Lohkoketju oikeudellisissa järjestelmissämme - Mitä tulevaisuus tuo tullessaan?

Johdanto

Lohkoketjuteknologia on viime vuosina ollut ja on edelleen ajankohtainen aihe. Kryptovaluuttakauppa, bitcoin-louhinta ja non-fungible-tokenit (NFT) ovat tuttuja termejä, jotka herättävät houkutuksen sijoittaa ja saada oletettavasti valtavia voittoja. Näiden taloudellisten intressien ohella on kuitenkin myös uusia ja tulevia ideoita lohkoketjuteknologian käytöstä parempiin ja tehokkaampiin oikeusjärjestelmiin.

Miten lohkoketju toimii?

Ennen lohkoketjun tarjoamien mahdollisuuksien tarkastelua on ensin tarkasteltava sen taustalla olevaa perusteknologiaa.

Ensisijaisesti lohkoketju on sitä, mitä se sanookin, eli "lohkoista" koostuva ketju. Jokaisella lohkolla on oma "sormenjälkensä". Se koostuu aikaleimasta, indeksistä, transaktiopäivistä ja edellisen lohkon "hashista". Hash on digitaalinen ja kryptografisesti koodattu arvo, joka asetetaan jokaiselle lohkolle. Käyttämällä edeltäjänsä hash-arvoa kaksi lohkoa sidotaan yhteen.

Kun yhden lohkon tietoja yritetään muokata, myös sen hash muuttuu. Mutta edeltävästä muuttumattomasta hashista on jo tullut osa seuraavaa lohkoa. Tämän seurauksena uusi ja vanha hash törmäävät toisiinsa. Tämän myötä lohkoketju katkeaa, ja manipulointi käy ilmi. Siksi jokainen seuraava hash on laskettava uudelleen, kun yritetään muuttaa tietoja. Tämä on niin monimutkainen laskentamenetelmä, että se ylittää nykyisten ja lähitulevaisuuden tietokoneiden tehon reilusti.

Lisäksi lohkoketjutietokanta tallennetaan hajautetusti, mikä tarkoittaa, että sitä hallinnoi jokainen käyttäjä eikä mikään yksittäinen kolmannen osapuolen valvoma yksikkö. Niin sanotussa Peer-2-Peer-verkossa jokainen käyttäjä on suoraan yhteydessä toiseen käyttäjään. Jokainen tietokone edustaa "solmua" verkossa, ja jokainen solmu säilyttää kopion koko lohkoketjusta. Näin ne valvovat ja tarkistavat yhdessä, onko lohkoketju ehjä.

Yhteenvetona voidaan todeta, että lohkoketjussa olevan tiedon manipuloimiseksi olisi laskettava uudelleen kaikki seuraavat hashit ja muutettava kaikki kaikkiin solmuihin tallennetut kopiot. Toisin kuin kolmannen osapuolen tietokanta, lohkoketju saa turvallisuutensa jokaisen solmun ja lohkon keskinäisen yhteyden ja valvonnan kautta. Siksi tietojen manipulointi on lähes mahdotonta.

Mikä on mahdollista, kun lohkoketju otetaan käyttöön oikeusjärjestelmissä?

Tämän tekniikan takaaman turvallisuuden ansiosta oikeusjärjestelmiemme tietyille osa-alueille avautuu uusia mahdollisuuksia.

Digitaalinen identiteetti

Mielenkiintoinen ajatus lohkoketjun käytöstä on "digitaalinen identiteetti". Ajatusta käsittelevää hanketta nimeltä "Proof of Humanity" voidaan kuvata online-puhelinluetteloksi, johon ihmiset voivat rekisteröityä ja lisätä kansalaisuutensa, tutkintonsa tai taitonsa. Kukin jäsen saa aitouden videovahvistuksen ja henkilön, joka takaa heidät. Tämä "todiste" lisätään sitten lohkoketjussa olevaan hajautettuun rekisteriin. Muut jäsenet voivat myös kiistää profiilit, jos he uskovat, että profiili saattaa olla väärennös. Näin väärennetyt profiilit voitaisiin poistaa ja väärän tiedon lähteitä vastaan voitaisiin hyökätä.

Kiinnostavaa tässä hankkeessa on se, että sitä voitaisiin soveltaa äänestysjärjestelmissä. Näin vain varmennetut henkilöt voisivat äänestää kerran, ja virheet voitaisiin minimoida. Varsinainen käyttö yleisissä vaaleissamme voi olla vielä kaukana, mutta yritykset tekevät kovasti töitä luodakseen sopivan ympäristön, jossa luetellut ominaisuudet saavutetaan ja äänet pysyvät yksityisinä^[1].

Yleisissä vaaleissa tapahtuvan käytön lisäksi periaatetta voitaisiin käyttää virtuaalisissa osakkeenomistajien kokouksissa sen varmistamiseksi, että äänestäjät ovat valtuutettuja. Näin voitaisiin lopettaa valtakirjojen välittäjien tarve ja lisätä avoimuutta ja tehokkuutta^[2].

Digitaaliset rekisterit

Voidaan ajatella, että voitaisiin käyttää digitaalisia rekistereitä, jotka voisivat korvata hallinnolliset toimistot. Analogiset kiinteistörekisterit (Itävallassa Grundbuch), kuten me ne tunnemme, saattavat loppua. Hallinnon ja valvonnan hoitaisi lohkoketju. Väärentäminen olisi jälleen lähes mahdotonta, ja kolmannen henkilön suorittama rekisteröinti kävisi tarpeettomaksi.

Tokenisointi

Kohteiden, kuten yritysosien (equity token), kiinteistöjen tai osakkeiden (security token) tokenisointi voisi yksinkertaistaa oheisprosesseja. Tokenisoinnilla tarkoitetaan arkaluonteisten tietojen (esimerkiksi kiinteistön omistusoikeuden) vaihtamista ei-arkaluonteisiksi tiedoiksi eli tokeniksi.^[3]Se helpottaa siirtoja yleensä, ja erityisen lupaava se on perintöasioissa. Kun tavallisesti osa perinnöstä joudutaan jakamaan perinteisellä tavalla, omistusoikeus voitaisiin jakaa arvopapereiden (tokenien) muodossa, jotka sitten voitaisiin jakaa perillisten kesken. Tokenit toimisivat kuin digitaaliset sertifikaatit. Jopa verovirastot voisivat saada osuutensa kuponkien muodossa kiinteistöjen varainsiirtoveroja kerätessään. Lopullinen päätös siitä, realisoidaanko arvopaperi vai säilytetäänkö se omaisuutena, on sitten omistajalla.

Lisäksi tokenit voisivat täyttää saman tehtävän kuin arvopaperit ja muut rahoitusvälineet.

Älykkäät sopimukset

Toinen merkittävä mahdollisuus on "älykkäät sopimukset". Älykkäät sopimukset ovat koodeja, jotka asetetaan lohkoketjuun ja jotka toteuttavat automaattisesti koko sopimuksen tai sen osan. Ne voidaan sisällyttää perinteisiin tekstipohjaisiin sopimuksiin tai ne voivat olla itse sopimus.

Kun osapuolet täyttävät velvoitteensa ja lisäävät älykkääseen sopimukseen vaaditun parametrin, koodi suorittaa sitten toisen toimenpiteen. Tällaisia käynnistettyjä toimia voivat olla esimerkiksi rahan tai tokenien siirrot. Koodia voitaisiin myös muokata niin, että se veloittaa maksun, jos sopimus täytetään myöhässä tai riittämättömästi^[4].

Älykkäät sopimukset pystyvät myös soveltamaan ehtoja automaattisesti lohkoketjuverkoston kautta ohjelmoitavien komponenttien ansiosta.

Missä olemme nyt?

Vaikka nämä ovat vain joitakin esimerkkejä, jotka voisivat muuttaa ammatillista arkeamme, ne voisivat olla myös askelia kohti eri lakien yhtenäistämistä. Vaikka "älykkäiden sopimusten" kaltaisia ideoita on jo käytössä ja jopa lohkoketjujen ohjaamia äänestysjärjestelmiä on otettu käyttöön (kuten Coloradon osavaltiossa), muut ideat vaikuttavat kaukaisilta. Monet itävaltalaiset juristit saattavat olla samaa mieltä siitä, että Grundbuchin lakkauttaminen ei kuulosta oikealta, kun otetaan huomioon, että se on ollut läsnä heidän oikeusopintojensa ensimmäisestä päivästä lähtien. Lisäksi lohkoketjun yksityisyyden suojaan ja käyttöpisteiden (lompakoiden tai vastaavien) turvallisuuteen liittyy edelleen avoimia kysymyksiä. Loppujen lopuksi teknologia kehittyy kuitenkin yhä nopeammin, joten on lainsäätäjän päätettävissä, milloin ja missä suhteessa lohkoketjuteknologia otetaan virallisesti käyttöön oikeusjärjestelmissämme.