Oikeudenkäynnit ja riidanratkaisu 2017

LITIGATION

Alkusanat

Minkälainen oikeusjärjestelmä alueellanne on? Onko lainkäyttöalueellanne olemassa siviiliprosessia koskevia sääntöjä?

Itävalta on siviilioikeudellinen maa, joten lait on kodifioitu kokoelmiin. Siviiliprosessisäännöt sisältyvät erilaisiin säädöksiin, kuten esim:

• Itävallan tuomioistuinlaki ("Jurisdiktionsnorm", AJA), jossa säädetään tuomioistuinten organisaatiosta ja toimivallasta;
• Itävallan siviiliprosessilaki ("Zivilprozessordnung", ACCP), joka sääntelee riita-asioiden käsittelyä siviilituomioistuimissa; ja
• Itävallan täytäntöönpanolaki ("Exekutionsordnung", AEC), jossa säädetään tuomioiden (sekä välitystuomioiden ja alustavien oikeussuojakeinojen) täytäntöönpanosta.

Lisäksi Itävalta on muun muassa siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa annettujen tuomioiden toimivaltaa ja täytäntöönpanoa koskevan yleissopimuksen (Brysselin yleissopimus) ja siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa annettujen tuomioiden toimivaltaa ja täytäntöönpanoa koskevan Luganon yleissopimuksen osapuoli.

Millainen on siviilituomioistuinjärjestelmän rakenne maassanne? Mitkä ovat eri muutoksenhakuasteet ja onko olemassa erityistuomioistuimia?

Ensimmäisellä tasolla siviilioikeudenkäynnit pannaan vireille joko käräjäoikeudessa ("Bezirksgerichte") tai alueellisissa tuomioistuimissa ("Landesgerichte").

Piirituomioistuimet ovat toimivaltaisia useimmissa vuokrasuhteisiin ja perheoikeuteen liittyvissä riita-asioissa (asiallinen toimivalta) ja asioissa, joissa riidan arvo on enintään 10 000 euroa (rahallinen toimivalta).Tosiseikkoja ja oikeudellisia seikkoja koskevat valitukset tehdään alueellisille tuomioistuimille.Jos kyseessä on oikeudellisesti merkittävä oikeudellinen kysymys, voidaan hakea muutosta lopullisesti korkeimmalta oikeudelta ("Oberster Gerichtshof"); ks. jäljempänä.

Aluetuomioistuimilla on rahamääräinen toimivalta asioissa, joissa riidan määrä on yli 10 000 euroa, ja asiallinen toimivalta immateriaalioikeus- ja kilpailuasioissa sekä erilaisten erityislakien (julkisesta vastuusta annettu laki, tietosuojalaki, Itävallan ydinvastuulaki) nojalla.Muutoksenhaku on toimitettava ylemmille aluetuomioistuimille ("Oberlandesgerichte").Kolmas ja viimeinen muutoksenhaku on korkeimmalle oikeudelle.

Pääsääntöisesti asiasta voidaan valittaa korkeimpaan oikeuteen vain, jos aiheeseen liittyy yleisen edun mukaisen oikeudellisen kysymyksen ratkaiseminen eli jos sen selvittäminen on tärkeää oikeudellisen johdonmukaisuuden, ennustettavuuden tai kehityksen kannalta tai jos korkeimman oikeuden johdonmukaiset ja aiemmat päätökset puuttuvat.

Kaupallisissa asioissa erityisiä kauppatuomioistuimia ("Handelsgericht und Bezirksgericht für Handelssachen") on vain Wienissä, mutta muuten edellä mainitut tavalliset tuomioistuimet päättävät kaupallisina tuomioistuimina.Kaupallisia asioita ovat esimerkiksi kaupallisiin liiketoimiin liittyvät kanteet elinkeinonharjoittajia tai yrityksiä vastaan, vilpilliseen kilpailuun liittyvät asiat jne. Muita erityisiä tuomioistuimia ovat työtuomioistuimet ("Arbeits-und Sozialgericht"), jotka ovat toimivaltaisia käsittelemään kaikkia työnantajien ja työntekijöiden välisiä (entisestä) työsuhteesta johtuvia siviilioikeudellisia riita-asioita sekä sosiaaliturva- ja eläkeasioita.Sekä kauppa- (sikäli kuin kauppaoikeudet päättävät lautakunnissa) että työoikeudellisissa asioissa maallikkotuomarit ja ammattituomarit päättävät yhdessä.Wienin hovioikeus ratkaisee kartelliasioita kartellituomioistuimena ("Kartellgericht"), joka on Itävallan ainoa kartellituomioistuin.Valitusasioita ratkaisee korkein oikeus kartelliasioita käsittelevänä muutoksenhakutuomioistuimena ("Kartellobergericht").Kartelliasioissa maallikkotuomarit istuvat myös ammattituomareiden kanssa.

Mitkä ovat siviilioikeudenkäynnin tärkeimmät vaiheet oikeudenkäyntialueellanne? Mikä on niiden perustana oleva aikataulu (kuvailkaa lyhyesti myös mahdolliset nopeutetut oikeudenkäyntimenettelyt)?

Kanneilmoitus ("Klage") jätetään tuomioistuimelle ja toimitetaan vastaajalle sekä määräys vastineen antamisesta ("Klagebeantwortung").Jos vastaaja vastaa ajoissa, järjestetään valmisteluistunto, jonka tarkoituksena on lähinnä muokata jatkokäsittelyä keskustelemalla tärkeimmistä oikeudellisista ja tosiseikkoja koskevista kysymyksistä sekä todistuskysymyksistä (asiakirjat, todistajat, asiantuntijat jne.).Lisäksi saatetaan keskustella sovintovaihtoehdoista.Asiakirjojen vaihdon jälkeen seuraa pääkäsittely (pääkäsittelyt).Ensimmäisen oikeusasteen oikeudenkäynnin keskimääräinen kesto on yksi vuosi. Monimutkaiset oikeudenkäynnit voivat kuitenkin kestää huomattavasti pidempään. muutoksenhakuvaiheessa päätös annetaan noin kuuden kuukauden kuluttua (Itävallan siviilioikeudellisissa riita-asioissa ei ole käytössä nopeutettua oikeudenkäyntiä).

Jos vastaaja, jonka kotipaikka on Itävallassa, maksaa enintään 75 000 euroa, tuomioistuin antaa vain maksusuoritusmääräyksen, ja vastaajalla on sen jälkeen joko kaksi viikkoa aikaa maksaa tai vastustaa maksua neljän viikon kuluessa.

Lisäksi on olemassa nopeutettuja menettelyjä, jotka koskevat shekkejä tai vekseleitä.

Miten paikallinen tuomioistuin suhtautuu yksinomaista toimivaltaa koskeviin lausekkeisiin?

Vastavuoroiset toimivaltasopimukset ovat sallittuja, ellei laki sitä nimenomaisesti kiellä.Jos sovelletaan pätevää toimivaltalauseketta, tuomioistuinten (jos niiden toimivallasta ei ole sovittu) on jätettävä asia tutkimatta.

Mitkä ovat siviilioikeudenkäynneistä aiheutuvat kustannukset alueellanne? Kuka vastaa näistä kustannuksista? Onko kulujen budjetointia koskevia sääntöjä?

Oikeudenkäyntikuluja ovat oikeudenkäyntimaksut sekä tarvittaessa asiantuntijoiden, tulkkien ja todistajien palkkiot.Itävallan oikeudenkäyntimaksulain ("Gerichtsgebührengesetz") mukaan kantajan (valittajan) on maksettava ennakkoa oikeudenkäyntikuluista.Määrä määräytyy riidan määrän perusteella.päätöksessä todetaan, kenen on vastattava kuluista tai missä suhteessa oikeudenkäyntikulut jaetaan. Asianajajapalkkiot korvataan Itävallan asianajajapalkkiolain ("Rechtsanwaltstarifgesetz") mukaisesti.Kulubudjetteja koskevia sääntöjä ei ole, joten ei ole tarpeen esittää yksityiskohtaista erittelyä kustakin riita-asian vaiheesta eikä yksilöidä jo aiheutuneita ja arvioituja kustannuksia ja kuluja.

Onko oikeudenkäyntien rahoittamista koskevia erityissääntöjä alueellanne? Ovatko ehdollisen palkkion tai ehdollisen palkkion järjestelyt sallittuja? Mitkä ovat kulujen vakuutta koskevat säännöt?

Jollei toisin ole sovittu, asianajajien palkkioihin sovelletaan Itävallan lakimiespalkkiolakia.Tuntipalkkiosopimukset ovat sallittuja ja yleisiä.Kertakorvauksia ei ole kielletty, mutta niitä käytetään harvemmin riita-asioissa.Ehdolliset palkkiot ovat sallittuja vain, jos niitä ei lasketa prosenttiosuutena tuomioistuimen myöntämästä summasta ("pactum de quota litis").

Oikeusapua ("Verfahrenshilfe") myönnetään osapuolille, joilla ei ole varaa maksaa kuluja ja palkkioita.Jos asianosainen pystyy osoittamaan, että hänen taloudelliset resurssinsa ovat riittämättömät, oikeudenkäyntimaksuja ei peritä tai ne jopa jätetään perimättä, ja asianajaja annetaan maksutta.

Jos ulkomaalainen nostaa kanteen, vastaajan pyynnöstä on maksettava takuumaksu oikeudenkäyntikuluja varten, ellei kansainvälisessä sopimuksessa toisin määrätä.Tätä ei sovelleta, jos kantajan asuinpaikka on Itävallassa, tuomioistuimen (kustannus)päätös on täytäntöönpanokelpoinen kantajan asuinvaltiossa tai kantajalla on riittävästi kiinteää omaisuutta Itävallassa.

Onko saatavan tai kanteen luovuttamiselle rajoituksia teidän lainkäyttöalueellanne? Voiko riita-asian ulkopuolinen taho rahoittaa riita-asian?

Yksi kanne, joka sisältää useita vaatimuksia, on sallittu, jos vaatimukset siirretään toiselle oikeushenkilölle, joka toimii ainoana kantajana, jos vaatimukset perustuvat samaan tai samankaltaiseen oikeudelliseen tai tosiasialliseen perusteeseen.

Kolmannen osapuolen rahoitus on sallittua, ja se on yleensä saatavissa suuremmista riita-asioista (vähintään noin 50 000 euroa), mutta palkkiosopimusten osalta se on joustavampi.Huomaa, että palkkiosopimukset, joissa osa tuloista annetaan asianajajalle, ovat kiellettyjä.

Voiko asianosainen saada vakuuden tai takauksen oikeudenkäyntikuluistaan?

Euroopan unionin ulkopuolella asuva kantaja voidaan pyynnöstä määrätä asettamaan vakuus, joka kattaa vastaajan mahdolliset oikeudenkäyntikulut, ellei kahden- tai monenvälisissä sopimuksissa toisin määrätä.

Ennen menettelyn aloittamista

Onko olemassa erityisiä muodollisuuksia, joita on noudatettava ennen menettelyn aloittamista?

Ei, ei ole

Mitä vanhentumisaikoja sovelletaan eri vaatimusluokkiin, kun on kyse oikeudenkäynnin vireillepanosta siviilituomioistuimissanne? Miten ne lasketaan? Pidetäänkö määräaikoja aineellisena vai prosessioikeudellisena kysymyksenä?

Vanhentumisajat määräytyvät aineellisen oikeuden mukaan.

Saatavia ei voida panna täytäntöön, kun ne ovat vanhentuneet.Vanhentuminen alkaa yleensä siitä, kun oikeutta olisi voitu ensimmäisen kerran käyttää.Itävallan lainsäädännössä erotetaan pitkä ja lyhyt vanhentumisaika.Pitkä vanhentumisaika on 30 vuotta, ja sitä sovelletaan aina, kun erityissäännöksissä ei toisin säädetä.Lyhyt vanhentumisaika on kolme vuotta, ja sitä sovelletaan esimerkiksi saataviin tai vahingonkorvausvaatimuksiin.

Yhden osapuolen on nimenomaisesti vedottava vanhentumiseen, mutta sitä ei kuitenkaan saa ottaa huomioon tuomioistuimen aloitteesta ("viran puolesta").

Menettelyn aloittaminen

Miten siviilioikeudenkäynti pannaan vireille (haastehakemus ja tiedoksianto) teidän lainkäyttöalueellanne? Mitä eri tiedoksiantotapoja on käytössä? Mikä on tiedoksiantopäivämäärä? Miten tiedoksianto tapahtuu lainkäyttöalueenne ulkopuolella? Onko teidän lainkäyttöalueellanne käytössä jokin ensisijainen tapa toimittaa tiedoksianto ulkomaisissa menettelyissä?

Menettely aloitetaan toimittamalla tuomioistuimelle vaatimusilmoitus ("Klage"). Kanne katsotaan virallisesti toimitetuksi, kun se on vastaanotettu.

Tiedoksianto tapahtuu tavallisesti kirjattuna kirjeenä (tai, kun edustajana on asianajaja, sähköisen oikeudenkäynnin eli tuomioistuimet ja asianajotoimistot yhdistävän sähköisen viestintäjärjestelmän kautta). Asiakirja katsotaan annetuksi tiedoksi sinä päivänä, jona se on fyysisesti toimitettu vastaanottajalle (tai asetettu nähtäväksi).

EU:ssa sovelletaan tiedoksiantoasetusta (neuvoston asetus (EY) N:o 1348/2000). Kansainvälisten järjestöjen tai ulkomaalaisten, joilla on kansainvälisen julkisoikeuden mukainen koskemattomuus, tiedoksianto tapahtuu Itävallan ulkoasiainministeriön avustuksella, ja kaikissa muissa tapauksissa tiedoksianto ulkomailla tapahtuu asiaa koskevien sopimusten (erityisesti Haagin siviiliprosessisopimuksen) mukaisesti.

Ovatko kanteen nostamista edeltävät väliaikaiset oikeussuojakeinot käytettävissä alueellanne? Miten niitä haetaan? Mitkä ovat tärkeimmät perusteet niiden saamiseksi?

Löytämismenettelyjä ei ole olemassa.

Osapuolet voivat kuitenkin kääntyä tuomioistuimen puoleen saadakseen apua todisteiden turvaamisessa sekä ennen kanteen nostamista että sen jälkeen, kun kanne on jätetty.Vaadittu oikeudellinen intressi katsotaan toteen näytetyksi, jos todisteiden saatavuus tulevaisuudessa on epävarmaa tai jos on tarpeen tutkia esineen nykytilaa.

Väliaikaista oikeussuojaa kieltokanteilla myönnetään erilaisin toimenpitein, kuten pankkitilejä koskevilla jäädyttämismääräyksillä tai omaisuuden, kuten tonttien, takavarikoimisella.Lisäksi kolmansia osapuolia voidaan määrätä olemaan maksamatta saatavia.

Mitkä ovat kantajan kanteen pääkohdat?

Kanteessa on mainittava tosiseikat, jotka muodostavat kanteen perustan, ilmoitettava sitä tukeva todistusaineisto ja täsmennettävä vaadittu oikeussuoja.Jos maksusuoritusmääräystä ei vaadita, on määriteltävä riidan määrä.

Voiko kirjelmiä muuttaa? Jos voidaan, onko rajoituksia?

Kirjelmiin tehtävät muutokset ovat yleensä sallittuja.

Mitä tulee itse kanteeseen, kun se on annettu tiedoksi, sitä voidaan muuttaa vain toisen osapuolen suostumuksella.Tuomioistuimet voivat kuitenkin myöntää muutoksen myös ilman vastaajan suostumusta, jos tuomioistuimen toimivalta säilyy eikä ole olemassa merkittävien viivästysten vaaraa.

Lisäselvitysten osalta on olemassa menettelyllisiä rajoituksia. periaatteessa tosiseikat on esitettävä ennen ensimmäistä istuntoa; esimerkiksi lisätodistelua koskevat pyynnöt ja oikeudellisia kysymyksiä koskevat lausumat hyväksytään siihen asti, kunnes ensimmäisen oikeusasteen käsittely on päättynyt.

Voiko kirjelmiä peruuttaa? Jos vastaus on myönteinen, missä vaiheessa ja mitä seurauksia siitä on?

Valituskirjelmät voidaan peruuttaa milloin tahansa (myös muutoksenhakuvaiheessa ennen istunnon päättymistä), jos kantaja peruuttaa olennaisen vaatimusoikeutensa. Ilman tällaista luopumista vastaajan on suostuttava peruuttamiseen. Kantaja vastaa joka tapauksessa kaikista kuluista, eli hänen on korvattava vastapuolen (vastapuolten) oikeudenkäyntikulut.

Vaatimuksen puolustaminen

Mitkä ovat vastineen pääkohdat? Voiko vastaaja esittää vastakanteen/vaateen tai kuittauspyynnön?

Vastineen on esitettävä tosiseikat, ilmoitettava todisteet ja sisällettävä täsmennetty vaatimus (periaatteessa vaatimuksen hylkääminen kokonaan tai osittain).

Vastaaja voi joko esittää vastakanteen ("Widerklage") tai vaatia kuittausta ("Aufrechnungseinrede").

Vastakanne on itsenäinen vaatimus, joka kuitenkin liittyy läheisesti päävaatimukseen.

Kuittausvaatimuksella pyritään saamaan tuomioistuimen hylkäävä päätös pääkanteesta sillä perusteella, että se voidaan kuitata kantajaa vastaan jo olemassa olevaa vaatimusta vastaan.

Kuittaus ei edellytä, että tuomioistuin on toimivaltainen vastaajan vaatimuksen suhteen, mutta vastakanne voidaan hyväksyä vain, jos tuomioistuin on toimivaltainen vaatimuksen suhteen.

Kuittaus ei myöskään aiheuta oikeudenkäyntimaksuja.

Missä määräajassa vastine on annettava tiedoksi?

Määräaika on neljä viikkoa, ja jos vastaaja ei toimita vastinettaan ajoissa, voidaan saada yksipuolinen tuomio (pyynnöstä).

Onko siviilioikeudellisessa järjestelmässänne mekanismi, jonka avulla vastaaja voi siirtää vastuun tai jakaa sen nostamalla kanteen kolmatta osapuolta vastaan?

Tällaista mekanismia ei ole. Vaikka riidan kohde siirretään kolmannelle osapuolelle oikeudenkäynnin aikana, siirronsaaja (esim. ostaja) ei voi liittyä oikeudenkäyntiin ilman vastapuolen suostumusta.

Mitä tapahtuu, jos vastaaja ei puolusta vaatimusta?

Kantaja pyytää tuomioistuimelta, että se antaa yksipuolisen tuomion.

Voiko vastaaja kiistää tuomioistuimen toimivallan?

Vastaaja voi kiistää tuomioistuimen toimivallan, mutta hänen on tehtävä se mahdollisimman pian eli ennen vastauksen esittämistä käräjäoikeudessa tai vastauksen yhteydessä alueellisessa tuomioistuimessa.

Yhdistäminen ja yhdistäminen

Onko siviilioikeusjärjestelmässänne mekanismi, jonka avulla kolmas osapuoli voidaan tarvittaessa liittää meneillään olevaan oikeudenkäyntiin? Jos on, mitkä ovat nämä olosuhteet?

Kyllä, kolmannen osapuolen väliintulo on sallittua, jos tuleva tuomio saattaa vaikuttaa kolmannen osapuolen oikeudelliseen asemaan.

Mahdollistaako siviilioikeusjärjestelmänne kahden oikeudenkäynnin yhdistämisen asianmukaisissa olosuhteissa? Jos vastaus on myönteinen, mitkä ovat nämä olosuhteet?

Kyllä, tuomioistuimet voivat ajan ja kustannusten säästämiseksi yhdistää kaksi (tai useampia) oikeudenkäyntiä, joissa on osallisina samat osapuolet, vaikka lopullinen tuomio on annettava osapuolille erikseen.

Käytetäänkö teillä jaettuja oikeudenkäyntejä / oikeudenkäyntien jakamista kahtia?

Kyllä, tuomioistuimet voivat jakaa oikeudenkäynnit ja käsitellä erikseen vaatimukset, jotka on esitetty yhdessä hakemuksessa.

Tuomioistuinten tehtävät ja valtuudet

Onko siviilituomioistuimissa käytössä jokin erityinen tapausten jakojärjestelmä lainkäyttöalueellanne? Miten asiat jaetaan?

Tuomioistuimet jakavat asiat tietyn senaatin säännöllisesti määrittelemien perusteiden mukaisesti.

Onko tuomioistuimilla teidän lainkäyttöalueellanne erityisiä toimivaltuuksia asioiden hoitamisessa? Mitä väliaikaisia hakemuksia osapuolet voivat tehdä? Mitkä ovat kustannusvaikutukset?

Oikeudenkäyntiä ohjaa ensisijaisesti aikataulusta vastaava tuomari.Tuomari määrää osapuolet toimittamaan kirjelmiä ja esittämään todisteita tietyssä ajassa.Tarvittaessa tuomari nimittää myös asiantuntijat.Osapuolet voivat kuitenkin tehdä prosessuaalisia hakemuksia (esim. määräajan pidentämiseksi), mutta myös sopia oikeudenkäynnin lykkäämisestä.

Millaisia seuraamuksia tuomioistuimilla on toimivaltanne mukaan valtuudet määrätä osapuolelle, joka ei noudata tuomioistuimen määräyksiä tai ohjeita?

Valtuudet määrätä osapuolille seuraamuksia ovat rajalliset. jos kirjelmiä ei toimiteta ajoissa, ne voidaan jättää huomiotta; osapuolet voivat kuitenkin antaa suullisia lausuntojaan (lopullisen) istunnon loppuun asti joka tapauksessa

Jos todistaja jättää saapumatta istuntoon tai jättää todistajanlausunnon kokonaan antamatta ilman pätevää tekosyytä, määrätään hallinnollinen seuraamus. tällaiset kieltäytymiset otetaan huomioon myös todistusaineistoa punnittaessa. tuomioistuimilla on myös valtuudet ottaa todistajat valan alle.

Onko tuomioistuimilla teidän alueellanne valtuudet poistaa osa syytekirjelmästä tai hylätä asia kokonaan? Jos on, missä olosuhteissa?

Tuomioistuimet käsittelevät vain ne osat esityksistä, jotka ne katsovat merkityksellisiksi päätöksen kannalta.Hylkääminen kokonaan voidaan tehdä vain perustellulla lopullisella kirjallisella päätöksellä.

Voivatko siviilituomioistuimet teidän lainkäyttöalueellanne antaa summaarisen tuomion?

Pyynnöstä annetaan yksipuolinen tuomio, jos vastaaja ei toimita vastinetta ajoissa tai ei saavu ensimmäiseen istuntoon.

Jos kanteessa vaaditaan maksusuoritusmääräystä ja riidan määrä on alle 75 000 euroa, vastineen esittämistä koskevan kehotuksen sijasta annetaan maksusuoritusmääräys (kanteen perusteella). Jos vastaaja ei vastaa määräajassa, kantaja saa täytäntöönpanokelpoisen oikeuden ja voi siirtyä täytäntöönpanovaiheeseen.Jos vastaaja vastaa, seuraa tavanomainen oikeudenkäynti.

Onko tuomioistuimilla teidän alueellanne valtuudet keskeyttää tai lykätä menettelyä? Jos on, missä olosuhteissa?

Menettely keskeytetään, jos osapuolet niin sopivat tai (molemmat) eivät saavu istuntoon.

Menettely lopetetaan joko lain nojalla, esimerkiksi jos osapuoli on maksukyvytön tai lakkaa olemasta, tai tuomioistuimen määräyksellä tuomarin harkitsemien eri syiden perusteella.

Tietojen julkistaminen

Mitkä ovat siviiliprosessien tiedonantovelvollisuutta koskevat perussäännöt teidän lainkäyttöalueellanne? Onko mahdollista saada tietoja ennen kanteen nostamista? Onko olemassa asiakirjaluokkia, joita ei tarvitse julkistaa? Onko sähköisten asiakirjojen luovuttamista koskevia erityissääntöjä tai hyväksyttäviä käytäntöjä sähköisten asiakirjojen luovuttamiseksi, kuten ennakoivaa koodausta?

Jos asianosainen onnistuu osoittamaan, että vastapuolella on hallussaan tietty asiakirja, tuomioistuin voi antaa luovutusmääräyksen, jos joko i) hallussaan oleva asianosainen on nimenomaisesti viitannut kyseiseen asiakirjaan todisteena omien väitteidensä tueksi, ii) hallussaan olevalla asianosaisella on oikeudellinen velvollisuus luovuttaa asiakirja toiselle asianosaiselle tai iii) kyseinen asiakirja on laadittu molempien asianosaisten oikeudellisessa intressissä, se todistaa heidän keskinäisen oikeussuhteensa, tai se sisältää kirjallisia lausumia, jotka on annettu heidän välillään oikeudellista toimenpidettä koskevien neuvottelujen aikana.

Ennen oikeudenkäyntiä tapahtuvaa tietojen antamista koskevia sääntöjä ei ole olemassa.

Osapuoli ei ole velvollinen esittämään perhe-elämää koskevia asiakirjoja, jos vastapuoli rikkoo asiakirjojen toimittamisella kunniavelvoitteita, jos asiakirjojen luovuttaminen johtaa osapuolen tai jonkun muun henkilön häpäisemiseen tai siihen liittyy rikosoikeudellisen syytteen vaara tai jos luovuttaminen rikkoo osapuolen valtion hyväksymää salassapitovelvollisuutta, josta ei ole vapautettu, tai loukkaa liikesalaisuutta (tai muusta edellä mainittua vastaavasta syystä).

Sähköisten asiakirjojen luovuttamisesta tai sähköisen luovuttamisen hyväksyttävistä käytännöistä ei ole olemassa erityisiä sääntöjä.

Millaiset ovat salassapitosäännöt siviiliprosessissa teidän lainkäyttöalueellanne?

Asianajajien salassapitosäännösten mukaisesti asiakirjoja ei ole pakko esittää, ellei asianajaja ole neuvonut molempia osapuolia kiistanalaisen oikeustoimen yhteydessä.Asianajajilla on oikeus kieltäytyä antamasta suullista todistusta, jos tiedot on annettu heidän käyttöönsä heidän ammatillisessa ominaisuudessaan.

Millaiset ovat lainkäyttöalueenne säännöt kolmansien osapuolten suorittamasta tietojen luovuttamisesta?

Tuomioistuin voi määrätä kolmannet osapuolet luovuttamaan asiakirjan, jos i) kolmannella osapuolella on oikeudellinen velvollisuus luovuttaa tietty asiakirja pyynnön esittäneelle osapuolelle tai ii) asiakirja on laadittu sekä kolmannen että pyynnön esittäneen osapuolen oikeudellisen edun mukaisesti, se todistaa heidän välillään olevan oikeussuhteen tai se sisältää kirjallisia lausumia, jotka on annettu heidän välillään oikeustoimesta käytyjen neuvottelujen aikana.

Mikä on tuomioistuimen rooli tietojen luovuttamisessa siviilioikeudellisissa menettelyissä teidän lainkäyttöalueellanne?

(ks. yksityiskohtaisesti vastaus kysymyksiin "Mitkä ovat tiedonantovelvollisuutta koskevat perussäännöt siviilioikeudellisissa menettelyissä teidän lainkäyttöalueellanne?"). Onko mahdollista saada tietoja ennen kanteen nostamista? Onko olemassa asiakirjaluokkia, joita ei tarvitse julkistaa? Onko sähköisten asiakirjojen luovuttamista koskevia erityissääntöjä tai sähköisen luovuttamisen hyväksyttäviä käytäntöjä, kuten ennakoivaa koodausta?") Todistuskäsittelyn määrittelee pääasiassa tuomari.

Onko oikeudenkäyttöalueellanne rajoituksia, jotka koskevat tietojen luovuttamisella saatujen asiakirjojen käyttöä?

Ei, tällaisia rajoituksia ei ole.

Todisteet

Mitkä ovat oikeudenkäyttöalueellanne sovellettavat todistusaineistoa koskevat perussäännöt?

Todisteet otetaan vastaan oikeudenkäynnin aikana, ei ennen sitä. Osapuolten on esitettävä todisteet, jotka tukevat heidän väitteitään tai joiden osalta todistustaakka on heillä.

Minkä tyyppiset todisteet voidaan hyväksyä, mitkä eivät? Entä erityisesti asiantuntijatodisteet?

Tärkeimmät todisteiden lajit ovat asiakirjat, asianosaisten ja todistajien lausunnot, asiantuntijalausunnot ja oikeudellinen tarkastus.

Kirjalliset todistajanlausunnot eivät ole hyväksyttäviä.

Vaikka asiantuntijat antavat lausuntonsa kirjallisessa muodossa, heitä pyydetään usein saapumaan istuntoon antamaan lisäselvityksiä ja vastaamaan lisäkysymyksiin suullisesti.

Onko tosiseikatodistajien kutsumista koskevia erityissääntöjä? Todistajanlausuntojen antamista tai tallettamista?

Todistajanlausuntoja ja kirjallisia todistajanlausuntoja ei ole.

Todistajat ovat velvollisia saapumaan istuntoon ja todistamaan.Seuraamusten osalta (ks. yksityiskohtaisesti vastaus kysymyksiin "Mitä seuraamuksia tuomioistuimilla on teidän lainkäyttöalueellanne valtuudet määrätä osapuolelle, joka ei noudata tuomioistuimen määräyksiä tai ohjeita?" edellä).

Tähän velvollisuuteen liittyy rajoituksia, esimerkiksi asianajajien, lääkäreiden ja pappien erioikeuksia tai lähisukulaisten mahdollisen syyttämisen yhteydessä.

Tuomari kuulustelee todistajia, minkä jälkeen asianosaisten oikeudelliset edustajat esittävät (lisä)kysymyksiä.

Onko olemassa erityisiä sääntöjä, jotka koskevat asiantuntijatodistajien ohjeistamista, asiantuntijalausuntojen laatimista ja asiantuntijatodistelun antamista tuomioistuimessa? Onko asiantuntija velvollinen toimimaan asiakkaalle vai tuomioistuimelle?

Asiantuntijatodistaja avustaa tuomioistuinta. (Tavallinen) todistaja antaa tosiseikkoja koskevan lausunnon, mutta asiantuntijatodistaja antaa tuomioistuimelle tietoa, jota tuomarilla ei voi olla. Asiantuntijatodistus esitetään oikeudenkäynnissä.Asiantuntijatodistaja voidaan kutsua asianosaisten pyynnöstä, mutta myös tuomarin omasta aloitteesta. Asiantuntijatodistajan on esitettävä havaintonsa raportissa.Suullisia huomautuksia ja selityksiä on annettava istunnossa (jos osapuolet sitä pyytävät).Yksityisiä raportteja ei pidetä ACCP:ssä tarkoitettuina asiantuntijalausuntoina, vaan niillä on yksityisen asiakirjan asema.

Tuomiot ja määräykset

Minkä tyyppisiä tuomioita ja määräyksiä siviilituomioistuimet voivat antaa alueellanne ja missä olosuhteissa?

Tuomioistuimen pääasiaa koskevia päätöksiä kutsutaan tuomioiksi. Yleensä ne annetaan kirjallisina pari kuukautta viimeisen käsittelyn jälkeen.

Mitä tulee yksipuolisiin tuomioihin, (ks. yksityiskohtainen vastaus kysymyksiin "Voivatko siviilituomioistuimet teidän lainkäyttöalueellanne antaa summaarisen tuomion?" edellä).

Prosessuaalisia päätöksiä kutsutaan määräyksiksi ("Beschluss").

Millaisia valtuuksia paikallisilla tuomioistuimillanne on tehdä päätöksiä vahingonkorvauksista/koroista/oikeudenkäynnin kustannuksista?

Oikeudenkäyntikuluja koskeva päätös on osa mitä tahansa tuomioistuimen lopullista päätöstä. siitä voidaan valittaa erikseen. voittaneen osapuolen on saatava korvaus kaikista kuluista, mukaan lukien asianajajien palkkiot, jotka on laskettu Itävallan lakimiesmaksulain perusteella siinä määrin kuin se on voittanut ("pro rata").

Vahingonkorvausta ja korkoa koskevat päätökset tehdään, jos ne ovat perusteltuja, niitä pyydetään ja niistä säädetään sovellettavassa aineellisessa laissa.

Miten kotimainen/ulkomainen tuomio voidaan tunnustaa ja panna täytäntöön?

Jos vastaaja ei täytä tuomiossa määrättyjä vaatimuksia, kantaja voi hakea pakkotäytäntöönpanoa.

Tuomiot ovat täytäntöönpanokelpoisia, kun niistä on tullut lainvoimaisia ja sitovia (esim. jos niistä ei ole valitettu määräajassa). Täytäntöönpanoa koskevat menettelysäännöt sisältyvät AEC:hen.

Brysselin yleissopimus ja Luganon yleissopimus ovat tärkeimmät monenväliset sopimukset, jotka koskevat ulkomaisten tuomioiden tunnustamista ja täytäntöönpanoa, ja lisäksi on olemassa muutama kahdenvälinen sopimus.

Kotimaisen tuomioistuimen tuomion täytäntöönpano edellyttää tuomioistuimen päätöstä, joka oikeuttaa täytäntöönpanoon ja joka annetaan, jos yleiset edellytykset (menettelyn hyväksyttävyys, kyky olla asianosainen tai nostaa kanne jne.) täyttyvät.

Ulkomaisen tuomion täytäntöönpanokelpoisuus edellyttää muodollista täytäntöönpanokelpoisuusilmoitusta, joka myönnetään, jos tuomio on täytäntöönpanokelpoinen tuomion antaneen maan säännösten mukaisesti ja jos vastavuoroisuus on taattu valtiosopimuksissa tai asetuksella. Käräjäoikeudet ovat toimivaltaisia tekemään päätöksiä ex parte. Päätökseen voidaan kuitenkin hakea muutosta.

Euroopan unionin päätösten osalta tunnustaminen tapahtuu automaattisesti edellä mainittujen yleissopimusten mukaisesti.

Mitkä ovat muutoksenhakusäännöt lainkäyttöalueellanne toimivan siviilituomioistuimen tuomioon?

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen tuomioon voidaan hakea muutosta tavanomaisin muutoksenhakukeinoin ("Berufung") ja muutoksenhakukeinoin muutoksenhakutuomioistuimen tuomioon ("Revision"); (ks. yksityiskohtaisesti vastaus kysymyksiin "Miten siviilituomioistuinjärjestelmä on jäsennelty teidän lainkäyttöalueellanne?"). Mitkä ovat muutoksenhaun eri tasot ja onko olemassa erityistuomioistuimia?").

Myös tuomioistuimen prosessuaalisiin päätöksiin voidaan hakea muutosta ("Rekurs"); menettelyssä noudatetaan periaatteessa samoja sääntöjä kuin muutoksenhaussa (mutta se on hieman epävirallisempi).

Muutoksenhaku tuomioon keskeyttää tuomion lainvoimaisuuden ja - muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta - sen täytäntöönpanokelpoisuuden.

Pääsääntöisesti uusia väitteitä, vaatimuksia, vastauksia ja todisteita ei saa esittää (ne jätetään huomiotta).

Muita oikeussuojakeinoja ovat kumoamiskanteet tai oikeudenkäynnin uudelleen aloittamista koskevat kanteet.

Muutoksenhaun jälkeen muutoksenhakutuomioistuin voi kumota tuomion ja palauttaa asian ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimeen tai se voi joko muuttaa tai vahvistaa tuomion.

Sovinto

Onko alueellanne käytössä virallisia mekanismeja, joilla osapuolia kannustetaan sovittelemaan kanteet tai jotka helpottavat sovitteluprosessia?

ACCP:ssä ei säädetä pakollisesta sovittelusta eikä sitovasta sovittelusta tai välimiesmenettelystä, mutta ei ole harvinaista, että tuomarit kannustavat oikeudenkäynnin alussa epävirallisesti osapuolia tutkimaan sovintovaihtoehtoja tai kääntymään ensin sovittelijoiden puoleen.

VAIHTOEHTOINEN RIIDANRATKAISU

Alkusanat

Mitä vaihtoehtoisia riidanratkaisumenetelmiä on käytettävissä ja usein käytössä alueellanne? Välimiesmenettely/sovittelu/asiantuntijalausunnot/sovittelutuomioistuimet (tai muut erityistuomioistuimet)/Ombudsman? (Esittäkää lyhyt katsaus kuhunkin käytettävissä olevaan menetelmään.)

Tärkeimmät lain mukaiset tuomioistuinten ulkopuoliset menetelmät ovat välimiesmenettely, sovittelu (lähinnä perheoikeudellisissa asioissa) ja sovittelulautakunnat asunto- tai televiestintäasioissa.

Lisäksi useat ammatilliset elimet (asianajajat, julkiset notaarit, lääkärit, rakennusinsinöörit) tarjoavat riitojenratkaisumenettelyjä, jotka koskevat niiden jäsenten välisiä tai jäsenten ja asiakkaiden välisiä riitoja.

Itävallan välimiesmenettelylainsäädäntö (joka sisältyy ACCP:hen) heijastelee pitkälti UNCITRALin kansainvälistä kaupallista välimiesmenettelyä koskevaa mallia, mutta antaa välimiesoikeudelle suuren riippumattomuuden ja itsenäisyyden.

Millaisia lakeja tai sääntöjä sovelletaan eri vaihtoehtoisiin riidanratkaisumenetelmiin?

Välimiesmenettelylakia säännellään ACCP:n 577-618 §:ssä.Ne muodostavat yleiset puitteet välimiesmenettelyille sekä kotimaisissa että kansainvälisissä välimiesmenettelyissä.Kuluttajiin ja työntekijöihin sovelletaan erityissääntöjä.

Sovittelusta säädetään siviilioikeudellisessa sovittelulaissa ("ZivilrechtsMediations-Gesetz").

Sovittelijat ovat päteviä asiantuntijoita, jotka käyttävät hyväksyttyjä menetelmiä. Sovittelijan avulla saavutettu ratkaisu ei ole täytäntöönpanokelpoinen tuomioistuimessa.

Onko lainkäyttöalueellanne oikeudenaloja, joilla ei voida käyttää välimiesmenettelyä/sovittelua/asiantuntijalausuntoja/lautakuntia/oikeusasiamiestä vaihtoehtoisena riidanratkaisukeinona?

Kaikki rahalliset vaateet ovat yleensä sovittelukelpoisia, lukuun ottamatta perheoikeuteen liittyviä vaateita ja vuokranantajan ja vuokralaisen välisiä riitoja. Muita poikkeuksia ovat työoikeuteen liittyvät riidat ja kartellilaki.

Voivatko paikallistuomioistuimet auttaa osapuolia, jotka haluavat käyttää vaihtoehtoisia riidanratkaisumenetelmiä? Voiko tuomioistuin esimerkiksi - ennen tai jälkeen välimiesoikeuden muodostamisen - antaa väliaikaisia tai väliaikaisia turvaamistoimia (eli pidättämismääräyksiä, jotka odottavat lopullista ratkaisua) välimiesmenettelyn tueksi, voiko tuomioistuin pakottaa osapuolet välimiesmenettelyyn, jos ne ovat niin sopineet, tai voiko tuomioistuin määrätä osapuolet sovittelemaan tai pyytämään asiantuntijalausuntoja? Onko tässä yhteydessä jotakin, mikä on erityistä teidän lainkäyttöalueellanne?

Itävallan tuomioistuimet voivat puuttua välimiesmenettelyyn vain silloin, kun se on nimenomaisesti sallittu välimiesmenettelyä koskevan yleissopimuksen 577-618 §:n nojalla.Tuomioistuinten väliintulo rajoittuu välitoimien määräämiseen, avustamiseen välimiesten nimittämisessä, haastepäätösten uudelleentarkasteluun, välimiehen toimeksiannon ennenaikaista päättämistä koskevaan päätökseen, välitoimien ja turvaamistoimien täytäntöönpanoon, tuomioistuimen avustamiseen sellaisissa oikeudellisissa toimissa, joita välimiesoikeus ei ole toimivaltainen suorittamaan, välitystuomion kumoamista koskevan hakemuksen ratkaisemiseen, välitystuomion olemassaolosta tai puuttumisesta päättämiseen sekä välitystuomioiden tunnustamiseen ja täytäntöönpanoon.

Välimiesoikeus - tai mikä tahansa osapuoli välimiesoikeuden suostumuksella - voi pyytää tuomioistuinta suorittamaan oikeudellisia toimia (esim. haasteen tiedoksianto, todisteiden vastaanottaminen), joihin välimiesoikeudella ei ole toimivaltaa.

Kuinka sitovia vaihtoehtoiset riidanratkaisumenetelmät ovat luonteeltaan? Onko esimerkiksi välitystuomioihin ja asiantuntijapäätöksiin mahdollista hakea muutosta, onko sovittelusta kieltäytymisestä seuraamuksia, ja onko sovittelussa tehdyille sovintosopimuksille saatava tuomioistuimen sanktio? Onko tässä yhteydessä jotakin, mikä on erityistä teidän lainkäyttöalueellanne?

Välimiestuomioon voidaan hakea muutosta tuomioistuimessa ainoastaan hakemalla tuomion kumoamista.Tämä koskee myös toimivaltaan liittyviä välimiestuomioita.Hakemus on tehtävä kolmen kuukauden kuluessa siitä päivästä, jona kantaja on saanut tuomion.

Välitystuomio on kumottava, jos pätevää välityssopimusta ei ole olemassa tai jos välimiesoikeus on kieltänyt toimivaltansa, vaikka pätevä välityssopimus olisi ollut olemassa, jos osapuoli ei ole kyennyt tekemään pätevää välityssopimusta, jos osapuolelle ei ole annettu asianmukaista ilmoitusta välimiehen nimittämisestä tai välimiesmenettelystä tai jos se ei ole muutoin kyennyt esittämään asiaansa, jos välitystuomio koskee riitaa, jota välityssopimus ei kata, tai jos se sisältää päätöksiä asioista, jotka eivät kuulu välityssopimuksen tai osapuolten välimiesmenettelyn piiriin, jos välimiesoikeuden kokoonpano tai kokoonpano on vastoin välimiesmenettelyn sääntöjä ja jos välimiesmenettely on toteutettu Itävallan oikeusjärjestyksen perusteiden vastaisesti.

Lisäksi tuomio voidaan kumota, jos on olemassa edellytykset, joiden täyttyessä tuomioistuimen tuomioon voidaan hakea muutosta tekemällä muutoksenhaku 530 §:n 1 momentin 1-5 kohdan mukaisesti.Tässä säännöksessä määritellään olosuhteet, joissa rikolliset teot johtivat tietyn tuomion antamiseen.Hakemus tuomion kumoamiseksi näillä perusteilla on tehtävä neljän viikon kuluessa siitä päivästä, jona kyseisestä rikollisesta teosta annettu tuomio tuli lainvoimaiseksi ja sitovaksi.

Tuomio voidaan kumota myös, jos riidanalainen asia ei ole kansallisen lainsäädännön mukaan ratkaistavissa välimiesmenettelyssä ja jos välitystuomio on Itävallan oikeusjärjestyksen perusteiden vastainen.

Sovittelun osalta (ks. yksityiskohtaisesti vastaus kysymyksiin "Mitä lakeja tai sääntöjä sovelletaan eri vaihtoehtoisiin riidanratkaisumenetelmiin?" edellä).

Vaihtoehtoiset riidanratkaisuelimet

Mitkä ovat tärkeimmät vaihtoehtoiset riidanratkaisuelimet alueellanne?

Itävallan liittovaltion talouskamarin Wienin kansainvälinen välimieskeskus (VIAC) on Itävallan tärkein (kansainvälinen kaupallinen) välimiesmenettelyinstituutio, ja välimiesmenettelyjen kulkua koskevat puitteet ovat VIAC:n välimiesmenettely- ja sovittelusäännöt ("Wienin säännöt").