakiintuneiden mutta vanhentuneiden prosessien edistämisessä tavalla, joka ei ole yhtä riippuvainen perinteisten tuomioistuinkäytäntöjen tiukoista rituaaleista, vaan joka voi sen sijaan kestää tällaisten aikojen vastoinkäymiset.

LAKI ILMOITETTU PÄIVÄMÄÄRÄ

Korjattu:

Ilmoita päivämäärä, jolloin yllä olevat tiedot ovat täsmällisiä.

Takaisin yleiskatsaukseen